Strategia ja liiketoiminta

Koronaviruksen haitat ja hyödyt mediabisnekselle

claudio-schwarz-purzlbaum-Zh-btVpBcdw-unsplash

Kuvituskuva: Unsplash.

Haittoja tulee luonnollisesti mieleen enemmän kuin hyötyjä, mutta jälkimmäisiäkin voi syntyä. 

Listaan tähän kirjoitukseen päällimmäisenä mieleeni tulleita asioita, joihin koronavirus suoraan tai välillisesti mediabisneksessä ainakin vaikuttaa. Lisäksi olen käyttänyt lähteenä Nieman Labin juttua “How much danger does coronavirus pose to the battered U.S. news industry?”, jonka pääviesti on, että virusta vaikeampi olisi selvitä siitä mahdollisesti seuraavasta lamasta.

Asiaa voi tarkastella monesta näkökulmasta. Mikäli yhteiskunnan toiminnot ajettaisiin Suomessa jossain vaiheessa Italian tapaan säästöliekille, se tarkoittaisi, että media, tai ainakin osa siitä, alkaisi työskennellä poikkeusoloissa. Etätyö lisääntyisi. Tiedonhankinnan tavat muuttuisivat ainakin osittain, kun minne tahansa ei voi noin vain lähteä.

Erityisjärjestelyin pyrittäisiin turvaamaan, jotta tietoa voitaisiin edelleenkin välittää kansalaisille. Näkyisikö tämä piikkinä esimerkiksi lehtien digitilauksissa, jos etanapostin kulku tökkii? Jos näkyisi, uskallan silti arvioida, että tulot tuskin korvaisivat menetyksiä, joita jakeluongelmat ja mainosmarkkinan muutokset aiheuttaisivat. Entä jos ihmiset huomaavat, että he pärjäävätkin aivan hyvin ilman aiemmin tilaamiaan paperisia tuotteita, joista kuitenkin monien mediatalojen tulot edelleen pääosin koostuvat?

Jos esimerkiksi Tokion olympialaiset vielä perutaan, sillä olisi erityisesti Yhdysvalloissa suuria vaikutuksia televisiomainontaan. New York Times ennakoi jo nyt, että korona laskee sen digimainonnan tuloja 10 prosenttia tällä neljänneksellä.

Se mikä varmasti kärsii jo nyt on niin kutsuttu fyysinen läsnäolobisnes eli tapahtumat, kun kokoontumisia perutaan.

Entä ne hyödyt? Jos karanteenissa olevien määrä kasvaa, se tarkoittaa, että ihmiset hakevat varmasti kotonaan viihdykettä. Näkyisikö tämä piikkinä suoratoistopalveluiden käytössä? Mistä muusta etäviihdykkeestä ihmiset olisivat valmiita maksamaan? Jopa uutisista? Hmm.

Uutismedialle yksi koronan seuraus on jo nyt ilmeinen ja se on väärän tiedon leviäminen. Perinteiselle medialle ilmiö on toisaalta uhka, jos ihmiset menevät väärän tiedon perässä muualle, toisaalta mahdollisuus, jos ihmiset ymmärtävät, mistä saa luotettavaa tietoa.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Älykaiuttimet ohittivat ensi kertaa radion lasten mediankäytössä Isossa-Britanniassa

Näyttökuva 2020-2-5 kello 16.12.59

Poimintoja brittilasten mediankäyttötavoista eri ikäryhmissä. Kuvan lähde: Children and parents: media use and attitudes report 2019 (Britannian viestintäviranomainen Ofcom)

Älykaiuttimien käyttö 5–15-vuotiailla lapsilla tuplaantui vuonna 2019 (15% –> 27%) ja ohitti ensimmäistä kertaa radion kuuntelun (26%–>22%), ilmenee Britannian viestintäviranomaisen Ofcomin tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin tiistaina. Sitä varten on haastateltu 3500:aa lasta ja vanhempaa. 3–4-vuotiaistakin lähes joka kymmenes käyttää älykaiuttimia kotonaan.

