Avainsana-arkisto: tekoäly

Strategia ja liiketoiminta, tekoäly

Jaettu muisti, avoimet mallit, automaatio – journalismin uutta infraa rakennetaan nyt, eikä se ole vain tekkiasia

Skill, skilli, taito. Se tarkoittaa tekoälykontekstissa on pysyvää ohjeistusta, joka tehdään tekoälyn taustalle. Se on periaatteessa prompti, joka on sopimus siitä, miten tiettyjä asioita tehdään. Ihan käytännössä se on tiedosto, joka tehdään itse esimerkiksi Claude Codella ja tallennetaan omalle koneelle tiettyyn kansioon, tai tekoälypalvelun web-versiossa (esim. Clauden selain- tai sovelluskäyttöliittymä), jolloin se tallentuu palveluntarjoajan pilveen.

Skillipankit – toimituksen uusi yhteinen muisti?

Ohjelmistokehityksessä on jo pitkään rakennettu ns. skillipankkeja: jaettuja tiedostoja, jotka kertovat tekoälylle miten organisaatiossa toimitaan.

Näyttäisi siltä, että olemme nyt siirtymässä aikakaudelle, jossa tällaiset itserakennetut ”keskusaivot” eivät välttämättä jää vain kehitysosastolle. Jaetut brändiohjeet, jaetut designohjeet, jaetut termipankit, jaetut tyylioppaat…tarpeita on.

Tätä puoltaa useampi kehityssuunta, ja suomalaisissa mediataloissa näitä asioita jo kokeillaan. Yksi kehityssuunta on, että taitoja on voinut jonkin aikaa luoda tekoälypalveluiden web-versioissa, mikä demokratisoi niiden luomista. Toinen on, että yhteisesti jaettu ”muisti” aidosti mahdollistaa uusien asioiden tekemisen yhdenmukaisesti, parhaimmillaan ehkä jopa sen kuuluisan hiljaisen tiedon siirtymisen laajemmin organisaation käyttöön. Kolmas on, että onhan se nyt kätevää ja monessa mielessä perusteltua, että yhteiset pelisäännöt ylipäänsä ovat samassa paikassa eivät levällään ympäri Sharepointia.

Tässä Suomesta yksi esimerkki, henkilöstöyhtiö Baronan markkinointitiimin skillipankki (Lähde: Baronan CMO:n Joni Helmisen postaus Linkedinissä):

En ihmettelisi, jos yksi tulevaisuuden keskeisistä rooleista uutismediassakin olisi tehtävä, jossa hallinnoidaan ja pidetään ajan tasalla näitä pankkeja. Ne olisivat enemmänkin organisaation muisti kuin IT-projekti, joten omistus ei välttämättä olisi edes teknologiapuolella, vaikka toki varmasti jollain tapaa yhteistyössä sen kanssa.

Avoimet mallit, automaatio ja agentit

Avoimet kielimallit ovat tekoälymalleja, joiden koodi ja joskus myös opetusdata ovat julkisesti saatavilla. Toisin kuin suljetut mallit – kuten ChatGPT tai Claude – niitä voi ajaa eli käyttää omalla koneella tai omalla palvelimella. Journalismin kannalta olennaista on, että kun malli pyörii omassa infrastruktuurissa, esimerkiksi arkaluonteinen lähdeaineisto ei kulje kolmansien osapuolten kautta. Avoimet mallit kehittyvät nopeasti, ja vaikka niiden ympärille ei ehkä voi rakentaa aivan kaikkea, niin sopivia käyttötarkoituksia löytyy yhä useammin. Jos journalistiset esimerkit kiinnostavat, niin tämä sivusto kerää esimerkkejä.

Automaatio tarkoittaa toistuvan työn siirtämistä koneelle. Idea ei ole uusi, mutta generatiivinen tekoäly on käytännössä romahduttanut kynnyksen luoda työn kulkuja. Työkalut kuten OpenAI:n Codex mahdollistavat jo automaatioiden rakentamisen ja ajamisen pilvessä ilman merkittävää teknistä osaamista. Agentit vievät tämän vielä pidemmälle, eli ne eivät vain suorita yksittäistä tehtävää, vaan ketjuttavat niitä itsenäisesti.

Tällä hetkellä automaatioita rakennetaan pitkälti puoliteknisillä alustoilla kuten n8n, Make tai Zapier. Ne ovat jo melko matalan kynnyksen työkaluja, mutta vaativat silti jonkin verran teknistä ymmärrystä – sen verran, että ei rivitoimittaja niitä ala mediataloissa käyttämään. Työkalun käyttö vaatii logiikan hahmottamista, integraatioiden rakentamista ja virheiden korjausta. Kun tulevaisuudessa automaatioiden rakentaminen onnistuu käytännössä pelkällä promptauksella, kynnys tehdä niitä madaltuu entisestään. Siinä on toki riskinsäkin. Eikä vähiten se, että kaikkea ei kannata eikä pidä automatisoida, jotta oma ajattelu pysyy vireänä (vinkit sen pitämiseen tikissä AI-aikana täällä).

Kun tähän vielä yhdistää mahdollisuuden kytkeä automaatio mutkattomasti mediatalon omiin järjestelmiin, kuten julkaisujärjestelmään, analytiikkaan tai vaikkapa arkistoon, alkaa syntyä toden teolla uutta. Pohjoismaissa näkyvin esimerkki on Bonnier Newsiltä. Se kertoi hiljattain uudistaneensa tekoälyalustansa, joka mahdollistaa agenttipohjaisten järjestelmien ja työnkulkujen luomisen kaikille työntekijöille. Lähes 2 000 toimittajaa käyttää toimituksellista avustajaa, ja 500 on koulutettu rakentamaan räätälöityjä tekoälyagentteja esimerkiksi uutisseurantaan.

Kyllä, mutta…perusasiat ensin kuntoon?

Kuulostiko ylläoleva liian optimistiselta tai epärealistiselta? Voi olla sitäkin. Kollegani Elina Lappalainen pohdiskelee asiaa osuvasti Linkedinissä, jossa hän toteaa, että tehokkuusloikat syntyvät usein ihan perustyökalujen ja -työnkulkujen kuntoon laittamisesta ennen kuin hypätään agentteihin ja automaatioihin. Ja näinkin se on. Perusta ensin kuntoon.

Vielä ollaan aika kaukana siitä maailmasta, jossa iso joukko toimittajia laajassa mitassa vaikkapa vibekoodaisi itselleen ja kollegoilleen sopivanlaisia työkaluja niin sanotusti tuotantokäyttöön. Ennen kuin tämä on mahdollista, organisaation on mietittävä kuntoon prosessit ja ”hiekkalaatikot”, jollaisia pelkät kokeilut vaativat.

Meidän ihmisten on samalla hyvä pyrkiä kehittämään niitä ominaisuuksiamme, joihin tekoäly ei pysty. Journalismissa se tarkoittaa esimerkiksi asioiden syvällisten merkityksien ymmärtämistä, kontekstointia, lähdeverkoston rakentamista, haastattelutaitoja, luottamuksen rakentamista ja tietysti kriittistä ajattelua. Entistä tärkeämpää tulee epäilemättä myös kyvystä ymmärtää, mitä töitä ylipäänsä kannattaa antaa koneelle ja mitä ei.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, tekoäly

Asiantuntijoiden vinkit oman ajattelun terässä pitämiseen tekoälyaikana – näin käytät fiksusti, mutta vältät ”AI brain fry”:n tai multipaskingin

Tekoälystä on tullut työelämän nopein lupaus. Yksi lupaus on, että ulkoista tylsät rutiinit koneelle ja saat enemmän aikaa ajattelulle.

