Avainsana-arkisto: tekoäly

Strategia ja liiketoiminta

Vastaväittäjäbotteja, uniikkeja sivulatauksia ja skenaarioita: Mediapäivä 2024 -tapahtuman kuvadumppi & TOP4-nostot

Media-alan toimijoita yhteen kokoava vuosittainen Mediapäivä-tapahtuma järjestettiin Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla tiistaina 23. huhtikuuta. Tekoäly oli useimmissa puheenvuoroissa joko pää- tai sivuosassa.

Tapahtuman koko ohjelman näet täältä.

Kuvadumppi koko tapahtumasta:

Tässä puolestaan omat TOP4-nostoni – en sano, että nämä ovat tärkeimmät, mutta jäivät päällimmäisenä itselleni mieleen:

  1. Yhdysvaltalaisen Conde Nast -aikakauslehtiyhtiön (mm. Vogue) analytiikkapomo Jenna Rak kertoi yhtiön muutoksesta printtitalosta kohti ei vain digiä, vaan erilaisten kehityskulkujen huomioimista digin sisällä. Kolmen pallon kuva – brand, revenue, traffic – jäi mieleen (kuvakarusellin kuva 1). ”Ideaalitilanteessa teemme asiat niin, että kaikki kolme noista palloista toteutuu. Todellisuudessa noista toteutuu kuitenkin yleensä kaksi. Jos vain yksi toteutuu, emme tee sitä”, Rak totesi. Mieleen jäi Rakin myös näyttämä kuva (kuvakarusellin kuva 7) yhtiön ydinmittareiden evoluutiosta vuodesta 2018 tähän päivään: toisin kuin aiemmin, vuonna 2024 seurataan esimerkiksi upv:tä eli unique page view’tä: siis sivulatauksia, joista on poistettu laitteiden tai selainten päällekkäisyys, millä on yhteys mainospotentiaaliin.
  2. Tekoälypaneelin anti. Keskustelijoina olivat liiketoimintapäällikkö Noora Al-Ani Otavalta, päätoimittaja Harri Junttila Alma Talentista, innovaatiojohtaja Sini Kervinen Bauer Mediasta, Content Insight Strategist AI Sami Virtanen Sanoma Media Finlandista ja painoliiketoiminnan johtaja Marko Yli-Pietilä Grano Groupista. En yleensä ole tapahtumapaneelien suuri ystävä, koska pidän punnituista esityksistä freestailaamisen sijaan, mutta tässä oli kiinnostavaa pikavilkaisu sekä panelistien edustamien yritysten kokeiluihin että etenkin henkilöiden itsensä siviilielämässään käyttämiin tekoälyihin: selvisi, että puolet panelisteista käyttää Microsoftin Copilotia päivittäin ja kaikki ChatGPT:tä, osa muutamia muitakin. Alman Junttila kertoi, että yhtiössä on käytössä tai kokeilussa mm. otsikkoehdottajabotti, tiivistäjäbotti ja kääntäjäbotti (mm. Tivi-julkaisun artikkeleihin) ja vastaväittäjäbotti, jonka ideana on antaa uusia idoita etenkin mielipiteellisten tekstien tekoon.
  3. Tekoäly työkaluna: käytännön vinkkejä -puheenvuoro Jukka Niittymaalta, joka on Sherpan tekoäly- ja innovaatiojohtaja. Olen nähnyt Niittymaan esityksiä ennenkin ja pidän pragmaattisuuden ja kauemmas katsomisen sopivasta yhdistelystä. Ne vinkit? Niittymaa vinkkasi Poe-tekoälysovelluksesta (löytyy myös puhelimeen), jonka kautta pystyy käytännössä käyttämään ChatGPT:n lisäksi esimerkiksi suomea erinomaisesti tuottavaa Claudea, joka normaalisti olisi Suomessa VPN-yhteyden takana. Minulla meni saman tien vaihtoon kk-maksullinen ChatGPT, jonka hinta, noin 20 euroa kuussa, on sama kuin Poen, joka vaikuttaa hyödyllisemmältä. Toinen vinkki, sinänsä pieni, liittyy promptaamiseen: CAPS LOCK eli tiettyjen sanojen kirjoittaminen isoilla kirjaimilla voi auttaa tekoälyä ymmärtämään promptatessa, mikä on tärkeää. Tätä en ollut tiennyt.
  4. Media 2035 -skenaariot. Tapahtumassa julkistettiin skenaariopaketti media-alan mahdollisista tulevaisuuksista vuonna 2035. Ne löytyvät täältä. Skenaarioiden lopputuotos on skenaariotyölle melko perinteinen eli neljä tiiviisti nimettyä tulevaisuuskuvaa, joita ei ajatella sellaisinaan toteutuvina tulevaisuuksina, vaan limittyvinä tavoilla, joita emme täysin vielä tiedä. Media 2035 -skenaariot ovat nimeltään Media jatkumolla, Taistelu informaatiosta, Journalismin renessanssi ja Viihteen voima. Tulevaisuusselvitystä on tarkoitus käyttää mediayrityksissä edistämään strategista ajattelua, tunnistamaan uusia kasvualueita ja kehittämään osaamista.

Mediapäivän järjestävät Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus, Medialiitto, RadioMedia, Suomen Kustannusyhdistys ja Uutismedian liitto.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tiivistätkö laajoja materiaaleja ChatGPT:llä? Kaksi varoittavaa esimerkkiä – saat puutaheinää, etkä välttämättä edes huomaa sitä

ChatGPT taipuu erinomaisen hyvin laajojenkin tekstimateriaalien tiivistämiseen tai selkokielistämiseen, mikä nopeuttaa työtä, mutta muutama asia on syytä tiedostaa.

1. Jos käytät liitemateriaalia, varmista, että tiivistelmän lähteenä on käytetty vain ja ainoastaan sitä.

ChatGPT:n maksulliseen versioon voi liittää liitetiedostoja, mikä mahdollistaa tiivistelmien tekemisen esimerkiksi pdf-muotoisista raporteista. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita, että ChatGPT käyttäisi tiivistämisen lähteenä pelkästään liittämääsi tiedostoa, vaikka erikseen pyytäisit sitä.

Esimerkki:

ChatGPT kykeni hyvin tiivistämään ja selkokielistämään 70-sivuisen pdf:n eräästä EU:n vastuullisuusdirektiivistä, mutta ei heti maininnut (siis minulle), että se hyödynsi pdf:n lisäksi vastauksessaan myös muita internetlähteitä, vaikka nimenomaisesti pyysin, että käytä lähteenä vain pdf-aineistoa. Tuloksena oli osittaista hallusinointia – eli puutaheinää. Kysyessäni, miksi ChatGPT ei suostu käyttämään lähteenä vain sille liittämääni pdf-aineistoa, vastaus oli ”koska se vaatisi raportin sisällön suoraa toistamista”. Tämä saattoi osin liittyä esittämääni liian yksityiskohtaiseen kehotteeseen.

