Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Mittareiden vaikeaselkoisuus ongelma toimituksissa – Raportti: Nämä 6 ohjetta auttavat eteenpäin

Näyttökuva 2019-3-14 kello 9.30.16.png

Kuvakaappaus.

Miten rakentaa aidosti datasta inspiroituva toimitus, jossa tieto ohjaa tekemään parempaa journalismia ja auttaa saavuttamaan organisaation tavoitteet? Tähän kysymykseen hakee vastausta American Press Instituten Strategy Studies -toiminnon maaliskuussa julkaisema raportti How to build a metrics-savvy newsroom.

”Toimittajilla on maine, että he sivuuttavat datan työssään. Mutta tämä maine ei ole ansaittua. Journalistit eivät inhoa dataa. He vain kaipaavat dataa, jota on helppo ymmärtää, dataa joka antaa heille heti tarvittavan tiedon miten palvella yleisöjä paremmin, sekä vahvistusta sille, että heidän työllään on merkitystä”, raportti alustaa.

Raportin pihvi on, että mittarit pitää sitoa strategiaan, tekijöiden on ymmärrettävä miksi mittarit ovat sellaisia kuin ovat ja että datasta pitää syntyä näkemystä. Tämä edellyttää jatkuvaa opettamista ja opettelua, mitä ei tapahdu ilman asianmukaista resurssointia.

“The newsrooms that are most effective at using metrics are the ones that connect every journalist’s work to the company’s success, and provide teaching and learning resources to understand what’s measured and why, spot opportunities, and celebrate important victories.”

Keskustelu ja viestiminen ovat keskeisessä osassa, mikä edellyttää myös uudenlaisia työrooleja, jotka rakentavat siltoja eri osaajien välille. Esimerkiksi amerikkalaisessa julkisen palvelun radiossa NPR:ssä analyytikot toimivat eräänlaisina tulkkeina (tämä on hyvin lähellä omaa aikaisempaa työrooliani Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen audience editorina) :

”NPR uses its digital metrics analysts as translators who explain executive-level strategy in terms of newsroom-level activity.”

Mittareiden yksinkertaisuus ei siis tarkoita, että niiden tulkitseminen olisi silti aina helppoa. Siksi tarvitaan laaja-alaista keskustelua joka tasolla.

”Most of the success that we saw in different organizations comes down to the level at which leadership talks about the newsroom’s goals.”

Tämä esimerkki valaisee mielestäni hyvin asiaa. Dallas Morning News -sanomalehden yksi KPI eli suorituskykymittari on yhtiötasolla konversio eli kiinnostuneiden lukijoiden muuttaminen tilaajiksi, mutta tätä mittaria ei ole vaikeaselkoisuutensa takia haluttu tuoda toimittajien tasolle. Toimittajien seuraamat mittarit – palaavat kävijät ja jutuissa käytetty aika – toki tukevat KPI:tä, tai ainakin niiden oletetaan korreloivan.

“Setting conversion goals is tricky, but we can set goals around metrics that correlate [to it], said Amanda Wilkins, who managed audience development for the Morning News before moving to a product development role at McClatchy. ’Our overarching company key performance indicator is conversion, but individual KPIs are returning visitors and engaged minutes in a story. That’s a huge takeaway.'”

Raportin tekijät määrittelevät kuusi kohtaa, jotka on hyvä ottaa huomioon, kun toimitusorganisaatioissa mietitään onnistumisen mittareita (Omasta mielestäni tämä lista on varsin mainio, vaikkei varsinaisia mittariratkaisuja tarjoakaan. Tavoitteen ja mittarin välinen ero on myös tärkeää tiedostaa).

  1. Määrittele organisaatiosi päätavoitteet ja niihin liittyvät KPI:t eli suorituskykymittarit.
  2. Sido organisaation tavoitteet toimituksen toimintaan.
  3. Ajattele yksilön kannalta: Tee selväksi, miten kukin työntekijä voi vaikuttaa asiaan ja mitä hänen on tiedettävä ymmärtääkseen, onko hän onnistunut.
  4. Erityisesti käynnistysvaiheessa tarjoa valmennusta ja keskusteluapua. Paras tapa edetä ovat kahdenväliset keskustelut journalistien kanssa (oma huomio: tästä en voisi olla enempää samaa mieltä!)
  5. Käytä dashboardeja ja uutiskirjeitä luodaksesi jatkuvan palautteen kulttuuria.
  6. Keskustele säännöllisesti journalistien kanssa, mitä opittiin. Kasvokkain.

PS. Alla näkyvä kuva on oma tapani hahmottaa, miten onnistumisen mittaaminen kytkeytyy strategiaan. Käytännössä periaate on sama, jota myös em. raportissa tuodaan esille: KPI:den määrittelemisen jälkeen on huolehdittava, että tavat arvioida eri toimenpiteiden onnistumista ovat linjassa KPI:den kanssa, jos ne ovat erit.

