Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Futuristi Amy Webbin katsaus journalismin ja median trendeistä julki – tässä päähavainnot

Näyttökuva 2019-9-16 kello 12.49.30.png

Amerikkalaisfuturisti Amy Webbin teknologiapainotteinen katsaus journalismin ja median trendeihin julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Julkistamispaikkana toimi Online News Association -järjestön konferenssi New Orleansissa Yhdysvalloissa.

167-sivuisen nivaskan rakenne on samantyyppinen kuin Webbin tunnetuimmassa, 12 kertaa julkaistussa laajassa teknologiaraportissa, jotka julkaistaan alkuvuodesta.

Kokoan tähän nyt julkaistussa katsauksessa esille nostetut keskeiset havainnot. 

  1. Synteettinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Synteettisistä sisällöistä esimerkkejä ovat kiinalainen tekoälyuutisankkuri Xin Xiaomeng sekä amerikkalainen somehahmo Lil Miquela, joka ei ole oikea ihminen. Synteettisellä medialla ei ole eettistä säännöstöä.
  2. Deedfake-videot eli tekoälyn avulla tehdyt valevideot ovat vasta alkua. Tutkijat ovat jo nyt kyenneet jäljittelemään ihmisten ääntä ja liikkeitä, jopa ennakoimaan käyttäytymismalleja.
  3. Sääntely voimistuu. Teknologiajätit ovat viranomaisen syynissä Yhdysvalloissa, ja EU:n tietosuoja-asetus vaikuttaa Eurooppaa laajemmalle. Alustasääntely vaikuttaa sisällön julkaisemiseen ja jakeluun, ja jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten se kerää ja käyttää kuluttajien dataa.
  4. Pelkän kännykkänäytön aika on pian ohi. Älykaiuttimet ja puettavat älylaitteet yleistyvät. Lähivuosina kuluttajat ottavat kännykän rinnalle muita käyttöjärjestelmiä (Amy Webb näkee tämän kehityksen osasyynä sille, että Applen ja Samsungin puhelinmyynti laskee – liian korkean hinnan lisäksi).
  5. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi (“VSO is the new SEO”). Kyse ei ole vain älykaiuttimista, vaan äänikäyttöliittymien yleistymisestä laajemmin.
  6. [Median] Digitaaliset tilausmallit eivät toimi. New York Timesin tai Washington Postin menestys ei auta kaikkia. Kilpailu kovenee.
  7. Harppaukset tekoälykehityksessä parantavat panos–tuotos-suhdetta. Näköpiirissä on uusia työkaluja ja järjestelmiä mm. livekarttoihin, reaaliaikaiseen faktantarkistukseen, kirjoittamiseen, kuvan- ja videonkäsittelyyn sekä hallinnollisiin tehtäviin.

Siinä siis Webbin katsauksen seitsemän pääkohtaa. Mitä niistä pitäisi ajatella? Riippuu varmasti, ajatteleeko vuoteen 2020 vai paljon pidemmälle. Itselleni silmään pisti ainakin se, että lohkoketjusta puhutaan tämänvuotisessa katsauksessa vähemmän. Vielä viime vuoden vastaavassa todettiin, että lohkoketjuteknologia “alkaa mahdollistaa muutoksen tekemistä, vaikka ekosysteemi on yhä kypsymisvaiheessa”. Toinen huomio liittyy äänellä ohjattaviin laitteisiin. Toistaiseksi menestysresepti ainakin uutisissa on löytymättä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Maailman suurin uutistutkimus taas julki: Tässä tärkeimmät havainnot

Näyttökuva 2019-6-12 kello 6.44.03.png

Uutisten vältteleminen on yleistynyt kahden vuoden takaisesta (+6%). Tässä yleisimpiä syitä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kyllästymistä ja ärtymystä uutisiin aiheutti Brexit.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2019 -tutkimus julkistettiin tänään keskiviikkona. Kokoan tähän havainnot, jotka raportissa nostetaan tärkeimmiksi ja vertaan niitä myös edellisvuoden vastaaviin.

Maailman laajinta uutisten kuluttamisen tutkimusta varten tehtiin tänä vuonna kyselyitä 75 000 ihmiselle 38 maassa, mukaan lukien Suomessa, sekä myös laadullista tutkimusta.

