Avainsana-arkisto: Amy Webb

Strategia ja liiketoiminta

19 nostoa mediasta futuristi Amy Webbin 979 sivun trendijärkäleessä

Tunnetun amerikkalaisfuturistin Amy Webbin Future Today -instituutin peräti 979-sivuinen trendiraportti 2024 Tech Trend Report julkaistiin viikonloppuna. Media-alaa lähimpänä on osio nimeltä News and Information, jota on 50 sivua.

Koko paketin pääteemana on teknologian supersykli, jolla viitataan niin voimakkaaseen ja läpitunkevaan muutosaaltoon, että se muokkaa koko olemassaolomme perustaa pitkiksi ajoiksi. 

Webbin raportti on nimensä mukaisesti aina ollut teknologiapainotteinen, mistä seuraa, että yhteiskunnalliset kehityskulut korostuvat siinä vähemmän kuin ehkä jossain muualla.

Raportin mukaan uutismedia on käännekohdassa. Siihen vaikuttavat lähitulevaisuudessa erityisesti tekijänoikeuslakien kehittyminen, tilausväsymys, tiedonhakutapojen eriytyminen ikäryhmittäin, tiukentuva eurooppalainen sääntely, sisällön luomisen helpottuminen tekoälyn ansiosta sekä aiempaa useampien ihmisten jääminen varmistetun tiedonsaannin ulkopuolelle maksumuurien yleistymisen takia.

News and Information -osio on erikseen palasteltu 19 alateemaan, joista jokaisesta teen tähän kirjoitukseen yhden noston. Tiivistyksissä on käytetty apuna ChatGPT:tä.

Teema 1: Tekoäly uutistyössä

Uutisorganisaatiot tottuvat käyttämään tekoälyä yhä enemmän. Sen avulla esimerkiksi tunnistetaan uutisaiheita ja kehitetään tarinankerrontaa. Tämä voi johtaa tehokkuuden parantumiseen, mutta se edellyttää huolellisuutta ja vastuullisuutta. Vaarana on sisältöjen vinoutuminen tekoälyn takia.

Teema 2: Metaverse

Vaikka niin sanottujen metaversumituotteiden hype hiipuu, digitaalisen ja fyysisen raja hämärtyy yhä enemmän. Uutisorganisaatioiden on oltava valmiita kertomaan kehityskuluista ja tapahtumista, joita on näissä molemmissa, siis myös esimerkiksi virtuaalimaailmoissa.

Teema 3: Tiivistäminen ei rajoitu tekstiin

Generatiivinen tekoäly on erittäin hyvä käsittelemään sisältöä ja muuttamaan sitä. Tekstin tiivistäminen toisesta tekstistä on jo melko perinteinen hyödyntämistapa, mutta se ei jää tähän. Tekstitiivistelmien tekeminen videoista tai videokoosteista helpottuu, samoin vaikkapa videokoosteiden tekeminen syöttämällä tekoälylle raakamateriaalia videona tai tekstiä.

Teema 4: Väärän tiedon tunnistaminen toimituksissa

Generatiivinen tekoäly luo uusia sudenkuoppia, joiden havaitsemiseen on toimituksissa varauduttava. Kun realistisia väärennöksiä on aiempaa helpompi ja halvempaa tehdä, korostuu tarve suhtautua kriittisesti etenkin sosiaalisessa mediassa kiertäviin kuviin ja videoihin. Toimitusten on kiinnitettävä erityistä huomiota koulutukseen, työkaluihin ja työprosesseihin, jotta väärennökset tai huijaukset eivät vaarantaisi niiden luotettavuutta.

Teema 5: Teknologiavallan vahtikoira

Uutisorganisaatiot käyttävät tekoälyä ja muita teknologioita strategisesti, mutta niiden täytyy pohtia asiaa journalistisesta näkökulmasta. Teknologisen tai algoritmisen vallan valaiseminen – siis niistä sisältöjen tekeminen – tarkoittaa, että toimittajat saattavat tarvita esimerkiksi erityistä teknistä koulutusta tämän alueen seuraamiseen.

Teema 6: Aistijournalismi

Kun mediakokemusta syventävät laitteet (esim. VR-lasit) muuttuvat lähemmäs valtavirtaa, toimittajilla on mahdollisuus kertoa tarinoita, jotka vetoavat suoraan aisteihin. Tämä tarkoittaa tasapainottelua niin sanotun syventävän journalismin mahdollisuuksien sekä uudenlaisten eettisten pohdintojen välillä.

Teema 7: Faktantarkistus

Tutkijat ja start–up-yritykset pyrkivät hyödyntämään tekoälyn voimaa nopeuttaakseen faktantarkistusprosessia, joka on aikaavievää.

Teema 8: Hakukoneiden kehitys

Hakukoneiden tulevaisuus ei ole lista linkkejä. Hakujätit kehittyvät suuntaan, jossa kyselyihin tarjotaan vastauksia tekstimuodossa. Kuluttajat tottuvat tähän, ja myös yhä enemmän äänihakuun digilaitteissa. Media-alalla nämä muutokset edellyttävät toimenpiteitä, joilla osaltaan korvataan laskevaa someliikennettä.