Näin monesti onkin. Väitän kuitenkin, että todellisuus ei ole ihan mustavalkoinen, vaan osin jopa ristiriitainen. Se aika ei vapaudu automaattisesti, vaan sen eteen täytyy myös tehdä itse töitä.

Haluan alleviivata, että omasta mielestäni järkevin tapa suhtautua tekoälyyn on optimistinen kriittisyys. Ei siis täysin pidäkkeetön hypetys, eikä liioin neliraajajarrutus-tyyppinen torjunta. Optimistisella kriittisyydellä tarkoitan halua ja kykyä etsiä uusia mahdollisuuksia, mutta ymmärtäen samalla riskit ja miten niitä voi ehkäistä.

Optimistisen kriittisyyden hengessä nostan tähän blogikirjoitukseen kolme osittain toisiinsa limittyvää kiinnostavaa teemaa, joita käsitteleviin artikkeleihin olen törmännyt lyhyen ajan sisään.

1. Miten hyödyntää tekoälyä (journalistisessa) työssä siten, että oma ajattelu ei taannu? Kärjistäen: miten välttää “aivokuolema”

Lähde: PressGazzetten artikkeli “AI tools for journalists, and how to avoid ‘brain death” (2.4.2026). Allaoleva lista on yhdistelmä artikkelin sisältöä ja omaa ajatteluani.

  • Vältä kirjoittamisen ulkoistamista tekoälylle. Kirjoittaminen on ajattelua. Jos ulkoistat sitä liiaksi tekoälylle, et ajattele samalla tavalla kuin kirjoittaessasi. Tietyntyyppisten asioiden luonnostelu tekoälyllä on eri asia. Se voi olla hyvinkin perusteltua ja tarpeellista, ja helpottaa työtä. Ihmisen vastuu on avainasemassa.
  • Varo lipsahtamasta moodiin, jossa tekoälyn kanssa keskustelemisesta tulee ajattelun korvike. Yksi merkki tästä voi olla, jos huomaat kyseleväsi tekoälyltä yksinkertaisia asioita, jotka ennen olisit ratkonut itse pohtimalla (ja kyllä, olen itsekin sortunut tähän toistuvasti, heh).
  • Tarkista ja tarvittaessa kyseenalaista tekoälyn vastaukset, vaikka se onkin työlästä. Tarkistaminen pitää ajattelusi terässä. Jos koet, että tekisit koko homman nopeammin ilman tekoälyä, sitten tee niin.
  • Vältä liiallista automatisointia, vaikka se kuinka houkuttelisi. Toistuvat rutiinit kyllä kannattaa automatisoida.
  • Säilytä vastuu päätöksistä itselläsi.
  • Harjoita aktiivisesti omaa ajatteluasi myös ilman tekoälyä. Kuulostaa itsestäänselvältä, mutta esimerkiksi kavereiden/kollegoiden kanssa kasvokkain sparrailu on mitä parasta ajattelun treenaamista.

2. Miten välttää “AI brain fry” eli kognitiivinen ylikuormitus? Toisin sanoen, että homma ei lähde lapasesta…

Lähde: Harvard Business Review’n artikkeli “When Using AI Leads to “Brain Fry”. (5.3.2026). Allaoleva lista on yhdistelmä artikkelin sisältöä ja omaa ajatteluani.

  • Kiinnitä tietoisesti huomiota siihen, minkä verran kuormitusta ihmiselle tai ihmisille syntyy. Älä ota käyttöön liikaa tekoälytyökaluja tai -prosesseja yhtä aikaa.
  • Vältä liiallista jatkuvaa valvontaa. Käytä tekoälyä niin, ettei synny liian paljon seurattavaa ja tarkistettavaa.
  • Hyödynnä tekoälyä etenkin rutiinitöissä. Pyri siirtämään toistuvat ja kuormittavat tehtävät tekoälylle.
  • Luo selkeät ja realistiset odotukset. Määrittele, mitä tekoälyn käytöllä tavoitellaan ja miten sen pitäisi vaikuttaa työn määrään. Ole suora ja rehellinen.
  • Keskity vaikutuksiin, älä määrään. Vältä mittaamasta onnistumista sillä, kuinka paljon tekoälyä käytetään, vaan mitä sillä saadaan aikaan.
  • Satsaa ongelmien jäsentämiseen, priorisointiin, kokonaisuuksien hallintaan.
  • Tarjoa tukea ja opastusta. Esimerkiksi esihenkilön tuki ja selkeät ohjeet vähentävät kuormitusta.
  • Sovi yhteiset pelisäännöt ja käytännöt.
  • Suojele keskittymistä. Vältä tilannetta, jossa työ pirstaloituu jatkuviin keskeytyksiin ja esimerkiksi työkalujen välillä hyppimiseen.

3. Mitä tehdä tilanteessa, jossa tekoäly ei vähennäkään työtä, vaan tekee siitä intensiivisempää?

Lähde: Harvard Business Review’n artikkeli “AI Doesn’t Reduce Work—It Intensifies It”. (9.2.2026). Allaoleva lista on yhdistelmä artikkelin sisältöä ja omaa ajatteluani.

  • Rajaa tekoälyllä tehtävän työn laajuutta tietoisesti. Älä ota uusia tehtäviä vain siksi, että tekoäly tekee ne mahdollisiksi.
  • Vältä tekoälyn käytön valumista ainakaan liiallisesti taukoihin ja pieniin vapaa-ajan hetkiin.
  • Vältä ”multipaskingia” (sic, heh). Keskity yhteen kokonaisuuteen kerrallaan, älä yritä tehdä montaa tekoälyasiaa yhtä aikaa.
  • Etene vaiheittain. Tee työ selkeissä jaksoissa tai osioissa sen sijaan, että reagoit jatkuvasti uusiin ärsykkeisiin.
  • Pidä säännöllisiä harkintataukoja. Pysähdy arvioimaan suuntaa.
  • Säilytä selkeät rajat työn ja vapaa-ajan välillä siinä määrin, kun se sinulle sopii (esim. itse en ole koskaan kaivannut selkeää rajaa näiden välille, mutta rajansa varmaan kaikella). Huolehdi palautumisesta.
  • Tee työtä myös yhdessä ihmisten kanssa. Keskustelu ja yhteistyö tasapainottavat yksin työskentelyä.
  • Tunnista kuormituksen kasvu ajoissa. Jos työ lisääntyy huomaamatta, pysähdy ja tarkista tapasi toimia.
Normaali
tekoäly

Näin teet itse uutisautomaation sähköpostiisi ilmaiseksi – (Google Sheets + Gemini + Apps Script)

Ei kannata säikähtää! Tämä on helpompaa kuin luulet.