156-sivuisen raportin yleissävy on aavistuksen synkempi kuin vuotta aiemmin, jolloin toiveikkuutta herättivät tiedot uutisista maksamisen ja maksuvalmiuden lisääntymisestä.

”Alan ponnisteluista huolimatta verkkouutisista maksavien määrä on kasvanut vain hiuksenhienosti. Kasvu rajoittuu muutamiin alueisiin lähinnä Pohjoismaissa. Yhdysvalloissa kasvua ei ole tapahtunut sitten vuoden 2017”, kirjoittaa raportin koonnut Nic Newman nyt.

”Jopa maissa, joissa uutisista maksaminen on yleisempää, valtaosa maksaa vain yhdestä välineestä. Näyttää siltä, että ”voittaja vie kaiken”-ilmiö yleistyy. Rohkaisevaa on, että suurin osa maksaa uutisistaan jatkuvaluonteisesti eikä kertakäyttöisesti.”

Suomessa verkkouutisista maksavien määrä on laskenut kaksi prosenttiyksikköä (16%, sanoo maksaneensa viimeisen vuoden aikana). Norjassa ja Ruotsissa on kasvua.

Nic Newman tulkitsee, että uutismedia-ala on jälleen risteyskohdassa, eivätkä kaikki selviä muutoksesta. On yritettävä erottua korkealaatuisella journalismilla tilanteessa, jossa yhä useampi toimija ei ole valmis tarjoamaan sitä ilmaiseksi, mutta toisaalta näyttää selvältä, että kaikki eivät ole koskaan valmiita maksamaan uutisista.

”Erityisesti nuoret yleisöt eivät halua luopua nopeasta ja mutkattomasta (ja ideaalitilanteessa ilmaisesta) pääsystä monipuolisen tiedon ja mielipiteiden äärelle. He eivät halua palata aikaan, jollainen media joskus oli.”

Muita havaintoja, jotka raportissa nostetaan tärkeimmiksi (Suomi käsitelty erikseen lopussa):

