Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reuters-instituutin yleensä osumatarkka ennakointi julki – tässä 5 isoa havaintoa mediasta vuodelle 2021

Ehkä mediatoimialan paras vuosittainen ennakointiraportti, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin “Journalism, Media, and Technology Trends and Predictions 2021” julkaistiin 7. tammikuuta. Nic Newmanin päätoimittamaa 40-sivuista katsausta varten on haastateltu yli 240:ää media-alan johtajaa ja asiantuntijaa 43 maasta, myös Suomesta.

Reuters-instituutin vuosiennakoinnit ovat jälkikäteen katsottuna natsanneet hyvin oikeaan, mikä käy ilmi, kun tarkastellaan vuosien 2020 ja 2018 vastaavien raporttien ydinkohtia. Vertailua löydät aiemmasta blogikirjoituksestani täältä.

Vuosi sitten kukaan ei sentään vielä osannut povata koronan tuomaa digiloikkaa, mutta nyt se on raportissa paraatipaikalla.

“Vasta tämä vuosi näyttää, miten pysyväksi koronan tuomat muutokset media-alalla jäävät”, Newman kuitenkin kirjoittaa.

Kokoan 2021-raportin päähavainnot tähän lyhyesti. Niitä on hieman tulkinnasta riippuen ainakin viisi:

1. Digisuunnitelmiin laitetaan koronan vuoksi enemmän paukkuja ja vauhtia

Lähde: Reuters-instituutti

76 prosenttia vastaajista kertoi, että korona on vauhdittanut ja vauhdittaa digisuunnitelmia heidän edustamissaan medioissa. Tällaista ei ilman koronaa olisi voinut kuvitellakaan.

2. Useimmat mediat jatkavat etätyöskennellen ja hajauttamalla toimituksellista tekemistä eri paikkoihin

Vastaajien joukossa on edustajia medioista, jotka eivät aio palata entisenkaltaisiin toimitustiloihin lainkaan koronan jälkeen. Tehokkuus on parantunut.

Toisaalta “Zoom-väsymyksen” arvellaan iskevän tänä vuonna toden teolla, läsnäoloa kaivataan ja fyysisiin kohtaamisiin työssä palataan paikoin heti kun mahdollista. Erityisen huolissaan ollaan etäilyn vaikutuksesta luovuuteen.

Ja vielä: ”Kasvokkain haastatteleminen saattaa tehdä paluun vuonna 2021”. Kuka olisi uskonut lukevansa tällaista lausetta tästä raportista vielä vuosi sitten…

3. Faktantarkistusta/faktapohjaisuutta ja selittäviä kerrontamuotoja lisätään, neutraalius pohdituttaa

Teknologiajättien oli viime vuonna pakko miettiä, missä sananvapauden rajat niiden alustoilla menevät. Niiden odotetaan nyt puuttuvaan terhakammin valheelliseen tietoon siksi että se voi pahimmillaan johtaa ihmisten kuolemiin mutta myös siksi, että yhtiöiden itsensä toiminta on tarkemmassa syynissä kuin koskaan. Perinteisten medioiden luotettavuuden toivotaan korostuvan.

Näin vastaajat ajattelivat median neutraaliudesta ja puolen valitsemisesta. Lähde: Reuters-instituutti.

88% vastanneista katsoo, että median neutraalius merkitsee tänä vuonna enemmän kuin koskaan varsinkin, kun markkinoille on tulossa useita uusia avoimesti puolueellisia toimijoita. Toisaalta puolet on sitä mieltä, että on olemassa asioita, joissa ei ole järkeä olla neutraali.

Monissa toimituksissa satsataan tänä vuonna tekijöiden erikoistumiseen – ns. yleistoimittajuuden trendi jossa kaikki tekevät kaikkea näyttäisi olevan vaihteeksi laskusuunnassa. Tässä lienee eroja maittain.

4. Siirtymää lukija/tilaajakeskeisiin liiketoimintamalleihin vauhditetaan, mikä vähentäisi riippuvuutta mainonnasta. Myös verkkokauppaan satsataan – mediat alkavat olla vähän kuin vähittäiskauppiaita

Lähde: Reuters-instituutti.

