Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Digital News Report 2020 julki – tässä päähavainnot Suomesta ja maailmalta

Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.43.32

Lähde: Digital News Report 2020/ digitalnewsreport.org.

Maailman laajin uutisten kuluttamisen vertaileva tutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2020 on julkaistu tänään. Kyselytutkimusten piirissä oli yli 80 000 ihmistä 40 maassa, uusina Kenia ja Filippiinit.

Suurin osa tutkimusmateriaalista on kerätty ennen koronapandemian alkua tammi-helmikuussa, mutta sitä on täydennetty huhtikuussa lisäkyselyillä. Pandemialla on medialiiketoimintaan ja mediankulutukseen sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia. Raportin luettuani ainakin itse tulkitsen, että Reuters-instituutti pitää koronan vaikutuksia mediayhtiöiden talouteen paljon isompana asiana kuin sitä, että ihmisten tavat kuluttaa mediaa muuttuisivat juuri koronan takia kovinkaan pysyvästi.

Kokoan tärkeimmät havainnot tähän kirjoitukseen ensin Suomesta ja sen jälkeen yleisesti.

Yksi tutkituista maista on siis tuttuun tapaan Suomi. Laajempi ja suomenkielinen maaraportti on julkaistu erikseen Media-alan tutkimussäätiön sivuilla. Sen on koonnut tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopistosta.

Suomi on perinteisesti ollut koko tutkimuksen kärkimaa, kun katsotaan luottamusta uutismediaan. Niin on nytkin. Edellisvuoden lasku kuitenkin jatkui, mikä noudattelee yleistä kehitystä maailmalla. Tutkimuksen luotetuin uutismedia Suomessa on Yle.

Näyttökuva 2020-6-16 kello 2.55.48

Suomi pitää kärkisijaa uutismedian ”luottamusrankingissa”, mutta laskua tuli täälläkin.

Suomi pähkinänkuoressa

  • Luottamus uutismediaan pysyi korkealla, mutta on hienoisessa laskussa (-3%-yks.) Suomessa 56% sanoo luottavansa suurimpaan osaan uutisista suurimman osan ajasta. 
  • Niin sanottujen vaihtoehtomedioiden tavoittavuus on  yhä marginaalista.
  • Verkkouutisista maksavien määrä kasvoi (+3).
    Näyttökuva 2020-6-16 kello 5.12.58

    Somen rooli uutislähteenä kasvoi Suomessa.

    Näyttökuva 2020-6-16 kello 9.48.17

    Lähde: Suomen-maaraportti.

  • Verkon ja somen rooli uutislähteenä kasvoi. Suomessa uutiset haetaan yleisimmin suoraan uutissivustolta. Television ja printin rooli uutislähteenä pieneni.
Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.19.49

Suomessa (vihreä käyrä) 9% kuluttaa uutisia kännykän notifikaatteina. Tutkimuksessa kysyttiin viikkokäyttöä.

  • Kännykän notifikaatit ja sähköpostin uutiskirjeet kasvoivat uutislähteenä, mutta ovat pieniä suhteessa muihin maihin.
Näyttökuva 2020-6-16 kello 5.20.22

Kännykkä ohitti desktopin Suomessa.

  • Älypuhelin meni tietokoneen ohi laitteissa, joilla verkkouutisia kulutetaan.
  • Podcastien kulutus kasvoi.

Koko raportin päähavainnot

Raportin yleissävy on melko pessimistinen, vaikka toiveikkuuttakin on. Positiivinen signaali on verkkouutisista maksamisen yleistyminen edelleen.

  • Luottamus uutismediaan saattoi koronan aikana paikoin nousta, mutta tätä pidetään lähes varmasti väliaikaisena.
  • Vain kuusi maata neljästäkymmenestä yltää luottamuksessa yli 50 prosentin, mukana siis Suomi. Eniten luottamus on laskenut vuodessa Hongkongissa (-16), Chilessä (-15), Isossa-Britanniassa (-12), Meksikossa (-11) ja Tanskassa (-11).
Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.18.48

Uutisista maksaminen on yleisempää Yhdysvalloissa.

