Media-alan toimijoita yhteen kokoava vuosittainen Mediapäivä-tapahtuma järjestettiin Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla tiistaina 23. huhtikuuta. Tekoäly oli useimmissa puheenvuoroissa joko pää- tai sivuosassa.
Tässä puolestaan omat TOP4-nostoni – en sano, että nämä ovat tärkeimmät, mutta jäivät päällimmäisenä itselleni mieleen:
Yhdysvaltalaisen Conde Nast -aikakauslehtiyhtiön (mm. Vogue) analytiikkapomo Jenna Rak kertoi yhtiön muutoksesta printtitalosta kohti ei vain digiä, vaan erilaisten kehityskulkujen huomioimista digin sisällä. Kolmen pallon kuva – brand, revenue, traffic – jäi mieleen (kuvakarusellin kuva 1). ”Ideaalitilanteessa teemme asiat niin, että kaikki kolme noista palloista toteutuu. Todellisuudessa noista toteutuu kuitenkin yleensä kaksi. Jos vain yksi toteutuu, emme tee sitä”, Rak totesi. Mieleen jäi Rakin myös näyttämä kuva (kuvakarusellin kuva 7) yhtiön ydinmittareiden evoluutiosta vuodesta 2018 tähän päivään: toisin kuin aiemmin, vuonna 2024 seurataan esimerkiksi upv:tä eli unique page view’tä: siis sivulatauksia, joista on poistettu laitteiden tai selainten päällekkäisyys, millä on yhteys mainospotentiaaliin.
Tekoälypaneelin anti. Keskustelijoina olivat liiketoimintapäällikkö Noora Al-Ani Otavalta, päätoimittaja Harri Junttila Alma Talentista, innovaatiojohtaja Sini Kervinen Bauer Mediasta, Content Insight Strategist AI Sami Virtanen Sanoma Media Finlandista ja painoliiketoiminnan johtaja Marko Yli-Pietilä Grano Groupista. En yleensä ole tapahtumapaneelien suuri ystävä, koska pidän punnituista esityksistä freestailaamisen sijaan, mutta tässä oli kiinnostavaa pikavilkaisu sekä panelistien edustamien yritysten kokeiluihin että etenkin henkilöiden itsensä siviilielämässään käyttämiin tekoälyihin: selvisi, että puolet panelisteista käyttää Microsoftin Copilotia päivittäin ja kaikki ChatGPT:tä, osa muutamia muitakin. Alman Junttila kertoi, että yhtiössä on käytössä tai kokeilussa mm. otsikkoehdottajabotti, tiivistäjäbotti ja kääntäjäbotti (mm. Tivi-julkaisun artikkeleihin) ja vastaväittäjäbotti, jonka ideana on antaa uusia idoita etenkin mielipiteellisten tekstien tekoon.
Tekoäly työkaluna: käytännön vinkkejä -puheenvuoro Jukka Niittymaalta, joka on Sherpan tekoäly- ja innovaatiojohtaja. Olen nähnyt Niittymaan esityksiä ennenkin ja pidän pragmaattisuuden ja kauemmas katsomisen sopivasta yhdistelystä. Ne vinkit? Niittymaa vinkkasi Poe-tekoälysovelluksesta (löytyy myös puhelimeen), jonka kautta pystyy käytännössä käyttämään ChatGPT:n lisäksi esimerkiksi suomea erinomaisesti tuottavaa Claudea, joka normaalisti olisi Suomessa VPN-yhteyden takana. Minulla meni saman tien vaihtoon kk-maksullinen ChatGPT, jonka hinta, noin 20 euroa kuussa, on sama kuin Poen, joka vaikuttaa hyödyllisemmältä. Toinen vinkki, sinänsä pieni, liittyy promptaamiseen: CAPS LOCK eli tiettyjen sanojen kirjoittaminen isoilla kirjaimilla voi auttaa tekoälyä ymmärtämään promptatessa, mikä on tärkeää. Tätä en ollut tiennyt.
Media 2035 -skenaariot. Tapahtumassa julkistettiin skenaariopaketti media-alan mahdollisista tulevaisuuksista vuonna 2035. Ne löytyvät täältä. Skenaarioiden lopputuotos on skenaariotyölle melko perinteinen eli neljä tiiviisti nimettyä tulevaisuuskuvaa, joita ei ajatella sellaisinaan toteutuvina tulevaisuuksina, vaan limittyvinä tavoilla, joita emme täysin vielä tiedä. Media 2035 -skenaariot ovat nimeltään Media jatkumolla, Taistelu informaatiosta, Journalismin renessanssi ja Viihteen voima. Tulevaisuusselvitystä on tarkoitus käyttää mediayrityksissä edistämään strategista ajattelua, tunnistamaan uusia kasvualueita ja kehittämään osaamista.
Mediapäivän järjestävät Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus, Medialiitto, RadioMedia, Suomen Kustannusyhdistys ja Uutismedian liitto.