Monet mediat pyrkivät monipuolistamaan tulonlähteitään – suomeksi: munat useampaan koriin kuin ennen. 

Taloudellisesti vaikeinta vuotta ennustetaan niille medioille, joiden liikevaihto nojaa printtiin tai digituotteissa pääasiassa mainontaan. “Niissä odotettavissa on sulautumisia, kustannusten karsimisia ja lopettamisia”.

Lähde: Reuters-instituutti.

Osa mediataloista levittäytyy verkkokaupankäyntiin. Amerikkalainen Buzzfeed laajentaa tänä vuonna käyttötavarabisnestään keittiövälineistä seksileluihin. 

Virtuaalitapahtumat ovat tulleet ainakin osittain jäädäkseen. Jos koronarajoitukset hellittävät, tapahtumabisnes herää eloon ja nousee tärkeämmäksi tulonlähteeksi myös medioissa.

Audio on tänä vuonna “edelleen uutismedian valopilkku”, joskaan ei vielä mikään massiivinen tulonlähde. Uudet tavat tehdä podcasteilla rahaa yleistyvät.

5. Uusia innovaatioita pyritään kehittämään aiempaa nopeammin

Tekoälystä aletaan saada tehoja irti esimerkiksi automatisoimalla prosesseja. Tehokkuuden lisäksi tavoitteena on erityisesti personoida eli henkilökohtaistaa palveluiden käyttökokemusta.

”Mutta, sitten kun AI muuttaa ulos kehitysosastoista tosielämän sovelluksiin, voimme odottaa entistä kuumempaa keskustelua sen vaikutuksesta yhteiskuntaan – sen vauhdista, läpinäkyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.”

Mitä sitten oikein innovoidaan? Vastaajat katsoivat, että parhaat tavat synnyttää uusia ideoita ovat yleisöymmärrys ja data, monialaiset tiimit ja muilta mediayhtiöiltä oppiminen (tässä järjestyksessä). Pohjimmaisena ovat konsultit, joilta parhaita ideoita ei odota oikein kukaan.

Mistä parhaat ideat tulevat? Näin vastattiin. Lähde: Reuters-instituutti.

Nopeampi 5G-verkko yleistyy, mikä puolestaan mahdollistaa puettavien laitteiden ja älylasien yleistymisen aiempaa nopeammin, samoin on virtuaalitodellisuuden kanssa. Oma huomio: näiden isoa läpimurtoa on ennakoitu vuositolkulla ja aika hiljaista on ollut…

Virtuaalitodellisuus mainitaan koko raportissa tasan kerran, mikä kuvannee hyvin media-alan painoarvoa kyseiselle asialle. Ainakin toistaiseksi.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Amy Webbin vuotuinen trendijärkäle julki: tässä 9 tärkeintä havaintoa

Näyttökuva 2020-2-28 kello 14.33.47

13:tta kertaa julkistettu Tech Trends -raportti sisältää lähes 400 sivun verran teknologiatrendejä aina synteettisestä mediasta kryptovaluuttoihin ja itseajavista autoista kvanttitietokoneisiin (koronaviruksen mahdollisia disruptiovaikutuksia raportti ei huomioi, mutta aiheesta on oma keskustelunsa Twitterissä —> @amywebb). Amy Webb on amerikkalainen futuristi, jonka Future Today -instituutin julkaisema raportti on teknologia- ja media-alan odotetuimpia laajuutensa ja yksityiskohtaisuutensa vuoksi.

Seuraavassa vapaa käännös ja tiivistys tämänvuotisen raportin Key Takeaways -osiosta. Lue myös omat poimintani kommentteineen mediaa, journalismia ja mittaamista käsittelevistä osioista erillisessä blogikirjoituksessani täällä.

1. Alkava vuosikymmen on synteettinen

Elävien asioiden, ovat ne sitten kasveja tai ihmisiä, keinotekoinen versiointi [huono käännös, mutta ymmärrätte mitä tarkoitan] helpottuu ja yleistyy. Tätä tapahtuu sekä fyysisessä että sähköisessä maailmassa.

Näyttökuva 2020-2-28 kello 14.37.34

Lähde: Tech Trends 2020 -raportti.