  • Joissakin maissa saattaa olla edessä nk. maksumuuriväsymys, kun ihmiset haluavat käyttää rajallisia varojaan mieluummin viihteeseen (Netflix/Spotify) kuin uutisiin.
  • Ihmisten Facebookissa käyttämä aika vähenee ja on siirtynyt WhatsAppiin ja Instagramiin vuodentakaisesta, mutta Facebook on edelleen ylivoimaisesti suurin sosiaalisen median uutislähde. Hyvin harvat ovat hylänneet Facebookin kokonaan.
  • Uutisiin liittyvä keskustelu jatkaa siirtymistään viestisovelluksiin. WhatsApp on noussut tärkeimmäksi uutiskeskustelun ja -jakamisen alustaksi Brasiliassa, Malesiassa ja Etelä-Afrikassa. Näissä maissa ihmiset ovat halukkaita liittymään myös suuriin Whatsapp-ryhmiin, joissa on heille tuntemattomia ihmisiä. Tämä trendi saattaa lisätä väyliä valeuutisten leviämiseen.
  • Facebook-ryhmät uutisista keskustelemiseen eivät ole kaikkien juttu. Ne ovat kasvattaneet suosiotaan Turkissa ja Brasiliassa, mutta ovat huomattavasti vähemmän yleisiä länsimaissa.
  • Huoli väärän tiedon leviämisestä on yhä korkealla. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa 70% ja Yhdysvalloissa 67% on hyvin huolissaan tai erittäin paljon huolissaan, mikä internetissä on totta tai valetta. Luku on huomattavasti alhaisempi Saksassa (38%) ja Hollannissa (31%).
  • Luottamus uutisiin yleisesti laski viime vuodesta kaksi prosenttiyksikköä, kun katsotaan kaikkien maiden keskiarvoa. Suurin pudotus on tapahtunut Ranskassa.
  • Huoli uutisten laadusta saattaa olla hyödyksi joillekin brändeille, mutta ei auta kaikkia alan toimijoita. Neljännes vastaajista sanoo alkaneensa käyttämään ”tunnetumpia” uutislähteitä. Nousua on mm. Yhdysvalloissa. Niin ikään neljännes sanoo viimeisen vuoden aikana lopettaneensa epäilyttävien uutislähteiden seuraamisen.
  • Uutismedian nopeaa raportointikykyä pidetään parempana kuin sen kykyä selittää asioita. Kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, että media on hyvä pitämään ihmiset ajan tasalla, mutta puolet sitä mieltä, että se auttaa heitä ymmärtämään uutisia. Maittaiset erot ovat suuria. Positiivisimmat arviot mediasta tulevat korkeammin koulutetuilta.
  • Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan populistisen ajattelun yhteyttä uutisten kuluttamiseen. Ihmiset, joilla katsottiin olevan eniten populistisia ajatuksia, nimesivät tärkeimmäksi uutislähteekseen television ja verkossa Facebookin.
  • Yhä useampi sanoo välttelevänsä uutisia (32%). Kun asiasta kysyttiin viimeksi kaksi vuotta sitten, luku oli kuusi prosenttiyksikköä pienempi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa laskua on 11 prosenttiyksikköä. Siellä taustasyihin kuuluu kyllästyminen tai ärtymys Brexitiin. Yleisesti ihmiset sanovat välttelevänsä uutisia, koska niillä on negatiivinen vaikutus heidän mielialaansa tai koska he kokevat, etteivät voi vaikuttaa asioihin.
  • Kännykkä uutislähteenä jatkaa kasvuaan. Viikottain uutisia seuraa kännykästään kaksi kolmasosaa vastaajista. Apple Newsin kaltaiset uutiskoostimet yleistyvät. Apple News tavoittaa nyt Yhdysvalloissa enemmän iPhonen käyttäjiä kuin Washington Post.
  • Kännykkä ruokkii podcast-bisneksen kasvua ollen ykkösväline podcastien kuunteluun. Yli kolmannes vastaajista (36%) sanoo kuunnelleensa vähintään yhden podcastin viimeisen kuukauden aikana. Alle 35-vuotiaissa luku nousee 50%:iin.
  • Ääniohjattujen virtuaaliapureiden (kuten Amazonin Alexa) käyttö yleisesti jatkaa kovaa kasvuaan, mutta uutisten kuluttaminen niiden kautta on hyvin alhaista kaikilla markkina-alueilla. Tilanne oli sama vuosi sitten.
  • Uutiskirjeet lisäävät sitoutumista uutisiin erityisesti Pohjois-Amerikassa. Tehokkaimmillaan ne ovat vanhemmissa ikäryhmissä. Nuorilla korostuvat kännykän uutisilmoitukset, joiden viikkokäyttö kasvaa.
Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.48.21

Kännykän uutisilmoitukset uutislähteenä – vielä melko vähäistä Suomessa.

Suomi

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.00.png

Suomalaistenkin aika on kortilla ja siitä ajasta kilpailevat monet tahot, mistä kertovat laskevat käyrät alavasemmalla olevassa kuvassa. Nk. vaihtoehtomedioiden tavoittavuus on hyvin pientä (oik. ylh.).

Suomessa tilanne on monessa mielessä hyvä. Yksi suojaava tekijä on pieni markkina ja oma kielialue. Luottamus uutismediaan on erittäin korkealla tasolla, missä Suomi on monetta vuotta peräkkäin koko Digital News Reportin ykkösmaa (59%). Maailmalta tuttu muutos näyttää silti hiipivän tännekin: laskua edellisvuoteen on kolme prosenttiyksikköä ja neljän vuoden takaiseen yhdeksän prosenttiyksikköä.

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.22

Luottamus suomalaiseen uutismediaan on korkealla.

Merkille pantavaa on, että yleinen luottamus uutisiin on laskenut enemmän kuin ”luottamus uutisiin, joita minä kulutan”, mitä myös kysyttiin.

Tavoittavuuden laskusta on merkkejä, minkä arvellaan johtuvan Netflixin kaltaisten palvelujen vaikutuksesta ajankäyttöön.

Uutisista sanoo maksavansa 16% vastaajista, missä on kaksi prosenttiyksikköä laskua viime vuoteen. Suomessa iso osa tulee edelleen verkon uutispalveluihin suoraan siinä määrin, että se on poikkeuksellista moneen muuhun maahan verrattuna.

