Avainsana-arkisto: pomo

työelämä

Narsistipomot helvetistä ja onko kollegasi mulkvisti – hohhoijaa, vaihdettaisiinko jo levyä

Puolihullu liian-suuri-palkkainen pomo vaanii kahviautomaatilla työntekijäparkaa miettien, miten tänään kyykyttäisi tuota pyyteetöntä puurtajaa.

Siinäpä yksi vuodesta toiseen toistuva narratiivi työelämästä: on se yhtä helvettiä ja jos ei ole, vielä se sellaiseksi muuttuu.

Katsotaanpa.

“Lue järkyttävät kokemukset: Tällainen oli kauhein työpaikkani!” (MTV, 2012)

”Näin alaiset kuvailevat kauhupomoja” (Iltalehti, 2015)

“Näiltä aloilta löytyvät kamalimmat pomot – Onko omasi joukossa?” (Talouselämä, 2015)

Vaara ei vaani vain kulmahuoneessa.

”Onko kollegasi kusipää? Tunnista hänet neljästä tyypistä ja toimi näin” (Duunitori, 2019)

“Kesätyöntekijät kertovat kauhujen kesätyöpaikoista: ‘Työ oli mukavaa, mutta pomo oli aivan hirveä’, ‘pissasin joskus housuun’” (Tekniikka ja talous, 2019)

“Näin alaiset kuvailevat kauhupomoja: ‘Narsisti savusti uhkaksi kokemiaan ihmisiä pihalle’” (Iltalehti 2019)

”Nämä ovat johtajien huonoimmat piirteet – Valtaosalla johtajista on joku näistä haitallisista piirteistä” (Kauppalehti, 2022)

”Esihenkilöt helvetistä – Kaatuuko suomalainen työelämä huonoon johtajuuteen?” (Petri Materon Työradio-podcastin aloitusjakso, 2023)

”Huono pomo vie yöunet, motivaation ja jopa työkyvyn” (Ilkka-Pohjalainen, 2023)

Journalistinen media toteuttaa tietenkin ihan oikein tehtäväänsä kertomalla epäkohdista, ja tietenkin epäkohdat kiinnostavat yleisöjä. Taustalla on myös se tutkittu tosiasia, että huono johtaminen on aito ongelma – mutta voisiko olla, että parhaat opit eivät synny kärjistetyissä hirviötarinoissa piehtaroinnista, vaan hyvistä esimerkeistä.

“Huonoa johtamista ei voiteta päivittelemällä kauhupomojen epäonnistumisia, vaan ottamalla oppia niistä, jotka tekevät hommat hyvin. Näitä löytyy myös suomalaisista toimituksista läjäpäin”, kirjoitti media-alan vinkkelistä Yle Kioskin vastaava tuottaja Ville Seuri vuoden 2022 kolumnissaan Suomen Lehdistössä.

Oman uransa mieliinpainuvimpia pomoja yhdistäviksi piirteiksi Seuri nosti kyvyn luoda keskinäinen arvostuksen ilmapiiri, kyky kuunnella ja havaita alaisen kulloisetkin tarpeet (”myös alaiselta tietysti vaaditaan kykyä kuunnella, sillä jos ei kuuntele, ei opi.”) ja mm. “selkeiksi lauseiksi kiteytyneen näkemyksellisyyden”.

Oman työurani parhaiden pomojen top 5 -ominaisuudet tiivistin kolme vuotta sitten blogiin, ja yhä ne pitävät kutinsa: näkemyksellisyys, tavoitteellisuus, ennakoitavuus, työntekijän vahvuuksien ja heikkouksien huomioiminen sekä mutkattomuus/lähestyttävyys.

Normaali
työelämä

Työurani parhaiden pomojen top-5-ominaisuudet

jasur-jiyanbaev-_1GTYsefyi4-unsplash
Kuvituskuva: Unsplash.

”Narsisti kulmahuoneessa.”

