Avainsana-arkisto: journalismi

Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Uutismedian 5 kohtalonkysymystä ovat mediapomojen mielestä tässä – mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat Suomessa?

Kun laitetaan riviin yli 300 mediapomoa yli 50 maasta ja kysytään heiltä, mitkä ovat uutismedian menestyksen kannalta tärkeimmät kysymykset vuonna 2023, niitä syntyy viisi (lähde: Reuters-instituutin vuosiennakointi):

  1. Kuinka uutismedia kykenee selviämään talouden taantumasta?
  2. Miten uutismedia kykenee ehkäisemään uutisten välttelyä ja tekemään uutisista merkityksellisempiä?
  3. Jos ihmiset enenevässä määrin pettyvät teknologiajätteihin, tarjoaako se medialle mahdollisuuksia?
  4. Kykeneekö uutismedia kehittämään uusia tuotteita, jotka osuvat aiempaa paremmin asiakastarpeisiin?
  5. Kun tekoäly helpottaa luovan sisällön tuotantoa, kykeneekö uutismedia sitä kautta tekemään tehokkaammin ja merkityksellisempää sisältöä?

YKKÖNEN: Kuinka uutismedia kykenee selviämään talouden taantumasta?

Ykkönen on no-brainer: vaikka uutismedia on pystynyt vähentämään riippuvuuttaan mainosrahoitteisuudesta kehittämällä tilauspohjaisia ansaintamalleja, on selvää, että talouden vaikeat ajat vähentävät mainontaa. 2008–2009 finanssikriisi ja taantuma johtivat Suomessa siihen, että mediamainonnan määrä laski 15 prosenttia.

Kotitalouksissa mietitään, voidaanko tilausmaksuista säästää. Tässä suhteessa tilanne voisi olla pahempikin: esimerkiksi suoratoistopalvelujen tilauksia ei ole lopetettu siihen malliin kuin kuluttajat joissakin viime vuonna tehdyissä tutkimuksissa arvioivat. Tätä voi pitää valopilkkuna tummalla taivaalla.

Kuvateksti: Hesarin digitilausten kehitys. Lähde: Sanoman vuosikertomus 2022.

Esimerkiksi Sanoman medialiiketoimintahaaran mainosmyynti kasvoi viime vuonna digitaalisissa kanavissa ja radiossa samalla, kun painetun median ja televisiomainonnan myynti ”laski pitkän aikavälin kehityksen mukaisesti”, kuten yhtiö vuosikertomuksessaan asian muotoilee. Mainonnan kokonaismyynnille tämä tarkoitti laskua. Sanoman tilausmyynti pysyi sen sijaan vakaana, vaikka painettujen tilausten määrä laski: kasvu tuli digitilauksista.

Painetulle uutismedialle taloustilanne on erityisen hankala, koska lehtien jakelu hankaloituu ja paperi kallistuu.

Talouskuri tarkoittaa kulujen karsimista ja perusasioihin keskittymistä, etenkin pienemmillä toimijoilla. Perusasioihin keskittymisessä on se riski, että uusien tuotteiden kehittämiseen ei satsata.

Asiakkaalle taloustilanne voi näkyä ainakin lisääntyvinä tarjouksina ja eri tuotteiden niputtamisena aiempaa enemmän.

Henkilökohtaisesti, puhtaasti maksavan asiakkaan näkökulmasta, olen harmitellut, miksi suomalainen kaupallinen media ei ole saanut mikromaksuja toimimaan: yhden-kahden verkkojutun tai yhden näköislehden ostaminen on edelleen käsittämättömän monen klikkauksen takana. Mutta lienee niin, että jos mikromaksaminen olisi ansainnan vinkkelistä kestävää, joku olisi jo saanut sen toimimaan.

Tilauspohjaisuudessa on se hyvä puoli, että sen kyllääntymispistettä ennakoitiin jo useampi vuosi sitten, mutta niin ei ole käynyt. Ja nyt myös sosiaalisen median seuraava iso trendi näyttää olevan maksullisuus.

KAKKONEN: Miten uutismedia kykenee ehkäisemään uutisten välttelyä ja tekemään uutisista merkityksellisempiä?

Kaksi brittiläisen tv-kanava Sky Newsin pomoa antoi hiljattain ymmärtää, että väitteet uutisten välttelyn yleistymisestä ovat liioiteltuja. He vetosivat korkeisiin tavoittavuuslukuihin, jotka eivät laske. Sky-pomoilla meni tässä nyt puurot ja vellit sekaisin: kyllä uutisia voi tietoisesti vältellä ja silti tulla tavoitetuksi jollain aikavälillä. En suhtautuisi uutisten välttelyyn ihan näin huolettomasti. Jossain vaiheessa huolettomuus kostautuu tavoittavuusluvuissakin.

Suomessa uutisia kokee välttelevänsä joka viides, monessa muussa maassa useampi. Yleisimmät syyt vältellä uutisia Suomessa ovat, tässä järjestyksessä: tiettyjen aiheiden liiallinen käsittely, uutisten negatiivinen vaikutus mielialaan, uutisten määrän kuluttavuus sekä uutisten pitäminen puolueellisina tai epäluotettavina.

Ratkaisuina uutisten välttelyyn pidetään esimerkiksi ns. selittävän tai ratkaisukeskeisen journalismin lisäämistä sekä toiveikkuutta herättävien tai positiivisia tuntemuksia synnyttävien sisältöjen lisäämistä.

Kauppalehdeltä löytyy näistä tuoreet esimerkit uutiskirjeistään – tosin täytyy sanoa, etten ole aivan varma, onko ratkaisukeskeisyyden tai positiivisuuden alleviivaaminen näin selkeästi asiakkaalle se kaikista tehokkain tapa. Analytiikka näyttää.

Uutiskirjeitä isompi asia on, pystyykö uutismedia pitämään kiinni neutraaliuden ihanteesta. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin bilevideouutisoinnin yhteydessä Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä oli havaittavissa eri medioiden toimittajien henkilökohtaisia kannanottoja tapaukseen. Toimittajien edustamien medioiden näkökulmasta ilmiötä voi pitää hankalana.

KOLMONEN: Jos ihmiset enenevässä määrin pettyvät teknologiajätteihin, tarjoaako se medialle mahdollisuuksia?

Tästä en osaa sanoa mitään järkevää. Samankaltaisia toiveita on erilaisissa ennakointiraporteissa ollut vuosikaudet.

NELONEN: Kykeneekö uutismedia kehittämään uusia tuotteita, jotka osuvat aiempaa paremmin asiakastarpeisiin?

Uutismedian kannalta tässä on ainakin kaksi kulmaa: tuote voi olla puhtaasti uutisiin liittyvä, tai sitten se voi olla mitä tahansa muutakin, jolla sitten osaltaan rahoitetaan myös journalismia. Yhdysvalloissa New York Times kukoistaa paitsi uutisillaan, myös ristikoillaan ja ruoalla. Suomesta tulee tuoreimpana mieleen Helsingin Sanomista kaksi esimerkkiä: muutama vuosi sitten lanseerattu HS Visio ja hiljattain esitelty uusi verkkoluennointikonsepti HS Mestarikurssi, joka ei ole journalismia laisinkaan.

Mielenkiintoisena tuotekehityksenä mainittakoon Iltalehden story-tyyppinen uusi navigaatiovalikko etusivulla, jos sivustoa selaa kännykän selaimella.

Mitä tulee sisältömuotoihin, ei uutistekstikään ole henkitoreissaan, vaikka kaikki puhuvat videosta ja audiosta. Sisältömuotojen rajat toki hämärtyvät.

VITONEN: Kun tekoäly helpottaa luovan sisällön tuotantoa, kykeneekö uutismedia sitä kautta tekemään tehokkaammin ja merkityksellisempää sisältöä?

Olen ilahtunut, että uutismedia ei ole menettänyt suhteellisuudentajuaan niin sanotun generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksien edessä – esimerkkinä vaikkapa Wired-tekkilehden generatiivisen tekoälyn käytön periaatteet. Fiksulla kokeilemisella ja holtittomalla satsaamisella on ero. Holtittoman satsaamisen riski on tietysti siinä, että etenkin journalismissa luottamuksen voi menettää vain kerran.

Mutta kyllä kyynisempikin alkaa olla sitä mieltä, että vuosikaudet povattu tekoälyn läpimurto journalismin tukiälynä näyttää vihdoin olevan käsillä ja se on todella innostavaa. Vuosi sitten olisi tuntunut epätodelliselta kuulla tekoälyn täysin pyörittämästä radiokanavasta.

Tärkein kysymys ei ole se, mitä kaikkea teknologian avulla voi tehdä, vaan mitä kaikkea sen avulla kannattaa tehdä. Joku joskus intoili, miten uutisia voidaan tulevaisuudessa lukea jääkaapin ovesta, mutta olisi ehkä kannattanut pysähtyä miettimään, miksi ihmeessä kukaan haluaisi lukea uutisia jääkaapin ovesta.

Kiinnostuitko? Seuraa minua Linkedinissä, jonne postailen havaintoja media-alalta säännöllisesti.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Yleensä osumatarkan Reuters-instituutin 2023-ennakointi media-alalle julki – tässä 9 poimintaa

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin alkavaa vuotta luotaava, uutismediapainotteinen raportti “Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2023” julkaistiin tänään. Tutkimuskyselyyn vastasi 303 media-alan johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevää henkilöä 53 maasta.

Bisnes: kaksi poimintaa vuodelle 2023

1. KULUKUURIEN AIKA ALKAA. Mediatalot karsivat kulujaan, yritysostot ja sulautumiset jatkuvat: Odotettavissa on irtisanomisia ja lomautuksia, sähköisessä mediassa erityisesti tv-journalisteilla, sillä suoratoistokilpailu tekee perinteisten tv-yhtiöiden aseman yhä tukalammaksi. Printtilehdet karsivat ilmestymispäiviään tai jopa lopettavat koko printtiversionsa siirtyen vain digiin.

2. BUNDLAUS ELI TUOTTEIDEN NIPUTTAMINEN YLEISTYY. Tilausten niputtaminen yleistyy, kun mediatalot haluavat pitää kiinni olemassaolevista asiakkaistaan: digitilaukseen voidaan kytkeä uutiskirjeitä, podcasteja, pelejä, ruokasisältöjä tms. Suomesta tuoreeksi esimerkiksi käynee Helsingin Sanomien tilaushintaan kuuluvat Mestarikurssit. Tilausmaksuja myös halpuutetaan erityistarjouksin tai muin keinoin: esimerkiksi kokeilujaksoja pidennetään. 68% tutkimuskyselyyn vastanneista odottaa digitilausten tuottojen edelleen kasvavan, vaikka talousnäkymät ovat kehnot. Tärkeimmiksi tulonlähteiksi nostetaan tilausten lisäksi näyttö- ja natiivimainonta (ks. pääkuva).