Tunnetun amerikkalaisfuturistin Amy Webbin Future Today -instituutin peräti 979-sivuinen trendiraportti 2024 Tech Trend Report julkaistiin viikonloppuna. Media-alaa lähimpänä on osio nimeltä News and Information, jota on 50 sivua.
Koko paketin pääteemana on teknologian supersykli, jolla viitataan niin voimakkaaseen ja läpitunkevaan muutosaaltoon, että se muokkaa koko olemassaolomme perustaa pitkiksi ajoiksi.
Webbin raportti on nimensä mukaisesti aina ollut teknologiapainotteinen, mistä seuraa, että yhteiskunnalliset kehityskulut korostuvat siinä vähemmän kuin ehkä jossain muualla.
Raportin mukaan uutismedia on käännekohdassa. Siihen vaikuttavat lähitulevaisuudessa erityisesti tekijänoikeuslakien kehittyminen, tilausväsymys, tiedonhakutapojen eriytyminen ikäryhmittäin, tiukentuva eurooppalainen sääntely, sisällön luomisen helpottuminen tekoälyn ansiosta sekä aiempaa useampien ihmisten jääminen varmistetun tiedonsaannin ulkopuolelle maksumuurien yleistymisen takia.
News and Information -osio on erikseen palasteltu 19 alateemaan, joista jokaisesta teen tähän kirjoitukseen yhden noston. Tiivistyksissä on käytetty apuna ChatGPT:tä.
Teema 1: Tekoäly uutistyössä
Uutisorganisaatiot tottuvat käyttämään tekoälyä yhä enemmän. Sen avulla esimerkiksi tunnistetaan uutisaiheita ja kehitetään tarinankerrontaa. Tämä voi johtaa tehokkuuden parantumiseen, mutta se edellyttää huolellisuutta ja vastuullisuutta. Vaarana on sisältöjen vinoutuminen tekoälyn takia.
Teema 2: Metaverse
Vaikka niin sanottujen metaversumituotteiden hype hiipuu, digitaalisen ja fyysisen raja hämärtyy yhä enemmän. Uutisorganisaatioiden on oltava valmiita kertomaan kehityskuluista ja tapahtumista, joita on näissä molemmissa, siis myös esimerkiksi virtuaalimaailmoissa.
Teema 3: Tiivistäminen ei rajoitu tekstiin
Generatiivinen tekoäly on erittäin hyvä käsittelemään sisältöä ja muuttamaan sitä. Tekstin tiivistäminen toisesta tekstistä on jo melko perinteinen hyödyntämistapa, mutta se ei jää tähän. Tekstitiivistelmien tekeminen videoista tai videokoosteista helpottuu, samoin vaikkapa videokoosteiden tekeminen syöttämällä tekoälylle raakamateriaalia videona tai tekstiä.
Teema 4: Väärän tiedon tunnistaminen toimituksissa
Generatiivinen tekoäly luo uusia sudenkuoppia, joiden havaitsemiseen on toimituksissa varauduttava. Kun realistisia väärennöksiä on aiempaa helpompi ja halvempaa tehdä, korostuu tarve suhtautua kriittisesti etenkin sosiaalisessa mediassa kiertäviin kuviin ja videoihin. Toimitusten on kiinnitettävä erityistä huomiota koulutukseen, työkaluihin ja työprosesseihin, jotta väärennökset tai huijaukset eivät vaarantaisi niiden luotettavuutta.
Teema 5: Teknologiavallan vahtikoira
Uutisorganisaatiot käyttävät tekoälyä ja muita teknologioita strategisesti, mutta niiden täytyy pohtia asiaa journalistisesta näkökulmasta. Teknologisen tai algoritmisen vallan valaiseminen – siis niistä sisältöjen tekeminen – tarkoittaa, että toimittajat saattavat tarvita esimerkiksi erityistä teknistä koulutusta tämän alueen seuraamiseen.
Teema 6: Aistijournalismi
Kun mediakokemusta syventävät laitteet (esim. VR-lasit) muuttuvat lähemmäs valtavirtaa, toimittajilla on mahdollisuus kertoa tarinoita, jotka vetoavat suoraan aisteihin. Tämä tarkoittaa tasapainottelua niin sanotun syventävän journalismin mahdollisuuksien sekä uudenlaisten eettisten pohdintojen välillä.
Teema 7: Faktantarkistus
Tutkijat ja start–up-yritykset pyrkivät hyödyntämään tekoälyn voimaa nopeuttaakseen faktantarkistusprosessia, joka on aikaavievää.
Teema 8: Hakukoneiden kehitys
Hakukoneiden tulevaisuus ei ole lista linkkejä. Hakujätit kehittyvät suuntaan, jossa kyselyihin tarjotaan vastauksia tekstimuodossa. Kuluttajat tottuvat tähän, ja myös yhä enemmän äänihakuun digilaitteissa. Media-alalla nämä muutokset edellyttävät toimenpiteitä, joilla osaltaan korvataan laskevaa someliikennettä.