2. Saatat joka tapauksessa saada vastaukseksi puutaheinää. Varmista aina, että tiedot ovat oikein. Mitä yksityiskohtaisempaa tietoa pyydät, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tuloksena on osittaista hallusinointia.

Esimerkki:

Karkean tason tiivistelmiä ChatGPT tekee kokemukseni mukaan pääsääntöisesti hyvin, mutta yksityiskohtien kanssa on syytä olla tarkkana. Liitin ChatGPT:n maksulliseen versioon maailman suurimman vertailevan uutistutkimuksen, Oxfordin yliopiston Digital News Report 2023 -tutkimuksen pdf-muodossa. Kysyin ChatGPT:ltä, mitkä ovat raportin perusteella Suomen luotetuimmat uutismediat. Tiesin toki, että nämä on lueteltu raportin sivulla 73, mutta en kertonut tätä etukäteen. ChatGPT kertoi, että Suomen luotetuimpien uutismedioiden TOP3 on Yle, Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat. Vastauksessa on yksi ongelma: se on osittain väärin. Ilta-Sanomat ei ole tässä tutkimuksessa kolmas, tai edes kärkijoukoissa. Ylen jälkeen luotetuimpia ovat tutkimuksessa Helsingin Sanomat, MTV ja paikallislehdet.

Pointti: varsinkin jos tiivistät ChatGPT:llä materiaaleja, joiden substanssia et tunne kovin hyvin, kiinnitä erityistä huomiota tietojen tarkistamiseen – muuten saatat pahimmillaan saada tulokseksi täyttä puppua, etkä välttämättä edes tiedä sitä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, työelämä

Viisi esimerkkiä, miten olen kokeillut tekoälyä asiantuntijatyössä – ja mistä haaveilen

Kuvituskuva: ChatGPT4/Dall-E (”Luo prompti kuvalle, joka ilmentää värikkäällä ja luovalla tavalla asiantuntijatyötä media-alalla. Kuvassa yksi elementti voisi olla utopistinen näkymä median tulevaisuuteen. Kun olet luonut promptin, luo sen pohjalta kuva.”). Kuvakaappaus: minä/ChatGPT4.

Tekoälyä tulee nyt ovista ja ikkunoista. Raporteista ja seminaareista on jäänyt päällimmäisenä mieleen nämä oivallukset tekoälytematiikkaa syvällisemmin tutkivilta ja tuntevilta:

  1. Muutos tulee olemaan kiistatta kokonaisvaltainen, mutta vaikka ennakointi on tärkeää, kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Arvailu on siksi oikeastaan toissijaista. Tärkeintä on aloittaa pienilläkin kokeiluilla – miettiä mahdollisuuksia pragmaattisesti, mutta olla samalla kriittinen ja huomioida uhkat.
  2. Tekoälyä on käytetty myös tietotyössä jo pitkään, mikä on hyvä ymmärtää ja nähdä viimeisimmät kehitysloikat jatkumona.
  3. Tulevaisuudessa eri tekoäly- ja muut työkalut varmaankin integroituvat tavalla, jota emme vielä edes pysty ymmärtämään.

+ 1: Toisin kuin luullaan, ChatGPT ei korvaa hakukonetta. Se on keskustelubotti, joka toimii parhaiten niin, että sen kanssa keskustelee, ei yksi kysymys–yksi vastaus-logiikalla. Sen “hallusinointi” eli väärät vastaukset ehkä vähenevät tulevaisuudessa, mutta kokonaan niistä tuskin päästään eroon koskaan.

Seuraavassa pieni listaus, mitä konkreettista näin asiantuntijatyössä olen itse tähän mennessä kokeillut. Työskentelen strategia-asiantuntijana Ylen Strategia ja asiakkuus -yksikön strategiatiimissä, joka vastaa Ylen strategian laatimisesta ja toteuttamisesta yhdessä johdon ja yleläisten kanssa. Ihan konkreettisesti työpöydällä on erilaisia strategiaprosessiin suoraan tai välillisesti liittyviä asioita: yhtiötavoitteita, painopisteitä, KPI-mittareita, toimintaympäristön analyysiä ja niin edelleen.

Minunkin työhöni vaikuttavat juuri julkaistut Ylen vastuullisen tekoälyn periaatteet. Ne korostavat ihmisen vastuuta ja muun muassa tietoturvan tärkeyttä. Tekoälytyökaluihin en koskaan laita materiaalia, joka olisi esimerkiksi luottamuksellista, mikäli on pienikin vaara, että tiedot menisivät jonnekin muualle.

Kokeiluja

  1. Eniten on tullut palloteltua erilaisia työhön liittyviä tekstimuotoiluja paremmiksi ChatGPT:ssä. Olen tehnyt tätä kuitenkin vain sellaisissa tapauksissa, joissa kyse ei ole ollut luottamuksellisesta materiaalista, vaan esimerkiksi jonkin koukeroisen asiakokonaisuuden ilmaisemisessa selkokielisemmin.
  2. Kuvien tekeminen presentaatioihin. Yleensä Dall-E:lllä, jonka käyttäminen on nyt mahdollista ChatGPT4:n kautta. Olen kokeillut myös esitysten tekemiseen suunniteltua SlidesAI-työkalua, mutta en pitänyt sitä hyvänä. Kuvien tekeminen työtarkoitukseen on ollut lopulta hyvin vähäistä, enemmänkin harjoittelua, mikä on mahdollista. Videotyökalu Runway ML:ää olen kokeillut kerran, mutta en koe, että sellaisesta on ainakaan nyt työssäni hyötyä.
  3. Erilaisten julkisten raporttien tiivistäminen ja vertailu. Olen huomannut, että lopputulos täytyy silti ehdottomasti tarkastaa itse joka kerta. Erään vastuullisuuteen liittyvän EU-direktiivipaketin ChatGPT tiivisti aivan oikein, kun asian tarkisti. Toisaalta kun laitoin ChatGPT4:lle pdf-muodossa Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -raportin ja kysyin vastauksen tietäen, mikä raportin perusteella on Suomen luotetuin uutistoimija, sain vastauksen että sellaista tietoa ei löydy. Vastasin että kyllä se sieltä löytyy ja vasta sitten sain oikean vastauksen.
  4. Tämä ei suoraan liity työhöni, mutta halusin testata silloisella ChatGPT:n ilmaisversiolla, osaako se kertoa, mitkä tekijät yhdistävät menestyneitä uutisotsikoita. Tein aiheesta erillisen blogikirjoituksen maaliskuussa 2023.
  5. Tämäkään ei liity työhöni kuin välillisesti, mutta rakensin minun ja kollegani Jaakko Lempisen vapaa-ajan projektille eli Olutta ja analytiikkaa -podcastille kokeilutarkoituksessa oman ChatGPT-ohjelman, joka kuvailee muun muassa, mitä teemoja olemme media-alan podcastissamme käsitelleet vähän suhteessa siihen, mihin suuntaan media kehittyy. Yksi vastaus oli mediaa ja vastuullisuutta, mikä onkin aivan totta – ja teemme tästä oman jakson vieraan kera piakkoin. Vastauksen taustaksi ChatGPT kävi esimerkiksi Media-alan tutkimussäätiön, konsulttiyhtiö Deloitten sekä eräiden brittiyliopistojen verkkosivuilla.

