Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Iso Ysi, kuollut yksityisyys ja 5 muuta pääpointtia Amy Webbin tuoreesta teknologiaraportista

Näyttökuva 2019-3-10 kello 8.48.48.png

Nämä termit korostuvat eniten tämänvuotisessa raportissa.

Seuraavassa vapaasti käännettynä t-o-d-e-l-l-a karsittu tiivistys amerikkalaisfuturisti Amy Webbin uunituoreen 381-sivuisen teknologiatrendiraportin tiivistelmäosion seitsemästä pääpointista.

12:tta kertaa julkistettu rapsa sisältää tänä vuonna 315 trendiä ja 48 skenaariota eli vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Sivuilta löytyy konkretiaa älyvöistä vihreään teknologiaan ja nanobottisairaanhoitajiin, mutta tässä siis hyvin karsittu tiivistelmä.

1. Yksityisyys on kuollut.

”Meillä ei ole enää odotusarvoa täydellisestä yksityisyydestä. Vuonna 2019 luot dataa pelkästään olemalla elossa, ja sitä dataa louhitaan, rikastetaan, tuotteistetaan ja sillä ansaitaan rahaa.”

2. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi.

”Pian puhut useammin kuin näppäilet.”

3. Iso Ysi, The Big Nine.

”Kuusi amerikkalaista ja kolme kiinalaista suuryritystä määrittävät pitkälti tekoälykehityksen suunnan. USA:ssa Google, Amazon, Microsoft, Apple, IBM, Facebook – Kiinassa BAT eli Baidu, Alibaba ja Tencent. Lännessä tekoälykehittäjien on käytännössä pian valittava, ottaako kumppanikseen Googlen, Amazonin vai Microsoftin.”

4. Henkilökohtaisen datan keruuvarastot tulevat.

”PDR, Personal Data Records. Sisältää kaiken digitaalisen datan, jota luomme, mutta myös muuta tietoa, kuten koulu- tai työhistorian. Big Ninella on keskeinen rooli tietojen hallinnoinnissa. ”PDR:si tulee olemaan periytyvä – voit välittää sen lapsillesi.”

5. Kiinan nousu jatkuu, eikä vain tekoälyssä.

”Se on käynnistänyt avaruuskilvan ei vain viedäkseen ihmisen takaisin Kuuhun, vaan rakentaakseen elämisen ja viljelyksen mahdollistavat tilat Kuuhun. Kiina kehittää infraa Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Olisi virhe tarkastella näitä trendejä erillään, koska niiden välillä on yhteys. Jotain isompaa on tapahtumassa.”

6. Lainsäätäjät eivät pysy tieteen ja teknologian kehityksen tuomien uusien haasteiden perässä.

”Uusia sääntelyehdotuksia varmasti tulee vuonna 2019, mutta niiden laajempia vaikutuksia ei ymmärretä.

7. Konsolidaatio eli yritysostot tai yritysten yhdistymiset on vuoden 2019 avainteemoja.

”Tätä on jo tapahtunut teknologiassa ja mediassa ja odotamme kehityksen jatkuvan. Siitä yleensä seuraa voimavarojen keskittymistä, mikä usein kiihdyttää kehitystä.”

PS. Raportissa julkistettiin myös parhaiden älykaupunkien ranking (sivu 333): ykkösenä on Kööpenhamina. Paras suomalaiskaupunki on Turku sijalla 7.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Median tulevaisuusharha: Pelkkä teknologia ei pelasta, vaan se ja jokin muu yhdessä

Näyttökuva 2018-9-17 kello 10.39.26.png

Ote amerikkalaisfuturisti Amy Webbin raportin ”Report For Journalism, Media & Technology” sisällysluettelosta.

Sisältöihminen: “Sisältö on kuningas, ilman sisältöjä ei ole MITÄÄN! Ja luotettavuus, se on tärkeetä.”

Teknologiaihminen: “Joo, mutta tekoäly, SE on pelastuksemme!”

Sisältöihminen: “Tekoälystä tulee Skynet, maailma tuhoutuu. Sitä paitsi unohdat tone of voicen ja kohderyhmän ja ja ja…”

Teknologiaihminen: “Puuh. Unohdat jakelun. Tässä jos missä ajatellaan niitä kohderyhmiä. Ja vuorovaikutusta.”

Kärjistän tietysti, mutta tiedän, että moni median tai markkinoinnin ammattilainen samaistuu yllä kuvattuun keskusteluun.

Yksi syy on kovin inhimillinen. Jos ammatillinen identiteetti tai edustamansa yrityksen liiketoiminta ovat rakentuneet tietynlaisen mallin, maailmankuvan ja arvomaailman ympärille, on ymmärrettävää, että tarkastelee maailmaa juuri sellaisesta näkökulmasta. Sen lauluja laulat, kenen leipää jne. Olen toiminut itsekin näin lukemattomia kertoja. Samasta syystä voi olla vaikeaa arvioida omaa toimintaa kriittisesti. Vai voisitko kuvitella, että juuri Kalifornian Piilaaksosta tulisi yritys, jonka liiketoimintamallin ydin on vähentää ihmisten kännykkäriippuvuutta tai someaddiktiota (no okei, jälkimmäiseen taitaa itse asiassa olla appsi)?