Teema 9: Mediakasvatus ja medianlukutaito
Tekoälyn kehitys, hyvässä ja pahassa, vaatii opetussuunnitelmien päivittämistä, jotta kyky ymmärtää ja lukea mediaa ei ole vanhanaikaisten käsitysten varassa.
Teema 10: Sisältömuotojen sekoittuminen
Teknologia ja kuluttajien mieltymysten muutokset hämärtävät rajoja eri sisältömuotojen välillä. Sisältöjen jakelu monipuolistuu, esimerkkinä podcastien julkaiseminen YouTubessa. Tämä siirtää edelleen kontrollia perinteiseltä medialta heidän yleisöilleen.
Teema 11: Digitaalinen hauraus
Tiedonhaun ja tietojen säilyttämisen helppous luo illuusion pysyvyydestä. Todellisuudessa tiedot voivat kuitenkin vioittua ja kadota monista syistä.
Teema 12: Sisällöillä erottuminen
Mediatalojen on kyettävä vastaamaan kahteen kysymykseen, kun suuret kielimallit yleistyvät. Ensiksi, niiden on arvioitava, millaista arvoa kielimallit tuottavat, jos niitä koulutetaan niiden sisällöillä. Toiseksi, niiden on löydettävä tapa pysyä kilpailukykyisinä toimintaympäristössä, joka tulvii halvalla tuotettua sisältöä.
Teema 13: Vaikuttajatalous (creator economy)
Somealustat menestyvät, koska ne pystyvät tuottamaan käyttäjilleen mielenkiintoista sisältöä ja muuttamaan tämän kiinnostuksen rahaksi. Tämä edellyttää kykyä saada ihmiset houkuteltua palaamaan palveluun aina uudestaan. Tekoäly edistää tätä kehitystä. Perinteisen median on vaikea pysyä perässä.
Teema 14: Uutisten välttely
Uutisten välttely on tutkimusten mukaan kasvava huoli. Maailma tuntuu synkältä. Jotkut sulkevat uutiset täysin pois mielestään, toiset jatkavat lukemista, vaikka se vaikuttaa heidän mielenterveyteensä [oma lisäykseni: Suomessa uutisten välttely on kansainvälisessä vertailussa vähäistä, mutta se – tai tarkalleen ottaen kokemus, että ihmiset näin toimivat – on hieman lisääntynyt myös meillä].
Teema 15: Luotettavuus
Uutismedian kestävä tulevaisuus riippuu uskottavuudesta ja luotettavuudesta, vaikka ansaintamalli olisi mikä tahansa. Ihmiset luottavat uutisiin yhä vähemmän [oma lisäykseni: Suomessa luottamus uutisiin on maailman korkeinta].
Teema 16: Digitaalinen epätasa-arvo
Digitaalinen eriarvoisuus kuvaa tapoja, joilla todellisen maailman epätasa-arvo heijastuu digitaaliseen maailmaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikilla ei ole pääsyä laajakaistayhteyksien äärelle, tai käyttöliittymiin, joiden avulla peruspalvelujen käyttäminen helpottuu.
Teema 17: Voittoa tuottamattomien uutisorganisaatoiden yleistyminen [oma lisäykseni: erit. yhdysvaltalainen ilmiö]
Niin sanottu hyväntekeväisyysmalli yleistyy etenkin paikallismediassa. Rahaa saadaan säätiöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Kilpailu varainhankinnasta voi vaikuttaa koko tiedon ekosysteemin kestävyyteen.
Teema 18: Turvallisuusuhkien tunnistaminen uutisorganisaatioissa
Turvallisuuspuutteiden tunnistaminen on olennainen osa uutisorganisaatioiden toimintaa, samoin yksittäisten toimittajien, jotka kohtaavat erilaisia uhkia digihäirinnästä valtioiden tekemiin palvelunestohyökkäyksiin.
Teema 19: Uuden sukupolven lähetysteknologiamainonnan parempaan kohdistamiseentv:ssä (data-enriched broadcasting)
Uuden sukupolven lähetysteknologia viittaa tässä ATSC 3.0-standardiin, jonka käyttöönotto on vielä kaukana, mutta tarkoittaisi uudentyyppistä tiedon infrastruktuuria. Se esimerkiksi mahdollistaa ”natiivin analytiikan”, eli riippuvuus Nielsenin kaltaisista toimijoista mediankulutuksen mittaamisessa vähenisi. Pääasiallinen motiivi teknologian edistämiseen on kaupallisen median halu kohdistaa mainontaa paremmin [oma lisäykseni: The Vergen mukaan kyse on formaatista, joka mahdollistaa esim. 4K-laadun ja interaktiivisten toimintojen kehittämisen verkon yli ilman kaapelitv- tai suoratoistotilausta. Vergen mukaan ATSC 3.0 on broadcast-tv:lle sama kuin 5G mobiilille aikoinaan: se tulee varmasti, mutta kukaan ei tiedä, milloin. EDIT: em. standardi on pääosin yhdysvaltalainen tekniikka. Euroopassa on käytössä maanpäällisiin lähetyksiin DVB-T2, joka pitkälti tekee standarditasolla samat asiat. (Kiitos Kari!)].
