Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reuters-instituutin yleensä osumatarkka ennakointi julki – tässä 5 isoa havaintoa mediasta vuodelle 2021

Ehkä mediatoimialan paras vuosittainen ennakointiraportti, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin “Journalism, Media, and Technology Trends and Predictions 2021” julkaistiin 7. tammikuuta. Nic Newmanin päätoimittamaa 40-sivuista katsausta varten on haastateltu yli 240:ää media-alan johtajaa ja asiantuntijaa 43 maasta, myös Suomesta.

Reuters-instituutin vuosiennakoinnit ovat jälkikäteen katsottuna natsanneet hyvin oikeaan, mikä käy ilmi, kun tarkastellaan vuosien 2020 ja 2018 vastaavien raporttien ydinkohtia. Vertailua löydät aiemmasta blogikirjoituksestani täältä.

Vuosi sitten kukaan ei sentään vielä osannut povata koronan tuomaa digiloikkaa, mutta nyt se on raportissa paraatipaikalla.

“Vasta tämä vuosi näyttää, miten pysyväksi koronan tuomat muutokset media-alalla jäävät”, Newman kuitenkin kirjoittaa.

Kokoan 2021-raportin päähavainnot tähän lyhyesti. Niitä on hieman tulkinnasta riippuen ainakin viisi:

1. Digisuunnitelmiin laitetaan koronan vuoksi enemmän paukkuja ja vauhtia

Lähde: Reuters-instituutti

76 prosenttia vastaajista kertoi, että korona on vauhdittanut ja vauhdittaa digisuunnitelmia heidän edustamissaan medioissa. Tällaista ei ilman koronaa olisi voinut kuvitellakaan.

2. Useimmat mediat jatkavat etätyöskennellen ja hajauttamalla toimituksellista tekemistä eri paikkoihin

Vastaajien joukossa on edustajia medioista, jotka eivät aio palata entisenkaltaisiin toimitustiloihin lainkaan koronan jälkeen. Tehokkuus on parantunut.

Toisaalta “Zoom-väsymyksen” arvellaan iskevän tänä vuonna toden teolla, läsnäoloa kaivataan ja fyysisiin kohtaamisiin työssä palataan paikoin heti kun mahdollista. Erityisen huolissaan ollaan etäilyn vaikutuksesta luovuuteen.

Ja vielä: ”Kasvokkain haastatteleminen saattaa tehdä paluun vuonna 2021”. Kuka olisi uskonut lukevansa tällaista lausetta tästä raportista vielä vuosi sitten…

3. Faktantarkistusta/faktapohjaisuutta ja selittäviä kerrontamuotoja lisätään, neutraalius pohdituttaa

Teknologiajättien oli viime vuonna pakko miettiä, missä sananvapauden rajat niiden alustoilla menevät. Niiden odotetaan nyt puuttuvaan terhakammin valheelliseen tietoon siksi että se voi pahimmillaan johtaa ihmisten kuolemiin mutta myös siksi, että yhtiöiden itsensä toiminta on tarkemmassa syynissä kuin koskaan. Perinteisten medioiden luotettavuuden toivotaan korostuvan.

Näin vastaajat ajattelivat median neutraaliudesta ja puolen valitsemisesta. Lähde: Reuters-instituutti.

88% vastanneista katsoo, että median neutraalius merkitsee tänä vuonna enemmän kuin koskaan varsinkin, kun markkinoille on tulossa useita uusia avoimesti puolueellisia toimijoita. Toisaalta puolet on sitä mieltä, että on olemassa asioita, joissa ei ole järkeä olla neutraali.

Monissa toimituksissa satsataan tänä vuonna tekijöiden erikoistumiseen – ns. yleistoimittajuuden trendi jossa kaikki tekevät kaikkea näyttäisi olevan vaihteeksi laskusuunnassa. Tässä lienee eroja maittain.

4. Siirtymää lukija/tilaajakeskeisiin liiketoimintamalleihin vauhditetaan, mikä vähentäisi riippuvuutta mainonnasta. Myös verkkokauppaan satsataan – mediat alkavat olla vähän kuin vähittäiskauppiaita

Lähde: Reuters-instituutti.

Monet mediat pyrkivät monipuolistamaan tulonlähteitään – suomeksi: munat useampaan koriin kuin ennen. 

Taloudellisesti vaikeinta vuotta ennustetaan niille medioille, joiden liikevaihto nojaa printtiin tai digituotteissa pääasiassa mainontaan. “Niissä odotettavissa on sulautumisia, kustannusten karsimisia ja lopettamisia”.

Lähde: Reuters-instituutti.

Osa mediataloista levittäytyy verkkokaupankäyntiin. Amerikkalainen Buzzfeed laajentaa tänä vuonna käyttötavarabisnestään keittiövälineistä seksileluihin. 