Tutkimuksen yksi johtopäätös on, että lasten älykaiuttimien parissa käyttämä aika on ollut pois nimenomaan radiosta, sillä samaan aikaan kun lasten radion kuuntelu on laskenut, eivät mahdollisuudet kuunnella radiota ole vähentyneet. ”Tästä voi päätellä, että radio laskee, koska lapset ovat tietoisesti päättäneet olla kuuntelematta sitä”, todetaan tutkimuksessa. Sitä ei käy ilmi, onko tutkimuksessa otettu huomioon lasten radion kuuntelu muualla kuin kotona, kuten autossa. En ainakaan löytänyt asiasta erillistä mainintaa.

Ofcomin tutkimuksen mukaan lasten älykaiuttimien käyttö itsessään ei noudattele tiettyä kaavaa. Älykaiuttimia käytetään huvitteluun tai muuten ns. random-pohjalta. Esimerkiksi tutkimuksessa haastateltu 9-vuotias Suzy kertoi, että hänen äitinsä ei juuri käytä [Amazonin] Alexaa, mutta Suzy pyytää sitä aika ajoin ”kertomaan vitsejä” tai auttamaan läksyissä, kuten jonkin sanan oikeinkirjoituksen tarkistamisessa.

Muita havaintoja Ofcomin tutkimuksesta:

  • Myös lasten älytelevisioiden käyttö on kasvussa.
  • Puolella 10-vuotiaista [briteistä] on oma älypuhelin.
  • Lapsista kasvaa striimaajia. Video-on-demand eli tilausvideokatselu on suositumpaa kuin lineaarisen television katselu. Joka neljäs lapsi ei katso lineaarista televisiota lainkaan.
  • Lasten sosiaalisen median käyttö pirstaloituu ja monipuolistuu: Facebookin, Snapchatin ja Instagramin rinnalle on noussut Whatsapp. Tiktok ja Twitch kasvavat. Tiktokia käyttää nyt 13 prosenttia 12–15-vuotiaista.

Älykaiutinten tai muiden äänellä ohjattavien laitteiden/virtuaaliapureiden tulevaisuudennäkymät vaihtelevat suuresti markkina-alueittain. Suomessa kehitys on ollut hitaampaa, koska laitteet usein rakennetaan ymmärtämään pieniä kieliä myöhemmin.

Näyttökuva 2020-2-5 kello 17.02.15

Lähde: Children and parents: media use and attitudes report 2019 (Britannian viestintäviranomainen Ofcom)

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reuters-instituutin 2020-raportti julki: mihin media menee – näin ennakoivat pomot

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin raportti “Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2020” julkaistiin tänään torstaina. Raportti julkaistaan vuosittain tammikuussa.

Tutkimusta varten on haastateltu 233:a media-alan johtohenkilöä tai asiantuntijaa 32 maasta. Raportin ennakoinnit ovat osuneet melko hyvin kohdilleen, kun niitä tarkastellaan jälkikäteen (käyn joitakin esimerkkejä vuodelta 2018 läpi tässä kirjoituksessa väliotsikon jälkeen).

Kokoan 2020-raportin kuusi päähavaintoa tähän lyhyesti.

1. Media-alalla on sekä optimismia että pessimismiä tulevasta

Odotukset tulevasta jakautuvat epätasaisesti. Ansaintamallimielessä näkymät ovat “yllättävän” optimistiset siihen nähden, että niin moni asia ympärillä muuttuu. Huolta on kuitenkin ihmisten kiinnostuksesta journalismiin yleisesti.

2. Tilausmaksuja pidetään entistäkin tärkeämpänä (pää)tulonlähteenä

…verrattuna esimerkiksi mainontaan.

Näyttökuva 2020-1-9 kello 17.36.29

3. Google on Facebookia pidetympi leikkikaveri

Merkillepantavaa on, että teknologiajättien mahdollisen sääntelyn pelätään pikemminkin koituvan journalismin haitaksi kuin hyödyksi. Suurin osa ei usko sääntelyn johtavan mihinkään suuntaan tai toiseen.