ChatGPT taipuu erinomaisen hyvin laajojenkin tekstimateriaalien tiivistämiseen tai selkokielistämiseen, mikä nopeuttaa työtä, mutta muutama asia on syytä tiedostaa.
1. Jos käytät liitemateriaalia, varmista, että tiivistelmän lähteenä on käytetty vain ja ainoastaan sitä.
ChatGPT:n maksulliseen versioon voi liittää liitetiedostoja, mikä mahdollistaa tiivistelmien tekemisen esimerkiksi pdf-muotoisista raporteista. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita, että ChatGPT käyttäisi tiivistämisen lähteenä pelkästään liittämääsi tiedostoa, vaikka erikseen pyytäisit sitä.
Esimerkki:
ChatGPT kykeni hyvin tiivistämään ja selkokielistämään 70-sivuisen pdf:n eräästä EU:n vastuullisuusdirektiivistä, mutta ei heti maininnut (siis minulle), että se hyödynsi pdf:n lisäksi vastauksessaan myös muita internetlähteitä, vaikka nimenomaisesti pyysin, että käytä lähteenä vain pdf-aineistoa. Tuloksena oli osittaista hallusinointia – eli puutaheinää. Kysyessäni, miksi ChatGPT ei suostu käyttämään lähteenä vain sille liittämääni pdf-aineistoa, vastaus oli ”koska se vaatisi raportin sisällön suoraa toistamista”. Tämä saattoi osin liittyä esittämääni liian yksityiskohtaiseen kehotteeseen.
2. Saatat joka tapauksessa saada vastaukseksi puutaheinää. Varmista aina, että tiedot ovat oikein. Mitä yksityiskohtaisempaa tietoa pyydät, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tuloksena on osittaista hallusinointia.
Esimerkki:
Karkean tason tiivistelmiä ChatGPT tekee kokemukseni mukaan pääsääntöisesti hyvin, mutta yksityiskohtien kanssa on syytä olla tarkkana. Liitin ChatGPT:n maksulliseen versioon maailman suurimman vertailevan uutistutkimuksen, Oxfordin yliopiston Digital News Report 2023 -tutkimuksen pdf-muodossa. Kysyin ChatGPT:ltä, mitkä ovat raportin perusteella Suomen luotetuimmat uutismediat. Tiesin toki, että nämä on lueteltu raportin sivulla 73, mutta en kertonut tätä etukäteen. ChatGPT kertoi, että Suomen luotetuimpien uutismedioiden TOP3 on Yle, Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat. Vastauksessa on yksi ongelma: se on osittain väärin. Ilta-Sanomat ei ole tässä tutkimuksessa kolmas, tai edes kärkijoukoissa. Ylen jälkeen luotetuimpia ovat tutkimuksessa Helsingin Sanomat, MTV ja paikallislehdet.
Pointti: varsinkin jos tiivistät ChatGPT:llä materiaaleja, joiden substanssia et tunne kovin hyvin, kiinnitä erityistä huomiota tietojen tarkistamiseen – muuten saatat pahimmillaan saada tulokseksi täyttä puppua, etkä välttämättä edes tiedä sitä.
Ensimmäinen reaktio on, että eihän näin voi tehdä. Menee ihmisiltä viimeisetkin keskittymiskyvyn rippeet. Ja miten mediayhtiöt pystyvät koskaan tällaista monetisoimaan eli muuttamaan rahaksi. Toisaalta: hyvinkin luonteva kokeilu skrollattavassa pystyvideomaailmassa ja etenkin nuorten mediankäyttöön, mutta ei pelkästään nuorten.
Sopranos-mafiadraaman oikeudet omistava Warner Bros (HBO) julkaisi tammikuussa koko sarjan 25 sekunnin mittaisina episodikoosteina Tiktokiin. Sarja sai alkunsa 25 vuotta sitten.
Vastaavia kokeiluja on tehty aiemminkin. Viime lokakuussa Paramount julkaisi Tiktokissa vuoden 2004 teinikomedian, 104-minuuttisen Mean Girlsin 23 klippinä.
Youtubeen joidenkin sarjojen jaksoja on julkaistu aiemmin tiiserimäisesti, mutta Tiktokiin pätkiminen tekee kokemuksesta erilaisen.
Osallistuin viime torstaina MTV:n TV & Media 2024 -tapahtuman keskusteluun siitä, millaisia sisältöjä kulutamme 10 vuoden kuluttua (kauhean pitkä aika). Sivusin keskustelussa muun muassa edellä mainittuja kokeiluja yhtenä kehityskulkuna muiden joukossa. Keskustelun voit katsoa MTV Katsomosta.
