Klikkaamalla kuvia saat ne isommiksi. Lähde: Uutismedia verkossa 2026 (Suomen-maaraportti).

Maailman suurin vertaileva uutistutkimus, vuotuinen Reuters-instituutin Digital News Report on taas julkaistu. Kokoan tähän tiiviisti Suomen-maaraportin pääpointit. Kansainvälisen raportin löydät täältä.

Suomi

1) Luottamus uutisia kohtaan laskee, mutta Suomi on yhä maailman kärjessä. Laitavasemmistoon tai oikeistoon itsensä mieltävissä laskua.

• 63 prosenttia suomalaisista ilmoittaa luottavansa useimpiin uutisiin, laskua edellisvuoteen neljä prosenttiyksikköä. Raportissa ennakoidaan, että myös perinteisten uutisbrändien on syytä varautua luottamuksen laskuun, vaikka tilanne on hyvä.
• Nuoret luottavat vähemmän kuin iäkkäämmät. Naiset luottavat merkittävästi enemmän kuin miehet, mikä eroaa kansainvälisestä vertailusta, jossa sukupuolieroa ei ole.
• Kun katsotaan aatteellisesta kulmasta, luottamuksen lasku on suhteellisesti suurinta itsensä joko laitavasemmistoon tai laitaoikeistoon mieltävissä.

2) Suomessa tekoälypalveluiden käyttö uutislähteenä on kasvanut hieman, mutta yhä pientä ja pienempää kuin monessa muussa maassa (n. 5 % on käyttänyt niitä uutisten etsimiseen edeltävän viikon aikana, edellisvuoden luku oli 3 %). Niiden käyttö uutislähteenä on yleisintä alle 35-vuotiaissa miehissä.

• Huomionarvoista on, että suomalaiset tekoälykäyttäjät maksavat verkkouutisista lähes kaksinkertaisesti muuhun väestöön verrattuna.
• Kiinnostavaa on myös, että suomalaiset klikkaavat (tai ainakin kysyttäessä kokevat klikkaavansa) tekoälyn tarjoamia linkkejä alkuperäisiin uutislähteisiin kansainvälisesti vertailtuna harvoin. Raportin mukaan uhkakuvana on, että jos tekoälyn uutiskäyttö yleistyy, uhkaa uutismedian verkkoliikenne vähentyä enemmän kuin monessa muussa maassa.
• Raportissa arvioidaan, että uutisten kulutus tekoälypalveluiden tulee myös Suomessa kasvamaan varsinkin, jos niistä tulee luotettavampia. Intiassa ne ovat jo ohittaneet radiolähetykset tärkeimpänä uutislähteenä.
• Tekoälyä suomalaiset käyttävät kuitenkin muuten laajasti.
• Yleisimmät syyt tekoälypalveluiden käytölle uutislähteenä on suomalaisten mielestä mahdollisuus esittää jatkokysymyksiä, kääntäminen sekä mahdollisuus koosteen saamiseksi yhteen vastaukseen.
• Isossa kuvassa Suomessa tekoälypalveluiden uutiskäyttö on toiseksi vähäisintä tutkimuksen yli 40 maasta.

3) Verkkouutisista maksaneiden osuus kasvaa (vähän, mutta kasvaa). 23 prosenttia kertoo maksaneensa verkkouutisista viimeisen vuoden aikana (edeltävänä vuonna 21).

• Suomalaisten maksuhalukkuus on tutkituista maista kolmanneksi korkein, eli voisi ajatella, että potentiaaliakin vielä riittää.
• Omaan silmään kiinnostava detalji on, että matalatuloisten verkkouutisista maksamisessa on tapahtunut neljän prosenttiyksikön hyppäys ylöspäin vuodessa, toki vuosi 2025 näytti olevan jonkinlainen poikkeus (10), kun edellisvuosina taso on ollut 11-16 prosentin luokkaa.
• Iso kuva näyttää siltä, että verkkouutisista maksamisesta alkaa Suomessa tulla ”valtavirtainen tapa kuluttaa uutisia”, kuten raportissa todetaan.
• Raportin mukaan alle 35-vuotiaiden joukossa ”identiteettiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvät syyt ovat yleisempiä kuin vanhempien parissa: he maksavat uutisista, koska samastuvat uutisten tuottajaan ja koska haluavat tukea journalismia ja sen saatavuutta yhteiskunnassa”.

4) Vaikka verkkouutisista maksaminen on kasvanut, kiinnostus uutisia kohtaan yleisesti laskee, uutisten aktiivinen välttely yleistyy ja yhä useampi etsii uutisensa muualta kuin perinteisestä mediasta.

• Uutisia usein välttelevien osuus on Suomessa seitsemän prosenttia. Se on kaksinkertaistunut vuodesta 2017. 31 prosenttia välttelee vähintään joskus (nousua neljä prosenttiyksikköä). Raportti summaa, että syyt tauon tarpeeseen voivat olla joko kognitiivisia (uutisväsymys) tai emotionaalisia (uutisten aiheuttamat negatiiviset tunteet). Raportissa todetaan, että uutismedian yksi suurimmista tulevaisuuden haasteista on juuri kasvava uutisväsymys.
• Sosiaalisen median rooli suomalaisten pääasiallisena uutislähteenä pompsahti taas ylöspäin (10 % -> 14 %). Podcastien rooli pääasiallisena uutislähteenä puolestaan tuli samaa luokkaa alaspäin.
• Maailmanlaajuinen trendi on, että suora liikenne uutissivustoille laskee. Tämä näkyy myös kyselytutkimuksessa: niiden suomalaisten osuus, jotka kertovat viimeisen viikon aikana menneensä suoraan uutissivustolle tai sovellukseen, on laskenut 65 prosenttiin 72:sta.

5) Suomessa joka kolmas seuraa uutisia sosiaalisen median vaikuttajien kautta. Tämä on kiinnostava tulos. Harva suomalainen kuitenkin kokee vaikuttajasisältöjen yksin riittävän tyydyttämään heidän tiedontarpeitaan (vain 8 %).

• Vaikuttajasisältöjen kuluttajista enemmistö on sitä mieltä, että ne ovat jokaisella tarjotulla mittarilla samantasoista tai parempaa kuin perinteisen uutismedian sisältö. ”Selkein etumatka on aitouden, viihdyttävyyden, ymmärrettävyyden ja samastuttavuuden saralla.”
• Alle 35-vuotiaista miehistä vaikuttajien kautta seuraa uutisia peräti 69 prosenttia ja samanikäisistä naisistakin enemmistö (53 %).
• Raportin mukaan vaikuttajauutisilla on alle 35-vuotiaiden keskuudessa Suomessa parempi viikkotavoittavuus kuin millään perinteisellä medialla.
• Vaikuttajia koskevat osuus oli kyselytutkimuksessa nyt uusi, eli aiheesta ei ole kysytty aikaisemmin. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa kulutetaan uutisia vaikuttajien kautta vielä melko vähän.
• Oma kysymyksensä on, minkä asian kukakin kysyttäessä mieltää ”uutiseksi”.

Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimus vertasi uutisten käyttöä 48 maassa. Suomessa kyselyyn vastasi noin kaksituhatta henkilöä alkuvuodesta 2026. Maaraportin löydät siis täältä.

Koosteitani edellisvuosien vastaavista raporteista voit lukea täältä.