Olet ehkä huomannut, että erilaisten uutiskoosteiden pyytäminen tekoälypalveluilta suoraan ei aina johda laadullisesti kummoisiin lopputuloksiin (vaikka esimerkiksi ChatGPT:n agenttitila & ajastus -kombo on tässä parhaimmillaan hyödyllinen). Lopputulos tuppaa horjumaan etenkin silloin, jos halutaan seurata juuri tiettyjä lähteitä juuri tietyin väliajoin juuri tietyllä tavalla.

Automaatioiden rakentamiseen on monenlaisia varta vasten suunniteltuja työkaluja, kuten Zapier, N8N tai Power Automate, mutta aina sellaisia ei tarvita, eikä välttämättä generatiivista tekoälyäkään.

Esittelen tässä kirjoituksessa yhden yksinkertaisen tavan luoda itselleen uutisseurannan automaatio Googlen työskentely-ympäristössä.

Se hyödyntää Google Sheets -taulukkolaskentaohjelmaa sekä Google Apps Scriptiä. Apps Script on pilvipohjainen JavaScript-alusta (JavaScript on ohjelmointikieli), jolla voi automatisoida tehtäviä, luoda omia työkaluja ja yhdistää Googlen eri palveluita toisiinsa. Se on ilmainen eli kuuluu tavalliseen Google-tiliin ja etuna on, että siinä kirjoitetaan ja ajetaan koodia suoraan selaimessa. JavaScript-koodia sinun ei tarvitse osata riviäkään, vaan voit pyytää sellaista tekoälyltä (kannattaa kuitenkin pyrkiä varmistamaan tekoälyn kanssa keskustellessa, että toimit fiksusti ja tietoturvallisesti. Varmista kaverilta, jos pohdituttaa).

Oma esimerkkityönkulkuni koostuu kiteytettynä seuraavista vaiheista:

  1. Lähteet: Valitaan seurattavat sivustot, jotka tarjoavat jatkuvaa uutisvirtaa koneellisesti luettavassa muodossa (omaan työnkulkuuni hain uutisia yhdeksän eri median RSS-syötteistä).
  2. Suodatus: Luodaan säännöt, joilla ei-haluttu sisältö karsitaan pois. (omaan työnkulkuni koodiin lisättiin hakuehto, joka poimii vain ne otsikot, joissa esiintyi sana tekoäly jossain muodossa).
  3. Tallennus: Tallennetaan haetut uutiset paikkaan, jossa ne säilyvät (omassa työnkulussani uutiset tallennetaan taulukkoon, ja lisäksi koodi varmistaa otsikon perusteella, ettei samaa juttua lisätä listalle kahdesti).
  4. Ajastus: Asetetaan järjestelmä toimimaan itsenäisesti tiettyinä aikoina (omassa työnkulussani uutisia haetaan taulukkoon kuuden tunnin välein).
  5. Lähetys: Toimitetaan valmis tieto halutussa muodossa haluttuun paikkaan (omassa työnkulussani saan sähköpostiini joka aamu klo 7–8 välillä viimeisen 48 aikana kertyneet uutiset. Vaihdan tämän todennäköisesti pian toimimaan joka toinen päivä, siksi 48 tunnin aikaväli tässä vaiheessa, vaikka maili tulee päivittäin).

Tämä työnkulku on vielä perinteistä automaatiota, joka toimii antamillasi ohjeilla. Tekoälyä (Geminiä) käytetään tässä välillisesti koodin kirjoittamiseen.

Tärkeä huomio Apps Scriptistä: Kun tallennat skriptiä tai annat sille käyttöoikeuksia, Google saattaa näyttää varoituksen ”varmistamattomasta sovelluksesta”. Tästä ei kannata hätääntyä. Kyseessä on Googlen normaali turvatoimi itse luoduille työkaluille. Kun teet työkalun itse, se on turvallista, mutta voit aina varmistaa asiantuntijalta, jos jokin mietityttää.

Jos haluaisit viedä homman pidemmälle: Voit lisätä skriptiin Geminin API-avaimen (henkilökohtainen tunniste, jota on säilytettävä tietoturvallisesti eli älä jaa sitä muille). Silloin kielimalli voisi esimerkiksi analysoida taulukon uutiset puolestasi ja tiivistää ne ennen sähköpostin lähetystä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, tekoäly, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Media-alan alkuvuosi 2026: 14 kovaa lukuvinkkiä ja 5 polttavaa kysymystä tammi-helmikuulta

Mistä kyse?

Aloitin viime vuonna blogisarjan, jossa summaan tasaisin väliajoin isoja kehityskulkuja niitä taustoittavine lähteineen blogikirjoituksiksi. Viime kesän 12 nostoa löytyvät täältä ja loppuvuoden 14 havaintoa täältä. Tähän kirjoitukseen olen koonnut toimintaympäristöhavaintoja tammi-helmikuulta 2026. Painotus on uutismediassa ja tekoälyssä.

Iso kuva – viisi kysymystä

Alkuvuonna julkaistut tutkimukset, analyysit, uutiset ja muut signaalit media-alalta kertovat, että isot kysymykset pyörivät ainakin näiden viiden teeman ympärillä (selvyyden vuoksi: tulkinta on omani, ei tekoälyn):

  1. Millaiseksi ihmisen ja koneen työnjaon pitäisi oikeastaan muodostua? Onko tekoäly “vain työkalu muiden joukossa” vai onko tämä aikansa elänyt väite, eli onko tästä työnjaosta tulossa jotain muuta?
  2. Miten ihmisten journalistista perusosaamista – hoksaamisesta haastattelutaitoihin – vahvistetaan tekoälyn aikakaudella käytännössä? Mitä muuta se tarkoittaa kuin lisäkoulutusta?
  3. Miten erottuvuutta mietitään medioissa ihan konkreettisesti? Tässä on syytä erottaa toisistaan ainakin sisältöjen kerronta itsessään sekä niin sanottu koneluettava tai rakenteistettu data.
  4. Miten pidetään huolta siitä, että ihmisillä olisi paitsi aikaa myös kykyä kriittiseen ajatteluun tilanteessa, jossa ympärillä on käynnissä valtava muutos?
  5. Tuleeko kokemus tekoälystä jakautumaan jatkossakin epätasaisesti, sekä yleisesti että myös työpaikoilla? Joidenkin mielestä tekoälykehitys on jo nyt AGI-vaiheessa, jossa tekoäly kykenee ymmärtämään, oppimaan ja suorittamaan mitä tahansa älyllistä tehtävää ihmisen tasoisesti tai paremmin. Toiset taas ihmettelevät, kun tekoälyt horisevat yhä vain joutavanpäiväisiä. On epäolennainen kysymys, voivatko molemmat olla totta samaan aikaan. Tärkeää on, pysyykö ihmisten kokemusten epäsuhta aina tällaisena ja mitä asialle on tehtävissä.

Jos nämä kaikki vedetään yhteen, huomataan ainakin se, että ihmisen rooli on jokaisessa kohdassa vielä auki. Tekoäly pakottaa määrittelemään uudelleen, mitä ihminen tekee, missä kohtaa arvoketjua ja miksi.

Edellä mainittuihin viiteen teemaan liittyviä lukuvinkkejä tammi-helmikuulta 2026:

Muistathan myös päivittyvän Live Trackerini, jonne kerään tekoälyn käyttötapauksia uutismediassa sekä englanniksi että suomeksi. 