Vuosi sitten tein Linkediniin hetken mielijohteesta pikaisen listan mielestäni parhaista uutiskirjeistä, jotka seuraavat media-alaa, kuten uutis- tai suoratoistobisnestä. Sain hyviä vinkkejä lisäseurattavista. Tässä päivitetty lista tilauslinkkeineen. Osa on maksullisia. Suurin osa ilmestyy kerran viikossa.
Luimme Ylen strategiatiimissä puolestasi 800 sivua trendiraportteja vuodelle 2024 ja tiivistimme ne muutamaankymmeneen slaidiin. Teimme koosteen alun perin Ylen sisäiseen käyttöön mutta ajattelimme, että saattaisi kiinnostaa muitakin, joten siksi myös tämä julkinen blogipostaukseni aiheesta.
Somevirrassa tuli vastaan englanninkielinen instavideo, jossa kansainvälisessä yhtiössä tietotyötä tekevä asiantuntija kertoi hieman häpeävänsä myöntää, että paras työelämänhallintakikka on ollut lähettää muistettavista asioista itselleen sähköpostia. Ai että samaistuin! Mikään elämänhallintaäppi ei ole ollut itselle hyödyllisempi.
Tässäpä omat tietotyön oudot life hackini, häpeilemättä!
Sähköpostin lähettäminen itselle. Laskin työsähköpostista, että joulukuussa tein tätä noin 30 kertaa. Olen sitä tyyppiä, että merkitsen lukemattomaksi kaikki sähköpostit, joihin haluan palata myöhemmin. Luetuksi merkitseminen tarkoittaa muidenkin sähköpostien kuin itselleni lähettämien kohdalla, että asia on hoidettu. Sähköpostin suosikkimerkintöjä tai kansiomahdollisuuksia ei tule käytettyä, liian hankalaa.
Tehtävälistasovellus Google Tasks (edellyttää toki Googlen työkalujen käyttöä). Tämän hyöty on siinä, että sen saa työsähköpostinäkymän oikeaan laitaan näkyviin, jolloin silmä osuu siihen aina kun avaat mailisi. Kännykkään sen saa toki myös, mutta erillissovellusta ei vain tule käytettyä.
Notepad (Text Editor) eli Muistio! Tämä on minulla aina auki ja pyörittelen siinä tekstejä koko ajan ennen kuin kopioin niitä muualle. Kollegoitani Notepadin käyttö jaksaa hymyilyttää, enkä edes muista, mistä olen tavan omaksunut. Isoin etu on se, että Notepadissa teksti on täysin muotoilematonta. Sen sijaan, että alkaisin kirjoittaa tekstiä suoraan dokumenttipohjille tietyillä muotoiluasetuksilla, teen sen usein ensin yleensä pätkissä Notepadissa ja kopioin sitten varsinaiseen dokumenttiin, minkä jälkeen ulkoasua voi hinkata. Toinen syy on, että pelkistetty näkymä auttaa itseäni keskittymään vain tekstiin.
Kuvituskuva: ChatGPT4/Dall-E (”Luo prompti kuvalle, joka ilmentää värikkäällä ja luovalla tavalla asiantuntijatyötä media-alalla. Kuvassa yksi elementti voisi olla utopistinen näkymä median tulevaisuuteen. Kun olet luonut promptin, luo sen pohjalta kuva.”). Kuvakaappaus:minä/ChatGPT4.
Tekoälyä tulee nyt ovista ja ikkunoista. Raporteista ja seminaareista on jäänyt päällimmäisenä mieleen nämä oivallukset tekoälytematiikkaa syvällisemmin tutkivilta ja tuntevilta:
Muutos tulee olemaan kiistatta kokonaisvaltainen, mutta vaikka ennakointi on tärkeää, kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Arvailu on siksi oikeastaan toissijaista. Tärkeintä on aloittaa pienilläkin kokeiluilla – miettiä mahdollisuuksia pragmaattisesti, mutta olla samalla kriittinen ja huomioida uhkat.
Tekoälyä on käytetty myös tietotyössä jo pitkään, mikä on hyvä ymmärtää ja nähdä viimeisimmät kehitysloikat jatkumona.
Tulevaisuudessa eri tekoäly- ja muut työkalut varmaankin integroituvat tavalla, jota emme vielä edes pysty ymmärtämään.
+ 1: Toisin kuin luullaan, ChatGPT ei korvaa hakukonetta. Se on keskustelubotti, joka toimii parhaiten niin, että sen kanssa keskustelee, ei yksi kysymys–yksi vastaus-logiikalla. Sen “hallusinointi” eli väärät vastaukset ehkä vähenevät tulevaisuudessa, mutta kokonaan niistä tuskin päästään eroon koskaan.
Seuraavassa pieni listaus, mitä konkreettista näin asiantuntijatyössä olen itse tähän mennessä kokeillut. Työskentelen strategia-asiantuntijana Ylen Strategia ja asiakkuus -yksikön strategiatiimissä, joka vastaa Ylen strategian laatimisesta ja toteuttamisesta yhdessä johdon ja yleläisten kanssa. Ihan konkreettisesti työpöydällä on erilaisia strategiaprosessiin suoraan tai välillisesti liittyviä asioita: yhtiötavoitteita, painopisteitä, KPI-mittareita, toimintaympäristön analyysiä ja niin edelleen.