Näyttökuva 2019-2-19 kello 14.22.49

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Iso Ysi, kuollut yksityisyys ja 5 muuta pääpointtia Amy Webbin tuoreesta teknologiaraportista

Näyttökuva 2019-3-10 kello 8.48.48.png

Nämä termit korostuvat eniten tämänvuotisessa raportissa.

Seuraavassa vapaasti käännettynä t-o-d-e-l-l-a karsittu tiivistys amerikkalaisfuturisti Amy Webbin uunituoreen 381-sivuisen teknologiatrendiraportin tiivistelmäosion seitsemästä pääpointista.

12:tta kertaa julkistettu rapsa sisältää tänä vuonna 315 trendiä ja 48 skenaariota eli vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Sivuilta löytyy konkretiaa älyvöistä vihreään teknologiaan ja nanobottisairaanhoitajiin, mutta tässä siis hyvin karsittu tiivistelmä.

1. Yksityisyys on kuollut.

”Meillä ei ole enää odotusarvoa täydellisestä yksityisyydestä. Vuonna 2019 luot dataa pelkästään olemalla elossa, ja sitä dataa louhitaan, rikastetaan, tuotteistetaan ja sillä ansaitaan rahaa.”

2. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi.

”Pian puhut useammin kuin näppäilet.”

3. Iso Ysi, The Big Nine.

”Kuusi amerikkalaista ja kolme kiinalaista suuryritystä määrittävät pitkälti tekoälykehityksen suunnan. USA:ssa Google, Amazon, Microsoft, Apple, IBM, Facebook – Kiinassa BAT eli Baidu, Alibaba ja Tencent. Lännessä tekoälykehittäjien on käytännössä pian valittava, ottaako kumppanikseen Googlen, Amazonin vai Microsoftin.”

4. Henkilökohtaisen datan keruuvarastot tulevat.

”PDR, Personal Data Records. Sisältää kaiken digitaalisen datan, jota luomme, mutta myös muuta tietoa, kuten koulu- tai työhistorian. Big Ninella on keskeinen rooli tietojen hallinnoinnissa. ”PDR:si tulee olemaan periytyvä – voit välittää sen lapsillesi.”

5. Kiinan nousu jatkuu, eikä vain tekoälyssä.

”Se on käynnistänyt avaruuskilvan ei vain viedäkseen ihmisen takaisin Kuuhun, vaan rakentaakseen elämisen ja viljelyksen mahdollistavat tilat Kuuhun. Kiina kehittää infraa Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Olisi virhe tarkastella näitä trendejä erillään, koska niiden välillä on yhteys. Jotain isompaa on tapahtumassa.”

6. Lainsäätäjät eivät pysy tieteen ja teknologian kehityksen tuomien uusien haasteiden perässä.

”Uusia sääntelyehdotuksia varmasti tulee vuonna 2019, mutta niiden laajempia vaikutuksia ei ymmärretä.

7. Konsolidaatio eli yritysostot tai yritysten yhdistymiset on vuoden 2019 avainteemoja.

”Tätä on jo tapahtunut teknologiassa ja mediassa ja odotamme kehityksen jatkuvan. Siitä yleensä seuraa voimavarojen keskittymistä, mikä usein kiihdyttää kehitystä.”

PS. Raportissa julkistettiin myös parhaiden älykaupunkien ranking (sivu 333): ykkösenä on Kööpenhamina. Paras suomalaiskaupunki on Turku sijalla 7.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

On täysin oikein, että datan öljyvertausta kritisoidaan – mutta mukana alkaa olla myös olkiukkoa

Näyttökuva 2018-8-30 kello 21.01.38.png

Data is the new oil -ilmaisun googlaaminen on kääntynyt tänä vuonna laskuun Google Trends -työkalun mukaan. Pystyakselin luvut kuvaavat haun suosiota, eivät hakujen määrää.

Ennen: Data on uusi öljy!

Nyt: Ei muuten ole. Pelkällä datalla et tee mitään.

Näinhän tämä keskustelu tuntuu suurin piirtein edenneen viime vuosina. Ja hyvä niin. Ihan oikeasti.

Olkiukko. Se on retoriikan keino, jolla tarkoitetaan toisen osapuolen liioiteltua tai vääristeltyä näkemystä, jonka päälle omaa argumentointia sitten rakennetaan.