Näyttökuva 2018-9-17 kello 10.33.18

Jaksan toistuvasti ihmetellä, miten yksiulotteisesti median tulevaisuus nähdään. Se heijastuu alan sisällä käytäviin tulevaisuuskeskusteluihin, joita paljolti määrittävät viisi teknologista megatrendiä: puheohjaus, keskustelubotit, sekoitetut todellisuudet, tekoäly ja datalähtöisyys. Koko maailman mittakaavassa kuumimmat benchmarkit löytyvät Kiinasta, jossa teknologiamammutit Baidu, Alibaba ja Tencent sijoittavat miljardeja dollareita tutkimukseen ja tuotekehitykseen edellä mainittujen megatrendien saralla. Mittakaava, jossa nämä yhtiöt visioivat muutosta, on käsittämätön. Yksi Tencentin sloganeista on ”AI in all”, tekoäly kaikessa. Mediabisneksessä robotin kirjoittama juttu ei ole alaa seuraaville enää edes uutinen. Nyt tekoäly leikkaa jo uutisvideoita liukuhihnalta.

Ei ole epäilystäkään, etteivätkö nämä ilmiöt valtavirtaistuisi, osin jo ovat.

Tämä sanottua, pidän teknologisten megatrendien voimakasta ylikorostumista median tulevaisuuskeskustelussa samalla tapaa epätasapainoisena kuin sitä vanhaa hokemaa, jossa yksinomaan sisältö on kuningas tai sitä ajattelua, jossa salaa toivotaan, että pelkästään luotettavuutta hokemalla asiakkaat jotenkin itsestään alkaisivat valua luoksemme (eivät ala).

Tarvitaan kokonaisvaltaisempi näkökulma.

Ylikorostumisella tarkoitan teknologian, tai oikeastaan minkä tahansa asian, muodostumista itseisarvoksi, jolloin saattaa unohtua kysyä tarpeeksi usein, ”miksi?”.

Esimerkiksi tässä hiljan julkaistussa jenkkifuturisti Amy Webbin 155-sivuisessa raportissa ”Report For Journalism, Media & Technology” on erittäin, erittäin teknologiapainotteinen kärki. Melkein voisi tämän perusteella kuvitella, että unohtakaa henkilöbrändit, fanikulttuuri tai arvoteot tyyliin Niken Kaepernick-kamppis.

Ja älä käsitä väärin: olen sataprosenttisesti sitä mieltä, että jos media ei ota takamatkaansa kiinni tekoälyn hyödyntämisessä (katsotaan vaikka sinne Kiinaan), peli on pelattu ennemmin kuin uskommekaan. Samoin kuin se on pelattu, jos media ei pyri koko ajan paremmin ymmärtämään yleisöjään. Mutta se ei vielä riitä, ja tässä on median tulevaisuusvääristymä: huikeinkaan AI-härveli ei yksin ole tarpeeksi, samoin kuin nykypäivän sisältötulvassa yhä harvemmin pelkkä huikeinkaan sisältö itsessään.

Sisältö- ja teknologiamaailmat voisivat yhdistyä luontevammin luovalla alalla. Se edellyttää maailman hahmottamista lisäksi pehmeämmistä näkökulmista – esimerkkinä tanskalaistutkijat, jotka kiersivät kymmenissä uutistoimituksissa ja tiivistivät yhdeksään pointtiin havaintonsa, miten länsimediat ovat kyenneet pysymään yleisöilleen merkityksellisinä pirstaloituneessa maailmassa (pointtien vapaa käännös minun, lähde):

Näyttökuva 2018-9-17 kello 10.34.38Näyttökuva 2018-9-17 kello 10.35.35

Mitä sitten konkreettisesti vaatii, että median tulevaisuus näyttäytyisi kokonaisvaltaisemmin? Vinkkejä otetaan vastaan, mutta nähdäkseni se vaatii ainakin näitä:

  • Jatkuvaa ammatillista itsereflektointia kaikissa ammattiryhmissä, jotta näkisi maailman mahdollisimman laajasti.
  • Sitä, että sisältöjä tekevät ymmärtävät paremmin teknologiaa.
  • Sitä, että teknologiaa tekevät ymmärtävät paremmin sisältöjä.
  • Sen ymmärtämistä, että sisällön ja teknologian välinen raja alkaa olla veteen piirretty viiva.
  • Sen miettimistä, mikä tai mitä ylipäänsä on sisältö, ja onko muita – teknologisia tai ei – tapoja välittää viestiä kuin se perinteinen ”juttu”.
Normaali