Teema 9: Mediakasvatus ja medianlukutaito

Tekoälyn kehitys, hyvässä ja pahassa, vaatii opetussuunnitelmien päivittämistä, jotta kyky ymmärtää ja lukea mediaa ei ole vanhanaikaisten käsitysten varassa.

Teema 10: Sisältömuotojen sekoittuminen

Teknologia ja kuluttajien mieltymysten muutokset hämärtävät rajoja eri sisältömuotojen välillä. Sisältöjen jakelu monipuolistuu, esimerkkinä podcastien julkaiseminen YouTubessa. Tämä siirtää edelleen kontrollia perinteiseltä medialta heidän yleisöilleen.

Teema 11: Digitaalinen hauraus

Tiedonhaun ja tietojen säilyttämisen helppous luo illuusion pysyvyydestä. Todellisuudessa tiedot voivat kuitenkin vioittua ja kadota monista syistä.

Teema 12: Sisällöillä erottuminen

Mediatalojen on kyettävä vastaamaan kahteen kysymykseen, kun suuret kielimallit yleistyvät. Ensiksi, niiden on arvioitava, millaista arvoa kielimallit tuottavat, jos niitä koulutetaan niiden sisällöillä. Toiseksi, niiden on löydettävä tapa pysyä kilpailukykyisinä toimintaympäristössä, joka tulvii halvalla tuotettua sisältöä.

Teema 13: Vaikuttajatalous (creator economy)

Somealustat menestyvät, koska ne pystyvät tuottamaan käyttäjilleen mielenkiintoista sisältöä ja muuttamaan tämän kiinnostuksen rahaksi. Tämä edellyttää kykyä saada ihmiset houkuteltua palaamaan palveluun aina uudestaan. Tekoäly edistää tätä kehitystä. Perinteisen median on vaikea pysyä perässä.

Teema 14: Uutisten välttely

Uutisten välttely on tutkimusten mukaan kasvava huoli. Maailma tuntuu synkältä. Jotkut sulkevat uutiset täysin pois mielestään, toiset jatkavat lukemista, vaikka se vaikuttaa heidän mielenterveyteensä [oma lisäykseni: Suomessa uutisten välttely on kansainvälisessä vertailussa vähäistä, mutta se – tai tarkalleen ottaen kokemus, että ihmiset näin toimivat – on hieman lisääntynyt myös meillä].

Teema 15: Luotettavuus

Uutismedian kestävä tulevaisuus riippuu uskottavuudesta ja luotettavuudesta, vaikka ansaintamalli olisi mikä tahansa. Ihmiset luottavat uutisiin yhä vähemmän [oma lisäykseni: Suomessa luottamus uutisiin on maailman korkeinta].

Teema 16: Digitaalinen epätasa-arvo

Digitaalinen eriarvoisuus kuvaa tapoja, joilla todellisen maailman epätasa-arvo heijastuu digitaaliseen maailmaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikilla ei ole pääsyä laajakaistayhteyksien äärelle, tai käyttöliittymiin, joiden avulla peruspalvelujen käyttäminen helpottuu.

Teema 17: Voittoa tuottamattomien uutisorganisaatoiden yleistyminen [oma lisäykseni: erit. yhdysvaltalainen ilmiö]

Niin sanottu hyväntekeväisyysmalli yleistyy etenkin paikallismediassa. Rahaa saadaan säätiöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Kilpailu varainhankinnasta voi vaikuttaa koko tiedon ekosysteemin kestävyyteen.

Vuodesta 2009 lähtien on amerikkalaisen Nonprofit News -instituutin mukaan perustettu 400 voittoa tavoittelematonta uutisorganisaatiota. Puolet niistä on paikallismediaa.

Teema 18: Turvallisuusuhkien tunnistaminen uutisorganisaatioissa

Turvallisuuspuutteiden tunnistaminen on olennainen osa uutisorganisaatioiden toimintaa, samoin yksittäisten toimittajien, jotka kohtaavat erilaisia uhkia digihäirinnästä valtioiden tekemiin palvelunestohyökkäyksiin.

Teema 19: Uuden sukupolven lähetysteknologia mainonnan parempaan kohdistamiseen tv:ssä (data-enriched broadcasting)

Uuden sukupolven lähetysteknologia viittaa tässä ATSC 3.0-standardiin, jonka käyttöönotto on vielä kaukana, mutta tarkoittaisi uudentyyppistä tiedon infrastruktuuria. Se esimerkiksi mahdollistaa ”natiivin analytiikan”, eli riippuvuus Nielsenin kaltaisista toimijoista mediankulutuksen mittaamisessa vähenisi. Pääasiallinen motiivi teknologian edistämiseen on kaupallisen median halu kohdistaa mainontaa paremmin [oma lisäykseni: The Vergen mukaan kyse on formaatista, joka mahdollistaa esim. 4K-laadun ja interaktiivisten toimintojen kehittämisen verkon yli ilman kaapelitv- tai suoratoistotilausta. Vergen mukaan ATSC 3.0 on broadcast-tv:lle sama kuin 5G mobiilille aikoinaan: se tulee varmasti, mutta kukaan ei tiedä, milloin. EDIT: em. standardi on pääosin yhdysvaltalainen tekniikka. Euroopassa on käytössä maanpäällisiin lähetyksiin DVB-T2, joka pitkälti tekee standarditasolla samat asiat. (Kiitos Kari!)].