Minunkin työhöni vaikuttavat juuri julkaistut Ylen vastuullisen tekoälyn periaatteet. Ne korostavat ihmisen vastuuta ja muun muassa tietoturvan tärkeyttä. Tekoälytyökaluihin en koskaan laita materiaalia, joka olisi esimerkiksi luottamuksellista, mikäli on pienikin vaara, että tiedot menisivät jonnekin muualle.
Kokeiluja
Eniten on tullut palloteltua erilaisia työhön liittyviä tekstimuotoiluja paremmiksi ChatGPT:ssä. Olen tehnyt tätä kuitenkin vain sellaisissa tapauksissa, joissa kyse ei ole ollut luottamuksellisesta materiaalista, vaan esimerkiksi jonkin koukeroisen asiakokonaisuuden ilmaisemisessa selkokielisemmin.
Kuvien tekeminen presentaatioihin. Yleensä Dall-E:lllä, jonka käyttäminen on nyt mahdollista ChatGPT4:n kautta. Olen kokeillut myös esitysten tekemiseen suunniteltua SlidesAI-työkalua, mutta en pitänyt sitä hyvänä. Kuvien tekeminen työtarkoitukseen on ollut lopulta hyvin vähäistä, enemmänkin harjoittelua, mikä on mahdollista. Videotyökalu Runway ML:ää olen kokeillut kerran, mutta en koe, että sellaisesta on ainakaan nyt työssäni hyötyä.
Erilaisten julkisten raporttien tiivistäminen ja vertailu. Olen huomannut, että lopputulos täytyy silti ehdottomasti tarkastaa itse joka kerta. Erään vastuullisuuteen liittyvän EU-direktiivipaketin ChatGPT tiivisti aivan oikein, kun asian tarkisti. Toisaalta kun laitoin ChatGPT4:lle pdf-muodossa Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -raportin ja kysyin vastauksen tietäen, mikä raportin perusteella on Suomen luotetuin uutistoimija, sain vastauksen että sellaista tietoa ei löydy. Vastasin että kyllä se sieltä löytyy ja vasta sitten sain oikean vastauksen.
Tämä ei suoraan liity työhöni, mutta halusin testata silloisella ChatGPT:n ilmaisversiolla, osaako se kertoa, mitkä tekijät yhdistävät menestyneitä uutisotsikoita. Tein aiheesta erillisen blogikirjoituksen maaliskuussa 2023.
Tämäkään ei liity työhöni kuin välillisesti, mutta rakensin minun ja kollegani Jaakko Lempisen vapaa-ajan projektille eli Olutta ja analytiikkaa -podcastille kokeilutarkoituksessa oman ChatGPT-ohjelman, joka kuvailee muun muassa, mitä teemoja olemme media-alan podcastissamme käsitelleet vähän suhteessa siihen, mihin suuntaan media kehittyy. Yksi vastaus oli mediaa ja vastuullisuutta, mikä onkin aivan totta – ja teemme tästä oman jakson vieraan kera piakkoin. Vastauksen taustaksi ChatGPT kävi esimerkiksi Media-alan tutkimussäätiön, konsulttiyhtiö Deloitten sekä eräiden brittiyliopistojen verkkosivuilla.
Mistä haaveilen?
Lyhyt vastaus: koska teen työssäni niin paljon presentaatioita eli esityksiä, toivoisin tekoälystä saumatonta kaveria siihen. Tämä mahdollisesti joskus toteutuukin yritystyökalujen kautta.
Ennen pitkää haaveilen myös käyttöliittymästä, jonka kanssa voisin keskustella tekstitse tai äänikomennoilla, ja saisin sen kautta kaiken tarvitsemani tiedon erilaisista järjestelmistä ja lähteistä, joita on monenlaisia. Näin olisi nopeampaa keskittyä asiantuntijatyön ytimeen eli näkemyksen tuottamiseen. Jos haluat kuulla tästä teemasta lisää, kuuntele Olutta ja analytiikkaa -podcastin uusin jakso täältä.
Suomalaisten ja kansainvälisten mediayhtiöiden strategiapapereissa tavat kuvata valintoja ja painotuksia kohti haluttua päämäärää vaihtelevat osin siksi, että yhtiöt pitävät sisällään osin erilaista liiketoimintaa, mutta yhteistä on halu puolustaa demokratiaa tavalla tai toisella. Oheiset tiivistykset koskevat ylintä mahdollista lentokorkeutta – linkkien takana enemmän konkretiaa valinnoista ja painotuksista. Niin sanotun liiketoimintastrategian ja laajemmin strategian – jonka osaksi luen myös tarkoituksen (missio), suunnan (visio) ja arvot – välinen raja on veteen piirretty viiva.