 

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.45.png

Sosiaalinen media uutislähteenä Suomessa.

Suomen maaraportin on koonnut tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopistosta.

Viime vuoden vastaavan tutkimuksen tuloksista voit lukea kirjoituksestani kesäkuulta 2018: ”Reuters-instituutin Digital News Report 2018: FB:n käyttö uutislähteenä kääntyi laskuun, sisältöjen jakeluvauhti kolmansien osapuolten alustoille pysähtynyt, tilausmaksut kasvavat”

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Iso Ysi, kuollut yksityisyys ja 5 muuta pääpointtia Amy Webbin tuoreesta teknologiaraportista

Näyttökuva 2019-3-10 kello 8.48.48.png

Nämä termit korostuvat eniten tämänvuotisessa raportissa.

Seuraavassa vapaasti käännettynä t-o-d-e-l-l-a karsittu tiivistys amerikkalaisfuturisti Amy Webbin uunituoreen 381-sivuisen teknologiatrendiraportin tiivistelmäosion seitsemästä pääpointista.

12:tta kertaa julkistettu rapsa sisältää tänä vuonna 315 trendiä ja 48 skenaariota eli vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Sivuilta löytyy konkretiaa älyvöistä vihreään teknologiaan ja nanobottisairaanhoitajiin, mutta tässä siis hyvin karsittu tiivistelmä.

1. Yksityisyys on kuollut.

”Meillä ei ole enää odotusarvoa täydellisestä yksityisyydestä. Vuonna 2019 luot dataa pelkästään olemalla elossa, ja sitä dataa louhitaan, rikastetaan, tuotteistetaan ja sillä ansaitaan rahaa.”

2. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi.

”Pian puhut useammin kuin näppäilet.”

3. Iso Ysi, The Big Nine.

”Kuusi amerikkalaista ja kolme kiinalaista suuryritystä määrittävät pitkälti tekoälykehityksen suunnan. USA:ssa Google, Amazon, Microsoft, Apple, IBM, Facebook – Kiinassa BAT eli Baidu, Alibaba ja Tencent. Lännessä tekoälykehittäjien on käytännössä pian valittava, ottaako kumppanikseen Googlen, Amazonin vai Microsoftin.”

4. Henkilökohtaisen datan keruuvarastot tulevat.

”PDR, Personal Data Records. Sisältää kaiken digitaalisen datan, jota luomme, mutta myös muuta tietoa, kuten koulu- tai työhistorian. Big Ninella on keskeinen rooli tietojen hallinnoinnissa. ”PDR:si tulee olemaan periytyvä – voit välittää sen lapsillesi.”

5. Kiinan nousu jatkuu, eikä vain tekoälyssä.

”Se on käynnistänyt avaruuskilvan ei vain viedäkseen ihmisen takaisin Kuuhun, vaan rakentaakseen elämisen ja viljelyksen mahdollistavat tilat Kuuhun. Kiina kehittää infraa Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Olisi virhe tarkastella näitä trendejä erillään, koska niiden välillä on yhteys. Jotain isompaa on tapahtumassa.”

6. Lainsäätäjät eivät pysy tieteen ja teknologian kehityksen tuomien uusien haasteiden perässä.

”Uusia sääntelyehdotuksia varmasti tulee vuonna 2019, mutta niiden laajempia vaikutuksia ei ymmärretä.

7. Konsolidaatio eli yritysostot tai yritysten yhdistymiset on vuoden 2019 avainteemoja.

”Tätä on jo tapahtunut teknologiassa ja mediassa ja odotamme kehityksen jatkuvan. Siitä yleensä seuraa voimavarojen keskittymistä, mikä usein kiihdyttää kehitystä.”

PS. Raportissa julkistettiin myös parhaiden älykaupunkien ranking (sivu 333): ykkösenä on Kööpenhamina. Paras suomalaiskaupunki on Turku sijalla 7.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Yksi kuva: Onnistumisen mittaamisen rooli strategiassa & esimerkki

Näyttökuva 2019-2-19 kello 14.22.49.png

Kuva: Kalle P.