 

Ihmisille osataan tehdä keinotekoista kudosta. Synteettisestä ruuasta tulee arkipäiväisempää. Sellaista on esimerkiksi ilman lehmää kasvatettu pihvi.

Internetin keinominät voivat käytännössä olla mitä vain sosiaalisen median “digitaalisista kaksosista” tekoälyn pyörittämiin virtuaalisiin uutisankkureihin.

 

2. Lisätty todellisuus laajenee audioon, älykuulokkeet tulevat

AAR, audio augmented reality, tekee tuloaan. Se tarkoittaa, että teknologia auttaa ihmisiä heidän arjessaan yhä enemmän myös kuuloaistin kautta. Älykuulokkeet yleistyvät ja sulautuvat osittain älylaseihin. Niistä ei tule vuodessa mainstreamia, mutta kiinnostavaa kehitystä tapahtuu.

Älykuulokkeet, tai älylasien ja kuulokkeiden välimuodot, voivat auttaa esimerkiksi juoksijaa lenkillään, kun ne ovat kytkeytyneenä karttasovellukseen.

3. Tekoäly- ja dataratkaisut ostetaan yhä useammin palveluna sen sijaan, että tehdään itse

Englanniksi kyse on termeistä AI-as-a-Service ja Data-as-a-service. Kansainväliset teknologiajätit tuottavat tämäntyyppisiä palveluita, mutta pienempiäkin toimijoita syntyy. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle.

4. Kiina on luonut uuden maailmanjärjestyksen

Kiinan talouskasvun hidastuminen ei pienennä sen vaikutusvaltaa. Sen lonkerot ulottuvat Aasian eteläosiin, Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Eurooppaan, on kyse digi-infrastruktuurista, tekoälystä, datan keräämisestä tai bio- tai avaruusteknologiasta.

5. Kodin ja työpaikan automatisoituminen lähestyy valtavirtaistumista

Tekoälyavusteiset virtuaaliapurit, kuten Amazonin Alexa, yleistyvät edelleen (eivät tosin vielä Suomessa, koska laitteet eivät tue suomen kieltä), samoin esimerkiksi kodin turvallisuuteen liittyvät laitteistot. Esimerkiksi äänellä ohjattavat mikroaaltouunit alkavat olla hinnoiltaan normaaliluokkaa. Kotien automatisoitumisen uskotaan nopeutuvan, kun tietoverkot nopeutuvat. Iso kysymys on, minkä yhtiön käyttöjärjestelmää nämä laitteet käyttävät, ja mitä kerätylle datalle tapahtuu.

6. Jokaista elävää ihmistä pisteytetään jo nyt

Jotta automatisoidut järjestelmät voivat toimia, ne tarvitsevat polttoaineekseen dataa sekä kehyksen, jonka perusteella tehdä päätöksiä. Ihmisistä kertyy valtavasti dataa jo nyt – riittää, että on elossa.

Näyttökuva 2020-3-9 kello 10.00.13

Lähde: Tech Trends 2020 -raportti.

Meitä voidaan pisteyttää tuhansien datapisteiden perusteella, joita kertyy matkustellessamme, ostaessamme jotain tai julkaistessamme jotain sosiaalisessa mediassa.

 

Järjestelmä on todellisuudessa pisteyttänyt sinut jo esimerkiksi silloin, kun se on päättänyt näyttää sinulle tietylle tuotteelle tietyn hinnan.

On ennakoitavissa, että tämänkaltainen pisteytys nousee enenevässä määrin esiin sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä.

7. FOMO vaihtui pelkoon

Fear of missing out eli asioista paitsi jäämisen pelko oli sosiaalisen median alustojen synnyttämä tai ainakin voimistama ilmiö. Nyt näitä samoja alustoja käytetään pelon levittämiseen. Ei tarvitse kuin katsoa mitä Donald Trump tekee Twitterissä.

Pelko ruokkii bisnestä: Amazon osti miljardilla dollarilla älyovikelloja valmistavan yhtiön Ringin, ja nyt se tekee yli 400 amerikkalaisen poliisilaitoksen kanssa tuottoisaa yhteistyötä myydäkseen ihmisille kodinturvajärjestelmiä, joita poliisin on helppo hyödyntää tarvittaessa.