Mistä haaveilen?

Lyhyt vastaus: koska teen työssäni niin paljon presentaatioita eli esityksiä, toivoisin tekoälystä saumatonta kaveria siihen. Tämä mahdollisesti joskus toteutuukin yritystyökalujen kautta.

Ennen pitkää haaveilen myös käyttöliittymästä, jonka kanssa voisin keskustella tekstitse tai äänikomennoilla, ja saisin sen kautta kaiken tarvitsemani tiedon erilaisista järjestelmistä ja lähteistä, joita on monenlaisia. Näin olisi nopeampaa keskittyä asiantuntijatyön ytimeen eli näkemyksen tuottamiseen. Jos haluat kuulla tästä teemasta lisää, kuuntele Olutta ja analytiikkaa -podcastin uusin jakso täältä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin syntyi 1 minuutissa Google Slides -prese uutismediasta tekoälytyökalu SlidesAI:lla – tässä työkalun plussat ja miinukset

Tämä(kään) tekoälytyökalu ei ajattele puolestasi, mutta kyllä se lupaamansa asian kieltämättä pienin varauksin tehokkaasti hoitaa.

Kokeilin SlidesAI-työkalua, joka ladataan Google Slides -esitysohjelman laajennusosaksi, ruokitaan sitten haluamillaan teksteillä ja painetaan Enteriä. Prese syntyi tässä tapauksessa alle minuutissa – jos siis lasketaan vain tuo Enterin jälkeinen ruksuttaminen.

Olen liittänyt tämän kirjoituksen loppuun muokkaamattomina ne 5 slideä, jotka SlidesAI teki antamani lähdetekstin pohjalta suoraan Google Slides -muotoon. Myös lähdeteksti on mainittu lopussa.

Miinukset:

  • Alkusäätäminen vei 5–10 minuuttia. En mielestäni ihan tumpelo ole tietokoneiden kanssa, mutta tästä en olisi selvinnyt ilman varmistavaa kyselyä valistuneemmalle kaverilleni. Isoin ongelma: uskaltaako juuri tähän ohjelmaan luottaa? Ovatko sen esittämät vaateet tietojeni käytöstä “normi” vai ei? Jouduin myös lopulta avaamaan SlidesAI:lla rikastetun Google Slidesin eri selainohjelmassa kuin yleensä, koska se ei tykännyt kahdesta yhtä aikaa kirjautuneena olevasta sähköpostitilistä. Incognito-moodi olisi ollut toinen vaihtoehto.
  • Työkaluun ei voi eikä kannata syöttää mitä tahansa, koska se voi periaatteessa päätyä minne tahansa. Syötä vain sellaista tietoa, jonka julkisuuteen päätyminen ei itseäsi haittaisi. Vrt. SlidesAI:n tietoturvasivu: We make every effort to protect your personal information and keep it secure. However, please be aware that no internet transmission is 100% secure, and we cannot guarantee the security of your information. By using our Add-On, you accept the inherent risks of providing information online and will not hold us responsible for any breach of security.
  • Lopputuloksen suomi ei ole aivan täydellistä (Helposti toki itse muokattavissa).

Plussat:

  • Hoitaa lupaamansa homman nopeasti, vaikkei täydellistä teekään.
  • Helppo käyttöliittymä.
  • Presen manuaalinen viimeistely on helppoa.
  • Kuvien vaihtaminen toisiin tekoälyllä luotuihin on helppoa. Ylipäänsä visun kanssa ei tarvitse välttämättä käsin venkslata lainkaan. Tämä on iso syy, miksi voisin kuvitella käyttäväni tällaista työkalua jatkossakin, ei välttämättä niinkään tekstit.

Syöttämäni lähdeteksti oli tämä (blogistani):

Kun laitetaan riviin yli 300 mediapomoa yli 50 maasta ja kysytään heiltä, mitkä ovat uutismedian menestyksen kannalta tärkeimmät kysymykset vuonna 2023, niitä syntyy viisi (lähde: Reuters-instituutin vuosiennakointi):

  1. Kuinka uutismedia kykenee selviämään talouden taantumasta?
  2. Miten uutismedia kykenee ehkäisemään uutisten välttelyä ja tekemään uutisista merkityksellisempiä?
  3. Jos ihmiset enenevässä määrin pettyvät teknologiajätteihin, tarjoaako se medialle mahdollisuuksia?
  4. Kykeneekö uutismedia kehittämään uusia tuotteita, jotka osuvat aiempaa paremmin asiakastarpeisiin?
  5. Kun tekoäly helpottaa luovan sisällön tuotantoa, kykeneekö uutismedia sitä kautta tekemään tehokkaammin ja merkityksellisempää sisältöä?

Nämä slidet SlidesAI putkautti ulos (olin määrittänyt slidejen määräksi viisi kappaletta):

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

ChatGPT: Nämä asiat yhdistävät Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita

Analyytikon unelma lähenee, kun generatiivisen tekoälyn sovellukset kehittyvät: unelma on tietysti simppelillä käyttöliittymällä varustettu härveli, joka hoitaa duunarihommat eli tiedon raapimisen eri paikoista, jotta analyytikko voi keskittyä olennaiseen eli näkemyksen tuottamiseen (toki tekoälyn rajoitteet kriittisin silmin tiedostaen).

Kysyin ChatGPT:ltä, mikä yhdistää Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita. Poimin otsikot sivustojen luetuimmat-osioista, kultakin lehdeltä vajaat kaksikymmentä otsikkoa. Olen listannut ChatGPT:lle syöttämäni uutisotsikot erikseen tämän kirjoituksen loppuun.