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Amy Webbin 658-sivuinen tulevaisuusraamattu julki, näin se ennakoi mediaa (Venäjä mainitaan avauskappaleessa)

Amerikkalaisen tulevaisuudentutkijan Amy Webbin Future Today -instituutin yli 600-sivuinen ”2022 Tech Trends Report” julkaistiin tänään 15:ttä kertaa. Julkaisu tapahtui Teksasin Austinissa megatapahtuma South by Southwestissä.

Hereillä on oltu, sillä Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa sivutaan jo avauskappaleessa, vaikkei sen vaikutuksia esimerkiksi mediaan erikseen käsitelläkään. Ainoa varsinainen trendi, johon sodasta on poimittu esimerkki, on kybersodankäynti.

– Saattaa tuntua turhalta yrittää ennustaa tulevaa viikkojen tai kuukausienkaan päähän. Mutta strategisessa ennakoinnissa ei ole kyse ennustamisesta, vaan valmistautumisesta vaihtoehtoisiin lopputuloksiin, Webb huomauttaa.

Olisi ollut kiinnostavaa lukea syvällisemmin maailman turvallisuustilanteen pitkäaikaisen muuttumisen seurauksista mediatoimialaan, koska niitä on paljon – ei vain Euroopassa, eikä vain lyhyellä tähtäimellä: miten mediatalot alkavat parantamaan huoltovarmuuttaan, miten suhtautuminen perinteiseen mediaan ehkä muuttuu (koronapandemian alussa luottamus kasvoi), miten uutismedia pystyy selättämään kasvavan uutisahdistuksen ja doomscrolling-ilmiön, miten infosodankäynti muuttuu kun näkyvämmin myös ”hyvikset” harjoittavat sitä ja mikä on median rooli tässä, miten sosiaalisen median rooli muuttuu kun teknojättien on elettävä arvojaan todeksi aivan uudella tavalla, mikä on vaikuttajien rooli muuttuneessa turvallisuustilanteessa, muuttuuko asiakkaiden suhtautuminen tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin, miten ”splinternet” eli internetin geopoliittinen jakautuminen vaikuttaa tähän kaikkeen kuten suunnitelmiin metaversen globaaliudesta, mitä tapahtuu Kiinassa tai Intiassa ja niin edelleen.

Analyysin puute voi johtua siitä, että tekijätiimi on amerikkalainen eikä eurooppalainen, jolloin kriisi on sieltä katsoen kaukaisempi asia. Tai sitten sen kanssa olisi yksinkertaisesti tullut liian kiire.

Tällaisia ovat raportin mediaosion uudet tulokasilmiöt

Tiivistän seuraavaan poimintoja vain mediaa koskevasta 43-sivuisesta osiosta, en kaikkia osioita. Mediaosiostakin otan esiin vain ilmiöt, jotka nousevat katsaukseen nyt ensimmäistä kertaa (esimerkiksi mediayhtiöiden ostot ja sulautumiset on listalla jo seitsemättä vuotta, ja cancel-kulttuurin vaikutukset mediaan kolmatta vuotta).

Uudet tulokkaat eli ensimmäistä vuotta omana ilmiönään mediaosiossa mukana ovat:

Policing the Creator Economy (=Bränditurvallisuuttaan miettivät mainostajat toimivat valvovina silminä vaikuttajien/itsenäisten sisällöntuottajien markkinassa, eivätkä hyväksy esimerkiksi valeuutisia tai harhaanjohtavaa tietoa).

Teaching News Literacy (=Suomi mainittu – kansalaisten medialukutaidon kehittäminen nähdään keskeisenä kysymyksenä, myös mediabisneksen näkökulmasta: jos jaettua ymmärrystä siitä, mikä on totta, ei synny, ei oikein synny liiketoimintaakaan, vaan kaaosta)

Digital Threat Modeling (=journalististen toimijoiden häirintään ja uhkailuun aletaan varautua paremmin)

Dateline: Metaverse (=vaikka “metaverse” on osin konkretisoitumatonta, journalistien on jo syytä miettiä etukäteen, miten virtuaalisissa tiloissa toimitaan, koska ne tulevat olemaan myös valheellisen tiedon jakamispaikkoja)

Computer-directed reporting (=tekoäly on kypsymässä siihen pisteeseen, että sen avulla voidaan aidosti automatisoida tiettyjä toimintoja uutistoimituksissa).