8. Unohtamisen aika on ohi

Ihmiset ovat postanneet valokuvia, videoita ja viestejä someen vuosikymmenen. On selvää, että ne säilyvät netissä vielä pitkään. Oman menneisyytensä pyyhkiminen on käytännössä mahdotonta. Euroopassa EU:n tietosuojalain perusteella on mahdollista pyytää tietojaan poistettavaksi, mutta käytännössä tällä ei ole ollut suurta vaikutusta.

9. Uudenlainen luottamustalous on muodostumassa

Markkinoille syntyy uusia työkaluja, joilla pyritään paitsi vahvistamaan myös heikentämään luottamusta. Syväväärennettyjen videoiden kaltaiset ilmiöt johtavat siihen, että ilmiöiden havaitsemisen ympärille syntyy liiketoimintaa. Teknologiayritysten järjestelmät voivat esimerkiksi alkaa tunnistaa manipuloitua sisältöä – maksua vastaan.

Lue myös journalismia, mediaa ja mittaamista koskevat poimintani kommentteineen: ”Huomiomittareiden lopun alku häämöttää, sanoo Amy Webb journalismista ja mediasta”

Kuvakaappausten lähde: Tech Trends 2020 -raportti.

Voit myös tutustua viimevuotisen raportin tiivistelmääni “Iso Ysi, kuollut yksityisyys ja 5 muuta pääpointtia Amy Webbin tuoreesta teknologiaraportista” täällä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Futuristi Amy Webbin katsaus journalismin ja median trendeistä julki – tässä päähavainnot

Näyttökuva 2019-9-16 kello 12.49.30.png

Amerikkalaisfuturisti Amy Webbin teknologiapainotteinen katsaus journalismin ja median trendeihin julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Julkistamispaikkana toimi Online News Association -järjestön konferenssi New Orleansissa Yhdysvalloissa.

167-sivuisen nivaskan rakenne on samantyyppinen kuin Webbin tunnetuimmassa, 12 kertaa julkaistussa laajassa teknologiaraportissa, jotka julkaistaan alkuvuodesta.

Kokoan tähän nyt julkaistussa katsauksessa esille nostetut keskeiset havainnot. 

  1. Synteettinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Synteettisistä sisällöistä esimerkkejä ovat kiinalainen tekoälyuutisankkuri Xin Xiaomeng sekä amerikkalainen somehahmo Lil Miquela, joka ei ole oikea ihminen. Synteettisellä medialla ei ole eettistä säännöstöä.
  2. Deedfake-videot eli tekoälyn avulla tehdyt valevideot ovat vasta alkua. Tutkijat ovat jo nyt kyenneet jäljittelemään ihmisten ääntä ja liikkeitä, jopa ennakoimaan käyttäytymismalleja.
  3. Sääntely voimistuu. Teknologiajätit ovat viranomaisen syynissä Yhdysvalloissa, ja EU:n tietosuoja-asetus vaikuttaa Eurooppaa laajemmalle. Alustasääntely vaikuttaa sisällön julkaisemiseen ja jakeluun, ja jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten se kerää ja käyttää kuluttajien dataa.
  4. Pelkän kännykkänäytön aika on pian ohi. Älykaiuttimet ja puettavat älylaitteet yleistyvät. Lähivuosina kuluttajat ottavat kännykän rinnalle muita käyttöjärjestelmiä (Amy Webb näkee tämän kehityksen osasyynä sille, että Applen ja Samsungin puhelinmyynti laskee – liian korkean hinnan lisäksi).
  5. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi (“VSO is the new SEO”). Kyse ei ole vain älykaiuttimista, vaan äänikäyttöliittymien yleistymisestä laajemmin.
  6. [Median] Digitaaliset tilausmallit eivät toimi. New York Timesin tai Washington Postin menestys ei auta kaikkia. Kilpailu kovenee.
  7. Harppaukset tekoälykehityksessä parantavat panos–tuotos-suhdetta. Näköpiirissä on uusia työkaluja ja järjestelmiä mm. livekarttoihin, reaaliaikaiseen faktantarkistukseen, kirjoittamiseen, kuvan- ja videonkäsittelyyn sekä hallinnollisiin tehtäviin.