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

13–18-vuotiaiden suomalaisnuorten uutisten LUKEMISESTA kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa, ja tulokset yllättävät

Uutismedian liiton vuotuinen kyselytutkimus 13–18-vuotiaille suomalaisille (n=796) kertoo, että videot ja lyhyet uutisten esittämismuodot (’lyhyt/vähän tekstiä’) ovat edellisvuosien tapaan mieluisimmat uutisten seuraamisen tavat. Tutkimuksesta selviää myös, että aiempaa useampi nuori seuraa aktiivisesti uutisia – mutta samalla uutisten välttely on lisääntynyt.

Tutkimuksen kiinnostavinta antia on kuitenkin uusi osuus, jossa selvitettiin kuinka paljon nuoret lukevat uutisia. Noin puolet nuorista (48%) kertoo seuraavansa seuraamistaan uutisista vähintään puolet lukemalla (se mistä ja miten lukee, jää vastaajan tulkinnan varaan – oheisissa kuvissa on kuitenkin täsmällisiä muotoiluja, joilla asiaa on kysytty). Tätä voi mielestäni pitää suhteellisen suurena lukuna, kun ottaa huomioon, että kyse on 13–18-vuotiaista, jotka ovat jo aika pitkälti sosiaalisen videon algoritmien armoilla.

Eniten lukemalla uutisia seuraavia on 17–18-vuotiaissa tytöissä. Uutisten lukeminen kasvaa varhaisteinistä sitä mukaa kuin ikää tulee lisää kohti täysi-ikäisyyttä – mutta käytännössä vain tytöissä, ei juuri pojissa.

Muita keskeisiä havaintoja: tärkein uutislähde, tekoäly, uutisvälttely, kiinnostavimmat aiheet…

Tekoälyjen tekemät tiivistelmät eivät tässä tutkimuksessa nouse lähellekään mieluisimpia tapoja kuluttaa uutisia. Sekä niiden mieluisuus että käyttö on tutkimuksen mukaan marginaalista.

Ikäryhmän tärkein uutislähde on tänäkin vuonna Tiktok, mutta sen kasvu on pysähtynyt. Iltapäivälehdet ovat (kysytty tutkimuksessa könttänä) nyt kolmanneksi tärkein uutislähde. Instagram nousi niiden ohi hiuksenhienosti. Tutkimusraportissa arvellaan, että Tiktokin lisäksi iltapäivälehtien hienoiseen laskutrendiin vaikuttaa niiden muuttuminen osittain maksulliseksi.

Tutkimuksesta selviää myös, että ”joitakin uutisaiheita” välttelemien määrä ikäryhmässä on kasvanut vuodesta 2023 eteenpäin. Välteltävät uutiset liittyvät useimmiten sotaan, väkivaltaan ja negatiivisuuteen.

Tutkimuksessa kysyttiin myös uutisaiheista, jotka kiinnostavat eniten (oma kommenttini: tällaisen selvittäminen yksinomaan kysymällä on mielestäni hyvin haastavaa). Esimerkiksi mielenterveyteen, terveyteen, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liittyvät aiheet kiinnostavat enemmän tyttöjä kuin poikia, kun taas vaikkapa tekoälyyn liittyvät aiheet kiinnostavat enemmän poikia kuin tyttöjä. Poikia kiinnostaa tyttöjä enemmän myös mm. isot ajankohtaiset uutisaiheet Suomessa sekä urheiluun ja liikuntaan liittyvät aiheet.

Tutkimuksen mukaan 13–18-vuotiaista nuorista uutisia ylipäänsä seuraa päivittäin 42 prosenttia. Osuus on kasvanut muutamaan edellisvuoteen verrattuna. Tutkimusraportissa arvellaan, että yksi syy on yksinkertaisesti se, että maailmalla tapahtuu paljon ja isoja asioita.

Tutkimus päivittyy Uutismedian liiton sivuille tämän päivän aikana.

Normaali
mediatoimiala, Strategia ja liiketoiminta

12 kuvanostoa vuoden kiinnostavimmasta mediatrendiraportista (Journalism and Technology Trends and Predictions 2026)

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Journalism and Technology Trends and Predictions 2026 -raportti julkaistiin tänään. Raportti sisältää laajalti sekä dataa (esim. Chartbeatin pitkät trendit uutismedian Google Discover ja Google Search -liikenteen laskusta) että perinteisesti osumatarkan kyselytutkimuksen kolmellesadalle mediajohtajalle yli 50 maasta, myös Suomesta.

1. Googlen hakukone- ja Discover-liikenne uutismediaan laskussa, Facebook nousussa

2. ChatGPT-liikenne kovassa kasvussa, mutta yhä marginaalista

3. Näin ajattelevat mediapomot: tällaista sisältöä lisää AI-aikana, tällaista vähemmän

4. Näihin alustoihin uutismediat aikovat satsata enemmän, näihin vähemmän

5. Vaikuttajien rooli pohdituttaa – näin uutismediat aikovat toimia

6. AI-tauhka vahvistaa journalismia – vaikka samalla heikentääkin

7. Nämä AI:n käyttökohteet ovat uutismedialle tärkeimpiä 2026

8. Uutismedian AI-hankkeet vähentäneet ihmistyövoimaa harvoin, osassa lisätty

9. Ansaintamallien tärkeys 2026

10. Kehityksen fokus uutismediassa: nykyiset tuotteet vs. uudet tuotteet

11. Kehityksen isoimmat esteet uutismediassa

12. Mediapomot: Usko journalismin tulevaisuuteen on kovalla koetuksella tekoälyn aikakaudella – luottoa paljon vähemmän kuin 2022


Normaali
tekoäly

Hei koodaustaidoton, selätä komentorivi – case Power Automate & konkreettinen esimerkki

Power Automate on Microsoftin pilvipohjainen työkalu, jolla voi automatisoida toistuvia ja rutiininomaisia työtehtäviä ja integroida tehtävien osasia muihin ohjelmiin.

Mitä se tekoälyn demokratisoituminen käytännössä tarkoittaa? Omalla kohdallani esimerkiksi tätä. En osaa koodata enkä ole kovin harjaantunut erityisosaamista vaativissa komentorivihommissa, mutta Microsoftin Power Automatella sain puolessa tunnissa tehtyä työnkulun, joka muuttaa automaattisesti pdf-tiedostot tekstitiedostoiksi aina, kun uusi pdf lisätään tiettyyn kansiooni. Tekstitiedostot putkahtavat automaattisesti toiseen kansiooni.

ChatGPT on ollut Power Automaten omaa Copilotia selkeämpi työpari tässä itselleni – kysyn siltä neuvoja ja jos jokin ei toimi, kysyn, mistäköhän johtuu. Jos jään aivan jumiin, laitan kuvan ongelmallisesta kohdasta.

Halutessaan se antaa jopa koko työnkulun tiedostona, jonka voi tuoda Power Automateen ja pienellä täydentämisellä saada toimivaksi, mutta näissä on silloin tietysti hyvä oikeasti tiedostaa, mitä ne ovat syöneet.