  • Verkkouutisista maksaminen on kasvussa monissa maissa. Silti suurin osa ihmisistä ei edelleenkään uutisistaan maksa.
  • Uutisista halutaan maksaa, koska siten saa pääsyn sellaisen laadukkaan tiedon äärelle, jota ei saa muualta. Toisaalta moni sanoo pärjäävänsä hyvin ilmaisuutisilla. Heistä suuri osa sanoo, että eivät maksaisi uutisista missään tilanteessa.
  • Voittaja vie kaiken -logiikka vahvistuu: esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Norjassa jopa puolet kaikista digitilauksista menee muutamalle mediabrändille, tosin pienempiä nousijoitakin on.
  • Paikallisviestinten verkkosivut ovat ihmisille hyvin tärkeitä, mutta Facebook-ryhmien ja muiden sosiaalisten medioiden rooli kasvaa, mikä aiheuttaa paineita liiketoiminnalle. Paikalliset uutistoimijat ovat muutenkin ahdingossa.
  • Uutisia kulutetaan yhä useammista lähteistä ja alustoilta. Vain noin neljännes aloittaa uutisten kuluttamisensa suoraan verkkosivuilta tai sovelluksesta. Instagram on kahdessa vuodessa tuplannut merkityksensä uutislähteenä. Sen odotetaan ohittavan Twitterin uutislähteenä ensi vuonna.
  • Uutisten kuluttaminen sähköpostin uutiskirjeitse kasvaa monessa maassa. Pohjois-Euroopan maat Suomi etunenässä ovat poikkeus: meillä kulutus on vähäistä, Suomessa vain 10% käyttää uutiskirjeitä.
Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.21.08

Podcastien kulutus kasvoi myös Suomessa.

  • Podcastien kulutuksen kasvu on merkittävää, vaikka korona saattoi väliaikaisesti hillitä sitä. Monessa markkinassa Spotify on tärkein kuuntelun lähde.
  • TV-uutisten kulutus jatkaa laskuaan, kun katsotaan pitkää trendiä. Reuters-instituutti pitää “lähes varmana”, että koronan tuoma piikki on väliaikainen. Tutkimuksessa televisio uutislähteenä nousi koronan aikana saman verran kuin sosiaalinen media uutislähteenä.
Näyttökuva 2020-6-16 kello 3.01.30

Uutiset halutaan mieluiten luettavassa muodossa.

  • Uutiset halutaan kuluttaa useammin tekstinä kuin videona tai äänenä (kun asiasta varta vasten kysytään – todellinen kulutus on eri asia). Pohjois-Euroopan maissa luettavaa muotoa suositaan enemmän kuin Aasiassa tai Pohjois-Amerikassa. Tutkimuksen mukaan yllättävänä voi pitää, että ”useissa maissa kuten Isossa-Britanniassa, Australiassa, Ranskassa ja Etelä-Koreassa nuoremmat (alle 35-vuotiaat) sanovat suosivansa tekstiä enemmän kuin videota”.
Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.34.17

Älykaiuttimien käyttö yleistyy kovinta vauhtia Isossa-Britanniassa.

  • Älykaiuttimien käyttö kasvaa edelleen mutta on suhteessa melko pientä, markkinakohtaiset erot ovat suuria.

Ohessa tekemäni tiivistykset aiempien vuosien Digital News Reporteista: 2019, 2018.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Maailman suurin uutistutkimus taas julki: Tässä tärkeimmät havainnot

Näyttökuva 2019-6-12 kello 6.44.03.png

Uutisten vältteleminen on yleistynyt kahden vuoden takaisesta (+6%). Tässä yleisimpiä syitä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kyllästymistä ja ärtymystä uutisiin aiheutti Brexit.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2019 -tutkimus julkistettiin tänään keskiviikkona. Kokoan tähän havainnot, jotka raportissa nostetaan tärkeimmiksi ja vertaan niitä myös edellisvuoden vastaaviin.

Maailman laajinta uutisten kuluttamisen tutkimusta varten tehtiin tänä vuonna kyselyitä 75 000 ihmiselle 38 maassa, mukaan lukien Suomessa, sekä myös laadullista tutkimusta.

156-sivuisen raportin yleissävy on aavistuksen synkempi kuin vuotta aiemmin, jolloin toiveikkuutta herättivät tiedot uutisista maksamisen ja maksuvalmiuden lisääntymisestä.