Näyttökuva 2020-1-9 kello 17.36.15

4. Monimuotoisuuden eteen on otettu isoja harppauksia, muttei kaikilla alueilla

Näyttökuva 2020-1-9 kello 17.35.45

5. Podcastit ovat edelleen kuuma puheenaihe

Näyttökuva 2020-1-9 kello 17.59.35

6. Tekoälyn hyödyntämisessä laitetaan entistäkin isompi vaihde silmään

Yli puolet vastaajista pitää tärkeänä parempien suosittelujärjestelmien kehittämistä. Huomattavan harva piti erittäin tärkeänä esimerkiksi robottijournalismin kehittämistä tänä vuonna (12%).

Näyttökuva 2020-1-9 kello 18.15.51

Kaksi vuotta sitten ennakoitiin tätä, ja näin kävi

Ovatko pomot ja asiantuntijat sitten oikeassa? Miten hyvin kyseisen raportin ennakoinnit ovat yleensä natsanneet? Aika hyvin.

Esimerkiksi kaksi vuotta sitten sama raportti ennakoi, että:

  • data nousee kaiken keskiöön (voitaneen sanoa, että näin on käynyt)
  • EU:n tietosuoja-asetus nousee keskusteluun (näin kävi)
  • tekoäly tulee voimakkaammin uutisorganisaatioihin (näin kävi)
  • ääniohjattavat virtuaaliapurit yleistyvät kunnolla (sanoisin, että näin kävi ja ei käynyt, riippuen markkinasta)
  • älypuhelimien käytön kasvu jatkuu (näin kävi, vaikka nyt puhutaankin jo siitä, mitä kännyköiden jälkeen)
  • notifikaattien taistelu kännykän ruudulla kovenee (näin kävi)
  • mediatalot pakittavat satsauksissaan videoon, osa keskittyy enemmän tekstisisältöihin ja osa audioon (väittäisin, että jossain määrin näin kävi tai on käymässä)
  • mainostamisen merkitys pienenee ja tilausmaksujen kasvaa (näin kävi)
  • “täppäämällä eteenpäin”-tarinankerronta verkossa yleistyy (näin kävi, ainakin somessa, ehkä vähemmän muualla verkossa)
  • mediat ottavat etäisyyttä somealustoihin (näin kävi)
  • verkon uutis- ja ajankohtaissisällöt leviävät yhä enemmän viestisovellusten kautta (näin kävi)
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Futuristi Amy Webbin katsaus journalismin ja median trendeistä julki – tässä päähavainnot

Näyttökuva 2019-9-16 kello 12.49.30.png

Amerikkalaisfuturisti Amy Webbin teknologiapainotteinen katsaus journalismin ja median trendeihin julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Julkistamispaikkana toimi Online News Association -järjestön konferenssi New Orleansissa Yhdysvalloissa.

167-sivuisen nivaskan rakenne on samantyyppinen kuin Webbin tunnetuimmassa, 12 kertaa julkaistussa laajassa teknologiaraportissa, jotka julkaistaan alkuvuodesta.

Kokoan tähän nyt julkaistussa katsauksessa esille nostetut keskeiset havainnot. 

  1. Synteettinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Synteettisistä sisällöistä esimerkkejä ovat kiinalainen tekoälyuutisankkuri Xin Xiaomeng sekä amerikkalainen somehahmo Lil Miquela, joka ei ole oikea ihminen. Synteettisellä medialla ei ole eettistä säännöstöä.
  2. Deedfake-videot eli tekoälyn avulla tehdyt valevideot ovat vasta alkua. Tutkijat ovat jo nyt kyenneet jäljittelemään ihmisten ääntä ja liikkeitä, jopa ennakoimaan käyttäytymismalleja.
  3. Sääntely voimistuu. Teknologiajätit ovat viranomaisen syynissä Yhdysvalloissa, ja EU:n tietosuoja-asetus vaikuttaa Eurooppaa laajemmalle. Alustasääntely vaikuttaa sisällön julkaisemiseen ja jakeluun, ja jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten se kerää ja käyttää kuluttajien dataa.
  4. Pelkän kännykkänäytön aika on pian ohi. Älykaiuttimet ja puettavat älylaitteet yleistyvät. Lähivuosina kuluttajat ottavat kännykän rinnalle muita käyttöjärjestelmiä (Amy Webb näkee tämän kehityksen osasyynä sille, että Applen ja Samsungin puhelinmyynti laskee – liian korkean hinnan lisäksi).
  5. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi (“VSO is the new SEO”). Kyse ei ole vain älykaiuttimista, vaan äänikäyttöliittymien yleistymisestä laajemmin.
  6. [Median] Digitaaliset tilausmallit eivät toimi. New York Timesin tai Washington Postin menestys ei auta kaikkia. Kilpailu kovenee.
  7. Harppaukset tekoälykehityksessä parantavat panos–tuotos-suhdetta. Näköpiirissä on uusia työkaluja ja järjestelmiä mm. livekarttoihin, reaaliaikaiseen faktantarkistukseen, kirjoittamiseen, kuvan- ja videonkäsittelyyn sekä hallinnollisiin tehtäviin.