Olkiukon piirteitä alkaa olla hieman havaittavissa eri puolilta kumpuavassa kritiikissä, jossa arvostellaan ilmaisua ”data on uusi öljy.”  Millainen osapuoli, millainen laaja yhteenliittymä tuolla jossain aidosti alun perinkään oli sitä mieltä, että data pelastaa kaiken? No, rehellisyyden nimissä on sanottava, että jotkut dataa kauppaavat tahot ovat varmasti viestittäneet asiaa tässä hengessä, mutta eivät nekään “pelkällä datalla” enää pitkälle pötki, vaan se on kyettävä luontevasti muuttamaan liiketoimintaa tukevaksi näkemykseksi. Databisneksessä jyvät ovat jo alkaneet seuloutua akanoista, kun näytöt joko puhuvat tai eivät puhu puolestaan.

Eihän se tietenkään ole niin, että data varauksettomasti pelastaa koko maailman. Hyviä asioita maailmassa voi tehdä ilmankin dataa, ehkä jopa hyvää liiketoimintaa. Ja on voitava myös sanoa, että nyt tämä datasta vouhkaaminen menee liian pitkälle.

Mutta ei se myöskään ole aina ihan niin, että tiedolla johtaminen korvaisi älyllä johtamisen, kuten hieman vihjataan tässä Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen ja konsultti Hermanni Hyytiälän hyvässä kirjoituksessa “Älä vertaa dataa öljyyn: Vanha ajattelu ei ratkaise uusia ongelmia työelämässä ja päätöksenteossa”. He toteavat muun muassa:

”Data ja tekoäly nähdään ratkaisuna moneen. Vähemmän on puhuttu siitä, miten yhdistää avoin data ja kokemuksellinen, hiljainen tieto, älykkyys ja viisaus. Matka datasta viisaudeksi on samalla matka määrästä laatuun, yleisestä kontekstisidonnaiseen ja helposta rutiinista ihmisen energiaa syövään ponnisteluun.”

Onko todella puhuttu, vähemmän? Ehkä, riippuu varmasti toimialastakin. Asia on kiistatta tärkeää vähintäänkin tunnistaa. Heinosen ja Hyytiälän punnittu kirjoitus on kerrassaan mainio ja inspiroi uudenlaiseen ajatteluun – mutta ehkä myös hieman nostattaa kulmakarvoja meissä, joiden mielestä data ja ihmisen intuitio kulkevat parhaimmillaan kauniisti käsi kädessä liiketoiminnan moderneja arvoja kuten vastuullisuutta tukien. Uudeksi öljyksi en data ja intuitio -komboa siltikään uskaltaisi kutsua=)

Normaali
Liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Essee: Mitkä asiat vaikuttavat mediatoimialan tulevaisuuteen? Neljä pointtia

jl_20160824_571-copy_nelio

Kalle Pirhonen (elikkäs Numeroiden takaa -blogin kirjoittaja).

Mikä pysyy, kun kaikki muuttuu? Edes media-sanan määritelmästä ei ole yhtä näkemystä.

Ensiksi määrittelen, mitä mediatoimialalla tarkoitetaan. Miellän sen suppeamman määritelmän mukaan joukkotiedotusvälineiksi, jotka harjoittavat jonkinlaista julkaisutoimintaa eri alustoilla. Laajemman määritelmän mukaan mediatoimialaan laskettaisiin myös sosiaalinen media. Tämä, mitä sektoriin kenenkin mielestä kuuluu tai ei kuulu, kuvastaa osaltaan mediatoimialan murrosta.

Kokonaisuuden voi jäsentää hyvin monella eri tavalla. Tämä on minun tapani.

Tässä kirjoituksessa käsittelen seuraavia neljää kokonaisuutta: 1) median tehtävä, objektiivisuuden ihanne & yhteiskunnan vastakkainasettelu, 2) alustatalous, 3) data ja 4) tiedonvälityksen henkilöistyminen.

YKSI mediatoimialaan vaikuttavista merkittävimmistä ilmiöistä on yhteiskunnan/yhteiskuntien polarisoituminen eli vastakkainasettelun lisääntyminen. Samaan aikaan kun mediatoimialan ulkopuolella maailman suurimmatkin yhtiöt ovat alkaneet ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin – siis olemalla jotakin mieltä sen sijaan että välttäisivät kaikin keinoin ottamasta kantaa – mediatoimialan sisällä journalismi käy jaakobinpainia, ollako jotakin mieltä vai pitäytyäkö objektiivisuuden ihanteessa. En ole lainkaan varma, kantaako objektiivisuuden näennäinen ihanne nykyaikana ns. maaliin asti, mutta en myöskään haluaisi nähdä Euroopassa Yhdysvaltain kaltaista puolensa valinneiden ja poteroihinsa kaivautuneiden tiedotusvälineistöä, koska sekin ruokkii vastakkainasettelua.

”Omien alustojen tulisi olla kehittämisen keskiössä, mutta samaan aikaan pidän vaarallisena ajattelua, jossa mediataloissa väheksytään sosiaalisen median alustoja ja ne arvotetaan toisarvoisiksi. Ajattelu muuttuu helposti ylimielisyydeksi, ja ylimielisyydellä on taipumus kostautua.”