Muita kiinnostavia havaintoja

3. Tutkimuskyselyn perusteella aiempaa harvempi lisää kehitysresursseja podcasteihin tänä vuonna (ks. pääkuva). 72% vastaajista kertoi edustamansa median lisäävän resursseja podcasteihin ja muuhun audioon, kun vuosi sitten luku oli 80%. Siirtymä videoon ja audioon kuitenkin vahvistuu: Podit ja muu audio on edelleen resurssien lisäyslistan kärjessä, ja nousussa on erilaisiin videomuotoihin satsaaminen Tiktokin suosion inspiroimana. Sen sijaan metaverseen laitetaan paukkuja aiempaa harvemmin (8%–>5%) Odotukset metaverselle ovat silti pidemmällä aikavälillä korkealla.

4. Uutisten välttely huolettaa aiempaa enemmän, nyt 72%:ta vastaajista. Keskeisimpänä ratkaisuna pidetään journalismin muuttamista selittävämpään ja ratkaisukeskeisempään suuntaan (kuva yllä).

5. Yhä useampi mediatoimija satsaa raportin mukaan aiempaa pidempiin videoihin maksimoidakseen mainostuoton (viime vuonna raportissa ennakoitiin lyhytvideon räjähdysmäistä kasvua, mikä tapahtuikin).

6. Uutismediat ottavat etäisyyttä Facebookiin ja Twitteriin ja siirtävät voimavarojaan Tiktokiin. 51% tutkimuskyselyyn vastanneista katsoo, että Twitterin loppuminen olisi huono asia journalismille. Jos Twitter loppuu, valtaosa vastanneista uskoo, että journalistit korvaisivat sen Linkedinillä (tämä yllätti).

7. Uutisorganisaatiot pitävät itseään huonona ”tappamaan” vanhoja tuotteitaan, jotka eivät enää luo arvoa: vain 23% vastaajista oli sitä mieltä, että heidän edustamansa organisaatio on tässä hyvä. Tuotekehityksen hitaus turhauttaa – vain 41 vastaajista piti sitä tarpeeksi nopeana.

8. Raportin mukaan vuosi 2023 on vihdoin tekoälyn läpimurtovuosi journalismissa. Tekoälyn hyödyntäminen on tutkimuskyselyn mukaan yleistynyt: joka kolmas vastaaja kertoi kyse olevan jo säännöllisesti arjen tekemisessä mukana olevasta asiasta. Tekoälybotti ChatGPT:n ja kuvageneraattori DALL-E 2:n kaltaiset ilmiöt luovat uusia odotuksia.

9. Ilmastouutisoinnin kasvu näkyy tutkimuskyselyn tuloksissa monin tavoin: puolet on perustanut teemaan erikoistuvan tiimin, 30% laatinut ilmastostrategian ja 23% kouluttanut henkilöstöään ilmastouutisointiin.

Reuters-instituutin mielestä uutismedian menestyksen kannalta keskeisiä kysymyksiä on kuluvana vuonna viisi:

  • Kuinka uutismedia kykenee selviämään talouden taantumasta?
  • Miten uutismedia kykenee ehkäisemään uutisten välttelyä ja tekemään uutisista merkityksellisempiä?
  • Jos ihmiset enenevässä määrin pettyvät teknologiajätteihin, tarjoaako se medialle mahdollisuuksia?
  • Kykeneekö uutismedia kehittämään uusia tuotteita, jotka osuvat aiempaa paremmin asiakastarpeisiin?
  • Kun tekoäly helpottaa luovan sisällön tuotantoa, kykeneekö uutismedia sitä kautta tekemään tehokkaammin ja merkityksellisempää sisältöä?

Näin Reuters-instituutti ennakoi vuosi sitten

Jälkikäteen tarkasteltuna Reutersin vuosiennakointi on osunut melko hyvin kohdilleen. Esimerkiksi vuosi sitten ennakoitiin, että toimituksissa joudutaan miettimään aiempaa syvällisemmin suhtautumista monimuotoisuuteen, ja että yleisöjen kyllästyminen tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin tulee rajoittamaan mediatalojen kehitystä ja menestymistä, varsinkin jos yhteiskuntien taloudellinen tilanne huononee, ja että keskustelu alustasääntelystä ottaa Euroopassa uusia kierroksia alleen. Jo vuosi sitten todettiin, että metaversessa ja verkon hajautumiskehityksessä ”voi muhia jo median seuraava disruptioaalto eli toimialan mullistus, mutta tämän selviämiseen kestää vuosia”. Tämänkin voi todeta pitäneen kutinsa: vuodessa ei tapahtunut vielä mitään mullistavaa.

Sen sijaan tämä vuosi sitten juuri ennen Venäjän hyökkäystä tehty ennakointi ei aivan natsannut: ”2022 voi olla vuosi, jolloin journalismi hengähtää, keskittyy perusasioihin ja sen jälkeen palaa vahvempana.”

Vertailin viime vuonna myös edellisten kolmen raportin osumatarkkuutta. Siitä voit lukea täältä.

Lue myös: 14+ trendipakettia vuodelle 2023 pähkinänkuoressa.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Pähkinänkuoressa 14+ kpl trendipakettia vuodelle 2023 – tällaisia muutoksia mediaan ennakoidaan

Kuten kuvasta näkyy, suosittu (ja vähän kritisoitukin) ChatGPT-tekoälymoottori ei osaa ennakoida tulevaa, joten se on ainakin toistaiseksi ihmisten tehtävä homma.

Poimin tähän kirjoitukseen joko mediaan suoraan keskittyviä tai toimialaa jotenkin sivuavia trendikatsauksia, joissa tähyillään vuoteen 2023. Teen osan kohdalla sekä talousaiheisen poiminnan että muun poiminnan, koska talouden vaikeat ajat ovat kaikkea läpileikkaava teema ensi vuonna, myös mediassa.

On huomioitavaa, että joidenkin raporttien tekijöiden intressissä on esittää tietyntyyppinen näkökulma: jos taho esimerkiksi myy asiakastutkimus- tai metaversepalveluja, ne näkökulmat tuppaavat korostumaan. Päivitän listaa sitä mukaa, kun kiinnostavia raportteja julkaistaan.

Vuoden 2023 trendiraportteja toimialoittain löytyy muuten kymmenittäin tästä julkisesta drive-kansiosta, johon aasialaiset ja eurooppalaiset strategit niitä päivittävät (lähde: Linkedin-tuttavani).

1. Reuters-instituutin Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2023

Odotin tätä itse eniten. Uutismediapainotteinen raportti julkaistiin 9.1.2023, ja tein siitä oman blogikirjoituksensa, joka löytyy täältä.

2. Aasian ja Tyynenmeren alueen liikkuvan kuvan tarjoajien etujärjestön Asia Video Industry Associationin (AVIA) The Asia Video Industry Report 2023

90-sivuinen paketti sisältää maakohtaisen erittelyn esimerkiksi sääntelystä, verkkopiratismin ja mainosmarkkinan tilanteesta. Itse yllätyin mm. siitä, että Intiassa videomarkkinan sääntely on kehittynyt niin paljon muutaman viime vuoden aikana. Sääntelyn piirissä on uutisista, fiktiosta, reality-tv:stä ja mainonnasta lähtien kaikki. Sääntely tarkoittaa mm. yhdessä sovittuja eettisiä pelisääntöjä. Yllätyin myös siitä, että monessa Aasian ja Tyynenmeren maassa perinteinen maksutelevisio on vielä voimissaan, kun Yhdysvalloissa kaapeli-tv:stä irrottautuminen on jo ilmiö.

Striimausmarkkina kasvaa. Vuoden 2022 lopussa television katselu verkossa ohitti lineaarisen television katselun Aasian ja Tyynenmeren maissa. Katseluun käytetyssä ajassa Intia johtaa Kiinaa (kuvat).

3. Kiinan suurimman (omien sanojensa mukaan, en kyennyt tarkistamaan) vaikuttajaverkoston PJDarenin raportti ”The State of the Influencers – China 2023”

PJDarenin mukaan Kiinassa oli syyskuun 2021 ja lokakuun 2022 välisenä aikana yli 10 miljoonaa sosiaalisen median tiliä, joilla on yli 10000 seuraajaa. Kiinalaiset somevaikuttajat julkaisevat keskimäärin 38 miljoonaa postausta joka päivä.

PJDaren ennakoi yli sadalle Kiinassa toimivalle brändille tekemänsä kyselyn pohjalta, että haastavista talousnäkymistä huolimatta satsaukset vaikuttajiin lisääntyvät vuonna 2023. Puolet kyselyyn vastanneista tahoista esimerkiksi kertoi, että niiden edustamien organisaatioiden vaikuttajamarkkinoinnista vastaavia tiimejä ollaan kasvattamassa. Brändien kaksi tärkeintä tavoitetta vaikuttajamarkkinoinnissa ovat uusien vaikuttajien hyödyntäminen sekä vaikuttajamarkkinoinnin aiempaa tehokkaampi mittaaminen.

Raportti ei luonnollisestikaan ota kantaa kiinalaisen vaikuttajamarkkinan hämäriin puoliin, kuten siihen, että hallintoa kritisoineita vaikuttajia on hiljennetty tai ihmiset ovat jopa kadonneet jäljettömiin.

4. Suomen Lehdistö 12/2022: 6 uutismedian parissa työskentelevää kertoo, mitkä trendit vaikuttavat alaan vuonna 2023

Panu Karhunen, toimituspäällikkö, Ilta-Sanomat:

”Monimediallisuus vahvistuu. Lehtitalot ovat tehneet sitä jo toistakymmentä vuotta, mutta nyt erilaisia kerrontamuotoja, kuten videoita ja ääntä, osataan hyödyntää yhä taitavammin ja valita sellainen, joka hyödyttää niin tarinaa kuin kuluttajaa. Lisäksi sosiaalisen median ilmaisutavat uivat perinteisempään mediaan muun muassa sen takia, että mediatalot haluavat lisää nuorta yleisöä. Vaikka nuoret kuluttavatkin muita enemmän podcasteja ja videoita, myös teksti pitää heidän keskuudessaan pintansa.”

Johanna Vehkoo, Treen yo:n journalistiikan työelämäprofessori:

”Uutisvälineiden ja journalismin suhde sosiaaliseen mediaan pitää määritellä uudestaan. Twitterissä ja Facebookissa (nyk. Meta) on mieletön syöksylasku käynnissä. – – – ”Jos Twitter oikeasti menee alta, eikä sen tilalle löydy korvaavaa välinettä, joka täyttää samoja tehtäviä, se tarkoittaa toimittajille kriisiä.”