”Alan ponnisteluista huolimatta verkkouutisista maksavien määrä on kasvanut vain hiuksenhienosti. Kasvu rajoittuu muutamiin alueisiin lähinnä Pohjoismaissa. Yhdysvalloissa kasvua ei ole tapahtunut sitten vuoden 2017”, kirjoittaa raportin koonnut Nic Newman nyt.

”Jopa maissa, joissa uutisista maksaminen on yleisempää, valtaosa maksaa vain yhdestä välineestä. Näyttää siltä, että ”voittaja vie kaiken”-ilmiö yleistyy. Rohkaisevaa on, että suurin osa maksaa uutisistaan jatkuvaluonteisesti eikä kertakäyttöisesti.”

Suomessa verkkouutisista maksavien määrä on laskenut kaksi prosenttiyksikköä (16%, sanoo maksaneensa viimeisen vuoden aikana). Norjassa ja Ruotsissa on kasvua.

Nic Newman tulkitsee, että uutismedia-ala on jälleen risteyskohdassa, eivätkä kaikki selviä muutoksesta. On yritettävä erottua korkealaatuisella journalismilla tilanteessa, jossa yhä useampi toimija ei ole valmis tarjoamaan sitä ilmaiseksi, mutta toisaalta näyttää selvältä, että kaikki eivät ole koskaan valmiita maksamaan uutisista.

”Erityisesti nuoret yleisöt eivät halua luopua nopeasta ja mutkattomasta (ja ideaalitilanteessa ilmaisesta) pääsystä monipuolisen tiedon ja mielipiteiden äärelle. He eivät halua palata aikaan, jollainen media joskus oli.”

Muita havaintoja, jotka raportissa nostetaan tärkeimmiksi (Suomi käsitelty erikseen lopussa):

  • Joissakin maissa saattaa olla edessä nk. maksumuuriväsymys, kun ihmiset haluavat käyttää rajallisia varojaan mieluummin viihteeseen (Netflix/Spotify) kuin uutisiin.
  • Ihmisten Facebookissa käyttämä aika vähenee ja on siirtynyt WhatsAppiin ja Instagramiin vuodentakaisesta, mutta Facebook on edelleen ylivoimaisesti suurin sosiaalisen median uutislähde. Hyvin harvat ovat hylänneet Facebookin kokonaan.
  • Uutisiin liittyvä keskustelu jatkaa siirtymistään viestisovelluksiin. WhatsApp on noussut tärkeimmäksi uutiskeskustelun ja -jakamisen alustaksi Brasiliassa, Malesiassa ja Etelä-Afrikassa. Näissä maissa ihmiset ovat halukkaita liittymään myös suuriin Whatsapp-ryhmiin, joissa on heille tuntemattomia ihmisiä. Tämä trendi saattaa lisätä väyliä valeuutisten leviämiseen.
  • Facebook-ryhmät uutisista keskustelemiseen eivät ole kaikkien juttu. Ne ovat kasvattaneet suosiotaan Turkissa ja Brasiliassa, mutta ovat huomattavasti vähemmän yleisiä länsimaissa.
  • Huoli väärän tiedon leviämisestä on yhä korkealla. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa 70% ja Yhdysvalloissa 67% on hyvin huolissaan tai erittäin paljon huolissaan, mikä internetissä on totta tai valetta. Luku on huomattavasti alhaisempi Saksassa (38%) ja Hollannissa (31%).
  • Luottamus uutisiin yleisesti laski viime vuodesta kaksi prosenttiyksikköä, kun katsotaan kaikkien maiden keskiarvoa. Suurin pudotus on tapahtunut Ranskassa.
  • Huoli uutisten laadusta saattaa olla hyödyksi joillekin brändeille, mutta ei auta kaikkia alan toimijoita. Neljännes vastaajista sanoo alkaneensa käyttämään ”tunnetumpia” uutislähteitä. Nousua on mm. Yhdysvalloissa. Niin ikään neljännes sanoo viimeisen vuoden aikana lopettaneensa epäilyttävien uutislähteiden seuraamisen.
  • Uutismedian nopeaa raportointikykyä pidetään parempana kuin sen kykyä selittää asioita. Kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, että media on hyvä pitämään ihmiset ajan tasalla, mutta puolet sitä mieltä, että se auttaa heitä ymmärtämään uutisia. Maittaiset erot ovat suuria. Positiivisimmat arviot mediasta tulevat korkeammin koulutetuilta.
  • Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan populistisen ajattelun yhteyttä uutisten kuluttamiseen. Ihmiset, joilla katsottiin olevan eniten populistisia ajatuksia, nimesivät tärkeimmäksi uutislähteekseen television ja verkossa Facebookin.
  • Yhä useampi sanoo välttelevänsä uutisia (32%). Kun asiasta kysyttiin viimeksi kaksi vuotta sitten, luku oli kuusi prosenttiyksikköä pienempi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa laskua on 11 prosenttiyksikköä. Siellä taustasyihin kuuluu kyllästyminen tai ärtymys Brexitiin. Yleisesti ihmiset sanovat välttelevänsä uutisia, koska niillä on negatiivinen vaikutus heidän mielialaansa tai koska he kokevat, etteivät voi vaikuttaa asioihin.
  • Kännykkä uutislähteenä jatkaa kasvuaan. Viikottain uutisia seuraa kännykästään kaksi kolmasosaa vastaajista. Apple Newsin kaltaiset uutiskoostimet yleistyvät. Apple News tavoittaa nyt Yhdysvalloissa enemmän iPhonen käyttäjiä kuin Washington Post.
  • Kännykkä ruokkii podcast-bisneksen kasvua ollen ykkösväline podcastien kuunteluun. Yli kolmannes vastaajista (36%) sanoo kuunnelleensa vähintään yhden podcastin viimeisen kuukauden aikana. Alle 35-vuotiaissa luku nousee 50%:iin.
  • Ääniohjattujen virtuaaliapureiden (kuten Amazonin Alexa) käyttö yleisesti jatkaa kovaa kasvuaan, mutta uutisten kuluttaminen niiden kautta on hyvin alhaista kaikilla markkina-alueilla. Tilanne oli sama vuosi sitten.
  • Uutiskirjeet lisäävät sitoutumista uutisiin erityisesti Pohjois-Amerikassa. Tehokkaimmillaan ne ovat vanhemmissa ikäryhmissä. Nuorilla korostuvat kännykän uutisilmoitukset, joiden viikkokäyttö kasvaa.
Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.48.21