Power Automate edustaa low code -teknologiaa eli voit luoda automaatioita vetämällä ja pudottamalla valmiita ”palikoita” tai ”solmuja” (kuten samantyyppisillä automaatioalustoilla n8n:ssä tai Gumloopissa) visuaaliselle alustalle, etkä tarvitse syvällistä koodausosaamista. Se sisältää usein valmiita tekoälyominaisuuksia, jotka pudotetaan työnkulkuun ja pienellä muokkauksella saadaan toimimaan halutulla tavalla.

Testaaminen on helppoa: vihreällä toimii, punaisella pitää vielä viilata.

Normaali
mediatoimiala, Strategia ja liiketoiminta

Tekstiartikkeli ei kuollutkaan, mikrodraamat tulevat & AI:sta erottuvan sisällön resepti täsmentyy – tässä minun 9 mediatrendiäni vuodelle 2026

Miltä näyttää median vuosi 2026? Nyt eletään taas trendiraporttien kulta-aikaa. Tässä ovat omat poimintani. Lopussa otan kriittisen näkökulman: mikä ei toteudu?

Ison kuvan hahmottamiseksi suosittelen tutustumaan Sitran megatrendeihin, joiden uusin versio julkaistaan 2026 alussa. Tuttuja asioita ne varmasti jatkossakin sisältävät: geopoliittiset jännitteet, väestön ikääntyminen, talouskasvun hidastuminen, ekologinen kestävyyskriisi, teknologinen murros ja niin edelleen.

Keskityn tässä kirjoituksessa megatrendejä alemman lentokorkeuden asioihin. Painotus on uutismediassa, sosiaalisessa mediassa ja suoratoistomarkkinassa. Nostan yhdeksän trendiä vuodelle 2026 ja miten ne muuttavat media-alaa.

TEEMA: Sisältö

  • TRENDI 1: Erottuvuudesta alkaa tulla elinehto, mutta mitä kaikkea se tarkoittaa?
    • Millaista esimerkiksi on journalismi, jota tekoälyjen on vaikeinta tiivistää ja kopioida? Tätä määrittelytyötä tehdään uutismediassa eri otsikoiden alla – unique journalism, distinctive journalism, signature journalism (lähde: uutismediajärjestö Wan-Ifran Newsroom Summit 2025 -tilaisuuden esitykset), mutta yhtä vastausta asiaan ei ole. Eikä kyse ole vain sisällöstä, vaan myös sen tarjoilusta eli personoinnista. Yksi vastaus on, että niin sanottu perusmuotoinen ensiuutisointi pyritään osin automatisoimaan tekoälyn keinoin, ihmisen tarkistamana – jotta aikaa omaleimaisen journalismin tekemiseen jäisi enemmän. Omaleimaisuudelle yksi nimittäjä on, että sisällöissä kuuluu ihmisen ääni, mikä taas edellyttää enemmän läsnäoloa kentällä ja verkostoissa, toimittajan tiedonhankintataitojen korostumista ja niin edelleen, unohtamatta henkilöbrändin kasvavaa merkitystä.
    • Selvää on, että ainakaan toistaiseksi täysin tekoälyllä tehdyllä sisällöllä ei massasta erotuta (vilkaiskaapa tätä norjalaista Viasportia). Mutta kokeiluja tällä kentällä tapahtuu. Tanskassa seuraava yrittäjä on ”projekti Y”, joka on tekoälyllä pyörivä konservatiivimedia. Oikeampi kysymys voi olla ei se, erottuuko tekoälyllä tehty sisältö muista, vaan onko se kaikesta huolimatta joillekin tarpeeksi hyvää.
  • TRENDI 2: Tekstiartikkeli ei kuole vieläkään
    • Voi kiistatta sanoa, että video on internetin hallitseva muoto. Sosiaalinen video jyrää ja audiokin muuttaa muotoaan. Mutta kysyttäessä ihmiset edelleen myös lukevat uutisia todella mielellään tekstinä – Yhdysvalloissa tässä on jopa hienoista kasvua, kun verrataan Pew-tutkimuslaitoksen kyselytutkimusvastauksia vuosilta 2016 ja 2025. Nuorissa audio ja video tietysti erityisesti korostuvat, mutta sellainen hypoteesi, että ihmiset eivät enää haluaisi uutisiaan tekstimuodossa (joka voi toki olla hybridikin tekstiä, audiota, videota), ei yksinkertaisesti näytä pitävän paikkaansa. Ja käytetäänhän tekoälychatejäkin aika paljon, niin, tekstinä. Jos tekstiartikkeli joskus kuolee, niin vuonna 2026 sitä ei vielä ainakaan tapahdu.
  • TRENDI 3: Lyhytvideon evoluutio jatkuu – esimerkki: mikrodraamat tulevat
    • Nettiin mahtuu sekä lyhyttä että pitkää, mutta lyhyen pystyvideon kasvu ei näytä hidastuvan. Tämä näkyy myös siinä, että useimmat uutistoimijat ovat tuoneet sovelluksiinsa pystyvideosyötteet, suurista viimeisimpänä New York Times marraskuussa.
    • Kiinnostava esimerkki lyhytvideon evoluutiosta ovat niin sanotut mikrodraamat. Käytännössä kyse on elokuvista tai tv-sarjoista, jotka on pilkottu hyvin lyhyisiin jaksoihin joko someen tai varta vasten kehitetyille alustoille. Käyttäjät voivat katsoa sisältöä katsomalla mainoksia, ostamalla ”tokeneita” tai tilaamalla palvelun nähdäkseen enemmän kuin ensimmäiset jaksot. Konsulttiyhtiö Deloitte ennakoi trendiraportissaan, että mikrodraamat eivät ole enää ohimenevä trendi, vaan rajusti kasvava bisnes. Ne vetoavat erityisesti nuoreen kohderyhmään, pirstaleiseen huomiokykyyn ja mobiilikäyttäjiin, ja niiden ansaintamallit, kuten jaksokohtaiset mikromaksut, ovat osoittautuneet tuottoisiksi. Mikrodraama ei ole täysin uusi asia, mutta sosiaalisen videon kova kasvu ruokkii tätä ilmiötä.