Eero Hyvönen, Julkisen sanan neuvoston pj:

Kaupallinen media etsii jatkossaakin uusia ansaintamalleja, jolloin syntyy uudenmallisia ratkaisuja. Samnalla myös meille JSN:ään tulee kanteluita siitä, miten hyvin yleisö pystyy erottamaan maksetun ja journalistisen sisällön toisistaan. – – – Sponsoroitu journalismi täytyy erottaa muusta kaupallisesta sisällöstä itsesääntelyssä. Isossa-Britanniassa digitaaliseen mediaan keskittynyt medianeuvosto on uudistanut säännöksiään näin. Ison-Britannian määritelmässä sponsoroidussa sisällössä rahoittajalla ei ole samalla tavalla määräysvaltaa sisältöön kuin mainonnassa.”

Anniina Makkonen, sisältöpäällikkö, Etelä-Suomen Media:

”Enemmän kirjoa siihen, ketkä tekevät mediaa ja keiden näkökulmasta asiaa katsotaan. – — – Perinteiselle medialle tulee kritiikkiä siitä, ettemme huomioi kaikkia ja että näkökulmamme ovat vanhanaikaisia. Sellaiseen huutoon tulee vastata tekemällä asioita paremmin.”

Santtu Elsinen, Chief Digital Officer, Alma Media:

”Sääntelyllä on merkittäviä vaikutuksia uutismedian tulonmuodostukseen, jossa mainonta näyttelee merkittävää roolia. Mainonnan kohdentaminen on hankaloitunut jo nyt, ja todennäköisesti se hankaloituu vielä merkittävästi enemmän.”

Adile Sevimli, Ylioppilaslehden päätoimittaja:

”Journalismin trendi voisi olla sen kunnianpalautus nuorten näkökulmasta. Sanon tämän toivoen, että kyseessä on itseään toteuttava ennustus. Professorit ja muut vanhemmat toimittajat ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan haukkuneet meille journalismia alana ja sanoneet, että se on nähnyt parhaat päivänsä. – – – Tästä huolimatta nuoret janoavat alalle. Ottakaa heidät mukaan.”

5. Kantarin Media Trends and Predictions for 2023 (julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Kantarin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa tekemän kyselyn mukaan kotitalouksissa on selvästi nähtävissä, että osa tinkii suoratoistotilauksistaan jossain vaiheessa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa 22% uskoo vähentävänsä suoratoistotilaustensa määrää seuraavan puolen vuoden aikana. Toisaalta näiden palveluiden merkitys voi korostua, kun esimerkiksi ulkona syömisestä tingitään ja ollaan enemmän kotona.

Muut poiminnat: Suoratoistopalvelujen kehitys mainoksilla halpuutettuun suuntaan on aiempaa enemmän tervetullutta, mihin vaikuttaa myös taloustilanne. Kaikissa edellä mainituissa maissa mainosten katselemista halvemman tilauksen takia pidettiin siedettävämpänä nyt kuin alkuvuodesta. Mainosmaailmassa vastuullisuuteen tavalla tai toisella liittyvien kampanjoiden osuuden ennakoidaan edelleen kasvavan.

6. Metan 2023 Instagram Trends Report (julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Talouden kovat ajat iskevät myös nuoriin. Z-sukupolvi aikoo säästää hankkimalla yhä useammat vaatteensa käytettynä kirpputoreilta tai muualta (taustalla Yhdysvalloissa teetetty kyselytutkimus). Jos rahaa on, sitä käytetään asioihin, joihin aidosti uskotaan: tämä on aktivistisukupolvi. Sosiaalinen media nähdään myös tärkeänä väylänä ansaita rahaa. Huomattavan moni amerikkalainen teini-ikäinen ilmoittaa haluavansa ensi vuonna kehittää taloustaitojaan.

Muut poiminnat: Vaikuttajilta Z-sukupolvi odottaa uusiin kanaviin jalkautumista: yli 40% haluaa kuunnella suosikkivaikuttajansa podcastia. Metaverselta Z-sukupolvi odottaa yksilöllisyyden ilmaisemista uusilla tavoilla. 67% amerikkalaisnuorista on sitä mieltä, että avatarien pitäisi heijastella nykyistä monipuolisemmin ihmisten vaatetusta tai ihotyyppiä.

7. Tiktokin 2023 Trend Report (julkaistu joulukuussa 2022)

Talous- ja muu poiminta: Tiktokin sisältöjen samaistuttavuudesta kertoo, että 92% heistä, jotka kokevat sisältöjen saaneen heidät toimimaan alustan ulkopuolella (kuten menemään verkkokauppaan ostamaan jotakin, tai jonkin ruokareseptin kokeileminen), pitivät sisällön aiheuttamaa positiivista tunnetta tärkeimpänä syynä toimimiseen. Vuonna 2023 tämänkaltainen vaikuttavuus syvenee, kun ihmisten tekemät sisällöt heijastelevat maailmaa, jossa jyllää inflaatio ja ilmastokriisi. Kaiken keskellä halutaan etsiä menestystä ja onnellisuuden hetkiä.

8. Meltwaterin 2023 Marketing Trends Guide (julkaistu marraskuussa 2022)

Muu poiminta: Lyhytvideo voi olla jo termi, jonka kuuleminen kyllästyttää markkinoijia, mutta se täytyy vain kestää, koska lyhytvideotrendi on tullut jäädäkseen. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Yleisimpiä yhteisiä nimittäjiä ovat nopeat leikkaukset, erilaiset leikkaustekniset kikat, nokkeluus, tekstittäminen, audion oivaltava hyödyntäminen ja tietysti kerronnan kannalta se, että pitkin videota löytyy koukkuja, jotka pitävät otteessaan.

9. Mainonta-, markkinointi- ja suhdetoimintatoimisto Ogilvyn Influencer Trends 2023 (julkaistu joulukuussa 2022)

Talous- ja muu poiminta: Koronan tuomat lockdownit ja etätyö yhdistettynä poliittisiin ja muihin kriiseihin ja epävarmuuteen ovat aiheuttaneet valtavan sosiaalisen murroksen, mikä on muuttanut yleisöjen käsitystä siitä, mitä on yhteisö ja yhteisöllisyys. Aiemmin (tässä raportissa) on puhuttu hyperpaikallisten vaikuttajien noususta, mutta nyt rinnalle on erityisesti Tiktokin ja Instagram Reelsin vetämänä nousemasssa hyperrelevantti sisältö. Käytännössä yhdistäviä tekijöitä etsitään paitsi sijainnin myös hyvin kapeankin kiinnostusalueen pohjalta.

10. Dentsun Ten Trends for 2023 (julkaistu marraskuussa 2022)

Talouspoiminta: Vaikka talous hidastuu, se ei tarkoita, että kuluttajien käyttäytyminen ei jatkaisi muuttumistaan kovaa vauhtia. Tästä kertoo esimerkiksi se, että sisältöjä tuottavat alustat avaavat omia verkkokauppojaan ja myös päin vastoin. Kaikki yrittävät löytää uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa yleisöjensä kanssa sekä ansaita rahaa. Kun ajat kovenevat, tämä kilpailu kovenee.

Muu poiminta: Pelaamisesta tulee vielä enemmän valtavirtaa. Sivustot ja sovellukset, joissa ei ole aiemmin ollut mahdollista pelata, kehittyvät siihen suuntaan.

11. Mediatoimistoverkosto Wavemakerin Culture, Media, People and Tech 2023 (julkaistu marraskuussa 2022)

Muu poiminta: ”’Metaversea ei ole vielä olemassa’, mutta virtuaalisten pelimaailmojen hyödyntäminen yleistyy oikeasti jo vuonna 2023 esimerkiksi musiikki- ja muotiteollisuudessa. Pelikulttuurin merkitystä on aliarvioitu.”

12. Konsulttiyhtiö Activaten Technology and Media Outlook 2023 (julkaistu lokakuussa 2022)

Muu poiminta: Verkkokaupankäynti jatkaa kasvuaan. Jopa sellaiset korkean hintaluokan tuotteet kuten jalokivet, autot ja huonekalut löytyvät yhä useammin myös verkkokaupoista. Kasvua siivittävät myös käytetyn tavaran verkkomyynti sekä liveshoppailu, jossa ostetaan esimerkiksi jonkin vaikuttajan esittelemiä tuotteita.

Liikkuva kuva: Tiktok jatkaa disruptiivisimpana muutosvoimana, mutta ei vain videoalustana, vaan myös hakukoneena, viestisovelluksena ja verkkokauppapaikkana.

13. Deloitten Tech Trends 2023 (julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Tässä hyvin teknologiapainotteisessa raportissa yleinen talouden tila ei näy lainkaan.

Muu poiminta: Metaversen ilmenemismuodoista tulee konkreettisempia, keskustelevampia ja paremmin toimivia virtuaalisia käyttöliittymiä. Näin niistä syntyy yrityksille strategisia työkaluja.

Tämä kuva toi mielestäni hyvin pitkän aikavälin perspektiiviä:

14. Nieman Labin Predictions for Journalism for 2023

(Nämä eivät perinteisesti perustu niinkään dataan, vaan ovat kokoelma yksittäisten media-alan asiantuntijoiden toiveita tai näkemyksiä median suunnasta. Julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Uutistoimituksista tulee taantuman vuoksi ketterämpiä. On keskityttävä oikeasti tärkeimpiin asioihin. Se tarkoittaa myös paluuta perusasioihin, kirjoittaa Snighda Sur, joka on amerikkalaisen Juggernaut Median perustaja. Kun tilaajapohjainen markkina kuumenee, medioiden tuotekehityksen on oltava luovempaa, toteaa puolestaan media-analyytikko Esther Kezia Thorpe.

Muu poiminta: Toimittajat menevät maailman nopeiten kasvavaan someen Tiktokiin yhä useammin omilla profiileillaan ja toimivat siellä vuorovaikutuksessa yleisöjensä tai edustamansa median yleisöjen kanssa. Näin uskoo mediayhtiö Axiosin analyytikko Jaden Amos.

Uutisiin liittyen lue myös INMA:n (International News Media Association) ennakointi ”Prediction: Digital subscriptions will further grow in 2023, albeit more slowly”.

Päivitän tätä blogikirjoitusta, kun uusia mielenkiintoisia raportteja julkaistaan. Seuraa minua Linkedinissä, niin törmäät tekemiini tai jakamiini sisältöihin parhaiten.

PS. Tämäkin on lukemisen arvoinen: 5 principles to guide your media strategy for 2023 (julkaistu marraskuussa 2022).

Entä miltä maailma näyttää kokonaistalouden näkökulmasta?Economist-talouslehti tiivisti neljä isoa asiaa ensi vuodelle:

  1. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset.
  2. Inflaatiota vastaan kamppaileminen.
  3. Energiamarkkinoiden kaaos.
  4. Kiinan epäselvä ja epävarma polku pandemian jälkeen.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Uutisluottamus pompsahti Suomessa: Digital News Report 2022 on julki – tässä päähavainnot

Ensin hyvät uutiset: luottamus uutismediaan on vahvistunut Suomessa viimeisen vuoden aikana, jopa merkittävästi. Uutisista erittäin paljon kiinnostuneiden osuus on viidessä vuodessa noussut, eikä uutisten välttelijöiden määrä ole meillä juuri kasvanut, kuten muualla.