Siinä siis Webbin katsauksen seitsemän pääkohtaa. Mitä niistä pitäisi ajatella? Riippuu varmasti, ajatteleeko vuoteen 2020 vai paljon pidemmälle. Itselleni silmään pisti ainakin se, että lohkoketjusta puhutaan tämänvuotisessa katsauksessa vähemmän. Vielä viime vuoden vastaavassa todettiin, että lohkoketjuteknologia “alkaa mahdollistaa muutoksen tekemistä, vaikka ekosysteemi on yhä kypsymisvaiheessa”. Toinen huomio liittyy äänellä ohjattaviin laitteisiin. Toistaiseksi menestysresepti ainakin uutisissa on löytymättä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

10 avainhavaintoa uunituoreesta Reuters-raportista – näin 200 digimediapomoa näkee vuoden 2019

näyttökuva 2019-1-10 kello 17.14.15

Google tärkeä, Facebook ei enää. Katseet takaisin omiin alustoihin. Katseet tilauksiin, mutta rajat saattavat tulla jo vastaan. Irtisanomisaalto häämöttää.

Muun muassa tältä kuulostavat alkavan vuoden satsaukset, pelot ja toiveet noin kahdensadan kv-digimediassa työskentelevän esimiehen silmin. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin 50-sivuinen raportti ”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2019” julkaistiin keskiviikkona.

Raportin pääviesti on aavistuksen pessimistisempi kuin viime kesänä julkaistu laajempi Digital News Report 2018. Siinä keskeinen viesti oli, että uutispalveluista maksaminen ja maksuhalukkuus olivat kasvaneet, mikä luo alalle toivoa. Näin on toki nytkin, mutta:

”Vale- harhaanjohtavat ja äärisisällöt kaivavat edelleen maata demokratian alta. – – – Mediatoimijat suuntaavat katseet tilausmaksuihin korvatakseen mainostulojen pudotusta, mutta on todennäköistä, että rajat tai rajoitteet alkavat tulla vastaan vuonna 2019. Kaikki tämä huomioiden on todennäköistä, että tänä vuonna on edessä suurin journalististen irtisanomisten aalto vuosiin – – –”, raportti ennustaa.

Ja:

”Tämä vuosi tulee olemaan vuosi, kun alustayhtiöiden sääntely alkaa toden teolla näkyä. – – – Apple-johtaja Tim Cookia mukaellen, jokin jota ei aiemmin osattu edes ajatella on nyt vääjäämätöntä – tosin yksityiskohdat tulevat olemaan sotkuisia, taisteluiden sävyttämiä ja seurausten havaitseminen kestää aikansa.”