Näen kuitenkin, että mediatoimialalla on nykyisenkaltaisessa polarisoituneessa maailmassa vaarana jäädä paitsioon, ikään kuin objektiivisuutensa vangiksi, vaikka toki asian voi nähdä myös täsmälleen päin vastoin. Mutta kuten olemme nähneet, ei medioita, tai oikeammin kai pitäisi sanoa journalismia, jalosta tavoitteestaan huolimatta objektiivisena aina pidetä – voisiko mukana olla ainakin osittain vastareaktiota väitettyyn objektiivisuuteen? Tähän voi löytyä ratkaisumalleja avoimemmasta lähestymistavasta henkilöbrändeistymiseen “kasvottoman” organisaation sisällä.

Arvojen tasolla tiedotusvälineiden perimmäinen tavoite on nähdäkseni demokratian tukeminen, mille vastakkainasettelun voi ajatella olevan uhka. Keskeinen kysymys on, mitä demokratian tukeminen kenellekin tarkoittaa. Se on pyrittävä määrittelemään mediatalossa aivan tuotetasolle asti.

Sisältöjen tasolla yksi keskeinen kysymys on, missä määrin media keskittyy journalistisessa toiminnassaan epäkohtien esilletuomiseen ja missä määrin se pystyy laajentamaan rooliaan tästä niin kutsutusta, sinänsä keskeisen tärkeästä, epäkohtajournalismista. Jos tasapaino ei ole oikea, voidaan kysyä, vääristyykö median ihmisille tuottama kuva maailmasta ollen liian negatiivinen todellisuuteen nähden. Valinta on toki median, mutta yleisö voi äänestää jaloillaan. Muutos edellyttää sen hyväksymistä, että uutisen käsite laajenee (nuorillehan uutisen käsite on tutkitusti laajempi kuin toimittajille).

TOINEN merkittävä mediatoimialaan vaikuttava ilmiö on (digitaalinen) alustatalous, siis verkon päälle rakennetut erilaiset palvelut, joihin itse luen mukaan myös sosiaalisen median. Kärjistäen: Jos ennen yleisöt menivät median luokse, nykyään median on mentävä yleisöjensä luokse.

Tämä sanottua, asia ei ole niin mustavalkoinen, että yleisöt joko tulevat tai eivät tule median luokse. Konkreettinen esimerkki tästä on, että maailman suurimmat mediat yhä pitävät sosiaalisesta mediasta tulevaa liikennettä omiin palveluihinsa vähintään yhtä tärkeänä mittarina kuin pelkästään sosiaalisen median sisällä kertyvää sitoutumista. Mediabisnes ei ole joko tai, vaan sekä että -bisnestä, mitä tulee alustatalouteen. Liian mustavalkoiset oletukset median tulevaisuudesta voivat ohjata strategisesti väärään suuntaan.

”Samaan aikaan kun mediatoimialan ulkopuolella maailman suurimmatkin yhtiöt ovat alkaneet ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin – siis olemalla jotakin mieltä sen sijaan että välttäisivät kaikin keinoin ottamasta kantaa – mediatoimialan sisällä journalismi käy ikuista jaakobinpainia, ollako jotakin mieltä vai pitäytyäkö objektiivisuuden ihanteessa.”

En ota sen kummemmin kantaa liiketoimintamalleihin, mutta mediayhtiön omien alustojen tulisi olla kehittämisen keskiössä, minkä tärkeyttä Facebookin Cambridge Analytica -skandaali korostaa. Uskon tulevaisuuden osoittavan, että muut somet eivät ole sen parempia tai pahempia. MUTTA samaan aikaan pidän vaarallisena ajattelua, jossa mediataloissa väheksytään sosiaalisen median alustoja ja ne arvotetaan toisarvoisiksi omaan alustaan nähden. Ajattelu muuttuu helposti ylimielisyydeksi, ja ylimielisyydellä on taipumus kostautua. Samanarvoisuuden status on symbolisesti merkittävä asia sisältöjen tekemisen kannalta, mutta kaiken tekemisen täytyy lähteä selkeästä tavoitteenasetannasta. Muuten ammutaan päämäärättömästi joka suuntaan.

Tähän teemaan liitän myös algoritmit ja kysymyksen, onko mediatoimiala niiden armoilla vai ei. Tämäkään asia ei ole näin mustavalkoinen: niin Facebookin kuin Googlenkin algoritmit ovat jo olleet medioille myös hyödyksi. Mutta riskit on kyettävä tunnistamaan ja tiedostamaan. Esimerkiksi Google ei ole välttämättä sen helpompi kumppani medioille kuin Facebook, mikä isommassa kuvassa liittyy mainostamisen logiikkaan. Facebookin uutissisältöjen näkyvyyttä laskevasta algoritmiuudistuksesta ei ollut kulunut kauaakaan, kun jo arvuuteltiin, laskeeko Googlen omistaman Youtuben algoritmi uutissisältöjen näkyvyyttä, koska ne eivät ole ns. mainostajaystävällisiä. Viittaan mm. tähän Philip DeFrancon tapaukseen.