ChatGPT:n vastaukset olivat sellaisia, joita voisi hyvin kuvitella kuulevansa myös ihmisanalyytikon tai yleisönsä hyvin tuntevan toimittajan suusta. Vaikkapa sen tunnistaminen ja sanoittaminen, mitkä otsikkoesimerkit vetoavat juuri lukijan empatiaan, oli jopa yllättävää.

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Ilta-Sanomat:

Ilta-Sanomien kohdalla kysyin lisäksi, “Onko otsikoiden kirjoitustavassa yhdistäviä tekijöitä?”, johon vastaus oli:

Joissakin otsikoissa käytetään dramaattista kieltä tai kysymyksiä, jotka herättävät lukijan uteliaisuuden. Esimerkiksi otsikot ”Nämä nimet uhkaavat kuolla sukupuuttoon – katso, löytyykö omasi listalta” ja ”Muistisairauden 12 hälytysmerkkiä, joihin on syytä hakea apua – yksi voi näkyä ruokapöydässä” herättävät lukijan huomion ja antavat vinkkejä siitä, että otsikon takana on tärkeää tietoa tai jotain mielenkiintoista.

Toisissa otsikoissa käytetään suoraa kieltä ja kerrotaan tapahtumasta tai tilanteesta selkeästi. Esimerkiksi otsikot ”Kiinan presidentti Venäjällä – samaan aikaan Japanin pääministeri tapaa Zelenskyin Kiovassa” ja ”Vladimir Putinista annettu pidätysmääräys” kertovat suoraan tapahtumista, joilla on merkittäviä poliittisia seurauksia.

Jotkin otsikot sisältävät henkilökohtaisia tai inhimillisiä tarinoita, kuten ”Kun 23 ihmistä kuoli, Saana selvisi hengissä – vakuutusyhtiöltä käsittämätön linjaus” ja ”Mies lähti jäljittämään latukonetta, maastossa odotti surullinen näky”. Tällaiset otsikot vetoavat ihmisten tunteisiin ja herättävät empatiaa lukijassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että otsikoiden kirjoitustavassa on erilaisia lähestymistapoja, jotka yrittävät herättää lukijan huomion eri tavoilla.

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Helsingin Sanomat:

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Iltalehti:

ChatGPT:lle syöttämäni otsikot:

Ilta-Sanomat (tarkasteluhetkellä luetuimmat, viikko):

Kiinan presidentti Venäjällä – samaan aikaan Japanin pääministeri tapaa Zelenskyin Kiovassa

Näyttelijä Jasmin Voutilainen, 27, on kuollut

Valkoinen talo kommentoi ilmoitusta Suomen Nato-jäsenyyden etenemisestä ja lähetti kehotuksen Turkille

Nämä nimet uhkaavat kuolla sukupuuttoon – katso, löytyykö omasi listalta

Tällaista 27-vuotiaana kuolleen Jasmin Voutilaisen elämä julkisuudessa oli

Ulla voitti 100 000 markkaa Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa – näin paljon vei verottaja

Kun 23 ihmistä kuoli, Saana selvisi hengissä – vakuutusyhtiöltä käsittämätön linjaus

Näille aloille kannattaa nyt hakea, jos tuhti tilipussi kiinnostaa – palkka jopa 7 800 e/kk

Lastenhuoneesta kuului kuiskimista ja naisen ääni – äiti kurkkasi ovensuusta: ”Olin shokissa”

Mia, 26, ei käy töissä ja nukkuu päivät – ”Kukaan ei ota haaveitani todesta”

Ylilääkäri kertoo, mistä ”tappajastreptokokin” tunnistaa – bakteeri leviää nyt Suomessa, päiväkoti-ikäinen lapsi kuoli

Hjallis Harkimo poistui kesken vaalitentin – tässä syy

Muistisairauden 12 hälytysmerkkiä, joihin on syytä hakea apua – yksi voi näkyä ruokapöydässä

Mies lähti jäljittämään latukonetta, maastossa odotti surullinen näky

Vladimir Putinista annettu pidätysmääräys

Näitä tuotteita ruokakaupoista varastetaan eniten – Lidl paljastaa 5 pitkäkyntisten suosikkia, joita on pakko pitää piilossa

Helsingin Sanomat (tarkasteluhetkellä luetuimmat):

Kukaan ei katso leikkipuistossa tai metrossa kohti – Kaikkialta kuuluu hiljainen viesti, että lapseni ovat vain minun asiani

Onko tässä Sääntö-Suomen keskipiste? Hakunilan uimahallissa lähes kaikki on kielletty

Nainen piti pentutehdasta pimeissä kellarin kopeissa Helsingissä

200 ihmisen juomavesi ajautui yksityisen yrityksen hallintaan – Sitten firma ilmoitti katkaisevansa veden

Tutkimuslaitos varoittaa Suomen kituliaasta talous­kasvusta, nousu­kautta ei ole tulossa

Ukraina: Risteily­ohjuksia räjähti Krimillä – Miehitys­hallinnon neuvon­antaja syytti iskusta siviileihin

UPM:n tehtailla erikoinen onnettomuus: kauha­kuormaaja putosi ­järveen

Asiantuntijat listaavat kahdeksan merkkiä, joista tunnistat hyvän työpaikan

Onneksi Mika Tommola sai vihdoin oman ohjelman, koska tv ei tarvitse lisää suuria egoja

Sinéad O’Connor ei pysynyt hiljaa – Laadukas dokumentti kartoittaa omapäisen tähden nousun ja vaientamisen

Ylen vaalitentissä Riikka Purra pysyi edelleen koskemattomana, miksi ihmeessä? Kuuntele Lauantaikerhon reaktiot tenttiin

Ukraina: Venäjä teki maanantaina 21 ilma­iskua

Fallon Sherrock teki darts-historiaa heittämällä täydellisen sarjan

”Kerava pelasti” – Tällainen on Jokerien uusi kotihalli

Mies reputti ajokokeen viidesti Helsingissä – Sitten hän varasi kokeen syrjä­seudulta

”Tämä on hyvä työkalu” – Rekrytoinnin asiantuntijat neuvovat, miten ChatGPT auttaa työnhaussa

Iltalehti (tarkasteluhetkellä luetuimmat, viikko): 

Bloomberg: Unkari esti Putinin pidätysmääräystä tukevan julkilausuman EU:ssa – IL seuraa sotaa

Salatut elämät -tähti Jasmin Voutilainen, 27, on kuollut

Oscareiden jatkot olivat nakumekkojen ilotulitusta – Katso kuvat asuista, jotka eivät jätä mitään arvailujen varaan

Jo kolme Martina ja hengenpelastajat -kilpailijaa on kuollut

Poliisi tunnisti miehen

Oulun poliisin julkaisema kuva aiheutti kovan kohun: Huomaatko, miksi?