Miten onnistumisen arvioiminen tai mittaaminen suhteutuu strategiaan? Kehitin tällaisen mallin, kun en löytänyt vastaavaa muualta – ensimmäisessä kuvassa on yleisperiaate miten asian itse näen, toisessa sen päälle havainnollistettu esimerkki mallia karvalakki. ”Strategia” voi tarkoittaa tässä yhteydessä koulukunnasta riippuen joko visio+missio+arvot-komboa tai vain keinoja, joilla visioon päästään (semantiikkaa, minusta).

Hyvä myös muistaa, että ihan kaikkea ei tarvitse mitata-mitata, jotta voi päästä haluttuun lopputulokseen.

Tässä siis vielä ylläoleva kuva esimerkin kera:

Näyttökuva 2019-2-19 kello 14.46.19.png

Kuva: Kalle P.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

10 avainhavaintoa uunituoreesta Reuters-raportista – näin 200 digimediapomoa näkee vuoden 2019

näyttökuva 2019-1-10 kello 17.14.15

Google tärkeä, Facebook ei enää. Katseet takaisin omiin alustoihin. Katseet tilauksiin, mutta rajat saattavat tulla jo vastaan. Irtisanomisaalto häämöttää.

Muun muassa tältä kuulostavat alkavan vuoden satsaukset, pelot ja toiveet noin kahdensadan kv-digimediassa työskentelevän esimiehen silmin. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin 50-sivuinen raportti ”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2019” julkaistiin keskiviikkona.

Raportin pääviesti on aavistuksen pessimistisempi kuin viime kesänä julkaistu laajempi Digital News Report 2018. Siinä keskeinen viesti oli, että uutispalveluista maksaminen ja maksuhalukkuus olivat kasvaneet, mikä luo alalle toivoa. Näin on toki nytkin, mutta:

”Vale- harhaanjohtavat ja äärisisällöt kaivavat edelleen maata demokratian alta. – – – Mediatoimijat suuntaavat katseet tilausmaksuihin korvatakseen mainostulojen pudotusta, mutta on todennäköistä, että rajat tai rajoitteet alkavat tulla vastaan vuonna 2019. Kaikki tämä huomioiden on todennäköistä, että tänä vuonna on edessä suurin journalististen irtisanomisten aalto vuosiin – – –”, raportti ennustaa.

Ja:

”Tämä vuosi tulee olemaan vuosi, kun alustayhtiöiden sääntely alkaa toden teolla näkyä. – – – Apple-johtaja Tim Cookia mukaellen, jokin jota ei aiemmin osattu edes ajatella on nyt vääjäämätöntä – tosin yksityiskohdat tulevat olemaan sotkuisia, taisteluiden sävyttämiä ja seurausten havaitseminen kestää aikansa.”

Keskeisimmiksi raportti nostaa mm. nämä 10 asiaa (vapaat käännökset minun):