Kännykän uutisilmoitukset uutislähteenä – vielä melko vähäistä Suomessa.

Suomi

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.00.png

Suomalaistenkin aika on kortilla ja siitä ajasta kilpailevat monet tahot, mistä kertovat laskevat käyrät alavasemmalla olevassa kuvassa. Nk. vaihtoehtomedioiden tavoittavuus on hyvin pientä (oik. ylh.).

Suomessa tilanne on monessa mielessä hyvä. Yksi suojaava tekijä on pieni markkina ja oma kielialue. Luottamus uutismediaan on erittäin korkealla tasolla, missä Suomi on monetta vuotta peräkkäin koko Digital News Reportin ykkösmaa (59%). Maailmalta tuttu muutos näyttää silti hiipivän tännekin: laskua edellisvuoteen on kolme prosenttiyksikköä ja neljän vuoden takaiseen yhdeksän prosenttiyksikköä.

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.22

Luottamus suomalaiseen uutismediaan on korkealla.

Merkille pantavaa on, että yleinen luottamus uutisiin on laskenut enemmän kuin ”luottamus uutisiin, joita minä kulutan”, mitä myös kysyttiin.

Tavoittavuuden laskusta on merkkejä, minkä arvellaan johtuvan Netflixin kaltaisten palvelujen vaikutuksesta ajankäyttöön.

Uutisista sanoo maksavansa 16% vastaajista, missä on kaksi prosenttiyksikköä laskua viime vuoteen. Suomessa iso osa tulee edelleen verkon uutispalveluihin suoraan siinä määrin, että se on poikkeuksellista moneen muuhun maahan verrattuna.

 

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.45.png

Sosiaalinen media uutislähteenä Suomessa.

Suomen maaraportin on koonnut tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopistosta.

Viime vuoden vastaavan tutkimuksen tuloksista voit lukea kirjoituksestani kesäkuulta 2018: ”Reuters-instituutin Digital News Report 2018: FB:n käyttö uutislähteenä kääntyi laskuun, sisältöjen jakeluvauhti kolmansien osapuolten alustoille pysähtynyt, tilausmaksut kasvavat”

Normaali