Lukijat kertovat, kuinka siistiytyvät seksin jälkeen – Eräs tapa ärsyttää monia

Sauli Niinistö yllättyi Unkarin Nato-ilmoituksesta – Kertoi arvion siitä, milloin Suomi on lopullisesti jäsen

Jopa miljoonalla suomalaisella on rasvamaksa – Tästä merkistä tiedät, että maksasi on terve

Penisten yllättävä kokoero paljastui tutkimuksessa: Kumpaan ryhmään kuulut?

Valkoinen talo varoittaa eskalaation vaarasta – Yhdysvallat: Venäjän hävittäjä pudotti amerikkalaisen ilma-aluksen Mustallamerellä

Venäjä veti punaisen viivan: USA:ssa ehdotettu toimi olisi sodanjulistus

Julkkikset surevat Jasmin Voutilaisen äkillistä kuolemaa: ”En tiedä mitä sanoa”

Timo luuli, että hartiat ovat jumissa – Lääkäri kirjoitti sairauden nimen paperille ja käski googlata

Alaikäinen poika kylvää kauhua Imatralla – Taas uusi tuomio

Kiovan ja koko Ukrainan kohtalo saattoi ratketa tässä taistelussa

Kalle Rovanperä meinasi ajaa lopussa ulos! Jari-Matti Latvalalle kauhea pettymys

Lue myös blogikirjoitukseni vuodelta 2017: Tällainen on hyvä otsikko (enkä tarkoita nyt tuota ←← pronominijohdannaista)

Kiinnostuitko? Seuraa minua Linkedinissä, jonne postailen havaintoja media-alalta säännöllisesti.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, työelämä

Miten pysyä järjissään, kun (media)bisnesretoriikassa kaikki on kuningas tai uusi musta?

”Asiakaskokemus on uusi musta”

“Vastuullisuus on tärkein kilpailutekijäsi”

”Sisältö on kuningas”

”Konteksti on kuningas”

”Työntekijäkokemus on uusi musta”

”Asiakasdialogi on uusi musta”

“Tekoäly muuttaa kaiken”

”Yrityskulttuuri on kuningas”

Näillä ilmauksilla voi paitsi pelata bingoa Linkedin-virrassa, niistä löytyy myös kosolti Google-osumia. Viimeksi mainittu on lisäksi tuoreehkon kirjan nimi.

Jos strategialla tarkoitetaan valintoja kohti haluttua päämäärää, herää kysymys, voivatko kaikki valinnat olla samanarvoisia.

Miten näihin mantroihin pitää suhtautua? “Pitää suhtautua maalaisjärjellä ja terveellä kyynisyydellä”, kommentoi kollegani, kun satuin lounaskeskustelussa kysymään hänen kantaansa asiaan.

“Ilmiöllä rahastaminen on uusi kuningas”, tokaisi toinen puolikyynisesti. Hän viittasi siihen, että kulloisistakin muotivirtauksista pyritään usein repimään irti – sinänsä ihan loogisesti – kaikki kaupallinen hyöty.

Akateemisissa piireissä ei ole jäänyt huomiotta tämä uusien kuninkaiden probleema. Hallintotieteen professori emeritus Risto Harisalo kirjoittaa Helsingin Sanomissa 26. lokakuuta, että organisaatioiden ongelma on kykenemättömyys nähdä kokonaisuutta, “koska jokainen lähestyy sitä omasta näkökulmastaan”.

“Organisaatiotutkijat korostavat suosimiaan ajatuksia. Yhdelle se on strategia, toiselle kulttuuri ja kolmannelle tehokkuus. Keskittymällä vain johonkin niistä menetetään ymmärrys organisaatioiden monista erilaisista tarpeista, jotka tulisi samanaikaisesti ottaa huomioon”, toteaa Harisalo.

”Niihin pitää suhtautua maalaisjärjellä ja terveellä kyynisyydellä.”

Kollega työelämän mantroista

“Oletamme, että organisaatiot ovat huippuunsa viritettyjä koneita ymmärtämättä, että ne ovat aina joissain suhteissa epätäydellisiä ja siksi jatkuvasti kehittyviä. Meidän tulisi opetella johtamaan organisaatioiden potentiaalia ‘hyperorganisoidun sfäärin’ sijasta”, hän sanoo.

Veikkaan, että erilaisten työelämän muotivirtausten yhteentörmäykset, tai positiivisesta vinkkelistä limittymiset, tulevat yleistymään. Tämä johtuu siitä, että yhä kompleksisemmassa maailmassa koetaan suurta tarvetta kokonaisvaltaisille malleille tai maailmanselityksille. Kääntöpuolena on tietenkin vaara lipsahtaa hopealuotiajatteluun, jossa on kulloinkin vain yksi kuningas.

Palaan tuohon alun kysymykseen. Voivatko kaikki olla kuninkaita? Ja myös, voiko kaikki liittyä kaikkeen? Logiikka menee esimerkiksi niin, että hyvä työntekijäkokemus mahdollistaa asiakaskokemuksen rakentamisen, jossa huomioidaan myös vastuullisuusnäkökulmat.

Pitääkö kaikki liittää kaikkeen? “Mutta kaikkihan liittyy kaikkeen”, tuumasi eräs kollegani viisaasti ja epäröimättä ihmettelyyni. On se niinkin. Nykyään esimerkiksi vastuullisuuden käsite on laajentunut siitä mitä se on joskus ollut. Asiakaskokemuksen käsite ymmärretään nykyään laajemmin kuin aikoinaan, ja niin edelleen.

Jäin miettimään. Minun vastuullani ei ole liiketoiminnan pyörittämistä, joten voin helposti viisastella, mutta itselleni mielenrauhaa tuo kolme ajatusta. Ensimmäinen on, että mieti kahdesti, ennen kuin seuraat sitä, joka huutaa kovimmin. Toinen on, että kyllä strategisessa mielessä täytyy voida uskaltaa sanoa, että yksi asia on toista tärkeämpi, vaikka kaikki liittyisi kaikkeen. Kolmas on, että jos kaikki liittyy kaikkeen, etene tarpeeksi pieni pala kerrallaan.

Kuva: Unsplash. Kuvankäsittely: minä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Amy Webbin trendijärkäle julki: Cancel-kulttuurista häivytettyyn todellisuuteen – nämä asiat nousevat mediassa vuonna 2021

Kuvassa poimintoja Amy Webbin 2021 Tech Trend Report -raportin mediaa koskevan osuuden trendeistä.