TEEMA: Teknologia ja jakelu

  • TRENDI 4: Zero click -ilmiö syö hakuliikennettä, ja se on vaikea pala etenkin pienille medioille
    • Zero clickillä tarkoitetaan rakenteellista muutosta ihmisten tiedonhakutavoissa, kun he saavat vastauksensa yhä useammin tekoälykoosteista käymättä tiedon alkulähteillä. Hakukoneliikenne, kuten someliikennekin, on pienille medioille usein suhteellisesti tärkeämpää kuin suurille, joten pudotus trafiikkiluvuissa voi iskeä niihin kaikista kipeimmin.
    • Yksi kiinnostavimpia ajatuksia on, että median arvo ikään kuin alkaisi siirtyä datan rakenteeseen, eikä julkaisupaikkaan. Kun sisältö pilkotaan ja sitä rikastetaan koneluettavaan muotoon, se mahdollistaa sen paremman hyödyntämisen esimerkiksi löydettävyyden parantamiseksi. Media-alalta yksi käytännön esimerkki on News Atom -hanke. Kärjistäen: ilman koneluettavassa muodossa olevaa tavaraa sisällöistä on hyvin vaikeaa tehdä niin sanottua nestemäistä sisältöä eli liquid contentia – käsite, josta ei muuten ole pöhisty tämän vuoden mediaseminaareissa läheskään yhtä paljon kuin viime vuonna. Jostain sekin kertoo.
    • Sen sijaan media-alan seminaareissa yhä useammin toistuva kirjainlyhenne on MCP. Se on standardoitu rajapinta, jolla tekoäly saa plugin-tyyppisesti pääsyn niihin toimintoihin, joihin se kytketään. Tässä Tilastokeskuksen esimerkki, tässä Guardianin. MCP mahdollistaa sekä työkalukehitystä median sisällä että yleisöille näkyviä ominaisuuksia.
  • TRENDI 5: Tekoälyagentit yleistyvät ihan oikeasti, mutta myyntipuheiden taakse on entistä vaikeampaa nähdä
    • Tekoälyagenttia on niin vaikea määritellä, ettei siihen ralliin kannata edes lähteä. Tässä piileekin ongelma: lapsi uhkaa hukkua pesuveden mukana myyntipuheisiin. Kuluttajan on syytä olla tarkkana. Silti: Tekoälypohjaisten agenttien käyttötapaukset alkavat vihdoin oikeasti yleistyä hiljalleen myös mediassa, mutta olen sitä mieltä, että tämäkin asia kaipaa enemmän realistista käytännönläheistä otetta ja vähemmän kattotason ”miksi ette ole jo ottaneet agentteja käyttöön”-kouhotusta, joka kääntyy itseään vastaan. Välähdyksiä realistisesta tulevaisuudesta mediassa voi katsoa vaikka Tampereen yliopiston kokeilusta täältä, vaikka kokeilu vielä raakile olikin.
    • ”Tokens are the new budget”, tokenit ovat uusi budjetti [mediayhtiöille]. Tämä saksalaisen mediayhtiön Ippen Median teknologiajohtajan Markus Frantzin heitto Wan-Ifran Newsroom Summitissa jäi mieleen. Näinhän se on. Tekoälyn käyttö ei ole ilmaista, agenttiarmeijan varsinkaan.
  • TRENDI 6: Organisaatiot yskivät tekoälymuutoksessa
    • Ei vuosi 2026 ole tässä yhtään helpompi kuin 2025. Kuulostaa ehkä itsestäänselvyydeltä, mutta tämä tuli jälleen mieleen, kun Reuters-instituutti kertoi tuoreesta tekoälykyselystään brittijournalisteille. Tekoälyn käyttö on yleistä, mutta melko rajoittunutta. Strateginen johtaminen ja koulutus eivät ole pysyneet yksittäisten innostujien tahdissa. Vain noin kolmannes kertoi työnantajansa tarjoavan koulutusta tekoälytyökalujen käyttöön.

TEEMA: BISNES

  • TRENDI 7: Youtube ja Netflix oppivat toisiltaan
    • Tämän trendin pöllin surutta yhdestä suosikkitrendiraportistani eli konsulttiyhtiö AlixPartnersilta, joka osaa pukea kehityskulut kansantajuisesti sanoiksi. Kaksi jättiläistä eli Youtube ja Netflix lähentyvät toimintatavoiltaan toisiaan huomattavasti vuonna 2026. Mainostulojen jättiläinen YouTube satsaa Netflix-tyyliseen ”tv-laatuiseen” sisältöön kasvattaakseen tilaajamääriään. Samaan aikaan Netflix lisää lyhytvideoita ja suoria lähetyksiä vähentääkseen riippuvuuttaan pelkistä tilausmaksuista.
  • TRENDI 8: Äänikirjat vahvemmin osaksi perustarjontaa
    • Suomessa Spotifyn marraskuussa 2025 tekemä lanseeraus on vedenjakaja, koska se rikkoi vallitsevaa markkinadynamiikkaa merkittävällä tavalla. Äänikirjoista tuli yhtäkkiä podcastien kaltaista perustarjontaa sen sijaan, että niitä varten pitäisi ladata erillissovellus. Spotify löytyy jo melkein kaikilta. Spotify-diilin nostattamaan keskusteluun voit tutustua esimerkiksi media-alan asiantuntijan, kirjailija Kari Haakanan blogissa.
  • TRENDI 9: Bundlauksen uudet muodot ja ”frenemy”-aikakausi
    • AlixPartners kutsuu trendiraportissaan ”suoratoistosotien” uusinta vaihetta frenemy-aikakaudeksi, jossa kovatkin kilpailijat tekevät yhteistyötä, koska globaalin suoratoistomarkkinan kasvu hidastuu. Odotettavissa on entistä enemmän palveluiden niputtamista (bundlaus) ja sisältöjen ristiinlisensointia kilpailijoiden kesken. Tämä kehitys näkyy jo nyt: suoratoistopalvelut eivät pidä kaikista originaaleistaan kiinni enää verissäpäin.
    • Bundlausta kokeilee enenevässä määrin uutismediakin. Edustamallani Sanomilla on uudehko +Kaikki-tilauksensa, ruotsalaisella Bonnier Newsillä +Allt. Uusia tilausmalleja varmasti kokeillaan, myös tekoälykehityksen siivittämänä. Yhteistyö kilpailijoiden kanssa on kuitenkin delikaatimpaa kuin suoratoistomarkkinassa.

Kriittinen näkökulma: mikä trendi ei toteudu vuonna 2026?

Puolitosissani joka vuosi ajattelen, että ennakointiin olisi hyvä sisällyttää jonkinlaista tulosvastuuta. Selvitin vuosi sitten, mitä kaikkea sellaista on povattu mediaan, jota ei kuitenkaan ole tapahtunut. Monestihan tulevaisuus toteutuu hieman eri lailla tai ajassa kuin on ajateltu.

No, mitä ei ole vielä tapahtunut? Lineaarinen televisio ei ole vieläkään kuollut (kuten ei tekstikään), vaikka trendi on kiistaton. Lohkoketjusta veikattiin läpimurtoa jo aikaa sitten, hiljaista on. Älypuhelinten myynti ei ole hidastunut, kuten ennakoitiin.

Tälle vuodelle tulee mieleen eritoten yksi asia: jo vuosia monissa trendiraporteissa on uskottu ”wearablesien” eli puettavan teknologian kuten älylasien valtavirtaistumiseen. Esimerkiksi Metan älylaseista on tänä vuonna puhuttu paljon, mutta ei näiden laitteiden kohdalla voida hyvällä tahdollakaan puhua minkäänlaisesta valtavirtaistumisesta. Uskaltaisin lyödä vetoa, että ei myöskään vuonna 2026.