Näistä pidin kaikessa yksinkertaisuudessaan: Webbin mielestä mediajohtajien pitäisi kysyä itseltään nämä kolme kysymystä, kun he miettivät tulevaisuutta:

  1. Miten luottamus mediaan tulee vaikuttamaan yhtiön, yhteisön tai yhteiskunnan kykyyn menestyä?
  2. Miten asiakkaat löytävät tarvitsemansa tiedon tulevaisuudessa?
  3. Miten yhtiömme pitäisi suhtautua tilaajapohjaisiin liiketoimintamalleihin?

Tämä on neljäs vuosi, kun perkaan Webbin raportin läpi. Kokonaisuus on niin suuri, että se ei ole tarkoitettukaan kerralla ahmittavaksi, vaan pikemminkin poiminnanomaiseksi työkaluksi yritysten tulevaisuustyön tueksi. Aiemmat kirjoitukseni löytyvät täältä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Amy Webbin trendijärkäle julki: Cancel-kulttuurista häivytettyyn todellisuuteen – nämä asiat nousevat mediassa vuonna 2021

Kuvassa poimintoja Amy Webbin 2021 Tech Trend Report -raportin mediaa koskevan osuuden trendeistä.

Amerikkalaisfuturisti Amy Webbin Future Today -instituutin vuosittainen Tech Trends -raportti julkaistiin eilen 14:ttä kertaa. Raportti on teknologia- ja media-alan odotetuimpia laajuutensa ja yksityiskohtaisuutensa vuoksi.

Näin tiivistämismielessä täytyy sanoa, että laajuutta on jo vähän liikaa, nimittäin sivuja on sata enemmän kuin viimeksi, yli 500, ja trendiraportteja ei tällä kertaa ole yhtä, vaan 12. No, kaikkea ei olekaan tarkoitettu kerralla luettavaksi vaan apuvälineeksi esimerkiksi yritysten tulevaisuustöihin.

Tiivistän tähän kirjoitukseen vain raportin numero kolme (”New Realities”) ja siitäkin vain sen osan, joka käsittelee mediaa. Eli minkä asioiden ennakoidaan nousevan mediassa tämän vuoden aikana. Webb ei tarkoita, että kaikki trendit nousevat vuonna 2021 välttämättä valtavirtaan, vaan alleviivaa, että niihin olisi viimeistään nyt hyvä herätä. Raportissa on eriasteisia toimintakehotuksia kunkin trendin yhteydessä, kuten “seuraa tarkasti”, ”informoi strategiaa” tai “toimi nyt”.

Kritiikkinä silti todettakoon, että moni teema on toistunut Webbin raportissa vuodesta toiseen nousematta kuitenkaan koskaan aidosti valtavirtaan ainakaan mediassa – esimerkkinä virtuaalitodellisuus tai älylasit. Viime vuonna Webb myös ennakoi median huomiomittareiden (attention metrics) loppua tai lopun alkua, samoin tänä vuonna. Mutta aika hiljaista on isossa kuvassa ollut. Tärkeä pointti siitä huolimatta. Ehkä joskus näin tapahtuu.

Ohessa vapaasti käännetty tiivistelmä vuoden 2021 mediaosuuden pääpointeista, joita on raportissa yhdeksän.

– Kun koronadigiloikan digivälitteisen todellisuuden muodot kehittyvät ja tulee uusia, ne väistämättä omaksuvat keinoja virtuaalitodellisuuden kirjosta.

– Häivytetty todellisuus (diminished reality, DR) on lisätyn todellisuuden (AR) muoto, joka keskittyy fyysisten ympäristömme olemassaolevien elementtien typistämiseen sen sijaan että sinne digitaalisin keinoin lisättäisiin jotain uutta. Häivytetty todellisuus tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia lisätyn todellisuuden sovellusten kehittämiseen.

– Siirtymä käsillä käytettävistä laitteista kuten älykännyköistä silmillä käytettäviin laitteisiin kuten älylaseihin vauhdittuu.

– 5G:n yleistyminen, silmillä käytettävien älylaitteiden yleistyminen ja internetin virtuaalitilaratkaisujen yleistyminen mahdollistavat aidosti vaikuttavan metatodellisuuden luomisen, joka nivoutuu fyysiseen todellisuuteen.

– Silmillä käytettävät älylaitteet osaltaan nojaavat kehittyneeseen ääniteknologiaan, joten voimme odottaa aiempaa enemmän investointeja esimerkiksi luonnollisen kielen prosessoinnin (NLP) menetelmiin. Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden yhteenlaskettu liiketoiminnallinen arvo seuraavan vuosikymmenen aikana nousee satoihin miljardeihin dollareihin.

– Synteettisestä mediasta tulee aiempaa kiinteämpi osa tulevaisuuden laajennetun todellisuuden (XR, kattotermi joka kattaa VR:n ja AR:n) sovelluksia ja kokemuksia.

– Väärissä käsissä synteettinen media voi olla voimakas ja vaarallinen ase väärän tiedon levittämiseen, tahattomasti tai tahallisesti.

– Mediatoimialalla yritysostot ja sulautumiset jatkuvat, mikä tuo paineita journalistiselle riippumattomuudelle.

