Ensin hyvät uutiset: luottamus uutismediaan on vahvistunut Suomessa viimeisen vuoden aikana, jopa merkittävästi. Uutisista erittäin paljon kiinnostuneiden osuus on viidessä vuodessa noussut, eikä uutisten välttelijöiden määrä ole meillä juuri kasvanut, kuten muualla.

– Saattaa olla, että Suomen yhä polarisoituneemmat keskustelut [koronarajoituksista ja EU-politiikasta] ovat saattaneet lisätä enemmistön luottamusta asiantuntijoihin ja instituutioihin, ja todella myös uutismediaan, arvioidaan tänään julkaistussa Digital News Report 2022 -raportissa, joka on maailman suurin uutisten kuluttamisen vertaileva tutkimus.

Sitten uutismedian kannalta huonot uutiset: monessa muussa maassa luottamus ei sitten ole vahvistunutkaan, vaan palannut laskutrendille koronan tuoman luottamuspiikin jälkeen. Kiinnostus uutisiin laskee kansainvälisesti. Bisnespuolellakin on tummia pilviä, kun tilauspohjaiset liiketoimintamallit näyttävät saturoituvan eli saavuttavan jonkinlaisen kyllääntymispisteen.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin raportin kyselytutkimusten piirissä on puolensataa maata ja 90 000 ihmistä.

Suomen vinkkelistä raportti näyttää jopa toiveikkaalta paitsi luottamuksen myös ansaintamallien näkökulmasta, mutta koko paketin yleissävy on viime vuotta negatiivisempi.

Suomen osalta on julkaistu myös laajempi suomenkielinen maaraportti, josta olen tehnyt oman kirjoituksensa.

Venäjän hyökkäyssodan suorat ja välilliset vaikutukset eivät tämän raportin tuloksiin täysipainoisesti ehdi, sillä kyselyt ovat olleet kentällä helmikuussa 2022. Viiden maan osalta kyselyt tehtiin sodan aikana (Suomi ei näissä mukana).

Digital News Report 2022:n Suomi-poiminnat:

• Suomi on tuttuun tapaan uutisluottamuksen kärki maailmassa. Suomessa 69% ilmoittaa nyt luottavansa yleensä uutisiin, missä on vuoteen 2021 verrattuna nousua neljä prosenttiyksikköä ja vuoteen 2020 verrattuna 13 prosenttiyksikköä. Suomen luotetuin uutismedia on Yle.
• Suomessa myös luottamus siihen, että uutismediat käyttävät keräämäänsä dataa vastuullisesti, on maailman korkeinta (alhaisinta Yhdysvalloissa).
• 19 prosenttia tilasi jotain verkkouutismediaa Suomessa viime vuonna. Heistä puolet maksaa vain yhdestä julkaisusta. Alle 30-vuotiaiden tilaajien osuus on muihin maihin verrattuna pieni.
• 28 prosenttia kertoo kirjautuneensa jollekin uutissivustolle Suomessa viime vuonna (esimerkiksi sähköpostilla tai erillisellä tunnuksella).
• Teksti on verkon uutiskulutuksen ylivoimainen ykkösmuoto Suomessa – ainakin kun ihmisiltä sitä varta vasten kysytään. Näin on kaikissa ikäryhmissä, myös nuorissa. Suomessa peräti 85% sanoo kuluttavansa uutisensa ”lähinnä tai enimmäkseen” tekstinä, kolme prosenttina pääasiassa vain videona. Kun kaikki maat huomioidaan, 18-24-vuotiailla samat luvut ovat 55 prosenttia ja 17 prosenttia. Viimeksi tätä asiaa kysyttiin vuonna 2019 ja luvuissa ei ole isoja muutoksia, paitsi nuorissa, joilla videon rooli on korostunut. Ne, jotka suosivat videota, sanovat pitävänsä videon katsomista helpompana tapana kuin tekstin lukemista. Tekstimuotoisia uutisia täydentävät verkossa videoiden lisäksi podcastit.
• Podcastien uutiskulutus on pysynyt Suomessa ennallaan viime vuodesta.
• Kännykkä on vahvistanut asemaansa aamun ensimmäisenä uutisvälineenä ihmisten arjessa. Tv:n merkitys on laskenut.
• Tutkimuksessa pyydettiin myös nimeämään tunnetuimpia journalisteja, joita seuraa. Tunnetuimmaksi nousi AlfaTV:n kasvo ja Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola, hänen jälkeensä Ylen Matti Rönkä ja Ilta-Sanomien Timo Haapala.

Digital News Report 2022:n globaalit päähavainnot:

• Luottamus laski puolella tutkituista maista, nousua vain seitsemällä, kuten Suomella. Euroopassa suurimmat laskijat uutisluottamuksessa ovat Romania, Kroatia, Puola, Sveitsi, Itävalta, Kreikka, Italia ja Espanja.
• Uutisten välttely kasvaa ja on tuplaantunut (kokevat välttelevänsä uutisia joskus tai usein) esimerkiksi Brasiliassa ja Isossa-Britanniassa viiden viime vuoden aikana. Valtaosa nuorista tai matalasti koulutetuista katsoo välttelyn syyksi, että uutisten seuraaminen on vaikeaa tai ne ovat liian monimutkaisia ymmärrettäväksi.
• Perinteisen median kuten tv:n ja printin lasku jatkui lähes kaikilla markkinoilla (huom. ennen Venäjän hyökkäyssotaa), eikä verkon tai somen uutiskulutus kompensoi tätä laskua. Monet uutiskuluttajat ovat kasvavassa määrin sitoutuneita, toisilla taas uutisten välttely kasvaa.
• Valtaosa verkkouutismedian tilauksista menee harvoille isoille brändeille – ”voittaja vie kaiken”-dynamiikka vahvistuu. Uutta kuitenkin on Yhdysvalloissa ja Australiassa nähtävä kehitys, jossa yhä useampi tilaa useampaa kuin yhtä uutismediaa, joka on ollut perusoletus.
• Valmius maksaa uutisista kasvaa lähinnä vauraimmissa maissa, mutta muuten osoittaa tasaantumisen merkkejä.
• Globaalin taloustilanteen mahdollisesti heikentyessä on todennäköistä, että monissa kotitalouksissa tehdään päätöksiä, mistä tilausmaksuista luovutaan ainakin hetkellisesti.
• Väylät verkkouutisiin pirstaloituvat edelleen. Kun katsotaan kaikkia maita, suoraan uutissivulle tai uutissovellukseen tulevien määrä on laskenut yhdeksän prosenttiyksikköä vuodesta 2018 ollen nyt 23%. Suomi on tässäkin poikkeus: meillä valtaosa tulee yhä suoraan sivustolle tai sovellukseen.
• Tiktokista on tullut nopeiten kasvava uutissome. Toistaiseksi sen käyttö tähän tarkoitukseen on huomattavasti suositumpaa Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa kuin Yhdysvalloissa tai Pohjois-Euroopassa.

Koko raportin voit lukea Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin sivuilta täältä.