näyttökuva 2019-1-10 kello 17.59.38

  • Tilaus- ja jäsenyysmaksut ovat nousseet ansaintalogiikan ytimeen, mikä on iso muutos media-alalle. Yhä harvempi pitää näyttömainontaa, natiivimainontaa tai lahjoituksia kaikista tärkeimpänä kehityskohteena ansaintamalleissa, tärkeänä kyllä edelleen. Erilaisia tukirahoitusmuotoja pidetään yhä hyväksyttävämpinä tietyntyyppiseen uutistoimintaan.näyttökuva 2019-1-10 kello 17.57.33
  • Uutismedia alkaa olla kyllästynyt Facebookiin, katseita suunnataan muualle. Alle puolet vastaajista katsoi, että FB on tärkeä tai erittäin tärkeä alusta heille tänä vuonna. Lukemat ovat Apple Newsin ja Youtuben luokkaa. Youtuben omistajaan Googleen sen sijaan suhtaudutaan luottavaisemmin. Sitä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, yleensä kävijäliikennesyistä, 87%.
  • Henkilöstön jaksaminen ja diversiteetti mietityttävät.
  • Kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että personointi on kriittisen keskeinen keino vastata tulevaisuuden haasteisiin. Yhtä moni piti tärkeänä sijoittaa enemmän voimavaroja tekoälyyn, kuitenkin niin, että resurssit eivät saa olla pois journalistisesta työstä. Tekoäly mahdollistaa henkilökohtaisemman ja käyttäjälle merkityksellisemmän uutispalvelun.
  • Audion merkitys sisältö- ja kaupallisessa strategiassa korostuu (vielä se ei ole hääppöinen – lisää aiemmassa blogikirjoituksessani).
  • Virtuaaliassistenttien roolin uskotaan tulevan lähivuosina tärkeämmäksi uutisille.
  • Tavat kertoa siitä, miksi uutistoimijoiden sisällöt ovat luotettavia, muuttuvat selittävämmiksi ja konkreettisemmiksi ja läpinäkyvyys paranee.
  • Aidosti merkityksellinen sisältö korostuu, kun “digitaaliset detox-kuurit” yleistyvät.
  • “Slow news” eli “hitaat uutiset” nousee keskusteluun (“ei breaking-newseja, vähemmän journalismia, enemmän vaikuttavuutta”). Epäselvää on toistaiseksi, kuinka monia se lopulta kiinnostaa ja ennen kaikkea, missä määrin siitä ollaan valmiita maksamaan.
  • Ihmisille saattaa iskeä maksumuuriväsymys. Ärsytyskynnys on jo noussut.
  • Teknologian saralla yleistyvät taitettavat puhelimet, 5G ja vihdoin itseohjautuvat ajoneuvopalvelut. Lohkoketjuteknologian potentiaalista mediassa puhutaan, mutta käytännön toteutukset ovat edelleen osin auki.

Tällaisessa ympäristössä uutisorganisaatioilla pitää olla entistä kirkkaampana mielessä, minkä asioiden puolesta ne toimivat ja millaisia yleisöjä ne palvelevat, raportti summaa.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Vuonna 2019 sisältöjen määrä sekä vähenee että lisääntyy, ja tästä se johtuu

_AA_7544 (1).JPG

Meikäläinen se tässä yrittää kurkkia tulevaisuuteen. Kuva: Pete Aarre-Ahtio.

Kuulostaako otsikon ennuste ensi vuodelle hassulta? Perustelen. Perussyy on se, että sisältöä on monenlaista.

1. Miksi lisääntyy?

Koska tietyntyyppistä sisältöä voidaan tuottaa ja tuotetaan jo nyt automatisoidusti niin, että panos–tuotos-suhde on hyvä. Media-alalla esimerkistä käyvät vaikkapa Ylen Voitto-robotin tekemät jutut tai Kiinassa uutisvideoita liukuhihnalta leikkaava tekoäly. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n innovaatiopuolen pomo hahmotteli hiljattain Helsingissä, millaiset sisällöt ovat helpommin automaattisesti tuotettavissa ja millaiset välttämättä eivät. Aiheesta lisää blogissani täällä.

2. Miksi vähenee?

Sisältöä on eri kanavissa ennennäkemättömän paljon. Joskus sisältötulvan on tyynnyttävä. Näin voi käydä, jos ihmisten tarpeissa tapahtuu aito muutos: jo useamman vuoden on puhuttu tarpeesta kontrolloida paremmin arjen sähköisiä ärsykkeitä ja teknologiaa. Veikkaan tämän konkretisoituvan ainakin jollain tavalla ensi vuonna. Yhdenlaisia signaaleja vuonna 2018 olivat sekä FB-sovelluksen että Applen iOS-käyttöjärjestelmän lanseeraamat uudet ominaisuudet, joilla voit hallita tai jopa rajoittaa omaa ruutuaikaasi.

“Nouseva teema on digitaalinen hyvinvointi. Mobiililaitteita ja muun muassa sosiaalista mediaa halutaan kuluttaa järkevämmin”, toteaa Social Media Specialist Tiina Ratilainen sisältöstrategia- ja sometoimisto Somecon Sosiaalinen media Suomessa 2019 -katsauksessa.

“Sosiaalisessa mediassa vuosia jyllännyt ‘fear of missing out’ muuttuu peloksi hukkua someroskaan”, maalailee samassa katsauksessa Social Media Specialist Lotta Kinnunen.