– Uutistoimijat saavat yhä useammin kilpailijoita mediatoimialan ulkopuolelta, kun tilauspohjaiset liiketoimintamallit yleistyvät maailmalla, ja valtava määrä yrityksiä kilpailee ihmisten huomiosta, ajasta ja rahasta.

Cancel-kulttuurista

Kuka saa päättää, kenen mielipide on “väärä”, vai pitäisikö kenenkään? Voimakkaan tiedostavuuden ilmentymästä cancel-kulttuurista raportti toteaa osuvasti, että sosiaalinen media on mahdollistanut superlatautuneen oravanpyörän, jossa ensin raivostutaan, sitten boikotoidaan sen jälkeen tulee vastareaktio. Raportti pitää cancel-kulttuuria disruptiivisena eli markkinoiden hämmentämiseen tai hajottamiseen pystyvänä muutosvoimana, jonka suhteen on toimittava nyt.

Yhtälö on vaikea ratkaistavaksi. Kuten raportissa todetaan, toisella puolella on joukko vaikutusvaltaisia tai etuoikeutettuja ihmisiä, jotka saattavat syyttää cancel-kulttuuria aiheettomasta ajojahdista, vaikka aihetta kritiikille olisikin. Toisaalta voidaan sanoa, että tietyt cancel-kulttuuriin luettavat ilmiöt ovat lähteneet liikkeelle vääristä motiiveista kuten kostonhalusta ja seurauksena joku tai jotkut joutuvat oikeusmurhan uhriksi.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Huomiomittareiden loppu häämöttää, sanoo Amy Webb journalismista ja mediasta

Näyttökuva 2020-2-28 kello 14.38.44

Tech Trends 2020 -raportissa mittaamiselle on omistettu sivun verran asiaa.

Tunnettu amerikkalainen futuristi Amy Webb ennakoi tänään julkaistussa Tech Trends 2020 -raportissaan “huomiomittarien” (attention metrics) lopun alkua. Hän ei ole ensimmäinen. Asiasta on puhuttu useampi vuosi, mutta aika on ehkä nyt otollisempi muutokselle. Huomiomittari-termi viittaa vakiintuneisiin tapoihin todentaa näkyvyyttä, sitä, missä määrin ihmisten mielenkiinto heräsi – ei sitä, mitä syvempää aktiviteettia tuon näkyvyyden saavuttamisen jälkeen saatiin aikaan. Mediassa yleisin esimerkki huomiomittarista lienee tavoittavuus eli montako silmäparia saatiin kiinni, ja verkossa lisäksi klikit eli sivulataukset.

Kyse ei ole siitä, että huomiomittarit pitäisi kokonaan sivuuttaa. Ongelman yksi ydin on, kuka laskee ja mitä laskee. Digitaalinen ympäristö ei ole niin helposti mitattavissa kuin ehkä aikoinaan otaksuttiin.

Netflix ja isot luvut

Raportti muistuttaa, että verkon kävijämääristä iso osa saattaa olla epäaitoa, siis ei oikeiden ihmisten suoraan aikaansaamaa. On olemassa myös muunlaista huijaamista. Asialla on merkitystä, sillä digitalous rakentuu tiedolle siitä, kuinka paljon kuluttajat mitäkin käyttävät. Potentiaalisille yhteistyökumppaneille on tietysti kivempi ilmoittaa isompia lukuja kuin pienempiä.

Kun vertailtavuus katoaa, katoaa myös kyky suhteuttaa asioita toisiin. Raportti mainitsee esimerkin Netflixistä, joka kertoi elokuvalleen paljon suuremman katsojaluvun kuin mitä tv-alan perinteinen, Netflixin sivuuttama mittaustapa olisi antanut. Netflix ei sinänsä ole peitellyt erilaista laskentatapaansa, jos kohta ei ole sitä kovin läpinäkyvästikään avannut, mutta tällaiset ilmiöt muuttavat ihmisten mielissä käsitystä, mikä on suosittua ja mikä ei.

Mielikuvamittareita kylmien numeroiden rinnalle?

Raportti toteaa, että jos kerran ongelmia on näin paljon, miksi emme siirtyisi aikaan, jossa analytiikkajärjestelmät eivät pyri mittaamaan määrättömän paljon asioita, vaan ainoastaan sellaisia asioita, jotka enemmän tai vähemmän tiedämme todeksi: “Varautukaa tarkkanäköisempien reaaliaikaisten analytiikkajärjestelmien tuloon sekä omatekoisiin (=ei ulkoa ostettuihin) sitoutumismittareihin, jotka kuvastavat ihmisten sisällöistä kokemaa arvoa”, toteaa raportti.

Äkkiseltään Webbin näkemys kuulostaa sekä toivottavalta että epärealistiselta. Kuka näyttäisi esimerkkiä, koska raha puhuu.