Ja kun kriittisen näkökulman lupasin, palautan lopuksi mieliin intialaisen Times Internet -mediayhtiön Senior Director of Productin Ritvij Parrikhin kommentit kansainvälisen uutismediajärjestön INMA:n tekoälyä käsittelevässä webinaarissa jokin aika sitten. Hiljaista oli, kun hän aika vakuuttavasti perusteli, miksi hänen mielestään laajat kielimallit eivät tule välttämättä koskaan mullistamaan uutismedian liiketoimintaa ainakaan sillä tavalla kuin ennakoimme, koska niiden tuoma kustannussäästö on rajallinen (mm. finetuunaaminen ja ylläpito on kallista) ja toisaalta kaikkien saavutettavissa, eli pysyvää kilpailuetua ei synny. Tällaisetkin näkökulmat ovat virkistäviä, sillä tekoälynarratiivi tuppaa olemaan usein samansuuntaista. Parrikh korosti, että ei ole sitä mieltä, etteikö kyse olisi mullistavasta teknologiasta sinänsä. Hänen mielestään uutismediassa sen todellinen hyöty saattaa kuitenkin jäädä tukirooliin eli mm. ”nappuloiksi käyttöjärjestelmiin”.

Ehkä olen itse hieman optimistisempi, mutta kävi miten kävi, erittäin mielenkiintoisia aikoja elämme!

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, tekoäly, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Media-alan syksy 2025: 14 havaintoa, jotka kertovat muutoksen suunnan Suomessa ja maailmalla

Mitä oikein tapahtuu, missä ja miksi? Kokoan tähän kirjoitukseen toimintaympäristöhavaintoja mediasta syksyltä 2025. Tein samanlaisen koonnin heinäkuussa kesältä, ja nyt siis uudelleen tuoreemmilla lähteillä. Painotus on uutismediassa.

ARVOT JA ASENTEET

  • Luottamus uutismediaan laski historiallisen alhaiseksi Yhdysvalloissa. Lähteet: Poynter 3.10.2025, Gallup 2.10.2025. Vuoden 1972 huippulukemista – 72% amerikkalaisista luotti kysyttäessä paljon tai jokseenkin paljon – on tultu 28 prosenttiin (samalla kuitenkin hyvä muistaa, että Suomessa uutisluottamus on yhä kansainvälisessä verrannossa maailman huippua). 

LIIKETOIMINTA

  • Suomessa mediamainonnan määrä on ollut syksyn kaikki kuukaudet miinuksella vuoteen 2024 verrattuna, ilmenee Kantarin keräämistä tiedoista. Yleensä laskua selittävät suurelta osin printtimainonnan laskutrendi. Esimerkiksi syyskuussa mediaryhmistä kasvussa olivat radio, verkkomainonta (sisältää myös somen ja hakumainonnan) ja ulkomainonta. Lähde: Kantar 22.10.2025.
  • Alma Median Iltalehden ”maksa tai suostu”-evästemalli on epäilemättä yksi syksyn puheenaiheista media-alalla. Lähteitä: Yle 21.10.2025, Iltalehti 21.20.2025, Ilta-Sanomat 23.10.2025.
  • Sanoman ilmoitus vähentää STT:n käyttöä tai luopua siitä on myös herättänyt paljon keskustelua. Lähteitä: Sanoma 8.9.2025, Suomen Lehdistö 11.9.2025.
  • MTV:n muutosneuvottelut toivat synkkiä pilviä Suomen media-alalle syyskuussa. Lähde: MTV 8.9.2025.

TEKOÄLY

  • Ennätyksellisen laaja tutkimus: Tekoälyavustajat vääristävät uutissisältöjä lähes joka toisessa vastauksessa. Lähde: Yle, Euroopan yleisradioliitto EBU 22.10.2025.
  • Tekoälychätien käyttö uutisten kuluttamiseen on vielä marginaalista, mutta suhteellisesti suurinta nuorissa – mutta ei nuorissa kuitenkaan niin suurta kuin ehkä voisi olettaa tekoälychätien yleisen käyttöasteen perusteella. Lähde: Reuters-instituutti 7.10.2025.
  • Niin sanotut agenttiset työnkulut ja ratkaisut erilaisiin tarpeisiin alkavat aidosti pikku hiljaa konkretisoitua media-alallakin. Tosin, aina kun kuulet väitteen ”we have agentic workflows”, suhtaudu kriittisesti: termin alla myydään kaikkea mahdollista. Lähteitä: INMA, INMA 2.10.2025.
  • Mielipidejournalismi näyttäisi tuovan eniten klikkejä ChatGPT:n kautta uutismediaan – vaikka ei niitä klikkeja kaikkineen silti kauheasti tule. Lähde: Suomen Lehdistö 13.10.2025.
  • Uutispalvelu täysin tekolyllä? Kokonaan tekoälyn avulla tehdyt ja pyörivät uutissivustot ovat ajatuksena monella tavalla ongelmallisia, eivätkä tähänastiset toteutukset vakuuta (riippuu tietysti esimerkiksi, haluaako saavuttaa oikeita yleisöjä vai bottiyleisöjä…) – tässä kuitenkin yksi esimerkki, ilmeisesti norjalaistaustainen Viasport. Kesällä suomalaisvoimin julkaistu Freepress.ai on laadukkaampi ja sanoo pyörivänsä osin ihmisvoimin, mutta on herättänyt kysymyksiä tekijänoikeuksista.
  • Googlen tekoälytila eli AI Mode tuli näkyviin lokakuussa myös suomalaiskäyttäjille. Uutistoimijat ovat huolissaan muun muassa siksi, että liikenne tekoälyhakujen kautta on minimaalista, toisaalta niiden tiivistämä tai muuten käyttämä tieto on usein virheellistä. Lähteitä: Ilta-Sanomat 8.10.2025, BBC 9.9.2025.
  • Tekoälymuutoksen johtaminen on vaikeaa, eikä media ole poikkeus. Otan tässä yhteydessä vapaudet suositella tässä kohdin myös omia sisältöjä, eli tuoretta blogaustani ”Kun visio kohtaa arjen: tekoälymuutoksen johtaminen journalismissa – kolme konkreettista näkökulmaa” sekä vielä tuoreempaa minun ja Jaakon Olutta ja analytiikkaa -podcastin jaksoa ”Hei johtaja, hurmaannuitko AI-demosta tai MVP:stä? Se voi olla pahin virheesi”. Muita lähteitä: Newsroom Robots 9.10.2025.
  • Minun ja Jaakon johtamisaiheisen podin voit kuunnella myös suoraan tästä upotuksesta:

YLEISÖT

  • Tuore ruotsalaistutkimus: Nuoret kuluttavat vähemmän yhteiskunnallisia uutisia ja enemmän rikossisältöjä kuin ennen. Muutoksen taustalla on raportin mukaan yhtenä syynä sosiaalisen median käytön nousu. Lähde: Yleisradion toimintaympäristökatsaus 9/2025.
  • Suurten yhdysvaltalaisten uutistoimijoiden yleisöjen keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Nuorimmat yleisöt Pew-tutkimuslaitoksen tutkimuksessa olivat espanjankielisellä Univisionilla (mediaani 39 vuotta) ja vanhimmat oikeistolaisilla Newsmaxilla (63) ja Breitbartilla (62). Joe Roganin podcastin kuuntelijoiden keski-ikä on 44 vuotta. Lähde: Pew-tutkimuslaitos, 28.8.2025.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, tekoäly

Kun visio kohtaa arjen: tekoälymuutoksen johtaminen journalismissa – kolme konkreettista näkökulmaa

Yllättävän moni on kysynyt minulta, millä tavalla tämä tekoälymyllerryksen aika johtamismielessä eroaa siitä jo suht kaukaiselta tuntuvasta ajasta, kun uutismediassa ruvettiin toden teolla miettimään printti–digi-siirtymää. On kysytty myös, millaista muutosjohtamisen pitäisi olla AI-aikakaudella nimenomaan journalismin kontekstissa eli käytännössä työympäristössä, jossa aika monella on koko ajan aika kiire.