“Mitä jos hillittömään tekstitulvaan vastattaisiin määrällisellä niukkuudella? Mitä jos julkaistaisiin vähemmän, mutta parempaa?”, heruttelee puolestaan Jani Halme Suomen Lehdistön näkökulmakirjoituksessaan “Maailma täyttyy tekstistä”. Sanat on kohdistettu erityisesti uutismedialle.

Huomionarvoista on sekin, että tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan erityisesti nuorten mielikuva sosiaalisen median laadukkuudesta uutismediana on romahtanut. Somen käyttöön tämä ei kuitenkaan välttämättä ainakaan heti heijastu.

Entäpä videot, mitä niille on käynyt? Itselleni vuosi 2018 on jäänyt mieleen vuotena, jolloin pahin videokiima hieman rauhoittui. Edellämainitussa Somecon 23-sivuisessa katsauksessa sana video mainitaan muuten vain kuusi kertaa, kuvaavaa ehkä sekin. Videoiden määrittämässä maailmassa toki edelleenkin elämme. Reuters listasi hiljattain kuusi kuuminta tai lupaavinta videoalustaa: Youtube (”rulettaa edelleen”), Facebook Watch, IGTV, Reddit, Twitch ja Dtube. Jälkimmäinen oli minulle uusi tuttavuus. Dtube on ”kuin Youtube, mutta lohkoketjuteknologian päälle rakennettuna”. Dtubesta voit lukea lisää mm. täältä.

Ennustuksia tehtäessä on hyvä katsoa myös taaksepäin. Vuosi sitten, joulukuussa 2017, heitin puolitosissani 2+1 ennustusta vuodelle 2018. Väittäisin, että kaikki kolme ovat toteutuneet suunnilleen esittämälläni tavalla, eli 1) ”sosiaalinen” ja ”media” eivät ole täysin eronneet toisistaan, kuten pelättiin, 2) sisällön oikea ajoitus ja ajankestävyys ovat nousseet tärkeämpään rooliin ja 3) media-ala ei vielä ole valmis lohkoketjuteknologian läpimurtoon.

PS. Rauhallista Joulua ja hyvää uutta vuotta! -Kalle.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Median tulevaisuusharha: Pelkkä teknologia ei pelasta, vaan se ja jokin muu yhdessä

Näyttökuva 2018-9-17 kello 10.39.26.png

Ote amerikkalaisfuturisti Amy Webbin raportin ”Report For Journalism, Media & Technology” sisällysluettelosta.

Sisältöihminen: “Sisältö on kuningas, ilman sisältöjä ei ole MITÄÄN! Ja luotettavuus, se on tärkeetä.”

Teknologiaihminen: “Joo, mutta tekoäly, SE on pelastuksemme!”

Sisältöihminen: “Tekoälystä tulee Skynet, maailma tuhoutuu. Sitä paitsi unohdat tone of voicen ja kohderyhmän ja ja ja…”

Teknologiaihminen: “Puuh. Unohdat jakelun. Tässä jos missä ajatellaan niitä kohderyhmiä. Ja vuorovaikutusta.”

Kärjistän tietysti, mutta tiedän, että moni median tai markkinoinnin ammattilainen samaistuu yllä kuvattuun keskusteluun.

Yksi syy on kovin inhimillinen. Jos ammatillinen identiteetti tai edustamansa yrityksen liiketoiminta ovat rakentuneet tietynlaisen mallin, maailmankuvan ja arvomaailman ympärille, on ymmärrettävää, että tarkastelee maailmaa juuri sellaisesta näkökulmasta. Sen lauluja laulat, kenen leipää jne. Olen toiminut itsekin näin lukemattomia kertoja. Samasta syystä voi olla vaikeaa arvioida omaa toimintaa kriittisesti. Vai voisitko kuvitella, että juuri Kalifornian Piilaaksosta tulisi yritys, jonka liiketoimintamallin ydin on vähentää ihmisten kännykkäriippuvuutta tai someaddiktiota (no okei, jälkimmäiseen taitaa itse asiassa olla appsi)?