Tulkitsen Webbiä median osalta myös niin, että ”kylmän numeraalisten” nykymittareiden rinnalla korostuvat jatkossa enemmän koetun arvon tai laadun mittarit, jotka ovat käytännössä ihmisten mielikuviin perustuvia. Esimerkkejä on ollut jo pidempään olemassa, Suomestakin – esimerkiksi yksittäisten verkkojuttujen yhteydessä saatetaan kysyä eri tavoin, olivatko ne lukijoiden mieleen. Mutta kertovatko nekään aidosti yleisöjen syvemmästä ajatusmaailmasta, on toinen juttu. Mielikuviin perustuu myös NPS-suositteluindeksi eli Net Promoter Score, joka on ehkä tunnetuin asiakastyytyväisyyden mittari, mutta hyödyiltään kiistanalainen, eikä vähiten median kontekstissa.

Webbistä ja huomiomittareista lisää minun ja Jaakko Lempisen Olutta ja analytiikkaa -podcastissa täällä.

Näyttökuva 2020-2-28 kello 14.41.11

Kuvakaappaus: Tech Trends 2020 -raportti.

Mediabisneksessä yksi ajankohtaisista teemoista on raportin mukaan jatkossakin yritysostot ja yritysten välinen yhteistyö. Voimavaroja on keskitettävä, jotta kilpailussa voi pärjätä. Tästä meillä on tuore esimerkki Suomesta, kun Sanoma hiljattain osti Alman maakuntalehdet.

Lue myös: ”Amy Webbin vuotuinen trendijärkäle julki: 9 tärkeintä havaintoa”.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Amy Webbin vuotuinen trendijärkäle julki: tässä 9 tärkeintä havaintoa

Näyttökuva 2020-2-28 kello 14.33.47

13:tta kertaa julkistettu Tech Trends -raportti sisältää lähes 400 sivun verran teknologiatrendejä aina synteettisestä mediasta kryptovaluuttoihin ja itseajavista autoista kvanttitietokoneisiin (koronaviruksen mahdollisia disruptiovaikutuksia raportti ei huomioi, mutta aiheesta on oma keskustelunsa Twitterissä —> @amywebb). Amy Webb on amerikkalainen futuristi, jonka Future Today -instituutin julkaisema raportti on teknologia- ja media-alan odotetuimpia laajuutensa ja yksityiskohtaisuutensa vuoksi.

Seuraavassa vapaa käännös ja tiivistys tämänvuotisen raportin Key Takeaways -osiosta. Lue myös omat poimintani kommentteineen mediaa, journalismia ja mittaamista käsittelevistä osioista erillisessä blogikirjoituksessani täällä.

1. Alkava vuosikymmen on synteettinen

Elävien asioiden, ovat ne sitten kasveja tai ihmisiä, keinotekoinen versiointi [huono käännös, mutta ymmärrätte mitä tarkoitan] helpottuu ja yleistyy. Tätä tapahtuu sekä fyysisessä että sähköisessä maailmassa.

Näyttökuva 2020-2-28 kello 14.37.34

Lähde: Tech Trends 2020 -raportti.

 

Ihmisille osataan tehdä keinotekoista kudosta. Synteettisestä ruuasta tulee arkipäiväisempää. Sellaista on esimerkiksi ilman lehmää kasvatettu pihvi.

Internetin keinominät voivat käytännössä olla mitä vain sosiaalisen median “digitaalisista kaksosista” tekoälyn pyörittämiin virtuaalisiin uutisankkureihin.

 

2. Lisätty todellisuus laajenee audioon, älykuulokkeet tulevat

AAR, audio augmented reality, tekee tuloaan. Se tarkoittaa, että teknologia auttaa ihmisiä heidän arjessaan yhä enemmän myös kuuloaistin kautta. Älykuulokkeet yleistyvät ja sulautuvat osittain älylaseihin. Niistä ei tule vuodessa mainstreamia, mutta kiinnostavaa kehitystä tapahtuu.

Älykuulokkeet, tai älylasien ja kuulokkeiden välimuodot, voivat auttaa esimerkiksi juoksijaa lenkillään, kun ne ovat kytkeytyneenä karttasovellukseen.

3. Tekoäly- ja dataratkaisut ostetaan yhä useammin palveluna sen sijaan, että tehdään itse

Englanniksi kyse on termeistä AI-as-a-Service ja Data-as-a-service. Kansainväliset teknologiajätit tuottavat tämäntyyppisiä palveluita, mutta pienempiäkin toimijoita syntyy. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle.

4. Kiina on luonut uuden maailmanjärjestyksen

Kiinan talouskasvun hidastuminen ei pienennä sen vaikutusvaltaa. Sen lonkerot ulottuvat Aasian eteläosiin, Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Eurooppaan, on kyse digi-infrastruktuurista, tekoälystä, datan keräämisestä tai bio- tai avaruusteknologiasta.

5. Kodin ja työpaikan automatisoituminen lähestyy valtavirtaistumista

Tekoälyavusteiset virtuaaliapurit, kuten Amazonin Alexa, yleistyvät edelleen (eivät tosin vielä Suomessa, koska laitteet eivät tue suomen kieltä), samoin esimerkiksi kodin turvallisuuteen liittyvät laitteistot. Esimerkiksi äänellä ohjattavat mikroaaltouunit alkavat olla hinnoiltaan normaaliluokkaa. Kotien automatisoitumisen uskotaan nopeutuvan, kun tietoverkot nopeutuvat. Iso kysymys on, minkä yhtiön käyttöjärjestelmää nämä laitteet käyttävät, ja mitä kerätylle datalle tapahtuu.