Tämä blogikirjoitus on yritys jäsentää ajatukseni ja mielipiteeni tästä teemasta jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi.

1. Päätöksenteko ja resurssit

Mikä toimii sinun mediassasi, ei välttämättä toimi toisen. Organisaation koolla on väliä. Jos resurssit ovat pienet, ovat myös roolit ja arjen käytännöt väistämättä erilaisia kuin isommassa talossa. Esimerkiksi näin:

  • Iso toimija: Keskitetty vai hajautettu organisoituminen, vai jotain siltä väliltä? Mielipiteeni: välimalli paras – pääasia, että liiketoiminnan tarpeet tunnetaan mahdollisimman hyvin ja toimeenpanoon ei synny pullonkauloja. Mediataloissa on aina ollut jonkinasteinen kuilu sisältö- ja kehityspuolen välillä. Sen minimointi on kaikkien etu, ja kyllä siihen tahtoa löytyy.
  • Pieni toimija: Mistä aloittaa, jos on aivan minimaaliset resurssit, eikä kykyä rakentaa esimerkiksi omia työkaluja? Mielipiteeni: Esim. ChatGPT Business tai Enterprise & litterointityökalu Goodtape kuukausimaksuilla alkuun osalle henkilöstöä. Rajoitteet selviksi: mitä niihin voi laittaa ja mitä ei. Kehityspäällikkö tai vastaava koordinoi. Jos mahdollista, voit nimetä tiimeihin/osastoille tekoälyvastaavat, jotka muodostavat ydinkäyttäjäryhmän ja parhaimmillaan levittävät innostusta ympärilleen.

2. Älä tee AI-strategiaa

  • Tai siis aivan ehdottomasti tee AI-strategia, mutta älä hyvä ihminen kutsu sitä tekoälystrategiaksi. Yrityksessä on vain yksi strategia. Teet sitten suuntatyötä, tiekarttaa tai toimintasuunnitelmaa, pidä ajatus kirkkaana: tässä on tavoitetila, ja näillä askelilla me sitä kohti menemme. Tämä toimii myös selkänojana tarvittaessa kipeillekin päätöksille: mitä priorisoidaan. Mielipiteeni: Jos yksi kohderyhmä on uutistoimitus, ydinviesti on saatava tiristettyä muutamaan slaidiin selkosuomeksi, muuten sitä ei muista kukaan. Kaikkien sitä ei tarvitsekaan muistaa, mutta vähintään keskijohdon pitää. Tarkista tasaisin väliajoin suuntatyösi merivedenkestävyys: puoli vuotta sitten tehdyt kriittiset oletukset voivat olla jo vanhentuneita.
  • Isosti ajatteleminen vai pikkuasioiden viilaaminen? Jonkinlainen suuntatyö varmistaa, että organisaatio ajattelee tarpeeksi isosti: mistä saadaan hyötyä mahdollisimman laajalti. Kolikon toinen puoli on se, että monesti sieltä ruohonjuuritason arjesta nousevat tarpeet ja toiveet tekoälyn hyödyntämiselle ovat tärkeitä ja konkreettisia, vaikka eivät “strategisiksi hankkeiksi” välttämättä yltäisikään esimerkiksi potentiaalisen käyttäjäjoukon pienuuden vuoksi. Mielipiteeni: älä jätä pikkuasioiden viilaamista liikaa huomiotta, jos haluat edistää tekoäly-ymmärrystä omassa mediassasi, muuten et välttämättä saa läpi isojakaan. Ja kun ajattelet isosti, koeta nähdä hypen yli.
  • Jos ajattelet, että tehtäväsi on kehittää tai saada ihmiset käyttämään tekoälytyökaluja, ajattelet liian pienesti. Auta kehittämään työnkulkuja, työn tekemisen tapoja. Mielipiteeni: Tiedetään, tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Mutta tässäkin keskijohto – tiimin/osastojen vetäjät – ovat esimerkillään avainasemassa.

3. Arjen käytäntöjä

  • Selvitä lähtötaso. Jos teet kyselyn, pakota kaikki vastaamaan vaikka firman vetäytymisessä. Mielipiteeni: Alhaisen vastausprosentin kyselyillä et tee oikeasti mitään. Ideaalitilanteessa voit seurata työkalujen osalta käyttöä ns. kovasta analytiikasta.
  • Luo uusia rakenteita: tietoiskuja, työpajoja, 1:1-tuokioita, “syväsukelluksia”…räätälöi työpajat kunkin tiimin/osaston tarpeisiin, mikäli mahdollista. Selvitä, millaisia arjen ongelmia ja haasteita kenelläkin on – ne ovat todennäköisesti aivan erilaisia kuvaajalla, deskin pikavuorolaisella tai featurejuttujen tekijällä – ja pohdi, voisiko ainakin osaa niistä helpottaa tekoälyn avulla. Mielipiteeni: Työpajan ei tarvitse olla ylifasilitoitua ydinfysiikkaa. Esimerkiksi näin: Kesto 1,5 tuntia. 1) Vapaamuotoinen alkukeskustelu ja mahdollisen ennakkotehtävän läpikäynti: missä mennään & toiveet, 2) Alustus: työkalut ja muutama esimerkki, 3) Jokainen tekee yhden itselleen uuden asian jollain tekoälytyökalulla, 4) Yhdessä purku lopuksi.
  • Ruoki edelläkävijöiden innostusta: jos he haluavat koluta läpi n8n:t (wau), zapierit (mjoo) ja powerautomatet (wau mutta huoh), anna heille siihen resursseja ja aikaa. Mielipiteeni: Totta kai on varmistettava tekoälyn vastuullinen käyttö, mutta älä tapa intoa.
  • Oppien jakaminen ja jatkuva seuranta. Osastojen/tiimien väliin syntyy helposti siiloja. Naapurissa ei välttämättä lainkaan tiedetä, mitä toisella puolella tehdään. Mielipiteeni: On jaksettava toistaa, vaikka se kävisikin jo vähän tylsäksi. Vältä tätä: toimitukseen syntyy AI-ajan päivystäviä ATK-tukihenkilöitä, joiden puoleen käännytään liian helposti. Tiimien/osastojen esihenkilöt ovat muutoksen johtamisessa avainasemassa, koska he voivat näyttää esimerkkiä.

Tuo kuvituskuva? Kolmiot muistuttavat siitä, että asioita on syytä tehdä paitsi ylhäältä alas mutta myös fiksusti alhaalta ylös. Numerot kuvaavat karkeaa jaottelua tekoälytyökalujen käytöstä uutistoimituksissa – perustuu lähinnä mutuun ja joihinkin kansainvälisiin tutkimuslähteisiin: 10 prosenttia on edelläkävijöitä, 20 prosenttia ei juurikaan käytä ainakaan vielä ja keskellä on porukka, joka käyttää vaihtelevasti.

Normaali