Näyttökuva 2018-9-17 kello 10.33.18

Jaksan toistuvasti ihmetellä, miten yksiulotteisesti median tulevaisuus nähdään. Se heijastuu alan sisällä käytäviin tulevaisuuskeskusteluihin, joita paljolti määrittävät viisi teknologista megatrendiä: puheohjaus, keskustelubotit, sekoitetut todellisuudet, tekoäly ja datalähtöisyys. Koko maailman mittakaavassa kuumimmat benchmarkit löytyvät Kiinasta, jossa teknologiamammutit Baidu, Alibaba ja Tencent sijoittavat miljardeja dollareita tutkimukseen ja tuotekehitykseen edellä mainittujen megatrendien saralla. Mittakaava, jossa nämä yhtiöt visioivat muutosta, on käsittämätön. Yksi Tencentin sloganeista on ”AI in all”, tekoäly kaikessa. Mediabisneksessä robotin kirjoittama juttu ei ole alaa seuraaville enää edes uutinen. Nyt tekoäly leikkaa jo uutisvideoita liukuhihnalta.

Ei ole epäilystäkään, etteivätkö nämä ilmiöt valtavirtaistuisi, osin jo ovat.

Tämä sanottua, pidän teknologisten megatrendien voimakasta ylikorostumista median tulevaisuuskeskustelussa samalla tapaa epätasapainoisena kuin sitä vanhaa hokemaa, jossa yksinomaan sisältö on kuningas tai sitä ajattelua, jossa salaa toivotaan, että pelkästään luotettavuutta hokemalla asiakkaat jotenkin itsestään alkaisivat valua luoksemme (eivät ala).

Tarvitaan kokonaisvaltaisempi näkökulma.

Ylikorostumisella tarkoitan teknologian, tai oikeastaan minkä tahansa asian, muodostumista itseisarvoksi, jolloin saattaa unohtua kysyä tarpeeksi usein, ”miksi?”.

Esimerkiksi tässä hiljan julkaistussa jenkkifuturisti Amy Webbin 155-sivuisessa raportissa ”Report For Journalism, Media & Technology” on erittäin, erittäin teknologiapainotteinen kärki. Melkein voisi tämän perusteella kuvitella, että unohtakaa henkilöbrändit, fanikulttuuri tai arvoteot tyyliin Niken Kaepernick-kamppis.

Ja älä käsitä väärin: olen sataprosenttisesti sitä mieltä, että jos media ei ota takamatkaansa kiinni tekoälyn hyödyntämisessä (katsotaan vaikka sinne Kiinaan), peli on pelattu ennemmin kuin uskommekaan. Samoin kuin se on pelattu, jos media ei pyri koko ajan paremmin ymmärtämään yleisöjään. Mutta se ei vielä riitä, ja tässä on median tulevaisuusvääristymä: huikeinkaan AI-härveli ei yksin ole tarpeeksi, samoin kuin nykypäivän sisältötulvassa yhä harvemmin pelkkä huikeinkaan sisältö itsessään.

Sisältö- ja teknologiamaailmat voisivat yhdistyä luontevammin luovalla alalla. Se edellyttää maailman hahmottamista lisäksi pehmeämmistä näkökulmista – esimerkkinä tanskalaistutkijat, jotka kiersivät kymmenissä uutistoimituksissa ja tiivistivät yhdeksään pointtiin havaintonsa, miten länsimediat ovat kyenneet pysymään yleisöilleen merkityksellisinä pirstaloituneessa maailmassa (pointtien vapaa käännös minun, lähde):

Näyttökuva 2018-9-17 kello 10.34.38Näyttökuva 2018-9-17 kello 10.35.35

Mitä sitten konkreettisesti vaatii, että median tulevaisuus näyttäytyisi kokonaisvaltaisemmin? Vinkkejä otetaan vastaan, mutta nähdäkseni se vaatii ainakin näitä:

  • Jatkuvaa ammatillista itsereflektointia kaikissa ammattiryhmissä, jotta näkisi maailman mahdollisimman laajasti.
  • Sitä, että sisältöjä tekevät ymmärtävät paremmin teknologiaa.
  • Sitä, että teknologiaa tekevät ymmärtävät paremmin sisältöjä.
  • Sen ymmärtämistä, että sisällön ja teknologian välinen raja alkaa olla veteen piirretty viiva.
  • Sen miettimistä, mikä tai mitä ylipäänsä on sisältö, ja onko muita – teknologisia tai ei – tapoja välittää viestiä kuin se perinteinen ”juttu”.
Normaali