6. Jokaista elävää ihmistä pisteytetään jo nyt

Jotta automatisoidut järjestelmät voivat toimia, ne tarvitsevat polttoaineekseen dataa sekä kehyksen, jonka perusteella tehdä päätöksiä. Ihmisistä kertyy valtavasti dataa jo nyt – riittää, että on elossa.

Näyttökuva 2020-3-9 kello 10.00.13

Lähde: Tech Trends 2020 -raportti.

Meitä voidaan pisteyttää tuhansien datapisteiden perusteella, joita kertyy matkustellessamme, ostaessamme jotain tai julkaistessamme jotain sosiaalisessa mediassa.

 

Järjestelmä on todellisuudessa pisteyttänyt sinut jo esimerkiksi silloin, kun se on päättänyt näyttää sinulle tietylle tuotteelle tietyn hinnan.

On ennakoitavissa, että tämänkaltainen pisteytys nousee enenevässä määrin esiin sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä.

7. FOMO vaihtui pelkoon

Fear of missing out eli asioista paitsi jäämisen pelko oli sosiaalisen median alustojen synnyttämä tai ainakin voimistama ilmiö. Nyt näitä samoja alustoja käytetään pelon levittämiseen. Ei tarvitse kuin katsoa mitä Donald Trump tekee Twitterissä.

Pelko ruokkii bisnestä: Amazon osti miljardilla dollarilla älyovikelloja valmistavan yhtiön Ringin, ja nyt se tekee yli 400 amerikkalaisen poliisilaitoksen kanssa tuottoisaa yhteistyötä myydäkseen ihmisille kodinturvajärjestelmiä, joita poliisin on helppo hyödyntää tarvittaessa.

8. Unohtamisen aika on ohi

Ihmiset ovat postanneet valokuvia, videoita ja viestejä someen vuosikymmenen. On selvää, että ne säilyvät netissä vielä pitkään. Oman menneisyytensä pyyhkiminen on käytännössä mahdotonta. Euroopassa EU:n tietosuojalain perusteella on mahdollista pyytää tietojaan poistettavaksi, mutta käytännössä tällä ei ole ollut suurta vaikutusta.

9. Uudenlainen luottamustalous on muodostumassa

Markkinoille syntyy uusia työkaluja, joilla pyritään paitsi vahvistamaan myös heikentämään luottamusta. Syväväärennettyjen videoiden kaltaiset ilmiöt johtavat siihen, että ilmiöiden havaitsemisen ympärille syntyy liiketoimintaa. Teknologiayritysten järjestelmät voivat esimerkiksi alkaa tunnistaa manipuloitua sisältöä – maksua vastaan.

Lue myös journalismia, mediaa ja mittaamista koskevat poimintani kommentteineen: ”Huomiomittareiden lopun alku häämöttää, sanoo Amy Webb journalismista ja mediasta”

Kuvakaappausten lähde: Tech Trends 2020 -raportti.

Voit myös tutustua viimevuotisen raportin tiivistelmääni “Iso Ysi, kuollut yksityisyys ja 5 muuta pääpointtia Amy Webbin tuoreesta teknologiaraportista” täällä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Futuristi Amy Webbin katsaus journalismin ja median trendeistä julki – tässä päähavainnot

Näyttökuva 2019-9-16 kello 12.49.30.png

Amerikkalaisfuturisti Amy Webbin teknologiapainotteinen katsaus journalismin ja median trendeihin julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Julkistamispaikkana toimi Online News Association -järjestön konferenssi New Orleansissa Yhdysvalloissa.

167-sivuisen nivaskan rakenne on samantyyppinen kuin Webbin tunnetuimmassa, 12 kertaa julkaistussa laajassa teknologiaraportissa, jotka julkaistaan alkuvuodesta.

Kokoan tähän nyt julkaistussa katsauksessa esille nostetut keskeiset havainnot. 

  1. Synteettinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Synteettisistä sisällöistä esimerkkejä ovat kiinalainen tekoälyuutisankkuri Xin Xiaomeng sekä amerikkalainen somehahmo Lil Miquela, joka ei ole oikea ihminen. Synteettisellä medialla ei ole eettistä säännöstöä.
  2. Deedfake-videot eli tekoälyn avulla tehdyt valevideot ovat vasta alkua. Tutkijat ovat jo nyt kyenneet jäljittelemään ihmisten ääntä ja liikkeitä, jopa ennakoimaan käyttäytymismalleja.
  3. Sääntely voimistuu. Teknologiajätit ovat viranomaisen syynissä Yhdysvalloissa, ja EU:n tietosuoja-asetus vaikuttaa Eurooppaa laajemmalle. Alustasääntely vaikuttaa sisällön julkaisemiseen ja jakeluun, ja jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten se kerää ja käyttää kuluttajien dataa.
  4. Pelkän kännykkänäytön aika on pian ohi. Älykaiuttimet ja puettavat älylaitteet yleistyvät. Lähivuosina kuluttajat ottavat kännykän rinnalle muita käyttöjärjestelmiä (Amy Webb näkee tämän kehityksen osasyynä sille, että Applen ja Samsungin puhelinmyynti laskee – liian korkean hinnan lisäksi).
  5. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi (“VSO is the new SEO”). Kyse ei ole vain älykaiuttimista, vaan äänikäyttöliittymien yleistymisestä laajemmin.
  6. [Median] Digitaaliset tilausmallit eivät toimi. New York Timesin tai Washington Postin menestys ei auta kaikkia. Kilpailu kovenee.
  7. Harppaukset tekoälykehityksessä parantavat panos–tuotos-suhdetta. Näköpiirissä on uusia työkaluja ja järjestelmiä mm. livekarttoihin, reaaliaikaiseen faktantarkistukseen, kirjoittamiseen, kuvan- ja videonkäsittelyyn sekä hallinnollisiin tehtäviin.