– Saattaa olla, että Suomen yhä polarisoituneemmat keskustelut [koronarajoituksista ja EU-politiikasta] ovat saattaneet lisätä enemmistön luottamusta asiantuntijoihin ja instituutioihin, ja todella myös uutismediaan, arvioidaan tänään julkaistussa Digital News Report 2022 -raportissa, joka on maailman suurin uutisten kuluttamisen vertaileva tutkimus.

Sitten uutismedian kannalta huonot uutiset: monessa muussa maassa luottamus ei sitten ole vahvistunutkaan, vaan palannut laskutrendille koronan tuoman luottamuspiikin jälkeen. Kiinnostus uutisiin laskee kansainvälisesti. Bisnespuolellakin on tummia pilviä, kun tilauspohjaiset liiketoimintamallit näyttävät saturoituvan eli saavuttavan jonkinlaisen kyllääntymispisteen.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin raportin kyselytutkimusten piirissä on puolensataa maata ja 90 000 ihmistä.

Suomen vinkkelistä raportti näyttää jopa toiveikkaalta paitsi luottamuksen myös ansaintamallien näkökulmasta, mutta koko paketin yleissävy on viime vuotta negatiivisempi.

Suomen osalta on julkaistu myös laajempi suomenkielinen maaraportti, josta olen tehnyt oman kirjoituksensa.

Venäjän hyökkäyssodan suorat ja välilliset vaikutukset eivät tämän raportin tuloksiin täysipainoisesti ehdi, sillä kyselyt ovat olleet kentällä helmikuussa 2022. Viiden maan osalta kyselyt tehtiin sodan aikana (Suomi ei näissä mukana).

Digital News Report 2022:n Suomi-poiminnat:

  • Suomi on tuttuun tapaan uutisluottamuksen kärki maailmassa. Suomessa 69% ilmoittaa nyt luottavansa yleensä uutisiin, missä on vuoteen 2021 verrattuna nousua neljä prosenttiyksikköä ja vuoteen 2020 verrattuna 13 prosenttiyksikköä. Suomen luotetuin uutismedia on Yle.
  • Suomessa myös luottamus siihen, että uutismediat käyttävät keräämäänsä dataa vastuullisesti, on maailman korkeinta (alhaisinta Yhdysvalloissa).
  • 19 prosenttia tilasi jotain verkkouutismediaa Suomessa viime vuonna. Heistä puolet maksaa vain yhdestä julkaisusta. Alle 30-vuotiaiden tilaajien osuus on muihin maihin verrattuna pieni.
  • 28 prosenttia kertoo kirjautuneensa jollekin uutissivustolle Suomessa viime vuonna (esimerkiksi sähköpostilla tai erillisellä tunnuksella).
  • Teksti on verkon uutiskulutuksen ylivoimainen ykkösmuoto Suomessa – ainakin kun ihmisiltä sitä varta vasten kysytään. Näin on kaikissa ikäryhmissä, myös nuorissa. Suomessa peräti 85% sanoo kuluttavansa uutisensa ”lähinnä tai enimmäkseen” tekstinä, kolme prosenttina pääasiassa vain videona. Kun kaikki maat huomioidaan, 18-24-vuotiailla samat luvut ovat 55 prosenttia ja 17 prosenttia. Viimeksi tätä asiaa kysyttiin vuonna 2019 ja luvuissa ei ole isoja muutoksia, paitsi nuorissa, joilla videon rooli on korostunut. Ne, jotka suosivat videota, sanovat pitävänsä videon katsomista helpompana tapana kuin tekstin lukemista. Tekstimuotoisia uutisia täydentävät verkossa videoiden lisäksi podcastit.
  • Podcastien uutiskulutus on pysynyt Suomessa ennallaan viime vuodesta.
  • Kännykkä on vahvistanut asemaansa aamun ensimmäisenä uutisvälineenä ihmisten arjessa. Tv:n merkitys on laskenut.
  • Tutkimuksessa pyydettiin myös nimeämään tunnetuimpia journalisteja, joita seuraa. Tunnetuimmaksi nousi AlfaTV:n kasvo ja Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola, hänen jälkeensä Ylen Matti Rönkä ja Ilta-Sanomien Timo Haapala.

Digital News Report 2022:n globaalit päähavainnot:

  • Luottamus laski puolella tutkituista maista, nousua vain seitsemällä, kuten Suomella. Euroopassa suurimmat laskijat uutisluottamuksessa ovat Romania, Kroatia, Puola, Sveitsi, Itävalta, Kreikka, Italia ja Espanja.
  • Uutisten välttely kasvaa ja on tuplaantunut (kokevat välttelevänsä uutisia joskus tai usein) esimerkiksi Brasiliassa ja Isossa-Britanniassa viiden viime vuoden aikana. Valtaosa nuorista tai matalasti koulutetuista katsoo välttelyn syyksi, että uutisten seuraaminen on vaikeaa tai ne ovat liian monimutkaisia ymmärrettäväksi.
  • Perinteisen median kuten tv:n ja printin lasku jatkui lähes kaikilla markkinoilla (huom. ennen Venäjän hyökkäyssotaa), eikä verkon tai somen uutiskulutus kompensoi tätä laskua. Monet uutiskuluttajat ovat kasvavassa määrin sitoutuneita, toisilla taas uutisten välttely kasvaa.
  • Valtaosa verkkouutismedian tilauksista menee harvoille isoille brändeille – ”voittaja vie kaiken”-dynamiikka vahvistuu. Uutta kuitenkin on Yhdysvalloissa ja Australiassa nähtävä kehitys, jossa yhä useampi tilaa useampaa kuin yhtä uutismediaa, joka on ollut perusoletus.
  • Valmius maksaa uutisista kasvaa lähinnä vauraimmissa maissa, mutta muuten osoittaa tasaantumisen merkkejä.
  • Globaalin taloustilanteen mahdollisesti heikentyessä on todennäköistä, että monissa kotitalouksissa tehdään päätöksiä, mistä tilausmaksuista luovutaan ainakin hetkellisesti.
  • Väylät verkkouutisiin pirstaloituvat edelleen. Kun katsotaan kaikkia maita, suoraan uutissivulle tai uutissovellukseen tulevien määrä on laskenut yhdeksän prosenttiyksikköä vuodesta 2018 ollen nyt 23%. Suomi on tässäkin poikkeus: meillä valtaosa tulee yhä suoraan sivustolle tai sovellukseen.
  • Tiktokista on tullut nopeiten kasvava uutissome. Toistaiseksi sen käyttö tähän tarkoitukseen on huomattavasti suositumpaa Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa kuin Yhdysvalloissa tai Pohjois-Euroopassa.

Koko raportin voit lukea Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin sivuilta täältä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Amy Webbin 658-sivuinen tulevaisuusraamattu julki, näin se ennakoi mediaa (Venäjä mainitaan avauskappaleessa)

Amerikkalaisen tulevaisuudentutkijan Amy Webbin Future Today -instituutin yli 600-sivuinen ”2022 Tech Trends Report” julkaistiin tänään 15:ttä kertaa. Julkaisu tapahtui Teksasin Austinissa megatapahtuma South by Southwestissä.

Hereillä on oltu, sillä Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa sivutaan jo avauskappaleessa, vaikkei sen vaikutuksia esimerkiksi mediaan erikseen käsitelläkään. Ainoa varsinainen trendi, johon sodasta on poimittu esimerkki, on kybersodankäynti.

– Saattaa tuntua turhalta yrittää ennustaa tulevaa viikkojen tai kuukausienkaan päähän. Mutta strategisessa ennakoinnissa ei ole kyse ennustamisesta, vaan valmistautumisesta vaihtoehtoisiin lopputuloksiin, Webb huomauttaa.

Olisi ollut kiinnostavaa lukea syvällisemmin maailman turvallisuustilanteen pitkäaikaisen muuttumisen seurauksista mediatoimialaan, koska niitä on paljon – ei vain Euroopassa, eikä vain lyhyellä tähtäimellä: miten mediatalot alkavat parantamaan huoltovarmuuttaan, miten suhtautuminen perinteiseen mediaan ehkä muuttuu (koronapandemian alussa luottamus kasvoi), miten uutismedia pystyy selättämään kasvavan uutisahdistuksen ja doomscrolling-ilmiön, miten infosodankäynti muuttuu kun näkyvämmin myös ”hyvikset” harjoittavat sitä ja mikä on median rooli tässä, miten sosiaalisen median rooli muuttuu kun teknojättien on elettävä arvojaan todeksi aivan uudella tavalla, mikä on vaikuttajien rooli muuttuneessa turvallisuustilanteessa, muuttuuko asiakkaiden suhtautuminen tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin, miten ”splinternet” eli internetin geopoliittinen jakautuminen vaikuttaa tähän kaikkeen kuten suunnitelmiin metaversen globaaliudesta, mitä tapahtuu Kiinassa tai Intiassa ja niin edelleen.

Analyysin puute voi johtua siitä, että tekijätiimi on amerikkalainen eikä eurooppalainen, jolloin kriisi on sieltä katsoen kaukaisempi asia. Tai sitten sen kanssa olisi yksinkertaisesti tullut liian kiire.

Tällaisia ovat raportin mediaosion uudet tulokasilmiöt

Tiivistän seuraavaan poimintoja vain mediaa koskevasta 43-sivuisesta osiosta, en kaikkia osioita. Mediaosiostakin otan esiin vain ilmiöt, jotka nousevat katsaukseen nyt ensimmäistä kertaa (esimerkiksi mediayhtiöiden ostot ja sulautumiset on listalla jo seitsemättä vuotta, ja cancel-kulttuurin vaikutukset mediaan kolmatta vuotta).

Uudet tulokkaat eli ensimmäistä vuotta omana ilmiönään mediaosiossa mukana ovat:

Policing the Creator Economy (=Bränditurvallisuuttaan miettivät mainostajat toimivat valvovina silminä vaikuttajien/itsenäisten sisällöntuottajien markkinassa, eivätkä hyväksy esimerkiksi valeuutisia tai harhaanjohtavaa tietoa).

Teaching News Literacy (=Suomi mainittu – kansalaisten medialukutaidon kehittäminen nähdään keskeisenä kysymyksenä, myös mediabisneksen näkökulmasta: jos jaettua ymmärrystä siitä, mikä on totta, ei synny, ei oikein synny liiketoimintaakaan, vaan kaaosta)

Digital Threat Modeling (=journalististen toimijoiden häirintään ja uhkailuun aletaan varautua paremmin)

Dateline: Metaverse (=vaikka “metaverse” on osin konkretisoitumatonta, journalistien on jo syytä miettiä etukäteen, miten virtuaalisissa tiloissa toimitaan, koska ne tulevat olemaan myös valheellisen tiedon jakamispaikkoja)

Computer-directed reporting (=tekoäly on kypsymässä siihen pisteeseen, että sen avulla voidaan aidosti automatisoida tiettyjä toimintoja uutistoimituksissa).