Keskeisimmiksi raportti nostaa mm. nämä 10 asiaa (vapaat käännökset minun):

näyttökuva 2019-1-10 kello 17.59.38

  • Tilaus- ja jäsenyysmaksut ovat nousseet ansaintalogiikan ytimeen, mikä on iso muutos media-alalle. Yhä harvempi pitää näyttömainontaa, natiivimainontaa tai lahjoituksia kaikista tärkeimpänä kehityskohteena ansaintamalleissa, tärkeänä kyllä edelleen. Erilaisia tukirahoitusmuotoja pidetään yhä hyväksyttävämpinä tietyntyyppiseen uutistoimintaan.näyttökuva 2019-1-10 kello 17.57.33
  • Uutismedia alkaa olla kyllästynyt Facebookiin, katseita suunnataan muualle. Alle puolet vastaajista katsoi, että FB on tärkeä tai erittäin tärkeä alusta heille tänä vuonna. Lukemat ovat Apple Newsin ja Youtuben luokkaa. Youtuben omistajaan Googleen sen sijaan suhtaudutaan luottavaisemmin. Sitä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, yleensä kävijäliikennesyistä, 87%.
  • Henkilöstön jaksaminen ja diversiteetti mietityttävät.
  • Kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että personointi on kriittisen keskeinen keino vastata tulevaisuuden haasteisiin. Yhtä moni piti tärkeänä sijoittaa enemmän voimavaroja tekoälyyn, kuitenkin niin, että resurssit eivät saa olla pois journalistisesta työstä. Tekoäly mahdollistaa henkilökohtaisemman ja käyttäjälle merkityksellisemmän uutispalvelun.
  • Audion merkitys sisältö- ja kaupallisessa strategiassa korostuu (vielä se ei ole hääppöinen – lisää aiemmassa blogikirjoituksessani).
  • Virtuaaliassistenttien roolin uskotaan tulevan lähivuosina tärkeämmäksi uutisille.
  • Tavat kertoa siitä, miksi uutistoimijoiden sisällöt ovat luotettavia, muuttuvat selittävämmiksi ja konkreettisemmiksi ja läpinäkyvyys paranee.
  • Aidosti merkityksellinen sisältö korostuu, kun “digitaaliset detox-kuurit” yleistyvät.
  • “Slow news” eli “hitaat uutiset” nousee keskusteluun (“ei breaking-newseja, vähemmän journalismia, enemmän vaikuttavuutta”). Epäselvää on toistaiseksi, kuinka monia se lopulta kiinnostaa ja ennen kaikkea, missä määrin siitä ollaan valmiita maksamaan.
  • Ihmisille saattaa iskeä maksumuuriväsymys. Ärsytyskynnys on jo noussut.
  • Teknologian saralla yleistyvät taitettavat puhelimet, 5G ja vihdoin itseohjautuvat ajoneuvopalvelut. Lohkoketjuteknologian potentiaalista mediassa puhutaan, mutta käytännön toteutukset ovat edelleen osin auki.

Tällaisessa ympäristössä uutisorganisaatioilla pitää olla entistä kirkkaampana mielessä, minkä asioiden puolesta ne toimivat ja millaisia yleisöjä ne palvelevat, raportti summaa.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Vuonna 2019 sisältöjen määrä sekä vähenee että lisääntyy, ja tästä se johtuu

_AA_7544 (1).JPG

Meikäläinen se tässä yrittää kurkkia tulevaisuuteen. Kuva: Pete Aarre-Ahtio.

Kuulostaako otsikon ennuste ensi vuodelle hassulta? Perustelen. Perussyy on se, että sisältöä on monenlaista.

1. Miksi lisääntyy?

Koska tietyntyyppistä sisältöä voidaan tuottaa ja tuotetaan jo nyt automatisoidusti niin, että panos–tuotos-suhde on hyvä. Media-alalla esimerkistä käyvät vaikkapa Ylen Voitto-robotin tekemät jutut tai Kiinassa uutisvideoita liukuhihnalta leikkaava tekoäly. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n innovaatiopuolen pomo hahmotteli hiljattain Helsingissä, millaiset sisällöt ovat helpommin automaattisesti tuotettavissa ja millaiset välttämättä eivät. Aiheesta lisää blogissani täällä.

2. Miksi vähenee?

Sisältöä on eri kanavissa ennennäkemättömän paljon. Joskus sisältötulvan on tyynnyttävä. Näin voi käydä, jos ihmisten tarpeissa tapahtuu aito muutos: jo useamman vuoden on puhuttu tarpeesta kontrolloida paremmin arjen sähköisiä ärsykkeitä ja teknologiaa. Veikkaan tämän konkretisoituvan ainakin jollain tavalla ensi vuonna. Yhdenlaisia signaaleja vuonna 2018 olivat sekä FB-sovelluksen että Applen iOS-käyttöjärjestelmän lanseeraamat uudet ominaisuudet, joilla voit hallita tai jopa rajoittaa omaa ruutuaikaasi.