”On kiinnitettävä huomiota siihen, minkä verran voimavaroja sijoitetaan olemassaolevan hyvän ja vanhan kehittämiseen, minkä verran voimavaroja sijoitetaan täysin uuden kehittämiseen ja minkä verran voimavaroja sijoitetaan vanhasta luopumiseen.”

Tässä yhteydessä haluaisin puhua sisällöistä. Sisällöt liittyvät keskeisesti alustatalouteen, ja mediatalot ovat perinteisesti olleet sisältötaloja – siis tuottaneet eri alustoille sisältöjä. Olen joidenkin kollegoideni kanssa pohdiskellut, onko sen oltava aina näin, vai voivatko tiedotusvälineet olla tulevaisuudessa kokonaisvaltaisemmin palveluita tuottavia yksiköitä kuin vain sisällöntuotantoyksiköitä. Palveluilla tarkoitan kiinteämpää vuorovaikutusta yleisöihin kuin mitä pelkällä sisällöntuotannolla on saavutettavissa, vaikka jälkimmäiseen liittyisikin vuorovaikutuksellisia elementtejä – tiedämmehän, että vuorovaikutus on keskeinen tekijä lukijan, kuulijan tai katsojan sitouttamisessa. Aivan yksinkertaisimmillaan tarkoitan tällaista tai tällaista toimintaa.

”Yleisönsä tuntemalla mediatalot pystyvät kehittämään sisällöistään ja palveluistaan parempia.”

Median omien alustojen tulevaisuus? Ensimmäisenä tulee mieleen kaksi asiaa. Ensinnäkin, nuorempien tavoittelu omille alustoille tulee vaikeammaksi, alustojen yleisöt vanhenevat. Toiseksi, mikä on tulevaisuudessa “alusta”? Kyllä, sisältöjä varmastikin kulutetaan erilaisista käyttöliittymistä ja erilaisilta pinnoilta, mutta olisi vaarallista ajatella esimerkiksi, että juuri_nyt olisi oikea hetki sijoittaa kaikki resurssit vaikkapa siihen, miten virtuaaliapuri Alexa tuuttaa ulos uutisia. Kuka huomasi, mitä VR:lle on nyt käymässä? Sille on alettu sanoa heipat.

Mitä tällaisessa tilanteessa sitten pitäisi tehdä?

Yritän avata asiaa voimavarojen kohdistamisen kautta.

En kauheasti välitä ilmaisusta data on uusi öljy, koska se pitää sisällään paljon inflatoitunutta pöhinäpuhetta. Sama koskee tekoälykeskustelua. Haluan alleviivata, että olen ehdottomasti sitä mieltä, että mediatalojen on satsattava tekoälyyn yleisöjensä palvelemiseksi, missä ollaan paikoin jo takamatkalla, mutta samaan aikaan on kiinnitettävä huomiota siihen, minkä verran voimavaroja sijoitetaan olemassaolevan hyvän ja vanhan kehittämiseen, minkä verran voimavaroja sijoitetaan täysin uuden kehittämiseen ja minkä verran voimavaroja sijoitetaan vanhasta luopumiseen. Tarkoitan, että jos lähitulevaisuudessa parhaiden arvioidemme mukaan todella siintää maailma, jossa luemme uutisia jääkaapinovesta tai pyydämme virtuaaliapuria kertomaan ne ääneen, saattaisi olla strategisesti hätiköityä sitoa kaikki voimavarat sellaiseen tulevaisuuteen varautumiseen.

”Joukkotiedotusvälineen on nykyisessä pirstaloituneessa maailmassa aiempaa vaikeampi pysyä asiakkailleen merkityksellisenä, mikä korostaa datan hyödyntämisen merkitystä.”

Minkä verran varautumista on tarpeeksi, jotta epävarma tulevaisuus voidaan ottaa riittävällä työkalupakilla vastaan, ei ole yksiselitteinen kysymys, mutta epätasapainon vaara vanhaan ja uuteen satsaamisen välillä on hyvä huomioida (ja sitten kun muistettaisiin sekin, että tekoälyä on monenlaista).