Näistä pidin kaikessa yksinkertaisuudessaan: Webbin mielestä mediajohtajien pitäisi kysyä itseltään nämä kolme kysymystä, kun he miettivät tulevaisuutta:

  1. Miten luottamus mediaan tulee vaikuttamaan yhtiön, yhteisön tai yhteiskunnan kykyyn menestyä?
  2. Miten asiakkaat löytävät tarvitsemansa tiedon tulevaisuudessa?
  3. Miten yhtiömme pitäisi suhtautua tilaajapohjaisiin liiketoimintamalleihin?

Tämä on neljäs vuosi, kun perkaan Webbin raportin läpi. Kokonaisuus on niin suuri, että se ei ole tarkoitettukaan kerralla ahmittavaksi, vaan pikemminkin poiminnanomaiseksi työkaluksi yritysten tulevaisuustyön tueksi. Aiemmat kirjoitukseni löytyvät täältä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reutersin odotettu 2022-ennakointi media-alalle julkaistiin – vertailin myös aiempien kolmen raportin osumatarkkuutta

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tulevaa vuotta luotaava raportti “Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2022” julkaistiin tänään. Poikkeuksellisen muiden raporttien joukossa siitä tekee, että sitä varten on haastateltu kattava määrä media-alan johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä ammattilaisia: 246 henkilöä 52 maasta.

Käyn aluksi läpi uuden raportin pääkohdat. Niiden yhteydessä olevat kuvat ovat peräisin raportista.

Lopuksi kertaan, mitä samassa raportissa ennakoitiin vuosille 2019, 2020 ja 2021 – on aina kiinnostavaa tsekata, mikä osui kohdilleen, mikä ei. Oman kommenttini löydät kursiivilla kunkin kohdan lopusta.

  • Näin ennakoidaan: Sekä toimittajat että yleisöt ovat tiettyyn pisteeseen asti turtuneet uutisagendan väsymättömään intensiteettiin sekä yhä polarisoituneempaan väittelyyn politiikasta, identiteetistä ja kulttuurista. 2022 voi olla vuosi, jolloin journalismi hengähtää, keskittyy perusasioihin ja sen jälkeen palaa vahvempana.
  • Näin ennakoidaan: Keskeinen haaste on löytää uudelleen ne yleisöt, jotka vuonna 2021 menetettiin vuoteen 2020 verrattuna (ja heitä on paljon). Samaan aikaan keskitytään rakentamaan entistä syvempää lojaliteettia niihin, jotka kuluttavat uutisia enemmän. Mediatoimijat ovat aiempaa enemmän huolissaan nuorten yleisöjen tavoittamisesta. Monet pitävät osana ratkaisua uudentyyppisiä videoformaatteja, joko ns. natiivina somealustoilla tai mobiiliystävällisesti omilla alustoilla. Lyhytvideon arvellaan tekevän paluun myös mediatoimijoiden omiin sisältökokeiluihin Tiktokin räjähdysmäisen menestyksen myötä.
  • Näin ennakoidaan: Uudet sukupolvet ovat keskeinen teema mediataloissa. Uutistoimituksissa joudutaan miettimään aiempaa syvällisemmin, miten ne suhtautuvat monimuotoisuuteen. Miten esimerkiksi ilmastonmuutosta käsitellään, tai miten journalistien kuuluisi käyttäytyä sosiaalisessa mediassa.
  • Näin ennakoidaan: Yleisöjen kyllästyminen tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin tulee rajoittamaan mediatalojen kehitystä ja menestymistä, varsinkin jos yhteiskuntien taloudellinen tilanne huononee.
  • Näin ennakoidaan: Digimainonnan rahat ovat pitkään valuneet teknologiajäteille, mutta tuuli on hieman kääntymässä, mikä avaa mahdollisuuksia mediatoimijoiden kaltaisille luotetuille brändeille. Tuulen kääntymisen taustalla ovat huolet väärän tai valheellisen tiedon leviämisestä ja kolmannen osapuolen dataa koskevat tiukemmat rajoitukset.
  • Näin ennakoidaan: Keskustelu alustajättien sääntelystä ottaa uusia kierroksia alleen varsinkin Euroopassa. Samaan aikaan tekoäly, kryptovaluutat ja metaverse (käytännössä lisätty todellisuus eli AR tai virtuaalitodellisuus eli VR) luovat jo uusia uhkia – toki myös mahdollisuuksia. Metaversessa ja verkon hajautumiskehityksessä (lohkoketjun mahdollistamat NFT:t eli ”uniikit digitavarat”) voi muhia jo median seuraava disruptioaalto eli toimialan mullistus, mutta tämän selviämiseen kestää vuosia. Tämä näkyy myös epävarmoissa odotuksissa: raportin kyselyyn vastanneista harva kertoi, että heidän edustamansa media satsaisi jo tänä vuonna esimerkiksi metaverse-sovelluksiin aiempaa enemmän.
  • Näin ennakoidaan: Kehitys- ja innovaatiotoiminnassa palataan ”perusasioihin” eli pikemminkin parantamaan olemassaolevia palveluita kuin lanseeraamaan täysin uusia tuotteita. Tekoälyyn satsataan aiempaa enemmän.
2021 oli laskevien kävijämäärien vuosi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Joissain maissa määrät sen sijaan nousivat. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Milloin aika on kypsä metaverselle? BBC teki kokeiluja ”varhaisessa metaversen demoversiossa” eli Second Life -virtuaalimaailmassa jo 2000-luvulla. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Joko lohkoketjuteknologia lunastaa kovat odotukset? Raportti ennakoi, että tänä vuonna myös media-alalla nähdään enemmän NFT-kokeiluja. NFT:t ovat eräänlaisia uniikkeja digitavaroita, joita pyöritetään lohkoketjuteknologian päällä. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin tärkeimmistä tulonlähteistä. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Podcastit ja muu digitaalinen audio kiinnostaa. Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin, mihin erityisesti tänä vuonna pitäisi satsata. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin, millaisissa asioissa tekoälyn halutaan auttavan. Kuvalähde: JMTTP 2022.

Katsaus kolmen viime vuoden raportteihin – kuinka kävikään?

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2019” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Tilaus- ja jäsenyysmaksut ovat nousseet ansaintalogiikan ytimeen, mikä on iso muutos media-alalle. Kommenttini nyt: näin toki kävi – tosin nyt puhutaan jo ns. saturaatiopisteestä, ja tilauspohjaisten mallien rinnalla etsitään aiempaa voimakkaammin uusia tulonlähteitä. Vuoden 2022 raportissa esitetään huoli nykykehityksen johtamisesta siihen, että vain rikkailla on varaa maksaa journalismista.
  • Näin ennakoitiin: Ihmisille saattaa iskeä maksumuuriväsymys. Ärsytyskynnys on jo noussut. Kommenttini nyt: tämä pitänee jossain määrin paikkansa. Markkina-alueittain erot voivat olla isoja.
  • Näin ennakoitiin: Uutismedia alkaa olla kyllästynyt Facebookiin, katseita suunnataan muualle. Alle puolet vastaajista katsoi, että FB on tärkeä tai erittäin tärkeä alusta heille tänä vuonna. Googleen sen sijaan suhtaudutaan luottavaisemmin. Kommenttini nyt: No jaa. Tilanne elää koko ajan…mutta Facebookin suhteen luottamus on varmasti kieltämättä jossain määrin mennyt.
  • Näin ennakoitiin: Audion merkitys sisältö- ja kaupallisessa strategiassa korostuu. Kommenttini nyt: näinhän siinä kävi.
  • Näin ennakoitiin: Virtuaaliassistenttien roolin uskotaan tulevan lähivuosina tärkeämmäksi uutisille. Kommenttini nyt: ei ole tapahtunut ainakaan vielä kuin korkeintaan Yhdysvalloissa jossain määrin. Markkina kypsyy joko myöhemmin tai jää pieneksi.
  • Näin ennakoitiin: Tavat kertoa siitä, miksi uutistoimijoiden sisällöt ovat luotettavia, muuttuvat selittävämmiksi ja konkreettisemmiksi ja läpinäkyvyys paranee. Kommenttini nyt: näin on ehkä tapahtunut, mutta onko sillä ollut merkittävästi vaikutusta median luotettavuuskehitykseen, on vaikeampi kysymys.
  • Näin ennakoitiin: Aidosti merkityksellinen sisältö korostuu, kun “digitaaliset detox-kuurit” yleistyvät. Kommenttini nyt: no jaa. Eikö koronapandemian aikana käynyt jopa päin vastoin?
  • Näin ennakoitiin: Teknologian saralla yleistyvät taitettavat puhelimet, 5G ja vihdoin itseohjautuvat ajoneuvopalvelut. Lohkoketjuteknologian potentiaalista mediassa puhutaan, mutta käytännön toteutukset ovat edelleen osin auki. Kommenttini nyt: taitettavat puhelimet joo (ainakin se yksi Samsung joka näkyy mainoksissa nyt koko ajan joka paikassa, heh), 5G mno joo, itseohjautuvat ajoneuvopalvelut hehheh – kokeiluja toki on näkynyt. Lohkoketjuteknologian voidaan katsoa vihdoin alkaneen lunastaa lupauksiaan myös mediassa. Jutut ja kuvat voivat olla digitaalista valuuttaa. Ansaintamallien pelastajaksi lohkoketjusta ei vielä ole.

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2020” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Odotukset tulevasta jakautuvat epätasaisesti. Ansaintamallimielessä näkymät ovat “yllättävän” optimistiset siihen nähden, että niin moni asia ympärillä muuttuu. Huolta on kuitenkin ihmisten kiinnostuksesta journalismiin yleisesti. Kommenttini nyt: Kyllä optimismiinkin oli syytä, koska alalle myös rekrytoitiin ja rekrytoidaan väkeä, eikä vain lomauteta tai irtisanota. Optimismi vaihtelee ajan ja markkinan mukaan. Pandemian ensimmäisestä vuodesta selvittiin yllättävän vähillä vaurioilla.
  • Näin ennakoitiin: Tilausmaksuja pidetään entistäkin tärkeämpänä (pää)tulonlähteenä verrattuna esimerkiksi mainontaan. Kommenttini nyt: näin toki kävi – tosin nyt puhutaan jo ns. saturaatiopisteestä, ja tilauspohjaisten mallien rinnalla etsitään aiempaa voimakkaammin uusia tulonlähteitä.
  • Näin ennakoitiin: Monimuotoisuuden eteen on otettu isoja harppauksia, muttei kaikilla alueilla. Kommenttini nyt: Monimuotoisuudesta puhutaan niin paljon eri näkökulmista, joten sanoisin, että tämä pitää yhä paikkansa, että harppauksia on otettu. Puhutaan henkilöstön monimuotoisuudesta, sisältöjen monimuotoisuudesta tai -äänisyydestä, myös teknologian mahdollistamasta monimuotoisuudesta (tietyt saavutettavuusnäkökulmat).
  • Näin ennakoitiin: Podcastit ovat edelleen kuuma puheenaihe. Kommenttini nyt: No, ovathan ne.
  • Näin ennakoitiin: Tekoälyn hyödyntämisessä laitetaan entistäkin isompi vaihde silmään. Kommenttini nyt: tuolloin vastaajat pitivät tärkeänä esimerkiksi parempien suosittelujärjestelmien kehittämistä. Tätä varmasti on tapahtunut. Mutta onko tekoälyn hyödyntämisessä isossa kuvassa aidosti otettu media-alalla isompi vaihde silmään? Hmm.