“Nouseva teema on digitaalinen hyvinvointi. Mobiililaitteita ja muun muassa sosiaalista mediaa halutaan kuluttaa järkevämmin”, toteaa Social Media Specialist Tiina Ratilainen sisältöstrategia- ja sometoimisto Somecon Sosiaalinen media Suomessa 2019 -katsauksessa.

“Sosiaalisessa mediassa vuosia jyllännyt ‘fear of missing out’ muuttuu peloksi hukkua someroskaan”, maalailee samassa katsauksessa Social Media Specialist Lotta Kinnunen.

“Mitä jos hillittömään tekstitulvaan vastattaisiin määrällisellä niukkuudella? Mitä jos julkaistaisiin vähemmän, mutta parempaa?”, heruttelee puolestaan Jani Halme Suomen Lehdistön näkökulmakirjoituksessaan “Maailma täyttyy tekstistä”. Sanat on kohdistettu erityisesti uutismedialle.

Huomionarvoista on sekin, että tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan erityisesti nuorten mielikuva sosiaalisen median laadukkuudesta uutismediana on romahtanut. Somen käyttöön tämä ei kuitenkaan välttämättä ainakaan heti heijastu.

Entäpä videot, mitä niille on käynyt? Itselleni vuosi 2018 on jäänyt mieleen vuotena, jolloin pahin videokiima hieman rauhoittui. Edellämainitussa Somecon 23-sivuisessa katsauksessa sana video mainitaan muuten vain kuusi kertaa, kuvaavaa ehkä sekin. Videoiden määrittämässä maailmassa toki edelleenkin elämme. Reuters listasi hiljattain kuusi kuuminta tai lupaavinta videoalustaa: Youtube (”rulettaa edelleen”), Facebook Watch, IGTV, Reddit, Twitch ja Dtube. Jälkimmäinen oli minulle uusi tuttavuus. Dtube on ”kuin Youtube, mutta lohkoketjuteknologian päälle rakennettuna”. Dtubesta voit lukea lisää mm. täältä.

Ennustuksia tehtäessä on hyvä katsoa myös taaksepäin. Vuosi sitten, joulukuussa 2017, heitin puolitosissani 2+1 ennustusta vuodelle 2018. Väittäisin, että kaikki kolme ovat toteutuneet suunnilleen esittämälläni tavalla, eli 1) ”sosiaalinen” ja ”media” eivät ole täysin eronneet toisistaan, kuten pelättiin, 2) sisällön oikea ajoitus ja ajankestävyys ovat nousseet tärkeämpään rooliin ja 3) media-ala ei vielä ole valmis lohkoketjuteknologian läpimurtoon.

PS. Rauhallista Joulua ja hyvää uutta vuotta! -Kalle.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

BBC:n innovaationyrkin pomo David Caswell Helsingissä: Media ei voi enää erottua perinteisillä nettiartikkeleilla ja ohjelmilla

IMG_2525.JPG

Millaiset jutut on automatisoitavissa tavalla tai toisella? Tässä BBC:n David Caswellin näkemys. Caswell on tuore BBC-läinen, hänen taustansa on Los Angeles Timesissa, Yahoossa ja akateemisessa maailmassa.

Kaikki mediatalot haluavat erottua. Se on koko ajan vaikeampaa, koska sisältöä on valtavasti. Erottuminen ei ole enää mahdollista perinteisillä nettiartikkeleilla tai -ohjelmilla, väittää Britannian yleisradioyhtiön BBC:n kehitysyksikön News Labsin johtaja David Caswell.

– Artikkelit ja ohjelmat ovat ns. yhdeltä–monille suunnattuja uutistuotteita. Ne eivät riitä säilyttämään uutistoimitusten erityisasemaa, koska kuka tahansa voi tehdä niitä. Mediaympäristö toimii nykyisin monilta–monille-periaatteella. Automaatio voi auttaa tässä, koska sen avulla luotavia malleja ei ole niin helppo kopioida, Caswell sanoo. Hän puhui keskiviikkona The Future of News Automation -tilaisuudessa Helsingissä.