KOLMAS merkittävä mediatoimialaan vaikuttava ilmiö on data ja sen hyödyntäminen. Datalla tarkoitan tässä yhteydessä termin laajinta mahdollista merkitystä: mitä tahansa sisällöistä, palveluista ja niiden käyttäjistä saatavaa tietoa, on se sitten kysyttyä tai mitattua. Yleisönsä tuntemalla mediatalot pystyvät kehittämään sisällöistään ja palveluistaan parempia. “Parempia” tarkoittaa, että asiakkaat kokevat kasvavassa määrin hyötyvänsä sisällöistä ja palveluista. Tämä asiakasarvon mittaaminen on analytiikan perimmäinen tehtävä, missä on viime vuosina menty yleisesti ottaen paljon eteenpäin, vaikka paljon on vielä matkaa kulkematta. On jokseenkin yleisesti hyväksytty ajatus, että analytiikan tulevaisuus on yksilön käyttäytymisen ymmärtämisessä, kun nykyään keskitytään vielä usein ihmisten kuvaamiseen keskiarvoistamalla heidät vaikkapa pelkästään iän perusteella. Joukkotiedotusvälineen on nykyisessä pirstaloituneessa maailmassa aiempaa vaikeampi pysyä asiakkailleen merkityksellisenä, mikä korostaa datan hyödyntämisen merkitystä.

Data on myös kauppatavaraa ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Luotettavuus on keskeisessä asemassa. Painetta avoimuuteen lisää toukokuussa voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus. Tietosuoja-asetus tarkoittaa, että Euroopan unionin kansalainen voi tarkistaa, millaisia tietoja hänestä on tallennettu ja myös poistattaa niitä.

Kun mediataloissa pyrimme ymmärtämään yleisöjä, on olennaista ymmärtää, että ihmisiä ei voi keskiarvoistaa: ei ole yhtä tai muutamaa yleisöä vaan lukemattomia yleisöjä – esimerkiksi alle 45-vuotiaat ei oikeasti ole “yleisö”. Tulkitsen, että yksilökeskeisempi lähestymistapa on seurausta kulutuksen pirstaloitumisesta ja yhteiskunnan pirstaloitumisesta yleensä, enkä osaa nähdä sellaista tulevaisuutta, jossa palattaisiin entiseen massamedia-aikaan, elleivät sitten maailmansodan kaltaiset globaalit tapahtumat aiheuta jotain, mitä emme osaa lainkaan ennakoida.

Näyttökuva 2018-04-28 kello 12.35.50.png

Mediataloissa sisältöjen ja verkkoanalytiikan suhdetta voidaan tarkastella esimerkiksi näin. Lähde: Kalle Pirhonen, Yle 2018.

Pirstaloitumisesta on nähdäkseni seurannut kaksi asiaa, kun sitä tarkastellaan yksittäisen median näkökulmasta: hyvä sisältö ei välttämättä yksin riitä, eikä yksi palvelu välttämättä riitä kaikille. Palvelulla en tässä kohtaa tarkoita teknologia-alustaa, vaan termiä sen laajemmassa merkityksessä. On kehitettävä sisältöä, on kehitettävä jakelua, on kehitettävä muotoa.

Datan hyödyntämisessä ollaan tällä hetkellä monin paikoin vaiheessa, jossa dataa on valtavasti, mutta vielä on matkaa sen opettelemiseen, miten se muutetaan konkreettisiksi teoiksi. Tämä helpottuu, kun mediayhtiön tavoitteet ovat selkeät ja yhtiön arvoihin sidotut.

Datalla ei ole etiikkaa (kollegalleni kiitos tästä erinomaisesta ilmaisusta), se tulee ihmisiltä, mutta oikein käytettynä data on erinomainen työkalu luovuuden kaveriksi.

NELJÄS mediatoimialaan vaikuttava ilmiö on tiedonvälityksen henkilöistyminen, mitä sosiaalinen media on kiihdyttänyt. Vahva henkilöbrändi saa äänensä usein helpommin kuuluviin kuin kasvoton mediabrändi. Kasvottoman mediabrändin ja vahvan henkilöbrändin yhdistäminen ei ole helppoa, mutta yksi edellytys nykyajassa pärjäämiselle.

Tämä kirjoitus syntyi osana erästä työprojektiani, jossa joukko ihmisiä pyrkii jäsentämään ympäröivää maailmaa. Yhtenä tehtävänäni oli miettiä, mitkä ovat mediatoimialaan vaikuttavia merkittävimpiä asioita tai ilmiöitä.

Normaali
Liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Mihin media menee 2018? Tässä Reuters-instituutin tuoreen raportin keskeiset pointit (osin) suomeksi jäsenneltynä

Näyttökuva 2018-02-01 kello 18.05.09

Jos median ja teknologian tulevaisuus & näkymät tälle vuodelle kiinnostavat, tämä kannattaa kahlata läpi! Jäsennän tähän kirjoitukseen keskeiset pointit muutama päivä sitten julkaistusta 50-sivuisesta raportista, jonka on tehnyt Oxfordin yliopiston arvostettu Reuters-instituutti (ladattavissa pdf-muodossa linkin takaa). Nämä ennustukset ovat hyvin usein osuneet kohdilleen. Raportin on koonnut yksi alan johtavista asiantuntijoista, digistrategi Nic Newman, johon olen saanut kunnian tutustua muutama vuosi sitten.