New York Times, Yhdysvallat:
New York Timesin tarkoitus eli missio on “etsiä totuutta ja auttaa ihmisiä ymmärtämään maailmaa”. Visioksi eli suunnakseen se ilmoittaa haluavansa olla englanninkielisen maailman tärkein tilattava uutispalvelu, jotta ihmiset voivat ymmärtää maailmaa ja olla vuorovaikutuksessa sen kanssa (’engage’ kääntyy tässä hieman huonosti…).
Keskisuomalainen-konserni on kasvanut viime vuosina voimakkaasti yritysostoin, jotka ovat osa sen strategiaa. Konsernin vuosikertomuksessa 2022 on katsaus ”Yhdessä uudistuen”-strategian toteutumiseen vuosina 2018–2022, kuva yllä.
Vuosikertomuksen mukaan strategian keskeisimpiä osa-alueita on digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen, mikä koskee sekä lehtibrändejä että ulkomainontaa. Keskisuomalainen täsmensi tänä syksynä aiemmin julkistamaansa tehostamisohjelmaa.
Keskisuomalaisella on vuosikertomuksessa mainitun hallinnointikoodin mukaan myös erikseen lausutut missio, visio ja arvot, mutta en onnistunut löytämään niitä viimeisimmistä vuosikertomuksista tai konsernin nettisivuilta. Samantyyppisiä teemoja löytyy ainakin yhtiön vastuullisuustavoitteistosta.
Julkisen palvelun mediana Ylen strategia tiivistyy sen nimeen “Kaikille yhteinen, jokaiselle oma”. Onnistumisen edellytyksenä strategiassa painotetaan sekä perinteisiä vahvuuksia että uudistumista. Strategian ytimessä on Ylen missio eli tarkoitus, ”Lisäämme ymmärrystä toisistamme ja maailmasta, vahvistamme suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria”.
Yle-lain mukaan Ylen tulee tarjota sisältönsä jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin eli iästä, sukupuolesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Ylen strategiasta johdetut pitkän aikavälin strategiset tavoitteet vuosille 2021–2023 ovat:
1. Yle tavoittaa kaikki suomalaiset – parannamme suhdettamme lapsiin ja nuoriin
2. Yle on henkilökohtaisesti merkityksellinen ja tuottaa arvoa yhteiskunnalle
3. Suomalaiset luottavat Yleen – Ylestä tulee moniäänisempi
4. Ylen brändi vahvistuu
5. Yle on innostava työyhteisö – onnistumme ja uudistumme yhdessä
6. Yle on vastuullisuuden edelläkävijä luovalla alalla – edellytämme uusia ja kestäviä ratkaisuja itseltämme ja kumppaneilta
Schibsted, Norja (omistaa Suomessa Torin, Oikotien ja Rakentaja.fi:n):
Schibsted on yksi Pohjoismaiden suurimmista mediayhtiöistä. Se korostaa konsernistrategiassaan esimerkiksi paikallisen sisällön merkitystä, rohkeaa pitkäjänteistä luovaa ajattelua (”we think big and long term”) ja määrittelee itsensä ”digitaalisten brändien perheeksi”, jonka tehtävänä on voimaannuttaa ihmisiä päivittäin.
Alma Median tarkoitus eli missio on ”kiihdyttää yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan kestävää kasvua”. Visioksi eli suunnakseen se ilmoittaa haluavansa olla ”johtava eurooppalainen sisältö- ja palveluyritys, joka rohkeasti muovaa markkinaansa tuntien asiakkaidensa paikalliset tavat ja arvostukset.”
Näitä Alma edistää kolmen painopisteen kautta, jotka ovat digitaalinen transformaatio, digitaalisen liiketoiminnan kasvu sekä kansainvälistyminen.
Pian toimitusjohtajaansa vaihtavan Sanoman tarkoitus eli missio on, että ”Oppimisen ja median kautta meillä on positiivinen vaikutus miljoonien ihmisten elämään joka päivä”. Sanoman keskeinen strateginen tavoite on nostaa oppimisliiketoiminnan liikevaihdon osuutta vähintään 75%:iin vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoden kolmannella neljänneksellä se oli jo 74% (kuva ylh. vas.). Toinen Sanoman liiketoimintanyrkeistä on media, joka kärsi ensin koronasta ja nyt kiristyneen taloustilanteen mukanaan tuomasta mainosmyynnin laskusta.
Mm. Bild ja Die Welt -lehtiä julkaiseva mediajätti ilmoitti vuonna 2018 haluavansa olla Euroopan johtava digikustantaja ja vuonna 2023 yhtiö ilmoittaa verkkosivuillaan onnistuneensa tässä siirtymässä. Tästä eteenpäin Axel Springer tavoittelee ”kansainvälistä markkinajohtajuutta digisisällöissä ja digitaalisessa ilmoitusmainonnassa, kasvua kiihdyttäen”.
Norjan yleisradion strategiassa näkyy Ylen lailla demokratian ja kulttuurin tukeminen ja vahvistaminen. Yhtiö tavoittelee sitä, että norjalaiset ”valitsisivat sen joka päivä”.