Virtuaalitapahtumat ovat tulleet ainakin osittain jäädäkseen. Jos koronarajoitukset hellittävät, tapahtumabisnes herää eloon ja nousee tärkeämmäksi tulonlähteeksi myös medioissa.

Audio on tänä vuonna “edelleen uutismedian valopilkku”, joskaan ei vielä mikään massiivinen tulonlähde. Uudet tavat tehdä podcasteilla rahaa yleistyvät.

5. Uusia innovaatioita pyritään kehittämään aiempaa nopeammin

Tekoälystä aletaan saada tehoja irti esimerkiksi automatisoimalla prosesseja. Tehokkuuden lisäksi tavoitteena on erityisesti personoida eli henkilökohtaistaa palveluiden käyttökokemusta.

”Mutta, sitten kun AI muuttaa ulos kehitysosastoista tosielämän sovelluksiin, voimme odottaa entistä kuumempaa keskustelua sen vaikutuksesta yhteiskuntaan – sen vauhdista, läpinäkyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.”

Mitä sitten oikein innovoidaan? Vastaajat katsoivat, että parhaat tavat synnyttää uusia ideoita ovat yleisöymmärrys ja data, monialaiset tiimit ja muilta mediayhtiöiltä oppiminen (tässä järjestyksessä). Pohjimmaisena ovat konsultit, joilta parhaita ideoita ei odota oikein kukaan.

Mistä parhaat ideat tulevat? Näin vastattiin. Lähde: Reuters-instituutti.

Nopeampi 5G-verkko yleistyy, mikä puolestaan mahdollistaa puettavien laitteiden ja älylasien yleistymisen aiempaa nopeammin, samoin on virtuaalitodellisuuden kanssa. Oma huomio: näiden isoa läpimurtoa on ennakoitu vuositolkulla ja aika hiljaista on ollut…

Virtuaalitodellisuus mainitaan koko raportissa tasan kerran, mikä kuvannee hyvin media-alan painoarvoa kyseiselle asialle. Ainakin toistaiseksi.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Digital News Report 2020 julki – tässä päähavainnot Suomesta ja maailmalta

Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.43.32

Lähde: Digital News Report 2020/ digitalnewsreport.org.

Maailman laajin uutisten kuluttamisen vertaileva tutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2020 on julkaistu tänään. Kyselytutkimusten piirissä oli yli 80 000 ihmistä 40 maassa, uusina Kenia ja Filippiinit.

Suurin osa tutkimusmateriaalista on kerätty ennen koronapandemian alkua tammi-helmikuussa, mutta sitä on täydennetty huhtikuussa lisäkyselyillä. Pandemialla on medialiiketoimintaan ja mediankulutukseen sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia. Raportin luettuani ainakin itse tulkitsen, että Reuters-instituutti pitää koronan vaikutuksia mediayhtiöiden talouteen paljon isompana asiana kuin sitä, että ihmisten tavat kuluttaa mediaa muuttuisivat juuri koronan takia kovinkaan pysyvästi.

Kokoan tärkeimmät havainnot tähän kirjoitukseen ensin Suomesta ja sen jälkeen yleisesti.

Yksi tutkituista maista on siis tuttuun tapaan Suomi. Laajempi ja suomenkielinen maaraportti on julkaistu erikseen Media-alan tutkimussäätiön sivuilla. Sen on koonnut tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopistosta.

Suomi on perinteisesti ollut koko tutkimuksen kärkimaa, kun katsotaan luottamusta uutismediaan. Niin on nytkin. Edellisvuoden lasku kuitenkin jatkui, mikä noudattelee yleistä kehitystä maailmalla. Tutkimuksen luotetuin uutismedia Suomessa on Yle.

Näyttökuva 2020-6-16 kello 2.55.48

Suomi pitää kärkisijaa uutismedian ”luottamusrankingissa”, mutta laskua tuli täälläkin.

Suomi pähkinänkuoressa

  • Luottamus uutismediaan pysyi korkealla, mutta on hienoisessa laskussa (-3%-yks.) Suomessa 56% sanoo luottavansa suurimpaan osaan uutisista suurimman osan ajasta. 
  • Niin sanottujen vaihtoehtomedioiden tavoittavuus on  yhä marginaalista.
  • Verkkouutisista maksavien määrä kasvoi (+3).

    Näyttökuva 2020-6-16 kello 5.12.58

    Somen rooli uutislähteenä kasvoi Suomessa.

    Näyttökuva 2020-6-16 kello 9.48.17

    Lähde: Suomen-maaraportti.

  • Verkon ja somen rooli uutislähteenä kasvoi. Suomessa uutiset haetaan yleisimmin suoraan uutissivustolta. Television ja printin rooli uutislähteenä pieneni.

Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.19.49

Suomessa (vihreä käyrä) 9% kuluttaa uutisia kännykän notifikaatteina. Tutkimuksessa kysyttiin viikkokäyttöä.

  • Kännykän notifikaatit ja sähköpostin uutiskirjeet kasvoivat uutislähteenä, mutta ovat pieniä suhteessa muihin maihin.

Näyttökuva 2020-6-16 kello 5.20.22

Kännykkä ohitti desktopin Suomessa.

  • Älypuhelin meni tietokoneen ohi laitteissa, joilla verkkouutisia kulutetaan.
  • Podcastien kulutus kasvoi.

Koko raportin päähavainnot

Raportin yleissävy on melko pessimistinen, vaikka toiveikkuuttakin on. Positiivinen signaali on verkkouutisista maksamisen yleistyminen edelleen.

  • Luottamus uutismediaan saattoi koronan aikana paikoin nousta, mutta tätä pidetään lähes varmasti väliaikaisena.
  • Vain kuusi maata neljästäkymmenestä yltää luottamuksessa yli 50 prosentin, mukana siis Suomi. Eniten luottamus on laskenut vuodessa Hongkongissa (-16), Chilessä (-15), Isossa-Britanniassa (-12), Meksikossa (-11) ja Tanskassa (-11).

Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.18.48

Uutisista maksaminen on yleisempää Yhdysvalloissa.

  • Verkkouutisista maksaminen on kasvussa monissa maissa. Silti suurin osa ihmisistä ei edelleenkään uutisistaan maksa.
  • Uutisista halutaan maksaa, koska siten saa pääsyn sellaisen laadukkaan tiedon äärelle, jota ei saa muualta. Toisaalta moni sanoo pärjäävänsä hyvin ilmaisuutisilla. Heistä suuri osa sanoo, että eivät maksaisi uutisista missään tilanteessa.
  • Voittaja vie kaiken -logiikka vahvistuu: esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Norjassa jopa puolet kaikista digitilauksista menee muutamalle mediabrändille, tosin pienempiä nousijoitakin on.
  • Paikallisviestinten verkkosivut ovat ihmisille hyvin tärkeitä, mutta Facebook-ryhmien ja muiden sosiaalisten medioiden rooli kasvaa, mikä aiheuttaa paineita liiketoiminnalle. Paikalliset uutistoimijat ovat muutenkin ahdingossa.
  • Uutisia kulutetaan yhä useammista lähteistä ja alustoilta. Vain noin neljännes aloittaa uutisten kuluttamisensa suoraan verkkosivuilta tai sovelluksesta. Instagram on kahdessa vuodessa tuplannut merkityksensä uutislähteenä. Sen odotetaan ohittavan Twitterin uutislähteenä ensi vuonna.
  • Uutisten kuluttaminen sähköpostin uutiskirjeitse kasvaa monessa maassa. Pohjois-Euroopan maat Suomi etunenässä ovat poikkeus: meillä kulutus on vähäistä, Suomessa vain 10% käyttää uutiskirjeitä.

Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.21.08

Podcastien kulutus kasvoi myös Suomessa.

  • Podcastien kulutuksen kasvu on merkittävää, vaikka korona saattoi väliaikaisesti hillitä sitä. Monessa markkinassa Spotify on tärkein kuuntelun lähde.
  • TV-uutisten kulutus jatkaa laskuaan, kun katsotaan pitkää trendiä. Reuters-instituutti pitää “lähes varmana”, että koronan tuoma piikki on väliaikainen. Tutkimuksessa televisio uutislähteenä nousi koronan aikana saman verran kuin sosiaalinen media uutislähteenä.

Näyttökuva 2020-6-16 kello 3.01.30

Uutiset halutaan mieluiten luettavassa muodossa.

  • Uutiset halutaan kuluttaa useammin tekstinä kuin videona tai äänenä (kun asiasta varta vasten kysytään – todellinen kulutus on eri asia). Pohjois-Euroopan maissa luettavaa muotoa suositaan enemmän kuin Aasiassa tai Pohjois-Amerikassa. Tutkimuksen mukaan yllättävänä voi pitää, että ”useissa maissa kuten Isossa-Britanniassa, Australiassa, Ranskassa ja Etelä-Koreassa nuoremmat (alle 35-vuotiaat) sanovat suosivansa tekstiä enemmän kuin videota”.

Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.34.17

Älykaiuttimien käyttö yleistyy kovinta vauhtia Isossa-Britanniassa.

  • Älykaiuttimien käyttö kasvaa edelleen mutta on suhteessa melko pientä, markkinakohtaiset erot ovat suuria.

Ohessa tekemäni tiivistykset aiempien vuosien Digital News Reporteista: 2019, 2018.

Normaali