(Pelkät väliotsikotkin lukemalla pääset kartalle – havainnot ovat sekalaisessa järjestyksessä ja osin vapaasti kääntäen)

Data nousee kaiken keskiöön

“This could be the year when media companies recognise how critical data will be to their future success. In our survey, almost two-thirds of publishers (62%) said that improving data capacity was their most important initiative for the year ahead. Closely related, over half of publishers (58%) said registering users was considered very important, with another quarter (26%) saying this was quite important. Moving audiences from the ‘anonymous to the known’ is critical for publishers looking to create a deeper relationship with audiences and to provide more personalised and relevant services. This is the next battleground for media – and having the right data infrastructure and skills will be the key to making it work. — As one example, UK publisher the Daily Telegraph wants to grow registered readers to 10m as it moves away from a mass reach strategy to one based on maximising revenue from a smaller number of logged in users.”

EU:n tietosuoja-asetus nousee keskusteluun (voimaan toukokuussa 2018)

“Effectively this means that from early this year many publishers will have to ask again for consent around various permissions including emails, profling customer’s data, or sharing it with third parties.”

Keinoäly tulee entistä isommin uutisorganisaatioihin

“Surprisingly, almost three-quarters of those we surveyed said they were already using some kind of artifcial intelligence, by which we mean computers that learn over time – independently – to improve outcomes. Respondents told us about projects to optimise marketing, to automate fact-checking, and to speed up tagging and metadata. Many of these are R&D projects at this stage but expect a signifcant number to move into production over the next year.”

Ääniohjattavat virtuaaliapurit alkavat yleistyä kunnolla – niihin kytketään yhä useampia laitteita, “mitä TV:stä tulee tänään”

“Adoption of voice-enabled smart speakers like the Amazon Echo and Google Home is taking of rapidly, with one report (Juniper Research) suggesting they will be installed in 55% of US households within five years.”

Älypuhelimien käytön kasvu jatkuu

“The 2017 Reuters Institute Digital News Report showed that, on average across 36 countries, 46% of smartphone users accessed news from bed and 32% in the bathroom or toilet.”

Battle of the lock screen eli notifikaattien taistelu kännykän ruudulla kovenee

“Our lockscreens are increasingly becoming cluttered with a range of messages and push notifcations from our favourite apps. This is leading to many consumers deleting apps that send too many messages. In the news space, media companies now compete with aggregators like Apple News and Google News that are also sending more alerts based on previous reading history and other signals.”

Lisätty todellisuus ja VR ottavat vihdoin kunnon harppauksen eteenpäin (no, tätä ennustettiin jo vuosi sitten…toim. huom.)

Mobiilimaksamisen yleistyminen mahdollistaa käteisettömän yhteiskunnan, minkä myötä mikromaksaminen yleistyy myös uutispalveluissa

“Some Chinese mobile news sites have introduced small per article payments for journalists/ authors and the same process applies to livestreaming of content.”

Mediatalot pakittavat satsauksissaan videoon. Osa keskittyy jälleen enemmän tekstisisältöihin, osa tekee kokeiluita audiolla (tai näillä kaikilla yhdessä). Pakittamisen syy on tässä:

“Many publishers will need to decide whether producing lifestyle or unscripted video for Facebook still makes sense. Video production is expensive, logistically difcult, and hard to scale. Even basic news production will need re-evaluating. With little prospect of pre-roll ads in the news feed, revenue will be limited or non-existent.”

Mainostamisen merkitys pienenee, tilausmaksujen kasvaa

Our digital leaders survey shows a clear but not universal view that advertising will become less important over time (62%), with than one in ten (10%) saying they are actively planning for a future with little or no display advertising. This is a signifcant turnaround. Adjacent display worked well in print, was largely ignored on the desktop, and has become irrelevant on a mobile screen.

“Täppäämällä eteenpäin”-tarinankerronta lisääntyy

Kerrontamuoto tuli viime vuonna entistä tunnetummaksi Facebookin Stories-kloonista, Instan kuvakarusellisuudistuksesta ja Whatsappin statusviestiominaisuudesta. BBC Newsin sovelluksessa on kokeiltu samanlaista lähestymistapaa.

“We going to see more of these visual, swipeable story formats in 2018. Facebook is boosting the prominence of its own stories and will also enable cross-posting of Instagram ones. Asian tech platforms like China’s Sina Weibo are getting in on the act while Kakao in Korea has its own Stories app.”

