Amerikkalaisfuturisti Amy Webbin Future Today -instituutin vuosittainen Tech Trends -raportti julkaistiin eilen 14:ttä kertaa. Raportti on teknologia- ja media-alan odotetuimpia laajuutensa ja yksityiskohtaisuutensa vuoksi.

Näin tiivistämismielessä täytyy sanoa, että laajuutta on jo vähän liikaa, nimittäin sivuja on sata enemmän kuin viimeksi, yli 500, ja trendiraportteja ei tällä kertaa ole yhtä, vaan 12. No, kaikkea ei olekaan tarkoitettu kerralla luettavaksi vaan apuvälineeksi esimerkiksi yritysten tulevaisuustöihin.

Tiivistän tähän kirjoitukseen vain raportin numero kolme (”New Realities”) ja siitäkin vain sen osan, joka käsittelee mediaa. Eli minkä asioiden ennakoidaan nousevan mediassa tämän vuoden aikana. Webb ei tarkoita, että kaikki trendit nousevat vuonna 2021 välttämättä valtavirtaan, vaan alleviivaa, että niihin olisi viimeistään nyt hyvä herätä. Raportissa on eriasteisia toimintakehotuksia kunkin trendin yhteydessä, kuten “seuraa tarkasti”, ”informoi strategiaa” tai “toimi nyt”.

Kritiikkinä silti todettakoon, että moni teema on toistunut Webbin raportissa vuodesta toiseen nousematta kuitenkaan koskaan aidosti valtavirtaan ainakaan mediassa – esimerkkinä virtuaalitodellisuus tai älylasit. Viime vuonna Webb myös ennakoi median huomiomittareiden (attention metrics) loppua tai lopun alkua, samoin tänä vuonna. Mutta aika hiljaista on isossa kuvassa ollut. Tärkeä pointti siitä huolimatta. Ehkä joskus näin tapahtuu.

Ohessa vapaasti käännetty tiivistelmä vuoden 2021 mediaosuuden pääpointeista, joita on raportissa yhdeksän.

– Kun koronadigiloikan digivälitteisen todellisuuden muodot kehittyvät ja tulee uusia, ne väistämättä omaksuvat keinoja virtuaalitodellisuuden kirjosta.

– Häivytetty todellisuus (diminished reality, DR) on lisätyn todellisuuden (AR) muoto, joka keskittyy fyysisten ympäristömme olemassaolevien elementtien typistämiseen sen sijaan että sinne digitaalisin keinoin lisättäisiin jotain uutta. Häivytetty todellisuus tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia lisätyn todellisuuden sovellusten kehittämiseen.

– Siirtymä käsillä käytettävistä laitteista kuten älykännyköistä silmillä käytettäviin laitteisiin kuten älylaseihin vauhdittuu.

– 5G:n yleistyminen, silmillä käytettävien älylaitteiden yleistyminen ja internetin virtuaalitilaratkaisujen yleistyminen mahdollistavat aidosti vaikuttavan metatodellisuuden luomisen, joka nivoutuu fyysiseen todellisuuteen.

– Silmillä käytettävät älylaitteet osaltaan nojaavat kehittyneeseen ääniteknologiaan, joten voimme odottaa aiempaa enemmän investointeja esimerkiksi luonnollisen kielen prosessoinnin (NLP) menetelmiin. Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden yhteenlaskettu liiketoiminnallinen arvo seuraavan vuosikymmenen aikana nousee satoihin miljardeihin dollareihin.

– Synteettisestä mediasta tulee aiempaa kiinteämpi osa tulevaisuuden laajennetun todellisuuden (XR, kattotermi joka kattaa VR:n ja AR:n) sovelluksia ja kokemuksia.

– Väärissä käsissä synteettinen media voi olla voimakas ja vaarallinen ase väärän tiedon levittämiseen, tahattomasti tai tahallisesti.

– Mediatoimialalla yritysostot ja sulautumiset jatkuvat, mikä tuo paineita journalistiselle riippumattomuudelle.

– Uutistoimijat saavat yhä useammin kilpailijoita mediatoimialan ulkopuolelta, kun tilauspohjaiset liiketoimintamallit yleistyvät maailmalla, ja valtava määrä yrityksiä kilpailee ihmisten huomiosta, ajasta ja rahasta.

Cancel-kulttuurista

Kuka saa päättää, kenen mielipide on “väärä”, vai pitäisikö kenenkään? Voimakkaan tiedostavuuden ilmentymästä cancel-kulttuurista raportti toteaa osuvasti, että sosiaalinen media on mahdollistanut superlatautuneen oravanpyörän, jossa ensin raivostutaan, sitten boikotoidaan sen jälkeen tulee vastareaktio. Raportti pitää cancel-kulttuuria disruptiivisena eli markkinoiden hämmentämiseen tai hajottamiseen pystyvänä muutosvoimana, jonka suhteen on toimittava nyt.

Yhtälö on vaikea ratkaistavaksi. Kuten raportissa todetaan, toisella puolella on joukko vaikutusvaltaisia tai etuoikeutettuja ihmisiä, jotka saattavat syyttää cancel-kulttuuria aiheettomasta ajojahdista, vaikka aihetta kritiikille olisikin. Toisaalta voidaan sanoa, että tietyt cancel-kulttuuriin luettavat ilmiöt ovat lähteneet liikkeelle vääristä motiiveista kuten kostonhalusta ja seurauksena joku tai jotkut joutuvat oikeusmurhan uhriksi.