Siinä siis Webbin katsauksen seitsemän pääkohtaa. Mitä niistä pitäisi ajatella? Riippuu varmasti, ajatteleeko vuoteen 2020 vai paljon pidemmälle. Itselleni silmään pisti ainakin se, että lohkoketjusta puhutaan tämänvuotisessa katsauksessa vähemmän. Vielä viime vuoden vastaavassa todettiin, että lohkoketjuteknologia “alkaa mahdollistaa muutoksen tekemistä, vaikka ekosysteemi on yhä kypsymisvaiheessa”. Toinen huomio liittyy äänellä ohjattaviin laitteisiin. Toistaiseksi menestysresepti ainakin uutisissa on löytymättä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Iso Ysi, kuollut yksityisyys ja 5 muuta pääpointtia Amy Webbin tuoreesta teknologiaraportista

Näyttökuva 2019-3-10 kello 8.48.48.png

Nämä termit korostuvat eniten tämänvuotisessa raportissa.

Seuraavassa vapaasti käännettynä t-o-d-e-l-l-a karsittu tiivistys amerikkalaisfuturisti Amy Webbin uunituoreen 381-sivuisen teknologiatrendiraportin tiivistelmäosion seitsemästä pääpointista.

12:tta kertaa julkistettu rapsa sisältää tänä vuonna 315 trendiä ja 48 skenaariota eli vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Sivuilta löytyy konkretiaa älyvöistä vihreään teknologiaan ja nanobottisairaanhoitajiin, mutta tässä siis hyvin karsittu tiivistelmä.

1. Yksityisyys on kuollut.

”Meillä ei ole enää odotusarvoa täydellisestä yksityisyydestä. Vuonna 2019 luot dataa pelkästään olemalla elossa, ja sitä dataa louhitaan, rikastetaan, tuotteistetaan ja sillä ansaitaan rahaa.”

2. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi.

”Pian puhut useammin kuin näppäilet.”

3. Iso Ysi, The Big Nine.

”Kuusi amerikkalaista ja kolme kiinalaista suuryritystä määrittävät pitkälti tekoälykehityksen suunnan. USA:ssa Google, Amazon, Microsoft, Apple, IBM, Facebook – Kiinassa BAT eli Baidu, Alibaba ja Tencent. Lännessä tekoälykehittäjien on käytännössä pian valittava, ottaako kumppanikseen Googlen, Amazonin vai Microsoftin.”

4. Henkilökohtaisen datan keruuvarastot tulevat.

”PDR, Personal Data Records. Sisältää kaiken digitaalisen datan, jota luomme, mutta myös muuta tietoa, kuten koulu- tai työhistorian. Big Ninella on keskeinen rooli tietojen hallinnoinnissa. ”PDR:si tulee olemaan periytyvä – voit välittää sen lapsillesi.”

5. Kiinan nousu jatkuu, eikä vain tekoälyssä.

”Se on käynnistänyt avaruuskilvan ei vain viedäkseen ihmisen takaisin Kuuhun, vaan rakentaakseen elämisen ja viljelyksen mahdollistavat tilat Kuuhun. Kiina kehittää infraa Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Olisi virhe tarkastella näitä trendejä erillään, koska niiden välillä on yhteys. Jotain isompaa on tapahtumassa.”

6. Lainsäätäjät eivät pysy tieteen ja teknologian kehityksen tuomien uusien haasteiden perässä.

”Uusia sääntelyehdotuksia varmasti tulee vuonna 2019, mutta niiden laajempia vaikutuksia ei ymmärretä.

7. Konsolidaatio eli yritysostot tai yritysten yhdistymiset on vuoden 2019 avainteemoja.

”Tätä on jo tapahtunut teknologiassa ja mediassa ja odotamme kehityksen jatkuvan. Siitä yleensä seuraa voimavarojen keskittymistä, mikä usein kiihdyttää kehitystä.”

PS. Raportissa julkistettiin myös parhaiden älykaupunkien ranking (sivu 333): ykkösenä on Kööpenhamina. Paras suomalaiskaupunki on Turku sijalla 7.

Normaali