Amerikkalaisfuturisti Amy Webbin Future Today -instituutin vuosittainen Tech Trends -raportti julkaistiin eilen 14:ttä kertaa. Raportti on teknologia- ja media-alan odotetuimpia laajuutensa ja yksityiskohtaisuutensa vuoksi.

Näin tiivistämismielessä täytyy sanoa, että laajuutta on jo vähän liikaa, nimittäin sivuja on sata enemmän kuin viimeksi, yli 500, ja trendiraportteja ei tällä kertaa ole yhtä, vaan 12. No, kaikkea ei olekaan tarkoitettu kerralla luettavaksi vaan apuvälineeksi esimerkiksi yritysten tulevaisuustöihin.

Tiivistän tähän kirjoitukseen vain raportin numero kolme (”New Realities”) ja siitäkin vain sen osan, joka käsittelee mediaa. Eli minkä asioiden ennakoidaan nousevan mediassa tämän vuoden aikana. Webb ei tarkoita, että kaikki trendit nousevat vuonna 2021 välttämättä valtavirtaan, vaan alleviivaa, että niihin olisi viimeistään nyt hyvä herätä. Raportissa on eriasteisia toimintakehotuksia kunkin trendin yhteydessä, kuten “seuraa tarkasti”, ”informoi strategiaa” tai “toimi nyt”.

Kritiikkinä silti todettakoon, että moni teema on toistunut Webbin raportissa vuodesta toiseen nousematta kuitenkaan koskaan aidosti valtavirtaan ainakaan mediassa – esimerkkinä virtuaalitodellisuus tai älylasit. Viime vuonna Webb myös ennakoi median huomiomittareiden (attention metrics) loppua tai lopun alkua, samoin tänä vuonna. Mutta aika hiljaista on isossa kuvassa ollut. Tärkeä pointti siitä huolimatta. Ehkä joskus näin tapahtuu.

Ohessa vapaasti käännetty tiivistelmä vuoden 2021 mediaosuuden pääpointeista, joita on raportissa yhdeksän.

– Kun koronadigiloikan digivälitteisen todellisuuden muodot kehittyvät ja tulee uusia, ne väistämättä omaksuvat keinoja virtuaalitodellisuuden kirjosta.

– Häivytetty todellisuus (diminished reality, DR) on lisätyn todellisuuden (AR) muoto, joka keskittyy fyysisten ympäristömme olemassaolevien elementtien typistämiseen sen sijaan että sinne digitaalisin keinoin lisättäisiin jotain uutta. Häivytetty todellisuus tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia lisätyn todellisuuden sovellusten kehittämiseen.

– Siirtymä käsillä käytettävistä laitteista kuten älykännyköistä silmillä käytettäviin laitteisiin kuten älylaseihin vauhdittuu.

– 5G:n yleistyminen, silmillä käytettävien älylaitteiden yleistyminen ja internetin virtuaalitilaratkaisujen yleistyminen mahdollistavat aidosti vaikuttavan metatodellisuuden luomisen, joka nivoutuu fyysiseen todellisuuteen.

– Silmillä käytettävät älylaitteet osaltaan nojaavat kehittyneeseen ääniteknologiaan, joten voimme odottaa aiempaa enemmän investointeja esimerkiksi luonnollisen kielen prosessoinnin (NLP) menetelmiin. Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden yhteenlaskettu liiketoiminnallinen arvo seuraavan vuosikymmenen aikana nousee satoihin miljardeihin dollareihin.

– Synteettisestä mediasta tulee aiempaa kiinteämpi osa tulevaisuuden laajennetun todellisuuden (XR, kattotermi joka kattaa VR:n ja AR:n) sovelluksia ja kokemuksia.

– Väärissä käsissä synteettinen media voi olla voimakas ja vaarallinen ase väärän tiedon levittämiseen, tahattomasti tai tahallisesti.

– Mediatoimialalla yritysostot ja sulautumiset jatkuvat, mikä tuo paineita journalistiselle riippumattomuudelle.

– Uutistoimijat saavat yhä useammin kilpailijoita mediatoimialan ulkopuolelta, kun tilauspohjaiset liiketoimintamallit yleistyvät maailmalla, ja valtava määrä yrityksiä kilpailee ihmisten huomiosta, ajasta ja rahasta.

Cancel-kulttuurista

Kuka saa päättää, kenen mielipide on “väärä”, vai pitäisikö kenenkään? Voimakkaan tiedostavuuden ilmentymästä cancel-kulttuurista raportti toteaa osuvasti, että sosiaalinen media on mahdollistanut superlatautuneen oravanpyörän, jossa ensin raivostutaan, sitten boikotoidaan sen jälkeen tulee vastareaktio. Raportti pitää cancel-kulttuuria disruptiivisena eli markkinoiden hämmentämiseen tai hajottamiseen pystyvänä muutosvoimana, jonka suhteen on toimittava nyt.

Yhtälö on vaikea ratkaistavaksi. Kuten raportissa todetaan, toisella puolella on joukko vaikutusvaltaisia tai etuoikeutettuja ihmisiä, jotka saattavat syyttää cancel-kulttuuria aiheettomasta ajojahdista, vaikka aihetta kritiikille olisikin. Toisaalta voidaan sanoa, että tietyt cancel-kulttuuriin luettavat ilmiöt ovat lähteneet liikkeelle vääristä motiiveista kuten kostonhalusta ja seurauksena joku tai jotkut joutuvat oikeusmurhan uhriksi.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tekoälyn ja journalismin suhteesta kaksi jättitutkimusta julki tällä viikolla – tässä pääpointit

Näyttökuva 2019-11-22 kello 10.40.38

Tekoälyn suhteesta journalismin tulevaisuuteen on tällä viikolla julkaistu kaksi laajaa tutkimusta, joiden pääpointit käyn lyhyesti läpi tässä kirjoituksessa.

146-sivuinen “The Next Newsroom” on Euroopan yleisradioliiton EBU:n julkaisu, jonka ovat tehneet LUT-yliopiston työelämäprofessori Atte Jääskeläinen ja mediakonsultti Maike Olij.

111-sivuinen “New Powers, New Responsibilities” puolestaan on London School of Economicsin ajatushautomon Polisin julkaisu, joka on tehty Googlen News Initiative -hankkeen rahoituksella. Sen on toimittanut LSE:n professori Charlie Beckett.