Erityisesti paikallismedioihin profiloituneen mediajätin tarkoitus eli missio on ”voimaannuttaa yhteisöt kukoistamaan”. Gannett kertoo tarinoita yhteisöjen kautta ja ”voimistaa moniäänisyyttä läpi maan”. Yhtiön paikallismedioiden markkinointiratkaisut tarjoavat kasvuetua paikallisille yrityksille. Gannettin tunnetuin tuote on valtakunnallinen USA Today -lehti. Gannett sanoo strategiassaan asettavansa etusijalle digitaalisten liiketoimintojen kasvun ja pyrkivänsä ”maksimoimaan perinteisen printtiliiketoiminnan arvon”.
Koska tässä kirjoituksessa käsitellään myös Yleä, todettakoon selvyyden vuoksi, että työskentelen Ylen strategiatiimissä, joka vastaa Ylen strategiaprosessista.
Tein vastaavan katsauksen hieman eri vinkkelistä kolme vuotta sitten. Sen voit lukea täältä.
Ylläolevat kuvat löytyvät isommassa koossa helpommin tarkasteltavina leipätekstin jälkeen.
Ensimmäiset uutispalvelut verkkoon julkaistiin Suomessa jo 90-luvun lopulla, mutta silloin kyse oli vielä enemmän tai vähemmän yksittäisten innostuneiden tekijöiden puuhastelusta. Vertasin suomalaisten uutismedioiden etusivuja 2003 ja 2023: nopealla vilkaisulla näyttää yllättävän samalta, kun ajattelee, miten maailma on muuttunut ja digitalisaatio edennyt, mutta tarkemmin ajateltuna kahdessa vuosikymmenessä on tapahtunut lukuisia muutoksia – sekä sisällöissä että palvelukehityksessä:
Personointi: etusivut eivät useimmiten nykyään enää näytä kaikille käyttäjille samalta kuin vain osittain. Henkilökohtaisuudesta on tullut digimedian oletusarvo. 20 vuotta sitten etusivut taitettiin käsipelillä, nykyisin työ on osittain automatisoitu.
Maksumuurit. Äkkiseltään tuntuu, että verkon maksumuuri on vain nykyajan ilmiö, mutta itse asiassa joitakin kokeiluja oli olemassa jo vuosituhannen alussa – esimerkiksi Helsingin Sanomien Verkkoliitteellä, jolla nimellä sitä kutsuttiin, oli joulukuussa 2003 ”muutama tuhat” maksavaa tilaajaa. Osa sisällöstä oli ilmaista, osa maksullista. Aamun paperilehden sisältöä vastaava verkkosisältö oli muuttunut maksulliseksi saman vuoden elokuussa myös paperilehteä tilanneille, ja asiakas saattoi ensimmäistä kertaa ostaa pelkän verkkolehden tilauksen (lähde: Suomen suurin, Helsingin Sanomat 1889–2019/ Jensen Eriksen, Mainio, Hänninen). Kirjautumalla ja maksamalla saa usein nykyisin parempaa palvelua, kun mediatalot pystyvät tuntemaan asiakkaidensa tarpeet paremmin.
Sisältöjen muutos: Jutut ovat osin pidentyneet sähkemäisestä lyhyttavarasta monipuolisempaan kerrontaan, juttuformaatit ovat monipuolistuneet (esim. livekerronta) aihevalikoima on laajentunut, visuaalisuus lisääntynyt merkittävästi (svaipattavasta instastorymäisestä kerronnasta puhumattakaan). 20 vuotta sitten ei myöskään ollut nykyisenkaltaista datajournalismia. Vuorovaikutteisuus, kuten lukijoiden osallistaminen, oli vasta pilke silmäkulmassa. Kommentointimahdollisuus juttuihin paikoin oli, mutta ei juttujen yhteydessä, vaan sanomalehden tapaan omalla ”palstallaan”, jonne keskustelunaiheita avattiin.
Uutissovellukset: nykyään lähes jokaisella mediatalolla tai yksittäisellä medialla on oma sovellus sen lisäksi, että uutisia kulutetaan selaimen kautta. Sovellus mahdollistaa esimerkiksi uutisilmoitusten lähettämisen käyttäjän kännykkään. 20 vuotta sitten tilattiin vielä tekstiviestiuutisia – mikään valtava hittikonsepti se ei ollut.
Hakukoneet ja some: Kaksi vuosikymmentä sitten ei tarvinnut juuri miettiä, miten tehdä sisällöistä hakukoneystävällisiä tai sellaisia, että niitä halutaan jakaa sosiaalisen median alustoilla. Nyt mietitään sitäkin. Uutisotsikoiden tärkeyttä alettiin miettiä toden teolla Facebookin yleistyessä, kun jutuista alkoi näkyä käyttäjille vain otsikot tai korkeintaan lisäksi ingressit.
Numeroiden takaa 