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2021” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Digisuunnitelmiin laitetaan koronan vuoksi enemmän paukkuja ja vauhtia. Kommenttini nyt: Näin kävi monien toimijoiden kohdalla. Muutostarvetta kiihdytti myös ikäihmisten siirtyminen vahvemmin digipalveluihin koronan aikana.
  • Näin ennakoitiin: Useimmat mediat jatkavat etätyöskennellen ja hajauttamalla toimituksellista tekemistä eri paikkoihin. Kommenttini nyt: Näinhän siinä kävi. Tilanne elää, kuten tiedämme.
  • Näin ennakoitiin: Faktantarkistusta/faktapohjaisuutta ja selittäviä kerrontamuotoja lisätään, neutraalius pohdituttaa. Kommenttini nyt: Näin kävi. Voitaneen olettaa, että median ikiaikainen neutraaliuden ihanne puhuttaa jatkossakin, kun maailma muuttuu millaiseksi muuttuu.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Lomalta palaaja, missasitko media-alan kiinnostavimmat uutiset? Tässä kesäpoiminnat Suomesta ja ulkomailta

Piditkö lomalla paussin toimintaympäristön seuraamisesta? Hyvä, niin pidin minäkin. Näin takautuvasti voi todeta, että ei kesä aivan tapahtumaton ole ollut media-alallakaan. Seuraavassa poimintoja kesän uutisista mediatoimialalta tai sen liepeiltä, jaoteltuna seuraavien teemojen alle: kotimaa, teknologiajätit, tv-, suoratoisto- ja videobisnes, olympialaiset sekä uutismedia.

KOTIMAA

  • Alma ja Sanoma jopa ennakoitua paremmassa iskussa (huhti-kesäkuun osavuosikatsaukset, heinäkuu): Sekä Alma Median että Sanoman toisen vuosineljänneksen liikevaihto ja tulos paranivat edellisvuodesta, jopa hieman enemmän kuin analyytikot odottivat. Taustalla on digituotteiden ja -palvelujen odotettua kovempi kysynnän kasvu. Mainosmarkkina elpyi. Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven sanoi tiedotteessa, että vuoden alkupuolisko oli vahva ”kaikilla mittareilla”, Alman toimitusjohtaja Kai Telanne puolestaan luonnehti liiketoimintojen kehittymistä erinomaiseksi.
  • Alfa-TV:n pörssisuunnitelmat julki, haluaa kasvattaa uutistoimintaa (kesäkuu): Kotimaan mediauutisista puhuttaessa mainitsematta ei voi jättää alkukesästä julkistettuja aikeita viedä kristilliskonservatiivinen televisiokanava Alfa-TV pörssiin julkkisomistajien siivittämänä. Täsmentymätön valtamedialle kuittailu on ehtinyt herättää myös ihmettelyä. Yksi Alfaan sijoittaneista on mediakonserni Keskisuomalainen.

  • [lisätty julkaisun jälkeen, kiitos Silja vinkistä!] Mediakonserni Keskisuomalainen ostaa Hämeen Sanomat -konsernin yli kahdeksalla miljoonalla eurolla (kesäkuu).

TEKNOLOGIAJÄTIT (huhti-kesäkuun osavuosikatsaukset, heinäkuu)

  • Applen, Googlen, Microsoftin ja Facebookin toisen vuosineljänneksen tulokset olivat erittäin – joidenkin luonnehdintojen mukaan satumaisen – hyviä, vaikka sijoittajien kovia odotuksia eivät täysin tyydyttäneetkään. Esimerkiksi Facebook tuplasi huhti-kesäkuun tuloksensa viime vuodesta.

TV-, SUORATOISTO- JA VIDEOBISNES

  • Netflixin huhti-kesäkuun tulos oli odotettua pienempi. Tilaajamäärä kasvoi hitainta vauhtia kahdeksaan vuoteen. Netflix ennakoi tilaajamäärän kasvavan heikosti myös heinä-syyskuussa. Netflixin on huhuttu laajentavan videopeleihin ensi vuonna.
  • Tv-kanava CNN aikoo palkata alkuvuonna 2022 julkaistavan suoratoistopalvelunsa CNN+:n työstämiseen 450 ihmistä. Asiasta kertoi amerikkalainen The Wrap -julkaisu heinäkuussa.
  • Hyvän summauksen vuoden 2021 ensimmäisistä kuudesta kuukaudesta antoi Digiday+:n uutiskirje ”Future of TV Briefing” (maksullinen) kesä-heinäkuun vaihteessa. Analyysin mukaan suoratoistopalvelujen kilpailu alkoi kuumeta, ja uutena voimistuvana ilmiönä on halvempien tilausmaksujen tarjoaminen mainoksia vastaan. Nähtävissä on kuitenkin, että suoratoistopalvelujen kasvu on paikoin hidastunut ja hidastuu. Lyhytvideomarkkina elää ja voi hyvin, vaikka Quibin kaltaiset uudet toimijat eivät onnistuneet. Youtube, Facebook, Snapchat, Instagram ja TikTok tarjoavat edelleen mahdollisuuksia tavoittaa lyhytvideoilla suuria yleisöjä ja tehdä videoilla rahaa.
  • Hollywoodissa viime päivien suurin puheenaihe on ollut palkkioriita, joka liittyy suoratoistoon. Näyttelijä Scarlett Johansson haastoi Disneyn oikeuteen Black Widow -elokuvan suoratoistojulkaisusta, koska katsoi että yhtäaikainen suoratoisto- ja elokuvateatterilevitys pienentää hänen ansioitaan. The Wall Street Journal arvioi, että riidasta saattaa muodostua tärkeä ennakkotapaus.

OLYMPIALAISET

  • Yhdysvalloissa Tokion olympialaisten avajaisten tv-katsojamäärä oli alhaisin 30 vuoteen ja 36% alhaisempi kuin 2016 Riossa. Tämän arvellaan ennakoivan muutoinkin huonoja katsojalukuja, varsinkin kun amerikkalainen voimistelutähti Simone Biles vetäytyi. Huonot katsojaluvut eivät ole mainostajien mieleen. Esimerkiksi NBC-kanavan kerrotaan hyvittäneen asiakkaitaan ylimääräisellä ilmaisella mainosajalla, koska yleisöt eivät olleet niin suuria kuin oli luvattu (lähde: The Wall Street Journalin uutiskirje).
  • Digidaystä löytyy mielenkiintoinen juttu The Washington Postin ja USA Todayn lisätyn todellisuuden sovellutusten kokeiluista olympialaisissa.

UUTISMEDIA

  • Uutismedian tila Yhdysvalloissa 2020 -katsaus julki (Pew-tutkimuslaitos, heinäkuu):
    • Yhdysvalloissa perinteinen radionkuuntelu laskee, sen sijaan audion kuuntelu digissä kasvaa.
    • Lehtitilausten tuotto ohitti viime vuonna ensimmäistä kertaa lehtimainonnan tuoton.
    • Kaapelitv-kanavilla uutisyleisöt kasvoivat rajusti.
Kuvan lähde: Ofcom
  • Uutisten kulutus Isossa-Britanniassa 2020-21 -tutkimus julki (Britannian viestintäviranomainen Ofcom, heinäkuu):
    • Perinteisen television ote nuorista uutisyleisöistä jatkoi heikkenemistään. Koko väestön tasolla televisio on kuitenkin edelleen Ison-Britannian tärkein uutislähde.
  • ”Koronakrapula” iski amerikkalaiseen yleisaikakauslehti The Atlanticiin, joka on tunnettu näyttävistä verkkototeutuksistaan. Pandemiavuosi ja Yhdysvaltain presidentinvaalit nostattivat Atlanticin tilaajamäärää merkittävästi, mutta nyt kasvu on hidastunut ja jopa osoittanut laskun merkkejä. Asiasta kertoi NBC-tv-kanava heinäkuussa.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tässä Digital News Report 2021:n Suomen-päähavainnot – maailman suurin uutistutkimus taas julki

Asema uutisluottamuksen kärkimaana vahvistui reippaasti, maksuttomat uutismediat lisäsivät tavoittavuuttaan, Facebook piti pintansa uutiskäytöltään suosituimpana somena, uutiskäyttö älypuhelimella nousi edelleen, uutisnotifikaateista ei tullut massatuotetta, uutisista maksavien osuus jatkoi nousu-uralla, keskustelu uutisista tai niiden jakaminen somessa laski merkittävästi. Tässä poimintoja uunituoreen maailman suurimman uutistutkimuksen Suomen-maaraportista. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2021 julkaistiin tänään. Erityisen kiinnostavia tuloksista tekee koronapandemian vaikutus.

Tiivistän tähän kirjoitukseen Media-alan tutkimussäätiön rahoittaman ja Tampereen yliopiston tutkijan Esa Reunasen koostaman suomenkielisen Suomen-maaraportin. Englanninkielisen pääraportin globaalit päähavainnot käyn lyhyesti läpi erillisessä kirjoituksessa täällä.