Kumpaankin on haastateltu lukuisia mediabisneksen huippuosaajia eri puolilta maailmaa konkreettisin esimerkein. Next Newsroom pitää datan ja tekoälyn laajamittaista hyödyntämistä “journalismin digitalisaation neljäntenä aaltona” verkon, mobiilin ja somen jälkeen. Tällä on vaikutusta sekä journalismin tekemiseen että sen saattamiseen asiakkaille ja näiden kautta journalismin arvolle yhteiskunnassa. New Powers, New Responsibilities puolestaan korostaa, että journalistien pitäisi rohkeasti katsoa tekoälyhypen ja ennakkokäsitysten yli ymmärtääkseen, mistä termien takana oikeasti on kyse. Kumpikin tutkimus punnitsee sekä uhkia että mahdollisuuksia. Tekoälyn mahdollisuuksiin tarttumisen tärkeyttä juuri nyt alleviivaavat kummatkin. Tärkeää on myös määritellä, mistä puhutaan, kun puhutaan tekoälystä.

Next Newsroomin keskeisiä johtopäätöksiä:

  • Jotta journalismin digitalisaation neljännessä aallossa voi menestyä, on ratkaistava sekä työkulttuuriin että teknologiaan liittyviä haasteita.
  • Perusteettomat pelot uusista teknologioista ja kohtuuttomat odotukset uusia teknologioita kohtaan elävät rinta rinnan.Näyttökuva 2019-11-22 kello 19.28.03
  • Ihmiset pelkäävät journalistisen identiteetin sekä autonomian menettämistä. Organisaatio voi jäädä muista jälkeen, jos se ei pysty ylittämään näitä pelkoja.
  • Vain tietyt osat journalismista voidaan automatisoida (esimerkiksi, että robotti kirjoittaa uutisia). Kuitenkin, käytännöllisesti katsoen kaikki työnkuvat tulevat jossain määrin muuttumaan. Toimitusten teknologiaymmärryksen on parannuttava.
  • Journalismin jakelun parantamisen kannalta on keskeistä panostaa personointiin sekä ihmisten henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaamiseen. Vaikka asian ympärillä on myös epäilyksiä, se voi kasvattaa journalismin arvoa, koska se parantaa hyödyllisen sisällön löydettävyyttä. Jos korkealaatuista sisältöä ei löydetä, sitä ei voida kuluttaa. Julkisen palvelun median omaleimaisuus on kirjoitettava sisään algoritmeihin, jotta voidaan varmistaa sen arvo yhteiskunnalle sekä välttää sudenkuopat ja sidonnaisuudet.
  • Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia läpivalaista algoritmista vallankäyttöä yhteiskunnassa. Se voi myös auttaa faktantarkistuksessa.Näyttökuva 2019-11-22 kello 19.26.16
  • Tekoälyn hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia myös mm. kääntämisen automatisoinnissa, äänentunnistuksessa sekä äänen generoimisessa tekstiksi.
  • Toimitusten pitäisi nopeasti siirtyä pelkän tavoittavuuden mittaamisesta muihin mittareihin, jotka paremmin kuvaavat niiden suhdetta yleisöihin.
  • Menestyksekkäitä tekoälyhankkeita yhdistää se, että niillä on vahva omistus ylimmässä johdossa, toteuttava porras on talon sisältä, ja ne ovat sellaista kaliiperia, joka on linjassa strategisten tavoitteiden kanssa. Johdon on korostettava tavoitteita, mutta annettava tekijöille tarpeeksi vapauksia näihin pääsemiseksi.

Näyttökuva 2019-11-22 kello 19.13.19

New Powers, New Responsibilitiesin keskeisiä johtopäätöksiä:

  • Tekoälyn eri muotojen hyödyntäminen on jo nyt merkittävä osa journalismia, mutta tämä jakautuu alalla epätasaisesti. Strateginen suunnittelu on vajavaista tai olematonta.
  • Edistyksellisimmätkin tekoälyä hyödyntävät uutistoimijat kuvaavat sitä ”lisäkkeeksi”, kyse ei ole vielä kokonaisvaltaisesta muutoksesta.
  • On tärkeää määritellä, mitä tekoäly organisaatiossa tarkoittaa, jotta sen suhde strategiaan voidaan miettiä. Tämä helpottaa myös viestimistä.
  • Kolme tärkeintä motiivia tekoälyn hyödyntämiseen ovat [tutkimuksen kyselyssä], että journalistit voisivat työskennellä tehokkaammin, asiakkaat saisivat heille merkityksellisempiä sisältöjä, ja kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa.
  • Erityisesti pienet uutistoimijat ovat huolissaan, että jäävät muista jälkeen.
  • Tekoälyn merkitys korostuu tulevaisuudessa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Journalismin pitäisi ottaa oppia muilta toimialoilta, miten teknologiaa voidaan hyödyntää.

    Näyttökuva 2019-11-22 kello 19.37.38

    New Powers, New Responsibilities -tutkimuksen esimerkeistä löytyy mm. Ylen Voitto-robotti.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Iso Ysi, kuollut yksityisyys ja 5 muuta pääpointtia Amy Webbin tuoreesta teknologiaraportista

Näyttökuva 2019-3-10 kello 8.48.48.png

Nämä termit korostuvat eniten tämänvuotisessa raportissa.

Seuraavassa vapaasti käännettynä t-o-d-e-l-l-a karsittu tiivistys amerikkalaisfuturisti Amy Webbin uunituoreen 381-sivuisen teknologiatrendiraportin tiivistelmäosion seitsemästä pääpointista.

12:tta kertaa julkistettu rapsa sisältää tänä vuonna 315 trendiä ja 48 skenaariota eli vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Sivuilta löytyy konkretiaa älyvöistä vihreään teknologiaan ja nanobottisairaanhoitajiin, mutta tässä siis hyvin karsittu tiivistelmä.

1. Yksityisyys on kuollut.

”Meillä ei ole enää odotusarvoa täydellisestä yksityisyydestä. Vuonna 2019 luot dataa pelkästään olemalla elossa, ja sitä dataa louhitaan, rikastetaan, tuotteistetaan ja sillä ansaitaan rahaa.”

2. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi.

”Pian puhut useammin kuin näppäilet.”

3. Iso Ysi, The Big Nine.

”Kuusi amerikkalaista ja kolme kiinalaista suuryritystä määrittävät pitkälti tekoälykehityksen suunnan. USA:ssa Google, Amazon, Microsoft, Apple, IBM, Facebook – Kiinassa BAT eli Baidu, Alibaba ja Tencent. Lännessä tekoälykehittäjien on käytännössä pian valittava, ottaako kumppanikseen Googlen, Amazonin vai Microsoftin.”