Käytännössä Caswell siis sanoo, että pelkkä hyvä sisältö ei riitä. Hänen mukaansa automaatio on yksi tapa löytää erottuvuustekijöitä. Omana huomiona: Tämä viesti ei ole sinänsä yllättävä henkilöltä, jonka päätyötä on tekninen tuotekehitys, mutta pidin Caswellin kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, jossa pelkkä teknologia ei tee menestysreseptiä.

– Miten uutistoimitukset pystyvät luomaan ja sitouttamaan yleisöjä ympäristössä, jossa kaikki viestivät kaikille? Yksi vastaus tähän on näkökulman muuttaminen. Aikoinaan autojen tuotantolinjat edustivat näkökulman muutosta. Aiemmin autoja oli tehty työpajoissa, sitten tulivat tuotantolinjat ja se mullisti lopulta kaiken, Caswell havainnollisti.

– Yksi vastaus muuttaa näkökulmaa mediassa on lisätä tuottavuutta automaation keinoin. Tuottavuus on tärkeää, mutta yksistään sisällön määrän lisääminen ei kuitenkaan ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu.

Hänen mukaansa näkökulman muuttaminen edellyttää viittä asiaa: Luotettavuuden jatkuvaa läpinäkyvää todentamista (”sen sanominen ei riitä”), kontekstointia (”uutinen on enemmän kuin yksi artikkeli”), journalistisen harkinnan ja journalististen arvojen käyttämistä kaiken perustana (”automaatiossa ei ole kyse vain koneista”), personointia (”one-size-fits-all-ajattelu ei toimi”) sekä kilpailuedun tai erottuvuustekijän ajattelemista verkostoina tai palveluna (”artikkelit eivät muodosta verkostoa, mutta data muodostaa. Google on tästä esimerkki”).

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Caswellin esiin nostamat asiat eivät ole sinänsä uusia alaa seuraaville. Hänkin myönsi, että homma ei ole helppo. Caswell mm. esitteli juttutyyppiä, jossa lukija saa valita, haluaako lukea sen lyhyenä vai pitkänä versiona. Toimiiko kyseinen sisällön räätälöimisen keino oikeasti, siitä ei ehditty puhua. Itse veikkaan, että ei välttämättä, ei ainakaan uusille yleisöille, mutta hyvä että kokeillaan. Kellä on kärsivällisyyttä klikkailla eri vaihtoehtoja ennen kuin pääsee itse asiaan? Ja edelleen: jos tällaisenkin jutun toteutus vaatii vuonna 2018 erityisosaamista toimituksen sisällä, miten pitkä on matka skaalautuvuuteen eli siihen, että useat toimittajat voivat tehdä näitä itse? Tähän Caswell näki keskeisenä ratkaisuna uudentyyppiset julkaisujärjestelmät, kuten Washington Postin Arc tai BBC:ssä rakenteilla oleva uusi järjestelmä, jonka nimen missasin.

– Nämä uuden sukupolven julkaisujärjestelmät tekevät kokeilukulttuurin mahdolliseksi.

Caswellin esityksen kiinnostavinta antia oli kuva (tämän kirjoituksen pääkuvana), jossa jaoteltiin sisältötyyppejä janalle sen mukaan, mitkä tämänhetkisen arvion mukaan ovat eri tavoin automatisoitavissa ja mitkä ei.

– Human interest -juttu voi olla osittain automatisoitavissa, mutta ei kokonaan. Mielipidekirjoitus ei voi, minusta on luonnollista että se vaatii ihmisen, Caswell näki.

Hän muistutti, että tärkeintä on kyetä tekemään sellaisia uutisia, jotka vastaavat kuluttajien kognitiivisiin eli tiedollisiin tarpeisiin.

– Jos pystyt vastaamaan ihmisten syviin kognitiivisiin tarpeisiin, se asia ei muutu edes tuhannessa vuodessa.

Normaali