Siinä siis Webbin katsauksen seitsemän pääkohtaa. Mitä niistä pitäisi ajatella? Riippuu varmasti, ajatteleeko vuoteen 2020 vai paljon pidemmälle. Itselleni silmään pisti ainakin se, että lohkoketjusta puhutaan tämänvuotisessa katsauksessa vähemmän. Vielä viime vuoden vastaavassa todettiin, että lohkoketjuteknologia “alkaa mahdollistaa muutoksen tekemistä, vaikka ekosysteemi on yhä kypsymisvaiheessa”. Toinen huomio liittyy äänellä ohjattaviin laitteisiin. Toistaiseksi menestysresepti ainakin uutisissa on löytymättä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Iso Ysi, kuollut yksityisyys ja 5 muuta pääpointtia Amy Webbin tuoreesta teknologiaraportista

Näyttökuva 2019-3-10 kello 8.48.48.png

Nämä termit korostuvat eniten tämänvuotisessa raportissa.

Seuraavassa vapaasti käännettynä t-o-d-e-l-l-a karsittu tiivistys amerikkalaisfuturisti Amy Webbin uunituoreen 381-sivuisen teknologiatrendiraportin tiivistelmäosion seitsemästä pääpointista.

12:tta kertaa julkistettu rapsa sisältää tänä vuonna 315 trendiä ja 48 skenaariota eli vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Sivuilta löytyy konkretiaa älyvöistä vihreään teknologiaan ja nanobottisairaanhoitajiin, mutta tässä siis hyvin karsittu tiivistelmä.

1. Yksityisyys on kuollut.

”Meillä ei ole enää odotusarvoa täydellisestä yksityisyydestä. Vuonna 2019 luot dataa pelkästään olemalla elossa, ja sitä dataa louhitaan, rikastetaan, tuotteistetaan ja sillä ansaitaan rahaa.”

2. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi.

”Pian puhut useammin kuin näppäilet.”

3. Iso Ysi, The Big Nine.

”Kuusi amerikkalaista ja kolme kiinalaista suuryritystä määrittävät pitkälti tekoälykehityksen suunnan. USA:ssa Google, Amazon, Microsoft, Apple, IBM, Facebook – Kiinassa BAT eli Baidu, Alibaba ja Tencent. Lännessä tekoälykehittäjien on käytännössä pian valittava, ottaako kumppanikseen Googlen, Amazonin vai Microsoftin.”

4. Henkilökohtaisen datan keruuvarastot tulevat.

”PDR, Personal Data Records. Sisältää kaiken digitaalisen datan, jota luomme, mutta myös muuta tietoa, kuten koulu- tai työhistorian. Big Ninella on keskeinen rooli tietojen hallinnoinnissa. ”PDR:si tulee olemaan periytyvä – voit välittää sen lapsillesi.”

5. Kiinan nousu jatkuu, eikä vain tekoälyssä.

”Se on käynnistänyt avaruuskilvan ei vain viedäkseen ihmisen takaisin Kuuhun, vaan rakentaakseen elämisen ja viljelyksen mahdollistavat tilat Kuuhun. Kiina kehittää infraa Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Olisi virhe tarkastella näitä trendejä erillään, koska niiden välillä on yhteys. Jotain isompaa on tapahtumassa.”

6. Lainsäätäjät eivät pysy tieteen ja teknologian kehityksen tuomien uusien haasteiden perässä.

”Uusia sääntelyehdotuksia varmasti tulee vuonna 2019, mutta niiden laajempia vaikutuksia ei ymmärretä.

7. Konsolidaatio eli yritysostot tai yritysten yhdistymiset on vuoden 2019 avainteemoja.

”Tätä on jo tapahtunut teknologiassa ja mediassa ja odotamme kehityksen jatkuvan. Siitä yleensä seuraa voimavarojen keskittymistä, mikä usein kiihdyttää kehitystä.”

PS. Raportissa julkistettiin myös parhaiden älykaupunkien ranking (sivu 333): ykkösenä on Kööpenhamina. Paras suomalaiskaupunki on Turku sijalla 7.

Normaali