4. Henkilökohtaisen datan keruuvarastot tulevat.

”PDR, Personal Data Records. Sisältää kaiken digitaalisen datan, jota luomme, mutta myös muuta tietoa, kuten koulu- tai työhistorian. Big Ninella on keskeinen rooli tietojen hallinnoinnissa. ”PDR:si tulee olemaan periytyvä – voit välittää sen lapsillesi.”

5. Kiinan nousu jatkuu, eikä vain tekoälyssä.

”Se on käynnistänyt avaruuskilvan ei vain viedäkseen ihmisen takaisin Kuuhun, vaan rakentaakseen elämisen ja viljelyksen mahdollistavat tilat Kuuhun. Kiina kehittää infraa Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Olisi virhe tarkastella näitä trendejä erillään, koska niiden välillä on yhteys. Jotain isompaa on tapahtumassa.”

6. Lainsäätäjät eivät pysy tieteen ja teknologian kehityksen tuomien uusien haasteiden perässä.

”Uusia sääntelyehdotuksia varmasti tulee vuonna 2019, mutta niiden laajempia vaikutuksia ei ymmärretä.

7. Konsolidaatio eli yritysostot tai yritysten yhdistymiset on vuoden 2019 avainteemoja.

”Tätä on jo tapahtunut teknologiassa ja mediassa ja odotamme kehityksen jatkuvan. Siitä yleensä seuraa voimavarojen keskittymistä, mikä usein kiihdyttää kehitystä.”

PS. Raportissa julkistettiin myös parhaiden älykaupunkien ranking (sivu 333): ykkösenä on Kööpenhamina. Paras suomalaiskaupunki on Turku sijalla 7.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

10 avainhavaintoa uunituoreesta Reuters-raportista – näin 200 digimediapomoa näkee vuoden 2019

näyttökuva 2019-1-10 kello 17.14.15

Google tärkeä, Facebook ei enää. Katseet takaisin omiin alustoihin. Katseet tilauksiin, mutta rajat saattavat tulla jo vastaan. Irtisanomisaalto häämöttää.

Muun muassa tältä kuulostavat alkavan vuoden satsaukset, pelot ja toiveet noin kahdensadan kv-digimediassa työskentelevän esimiehen silmin. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin 50-sivuinen raportti ”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2019” julkaistiin keskiviikkona.

Raportin pääviesti on aavistuksen pessimistisempi kuin viime kesänä julkaistu laajempi Digital News Report 2018. Siinä keskeinen viesti oli, että uutispalveluista maksaminen ja maksuhalukkuus olivat kasvaneet, mikä luo alalle toivoa. Näin on toki nytkin, mutta:

”Vale- harhaanjohtavat ja äärisisällöt kaivavat edelleen maata demokratian alta. – – – Mediatoimijat suuntaavat katseet tilausmaksuihin korvatakseen mainostulojen pudotusta, mutta on todennäköistä, että rajat tai rajoitteet alkavat tulla vastaan vuonna 2019. Kaikki tämä huomioiden on todennäköistä, että tänä vuonna on edessä suurin journalististen irtisanomisten aalto vuosiin – – –”, raportti ennustaa.

Ja:

”Tämä vuosi tulee olemaan vuosi, kun alustayhtiöiden sääntely alkaa toden teolla näkyä. – – – Apple-johtaja Tim Cookia mukaellen, jokin jota ei aiemmin osattu edes ajatella on nyt vääjäämätöntä – tosin yksityiskohdat tulevat olemaan sotkuisia, taisteluiden sävyttämiä ja seurausten havaitseminen kestää aikansa.”

Keskeisimmiksi raportti nostaa mm. nämä 10 asiaa (vapaat käännökset minun):

näyttökuva 2019-1-10 kello 17.59.38

  • Tilaus- ja jäsenyysmaksut ovat nousseet ansaintalogiikan ytimeen, mikä on iso muutos media-alalle. Yhä harvempi pitää näyttömainontaa, natiivimainontaa tai lahjoituksia kaikista tärkeimpänä kehityskohteena ansaintamalleissa, tärkeänä kyllä edelleen. Erilaisia tukirahoitusmuotoja pidetään yhä hyväksyttävämpinä tietyntyyppiseen uutistoimintaan.näyttökuva 2019-1-10 kello 17.57.33
  • Uutismedia alkaa olla kyllästynyt Facebookiin, katseita suunnataan muualle. Alle puolet vastaajista katsoi, että FB on tärkeä tai erittäin tärkeä alusta heille tänä vuonna. Lukemat ovat Apple Newsin ja Youtuben luokkaa. Youtuben omistajaan Googleen sen sijaan suhtaudutaan luottavaisemmin. Sitä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, yleensä kävijäliikennesyistä, 87%.
  • Henkilöstön jaksaminen ja diversiteetti mietityttävät.
  • Kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että personointi on kriittisen keskeinen keino vastata tulevaisuuden haasteisiin. Yhtä moni piti tärkeänä sijoittaa enemmän voimavaroja tekoälyyn, kuitenkin niin, että resurssit eivät saa olla pois journalistisesta työstä. Tekoäly mahdollistaa henkilökohtaisemman ja käyttäjälle merkityksellisemmän uutispalvelun.
  • Audion merkitys sisältö- ja kaupallisessa strategiassa korostuu (vielä se ei ole hääppöinen – lisää aiemmassa blogikirjoituksessani).
  • Virtuaaliassistenttien roolin uskotaan tulevan lähivuosina tärkeämmäksi uutisille.
  • Tavat kertoa siitä, miksi uutistoimijoiden sisällöt ovat luotettavia, muuttuvat selittävämmiksi ja konkreettisemmiksi ja läpinäkyvyys paranee.
  • Aidosti merkityksellinen sisältö korostuu, kun “digitaaliset detox-kuurit” yleistyvät.
  • “Slow news” eli “hitaat uutiset” nousee keskusteluun (“ei breaking-newseja, vähemmän journalismia, enemmän vaikuttavuutta”). Epäselvää on toistaiseksi, kuinka monia se lopulta kiinnostaa ja ennen kaikkea, missä määrin siitä ollaan valmiita maksamaan.
  • Ihmisille saattaa iskeä maksumuuriväsymys. Ärsytyskynnys on jo noussut.
  • Teknologian saralla yleistyvät taitettavat puhelimet, 5G ja vihdoin itseohjautuvat ajoneuvopalvelut. Lohkoketjuteknologian potentiaalista mediassa puhutaan, mutta käytännön toteutukset ovat edelleen osin auki.

Tällaisessa ympäristössä uutisorganisaatioilla pitää olla entistä kirkkaampana mielessä, minkä asioiden puolesta ne toimivat ja millaisia yleisöjä ne palvelevat, raportti summaa.

Normaali