”Miten pärjätä hirviöpomon kanssa.”

”Onko pomosi negatiivinen inttäjä?”

Tarinat työpaikkojen kauhujohtajista nousevat helposti otsikoihin. Näin kesäloman loppumetreillä teki mieli ajatella toisin päin. Olen työskennellyt sekä kaupallisessa että julkisen palvelun mediassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Pomojen kanssa minulla on sattunut hyvä tuuri – niin hyvä, että varoittavat tarinat painajaispomoista tuntuvat usein etäisiltä.

Esimieskokemusta on itsellänikin useamman vuoden ajalta. Huomaan, että parhaimpina pitämäni esihenkilöt – about fifty-fifty naisia ja miehiä – ovat olleet luonteiltaan keskenään melko erilaisia, mutta yhdistäviä ominaisuuksia löytyy. Ajattelen myös, että minun hyvinä pitämäni ominaisuudet voivat olla joillekin toisille jotain muuta. Joka tapauksessa, tässä tulee:

  1. Näkemyksellisyys. Tärkein asia. On näkemystä näyttää ja sanoittaa suuntaa, eli mitä kohti ollaan menossa ja millaisilla askeleilla. Ei tarkoita, että olisi vastaus kaikkeen. Viestit alaisille voivat jopa olla joskus epäselviä tai vaikeasti tulkittavia, mikä on ihan ok, jos ei tapahdu ihan koko ajan. Visionääreille se sallittakoon, tulokset ratkaisevat. Näkemyksellisyyttä toki tukee organisaation strategia, jonka olisi hyvä olla selkeä. Itselläni näkemyksellisyys menee jopa sen edelle, onko henkilö ns. hyvä ihmisjohtaja vai hieman vajavaisempi sellainen.
  2. Tiukka tavoitteellisuus – mutta samalla kyky antaa tekijöille tarpeeksi vapauksia miettiä, miten tavoitteisiin päästään. Tavoitteille on mielestäni asetettava selkeät mittarit. Ei mikromanageerausta, mikä on tärkeää erityisesti asiantuntijatyössä. Suorittavammassa operatiivisessa työssä ote voi mielestäni joskus olla erilainen, jopa mikromanageeraava jos se tarkoittaa pientenkin asioiden onnistumisen varmistamista. Liika suurpiirteisyys ei aina ole hyvästä.
  3. Ennakoitavuus. Näkemyksellisyyden voi nähdäkseni pilata johtamalla poukkoillen niin, että ihmiset eivät yhtään tiedä, mitä tuleman pitää ja turhautuvat. Parhaat esimieheni ovat olleet ennakoitavia – pitäneet ajan tasalla ja luoneet ilmapiirin, jossa suunnilleen tietää, mitä tulevaisuus tuo, vaikka yllätyksiäkin tietysti aina tulee.
  4. Työntekijän vahvuuksien huomioiminen työtehtävissä ja heikkouksien kehittäminen. Tosi tärkeä juttu. Viestii myös siitä, että esihenkilö tuntee alaisensa.
  5. Mutkattomuus ja lähestyttävyys. Tätä on vaikea pukea sanoiksi, mutta parhaat pomoni ovat olleet sellaisia, että ei ole tarvinnut miettiä, kehtaako sitä-tai-tätä tyhmää kysymystä kysyä. Itselleni on jostain syystä ollut aina tärkeää, että pomo on hyvin ja nopsaan tavoitettavissa vaikka viestitse jos on jotain kysyttävää. En välttämättä niinkään aina ole kaivannut kasvokkaista säännöllistä läsnäoloa.

Ps. Entä ne huonot ominaisuudet? Onhan niitä tietysti ollut, kaikilla hyvilläkin pomoilla. Ihmisiähän tässä ollaan. Mutta jos henkilöllä on näkemyksellisyyttä, niitä huonojakin puolia jaksaa paremmin. Paljon on myös kiinni omasta asenteesta.

Normaali