Mediat ottavat etäisyyttä somealustoihin, aivan suurimpia mediataloja myöten. Mutta Googlea pidetään kilteimpänä

“Not all tech companies are viewed with equal concern. On a scale from 1 to 5, there is a more positive view on average of Google (3.44) and Twitter (3.23) than there is of Snapchat (2.82) and Facebook (2.57). Sentiment towards Facebook in particular seems to have worsened following its perceived role in promoting fake news, the lack of promised revenue for video, and a sudden drop in Facebook referrals to many news websites since the summer.”

Vuonna 2018 selviää, mitä FB:n satsaus omaan “Netflixiinsä” Watch-palveluun oikein tarkoittaa. Facebookista tulee mediayhtiö, tulkitsee Reutersin raportti.

“Facebook is talking about investing in ‘hero shows’, perhaps even owning programme rights for the frst time, which would severely weaken its claim not to be a media company. “

Faktantarkistajien kirjo kasvaa, “the Rise of ‘Alternative Fact-Checking”

”This year, we’ll also see more focus on challenging inaccurate information in third-party platforms. Platform (and government) funding of independent fact-checkers will increase in 2018, along with technical (semi-automated) solutions to help them do a better job. — Expect more rows over who is ‘allowed’ to be a fact-checker and the frst ejection from the approved list for breaching agreed rules.”

Brändin tunnistettavuuteen kiinnitetään erityisen paljon huomiota, somealustojen odotetaan tekevän toimenpiteitä tähän suuntaan, kun viime vuonna ne olivat lähinnä pistemäisiä kokeiluja

“Better Labelling and Prominence for Authoritative Brands In the fragmented world of the internet, the focus is shifing from fguring out what to believe to who to believe. The ability to identify trusted brands or people quickly will be at the heart of healthy information ecosystems but we are still some way from that. Reuters Institute research showed that less than half (47%) typically recognised the news brand that had created the content when accessing news in Facebook, Twitter, or Google (Kalogeropoulos and Newman, 2017).”

Verkon uutis- ja ajankohtaissisällöt leviävät yhä useammin viestisovellusten kautta – kehitys jatkuu

“In our Reuters Institute data, messaging platforms like WhatsApp and Facebook Messenger are growing rapidly in general but also for news, while Snapchat resonates most with 18–25s. Instagram has also been one of the fastest growing networks over the last two years as it moves to capitalise on new mobile behaviours and richer story-based formats. Facebook owns all of these companies except Snapchat and continues to dominate the social sphere (80% touch a Facebook product weekly according to Digital News Report data). It has also started to integrate its services more closely, using this ‘data lake’ to ofer advertisers unprecedented opportunities for micro targeting of consumers. Meanwhile, Twitter continues to struggle for growth though it has been making attempts to improve usability, adding algorithmic selection of content, better threading and a longer character length.”

Alle 13-vuotiaita houkutellaan Facebookiin uuden sovelluksen myötä

“FB Messenger Kids will be rolling out through 2018, offering a service for this age group where parents must approve and verify all new contacts, though they are not entitled to see the content itself.”

TULEVAISUUS?

“There is no sense that the technology revolution is slowing down. If anything it seems as if we are the beginning of a new phase of disruption. The era of artifcial intelligence will bring new opportunities for creativity and for efciency – but also for greater misinformation and manipulation.

— News organisations need to rethink their role in a world where people increasingly do not seek out media but are instead immersed in it (Beckett and Deuze, 2017). Changing journalistic culture will be critical part of that along with selecting the right strategies. While AI, voice, AR/VR, messaging, and the shif to subscription are amongst the key trends ahead, the timing and precise form of these opportunities remain uncertain. Choices will still need to be made about what is most important for any particular organisation at a particular time.”

PS. Julkaisin tämän alun perin FB-sivuni postauksena, mutta se oli niin pitkä, että ilmeisesti rikoin FB:n, joten siksi kirjoitus on myös täällä…

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Examples – How to Turn Data into Actionable Insight in a Newsroom

These 18 slides are a presentation I gave in Helsinki Wednesday in an event organized by EzyInsights, titled ”How Magazines and Broadcasters Succeed on Digital”. I’ll put the slides here in my blog so that the internet can find them. To be clear: actionable insight in this context simply means any concrete way that data can help make better content. And to be more clear: least consumed content does not mean you should not do it – but you should maybe try and do it differently.

Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.29.57

Näyttökuva 2017-11-29 kello 14.43.04

Näyttökuva 2017-11-28 kello 18.02.53Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.30.44Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.30.51Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.30.57Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.31.05Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.31.13Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.31.23

Näyttökuva 2017-11-29 kello 9.24.03.pngNäyttökuva 2017-11-28 kello 17.31.35Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.31.43Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.31.50Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.31.57Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.32.04Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.32.10Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.32.18Näyttökuva 2017-11-28 kello 17.32.25

 

Normaali