Suomen-maaraportin päähavaintoja (kuhunkin teemaan liittyvät kuvat tulevat aina tekstiosuuden jälkeen ja ovat joko pääraportista tai maaraportista)

  • LUOTTAMUS. Uutismedialle positiivisin uutinen on, että koronavuosi nosti – kriisiajalle tyypillisesti – luottamusta siihen lähes kaikkialla. Suomen asema uutisluottamuksen monivuotisena kärkimaana vahvistui: Suomalaisten luottamus ”useimpiin uutisiin” kasvoi 9 prosenttiyksikköä 65 prosenttiin ja luottamus uutisiin, joita itse seuraa, neljällä prosenttiyksiköllä 73 prosenttiin.
  • TAVOITTAVUUS JA UUTISLÄHTEET. Perinteisen median (tv, radio, lehdet) tavoittavuus jatkoi trendinomaista heikkenemistään, mutta korona hidasti laskua. Verkkomedian rooli nousi yhä. Uutismediaa ainoastaan verkosta seuraavien osuus on vuodesta 2015 kaksinkertaistunut.
  • Perinteisen median verkkosivut ja sovellukset ovat Suomessa edelleen ylivoimaisesti suosituimpia uutislähteitä. Merkillepantavaa on, että suoraan uutissivuille tai sovelluksiin menevien määrä on kasvanut joka vuosi.
  • Verkossa suosiotaan ovat lisänneet erityisesti maksuttomat uutismediat. Voidaan pitää loogisena, että maksumuurillisten medioiden tavoittavuus ei niin herkästi kasva.
    • Uusista tulokkaista AlfaTV:n sähkeuutiset lisäsivät tavoittavuuttaan jonkin verran. Perinteisessä televisiossa tavoittavuus on viisi prosenttia ja verkossa kaksi, kun vuonna 2020 vastaavat Alfa-TV:n luvut olivat kolme ja yksi prosenttia.
  • Facebook on pitänyt pintansa, kun katsotaan uutiskäytöltään suosituinta somea Suomessa. Kun katsotaan somen käyttöä kaikkiaan Suomessa, Whatsapp ohitti Facebookin suosituimpana somepalveluna. TikTokia kertoo viimeisen viikon aikana käyttäneensä 10% aikuisväestöstä, 18-24-vuotiaista 43%.
  • Podcastien kuukausitavoittavuus ei noussut viime vuodesta Suomessa (mikä tahansa käyttö, ei vain uutiskäyttö). Toisin sanoen, podcastien kulutuksen kasvu on hidastunut.
  • Kännyköistään uutisnotifikaatteja seuraavien määrä (9%) ei kasvanut viime vuodesta, eli ns. massatuotetta niistä ei Suomessa ole tullut.
  • KÄNNYKKÄ VS. KONE. Uutiskäyttö älypuhelimella nousee edelleen, uutiskäyttö tietokoneella ennallaan, uutiskäyttö tabletilla laskee edelleen.
  • MAKSAMINEN. Viidennes suomalaisista maksaa verkkouutisista, nousua edellisvuoteen yksi prosenttiyksikkö. Maksamisen kasvupotentiaalin voidaan ajatella olevan noin kymmenen prosentin luokkaa: niiltä, jotka eivät olleet maksaneet uutisista viime vuoden aikana kysyttiin, kuinka todennäköisesti he maksaisivat niistä tulevan vuoden aikana. 11 prosenttia piti tätä melko tai erittäin todennäköisenä.
    • “Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että verkon uutissisällöistä maksavat erityisesti hyvätuloiset ja verkon politiikka- ja talouspitoisista uutissisällöistä kiinnostuneet. Hekin seuraavat verkon ilmaisia uutissisältöjä mutta maksavat maksullisista verkkouutisista siitä huolimatta. Verkkosisällöistä maksamattomat puolestaan tyytyvät ilmaissisältöihin ja seuraavat vain iltapäivälehtien verkkouutisia yhtä yleisesti kuin verkkosisällöistä maksavat.”
    • Tänä vuonna Suomessa ensimmäistä kertaa pelkkiä digitilauksia tehneiden osuus oli suurempi kuin painetun ja verkkolehden yhdistelmätilauksen tehneiden osuus.

Vaikka saatan yleläisenä olla jäävi juuri tähän asiaan, niin en malta silti olla mainitsematta kyseistä kohtaa raportissa:

  • ”Viime vuosina on käyty keskustelua siitä, miten verkon ilmainen uutistarjonta vaikuttaa valmiuteen maksaa uutisista. Erityisesti Yleisradion tekstimuotoisia verkkouutisia on pidetty uhkana kaupallisen uutistuotannon kannattavuudelle. Kyselytulosten perusteella maksuttoman verkkouutistarjonnan seuraaminen ei kuitenkaan näytä vähentävän verkkouutisista maksamista, vaan päinvastoin ne, jotka seuraavat esimerkiksi Yleisradion verkkouutisia, myös maksavat verkkouutisista muita todennäköisemmin.” – – – ”Tämän vuoden tutkimuksessa Yleisradion verkkouutisia seuranneista 26 prosenttia kertoi maksaneensa verkkouutisista viimeisen vuoden aikana. Kaikkien vastaajien keskuudessa osuus oli 20 prosenttia ja Yleisradion verkkouutisia seuraamattomien keskuudessa 16 prosenttia.”
  • TALOUS. Tasan vuosi sitten Digital News Report 2020 ennakoi, että koronan vaikutukset mediayhtiöiden talouteen ovat paljon isompi asia kuin se, että ihmisten tavat kuluttaa mediaa muuttuisivat juuri koronan takia kovinkaan pysyvästi. Talousvaikutukset eivät näytä kuitenkaan olleet niin pahat kuin pelättiin. Huolenaiheita silti on, erityisesti maakunnissa.
  • KESKUSTELU/VUOROVAIKUTUS. Keskustelu uutisista kasvokkain tai somessa on kyselytutkimuksen mukaan merkittävästi hiipunut (oma huomio: tämä ei tarkoita, että varsinaisen somekommentoinnin määrä välttämättä laskisi, mutta se voi olla keskittynyt pienemmälle porukalle). Kiinnostus uutisiin yleensä on kuitenkin pysynyt korkealla tasolla: erittäin tai varsin kiinnostuneita uutisista kokee olevansa 67% vastaajista. Luku oli sama myös viime vuonna.
  • PAIKALLISUUS. Tutkimuksessa on kiinnostavaa tietoa taustaryhmittäin siitä, millaisia paikallisia aiheita ihmiset seuraavat.
    • ”Yleisimmin seuratuiksi paikallisiksi aihepiireiksi suomalaisvastaajien keskuudessa osoittautuivat säätiedot ja koronavirusta koskeva informaatio (taulukko 11). Oman alueen kauppoihin ja ravintoloihin liittyviä tietojakin oli seurannut lähes puolet vastaajista, mikä kertonee kiinnostuksesta lähikauppojen tarjouksia ja mainoksia kohtaan. Paikallisia rikosuutisia sekä paikallispolitiikan ja hallinnon asioita oli seurannut noin kolmannes vastaajista. Eri paikallisaiheita koskeva kiinnostus vaihtelee selvästi vastaajan taustaryhmän mukaan. Naiset seuraavat miehiä yleisemmin paikallista säätä, koronavirustiedotusta sekä paikallisia kauppoja ja ravintoloita koskevia asioita, kun taas miesten keskuudessa painottuu paikallispolitiikan ja hallinnon, talousuutisten sekä urheilun seuraaminen. 35 vuotta täyttäneet seuraavat lähes kaikkia paikallisaiheita yleisemmin kuin heitä nuoremmat. Poikkeuksen tekevät kuitenkin paikallisia työpaikkoja koskevat asiat. Niitä 18–34-vuotiaat seuraavat yleisemmin”
  • LOPUKSI. Mikä siis oikeastaan muuttui Suomessa viime vuoteen verrattuna? Uutisten kulutuksessa ei niin moni asia kuin pandemian alussa arveltiin. Edes mediayhtiöiden taloudessa.
    • ”Tämän tutkimuksen perusteella koronapandemian vaikutukset uutismedian käyttöön näyttävät Suomessa kuitenkin yllättävän pieniltä. Siirtyminen digitaalisiin uutiskanaviin ja älypuhelimiin jatkui, eikä poikkeamia pitkän ajan trendeistä juuri ole”, todetaan Suomen-maaraportin lopputiivistelmässä.
  • Uutismedioiden käytössä suurin muutos liittyy maksuttomien toimijoiden tavoittavuuden kasvuun, mutta:
    • ”Toisaalta maksuttomia verkkouutisia tarjoavien viestinten tavoittavuus on ollut kasvussa jo ennen koronapandemiaa. Onkin mahdollista, että nähty kehitys liittyy pandemian sijaan enemmänkin kaupallisen uutismedian kiristyneisiin maksumuureihin.”

Palaan vielä raportin positiivisimpaan uutiseen eli luottamukseen, jota korona nosti. Tuloksesta voi iloita, mutta siihen ei ole syytä tuudittautua. Demokratian myllerrys jatkuu.

Luottamuksen ylläpitäminen voi olla munankuorilla kävelemistä. Uutismedian portinvartijuuteen suhtaudutaan tutkimuksessa ylipäänsä nihkeästi (kaikissa maissa).

”Virheellisten tietojen lisäksi luottamusta voi rapauttaa sekin, jos uutisten ei koeta edustavan riittävästi tai oikeudenmukaisesti omaa viiteryhmää tai omia näkemyksiä”, raportti huomauttaa.

”Tässä suomalaismedian kansalaisilta saamat arviot ovat melko hyviä. Yleisimmin koettiin epäoikeudenmukaisuutta omien poliittisten näkemysten uutisoinnissa. Näin kokeneiden osuus oli suurin, 32 prosenttia, poliittiseen oikeistoon itsensä sijoittaneiden keskuudessa. Silti heidänkin joukossaan uutisointia oikeudenmukaisena pitäviä oli enemmän, 44 prosenttia.”

Tiivistin suomenkielisen Suomen-maaraportin tähän kirjoitukseen. Englanninkielisen pääraportin globaalit päähavainnot käyn lyhyesti läpi erillisessä kirjoituksessa täällä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tässä Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot – maailman suurin uutistutkimus taas julki

Maailman laajin uutisten kuluttamisen vertaileva tutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2021 on julkaistu tänään. Kyselytutkimusten piirissä oli taas ennätysmäärä ihmisiä, yli 92 000 (viime vuonna 80 000). Maita on 46, mukana totutusti myös Suomi. Mukana ovat ensi kertaa Intia, Thaimaa, Nigeria, Kolumbia ja Peru.

Tämänvuotisen tutkimuksen kiinnostavuutta lisää koronapandemian vaikutus tuloksiin.

Tiivistän Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot lyhyesti tähän kirjoitukseen englanninkielisen 164-sivuisen raportin pohjalta. Suomen-tuloksista suomenkielisen maaraportin pohjalta olen tehnyt erillisen yksityiskohtaisemman ja laajemman kirjoituksensa, jonka löydät täältä.

Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot (lähde):

  • Luottamus uutismediaan teki merkittävän hyppäyksen koronapandemian siivittämänä. Keskimäärin 44% prosenttia luottaa ”useimpiin uutisiin”, missä on kasvua kuusi prosenttiyksikköä. Luottamus palasi käytännössä vuoden 2018 tasolle, kun trendi on ollut laskeva. Suomi on jälleen uutisluottamuksen kärkimaa (65%, kasvua 9 %-yksikköä) ja otti kaulaa muihin. Vertailun maista USA:ssa luotetaan uutismediaan vähiten (29%). Suomessa luotetuin uutismedia on tuttuun tapaan Yle.
  • Niissä maissa, joissa on vahva julkisen palvelun media, kulutettiin enemmän perinteisten luotettujen uutistoimijoiden sisältöjä ylipäänsä.
  • Pandemia hidasti televisiouutisten kuluttamisen laskutrendiä, mutta printissä nähtiin voimakasta laskua lähes kaikkialla. Digikiihtymä voimistui.
  • Yleinen kiinnostus uutisiin horjuu, vaikka monet ovat yhä erittäin kiinnostuneita uutisista. Uutisten välttely yleistyy paikoin. Yhdysvalloissa kiinnostus uutisiin näyttää jopa romahtaneen presidentti Bidenin valinnan jälkeen.
  • Joissakin maissa koetaan, että media ei näytä tiettyjä ihmisryhmiä tarpeeksi monimuotoisesti ja -äänisesti. Diversiteettiä kaivataan.
  • Useimmat ovat sitä mieltä, että uutistoimijoiden pitää pysyä neutraalina, tosin erityisesti nuorissa on ihmisiä, jotka kokevat että puolueettomuus ei ole kaikissa asioissa tarkoituksenmukaista.
  • Sosiaalisen median käyttö uutislähteenä pysyi korkealla tasolla, erityisesti nuorilla sekä niillä, joiden koulutustaso on alempi. Facebookia pidetään pahimpana väärän tiedon lähteenä, joissain maissa kuten Brasiliassa tai Indonesiassa Whatsappia. TikTok tavoittaa neljänneksen alle 35-vuotiaista. Heistä seitsemän prosenttia käyttää sitä uutislähteenä.
  • Uutisista maksaminen on kasvanut vauraissa länsimaissa, mutta yleisesti uutisista maksavien osuus pysyy matalana. Norjassa peräti 45% maksoi jostain uutisista viime vuonna. Suomi on listan neljäs Norjan, Ruotsin ja USA:n jälkeen. Suomessa uutisista maksoi 20%, missä nousua yksi prosenttiyksikkö.
  • Voittaja vie kaiken -ilmiö voimistuu useimmissa maissa, kun uutismedian digitilaukset keskittyvät harvoille toimijoille. Tosin esimerkiksi USA:sta ja Norjasta on merkkejä, että olemassaolevien tilausten rinnalle otetaan uusia, käytännössä paikallisten tai alueellisten lehtien tilauksia.
  • Uutislähteiden kirjo laajenee. Keskimäärin vain 25% menee suoraan uutissivulle tai -sovellukseen. Nuorilla korostuvat some, uutiskoostimet ja mobiililaitteiden uutisnotifikaatit. Aasiassa käytetään enemmän kännykkäsovelluspohjaisia, (usein tekoälyavusteisia) uutiskoostimia kuin länsimaissa.
  • Uutisten käyttö kännykällä kasvoi koronavuonna, pöytäkonekäyttö pysyi entisellä tasollaan. Tablettikäyttö laski. Uutisten kulutus ääniohjatuilla laitteilla on marginaalista. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa älykaiutinten kautta uutisia kuunnelleiden osuus oli kuusi prosenttia, kun luku oli vuonna 2017 kolme prosenttia.
  • Podcastien kulutuksen kasvu on hidastunut.

Tiivistin englanninkielisen pääraportin globaalit päähavainnot tähän kirjoitukseen. Suomenkielisen maaraportin päähavaintoihin voit tutustua syvemmin erillisessä kirjoituksessaani täällä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Digikasvua, yritysostoja, muutakin kuin mediaa – tässä suomalaisten mediayhtiöiden strategiat pähkinänkuoressa

Kuva: Unsplash, kuvankäsittely minä.

Suomalaisten mediayhtiöiden strategioiden tiivistäminen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. Ensinnäkin, suomalaiset mediayhtiöt ovat erikokoisia ja keskenään erilaisia. Toiseksi vaikka niitä yhä kutsutaan mediayhtiöiksi, ne puuhaavat nykyään paljon muutakin kuin vain mediaa. Kolmanneksi, osa on pörssissä, osa ei. Eivätkä kaikki ole strategiaansa edes julkisuuteen sellaisenaan kertoneet, jos varsinaista yhtiö- tai konsernistrategiaa edes on olemassa (Sanomalla ei ole yhtä sellaista). No, aina voi tutkia osavuosikatsauksia, vuosikertomuksia tai ulkopuolisia analyysejä sillä silmällä.

Strategia on valintoja, joilla pyritään kohti jotakin päämäärää. Koetan alla kuvata lyhyesti, millaiset valinnat missäkin korostuvat. Jotkut puhuvat tavoitteista, toiset painopisteistä tai painopistealueista. Usein sama asia. Onpa yhdellä “nelivetostrategiakin”. Jotkut lukevat strategiaan myös yhtiön arvot. Niitä en tässä käy läpi.

[aakkosjärjestyksessä]

  • A-lehdet: Verkkokauppabisneksestä on tullut A-lehtien kultajyvä. Konserni korostaa silti myös medialiiketoiminnan tärkeyttä, vaikka se on kutistunut. Strategiaa ei erityisesti avata konsernin verkkosivuilla. A-lehtien toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurila kertoi Journalisti-lehden haastattelussa vuonna 2020, että A-lehdillä on kaikkiaan kahdeksan ”tulevaisuuden ansainta-aihiota”. Niihin kuuluvat esimerkiksi podcastit. Käytännössä kaikki mediayhtiöt hakevat nykyaikana kasvua digistä.

  • Alma Media: Alma Median julkilausuttu strategia perustuu kolmeen asiaan: digimuutokseen, kasvuun digiliiketoiminnasta sekä kansainvälistymiseen. Yhtiön mukaan sillä on neljä strategista painopistealuetta: yleisöjen kasvattaminen, sitouttaminen ja kaupallistaminen, markkinointiratkaisut, tiivistyvä yhteistyö skaalaetujen kasvattamiseksi sekä datan kaupallistaminen. Skaalaetu tarkoittaa, että kun yrityksen tuotanto kasvaa tiettyyn pisteeseen, sen keskimääräiset kustannukset pienenevät. Mediatoimialan yleistrendin mukaisesti myös Alma hakee kasvua yritysjärjestelyin, luonnollisen kasvun lisäksi.

  • Ilkka-Yhtymä. Ilkka-Yhtymän visiona eli suuntana on olla ”tiedon ja teknologian taitaja sekä digitaalisen median, markkinoinnin ja teknologian ytimessä”. Sen toimintaa ohjaavat neljä painopistealuetta, jotka ovat ”investoimme tuottavaan kasvuun”, ”toimimme digitaalisesti ja johdamme tiedolla”, ”tuotamme asiakasodotuksia vastaavia sisältöjä, tuotteita ja palveluita” sekä ”panostamme oikeaan osaamiseen ja prosessien tehokkuuteen”. Ilkka-Yhtymän strategia löytyy täältä.

  • Kaleva Media. Kaleva Media kutsuu yhtiöstrategiaansa ”nelivedoksi”, johtuen siinä määritellystä neljästä tavoitteesta. Ne liittyvät työyhteisöön, sisällön tuottamiseen, markkinointikumppanuuteen ja ”skaalautuvimpaan palvelualustaan”. Jälkimmäistä selitetään näin: ”Tavoitteenamme on kehittää riippumaton kaupallinen palvelualusta, joka mahdollistaa leveämmät hartiat luotettavaan journalismiin, jakeluun ja markkinointipalvelujen myyntiin. - – – Tulevaisuuden media-alusta mahdollistaa paikallisille mainostajille globaalien markkinoiden ja kohderyhmien tavoittamisen hyödyntämällä kansainvälisen kohderyhmän dataa. Olemme saaneet hankkeeseen Business Finlandin tukea”.

  • Keskisuomalainen. Digikasvu ja yritysostot näkyvät myös Keskisuomalainen-konsernin strategiassa. Konsernin vuoden 2020 vuosikertomuksessa toistuu usein sanapari ”yhtiön kasvustrategia”. “Pitkään elinvoimaisena säilyvän printtimedian rinnalle kehitämme uusia digitaalisia tuotteita ja palveluita. Esimerkkinä tästä on nopeasti kasvava digitaalinen näyttöpintaliiketoiminta. Osana kasvustrategiaamme olemme valmiita myös yritysostoihin”, kertoi Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi pörssitiedotteessa jo vuonna 2017. Näyttöpintaliiketoiminta tarkoittaa diginäyttöjä sisällä ja ulkona sekä liikennevälineissä.

  • Otavamedia. Vuoden 2020 vuosikertomuksen mukaan ”Otavamedian strategiana on vahvistaa asemaansa Suomen johtavana aikakausmediatoimijana”. Yksi keino tähän ovat yritysostot. Osana strategiaansa Otava esimerkiksi osti vuonna 2020 Kariston ja Atena Kustannuksen. ”Tärkeää on myös asiakaskokemuksen parantaminen dataa hyödyntämällä. Näin sisältöjen laatu pysyy kaupallisesti kilpailukykyisenä, relevanttina sekä kiinnostavana lukijoille ja verkkokävijöille.”, todetaan vuosikertomuksessa.

  • Sanoma: Sanomalla on kaksi liiketoimintanyrkkiä, oppimisliiketoiminta sekä medialiiketoiminta. Ensiksi mainittu on kannattavampi. Perinteinen media ei tuo taloon rahaa samalla tavalla kuin joskus, mutta digituotot ovat kasvussa. Analyytikkoyhtiö Inderes on arvioinut, että Sanoman yritysostot painottuvat lähivuosina oppimisliiketoimintaan. Medialiiketoiminnassa yrityskaupat ovat pienimuotoisempia. Yritysostot ovat keskeinen osa Sanoman strategiaa. Keskeiseksi voidaan katsoa myös pyrkimys taloudelliseen tehokkuuteen. Inderesin mukaan ”Sanomalla ei ole julkilausuttua konsernitason strategiaa, ja yhtiön strategia muodostuu itsenäisten liiketoimintojen strategioiden kautta”. Inderes pitää ratkaisua perusteltuna, koska liiketoiminta-alueet ovat niin erilaisia. Sen mielestä kankea konsernistrategia voisi tuoda jopa kilpailuhaittaa (sen sijaan Sanoman konsernitasoinen vastuullisuusstrategia löytyy täältä).

  • TS-Yhtymä (mm. Turun Sanomat). TS-Yhtymän verkkosivuilla tai viimeisimmässä vuosikertomuksessa ei ole julkilausuttua tietoa yhtymän strategiasta. Sen toimialat ovat viestinnän lisäksi painopalvelut, kiinteistöt ja sijoitustoiminta.

  • PunaMusta Media (mm. Karjalainen) julkisti hiljattain uuden strategiansa, jonka sanotaan olevan aiempaa asiakaskeskeisempi. Toimintakulttuurissa korostuvat “datalla johtaminen, palveluiden helppous ja asiakaskokemuksen merkitys”. Päätavoitteita ovat digikasvu, kannattavuuden parantaminen ja uusien kokonaisasiakkuuksien kasvattaminen.

PS. Yleisradion vuonna 2020 uudistettu strategia “Kaikille yhteinen, jokaiselle oma” löytyy täältä!

Lue myös: Kolmen suuren median (digi)strategiat pähkinänkuoressa – ja miten ne ovat tepsineet

Normaali