Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Digital News Report 2020 julki – tässä päähavainnot Suomesta ja maailmalta

Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.43.32

Lähde: Digital News Report 2020/ digitalnewsreport.org.

Maailman laajin uutisten kuluttamisen vertaileva tutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2020 on julkaistu tänään. Kyselytutkimusten piirissä oli yli 80 000 ihmistä 40 maassa, uusina Kenia ja Filippiinit.

Suurin osa tutkimusmateriaalista on kerätty ennen koronapandemian alkua tammi-helmikuussa, mutta sitä on täydennetty huhtikuussa lisäkyselyillä. Pandemialla on medialiiketoimintaan ja mediankulutukseen sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia. Raportin luettuani ainakin itse tulkitsen, että Reuters-instituutti pitää koronan vaikutuksia mediayhtiöiden talouteen paljon isompana asiana kuin sitä, että ihmisten tavat kuluttaa mediaa muuttuisivat juuri koronan takia kovinkaan pysyvästi.

Kokoan tärkeimmät havainnot tähän kirjoitukseen ensin Suomesta ja sen jälkeen yleisesti.

Yksi tutkituista maista on siis tuttuun tapaan Suomi. Laajempi ja suomenkielinen maaraportti on julkaistu erikseen Media-alan tutkimussäätiön sivuilla. Sen on koonnut tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopistosta.

Suomi on perinteisesti ollut koko tutkimuksen kärkimaa, kun katsotaan luottamusta uutismediaan. Niin on nytkin. Edellisvuoden lasku kuitenkin jatkui, mikä noudattelee yleistä kehitystä maailmalla. Tutkimuksen luotetuin uutismedia Suomessa on Yle.

Näyttökuva 2020-6-16 kello 2.55.48

Suomi pitää kärkisijaa uutismedian ”luottamusrankingissa”, mutta laskua tuli täälläkin.

Suomi pähkinänkuoressa

  • Luottamus uutismediaan pysyi korkealla, mutta on hienoisessa laskussa (-3%-yks.) Suomessa 56% sanoo luottavansa suurimpaan osaan uutisista suurimman osan ajasta. 
  • Niin sanottujen vaihtoehtomedioiden tavoittavuus on  yhä marginaalista.
  • Verkkouutisista maksavien määrä kasvoi (+3).
    Näyttökuva 2020-6-16 kello 5.12.58

    Somen rooli uutislähteenä kasvoi Suomessa.

    Näyttökuva 2020-6-16 kello 9.48.17

    Lähde: Suomen-maaraportti.

  • Verkon ja somen rooli uutislähteenä kasvoi. Suomessa uutiset haetaan yleisimmin suoraan uutissivustolta. Television ja printin rooli uutislähteenä pieneni.
Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.19.49

Suomessa (vihreä käyrä) 9% kuluttaa uutisia kännykän notifikaatteina. Tutkimuksessa kysyttiin viikkokäyttöä.

  • Kännykän notifikaatit ja sähköpostin uutiskirjeet kasvoivat uutislähteenä, mutta ovat pieniä suhteessa muihin maihin.
Näyttökuva 2020-6-16 kello 5.20.22

Kännykkä ohitti desktopin Suomessa.

  • Älypuhelin meni tietokoneen ohi laitteissa, joilla verkkouutisia kulutetaan.
  • Podcastien kulutus kasvoi.

Koko raportin päähavainnot

Raportin yleissävy on melko pessimistinen, vaikka toiveikkuuttakin on. Positiivinen signaali on verkkouutisista maksamisen yleistyminen edelleen.

  • Luottamus uutismediaan saattoi koronan aikana paikoin nousta, mutta tätä pidetään lähes varmasti väliaikaisena.
  • Vain kuusi maata neljästäkymmenestä yltää luottamuksessa yli 50 prosentin, mukana siis Suomi. Eniten luottamus on laskenut vuodessa Hongkongissa (-16), Chilessä (-15), Isossa-Britanniassa (-12), Meksikossa (-11) ja Tanskassa (-11).
Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.18.48

Uutisista maksaminen on yleisempää Yhdysvalloissa.

  • Verkkouutisista maksaminen on kasvussa monissa maissa. Silti suurin osa ihmisistä ei edelleenkään uutisistaan maksa.
  • Uutisista halutaan maksaa, koska siten saa pääsyn sellaisen laadukkaan tiedon äärelle, jota ei saa muualta. Toisaalta moni sanoo pärjäävänsä hyvin ilmaisuutisilla. Heistä suuri osa sanoo, että eivät maksaisi uutisista missään tilanteessa.
  • Voittaja vie kaiken -logiikka vahvistuu: esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Norjassa jopa puolet kaikista digitilauksista menee muutamalle mediabrändille, tosin pienempiä nousijoitakin on.
  • Paikallisviestinten verkkosivut ovat ihmisille hyvin tärkeitä, mutta Facebook-ryhmien ja muiden sosiaalisten medioiden rooli kasvaa, mikä aiheuttaa paineita liiketoiminnalle. Paikalliset uutistoimijat ovat muutenkin ahdingossa.
  • Uutisia kulutetaan yhä useammista lähteistä ja alustoilta. Vain noin neljännes aloittaa uutisten kuluttamisensa suoraan verkkosivuilta tai sovelluksesta. Instagram on kahdessa vuodessa tuplannut merkityksensä uutislähteenä. Sen odotetaan ohittavan Twitterin uutislähteenä ensi vuonna.
  • Uutisten kuluttaminen sähköpostin uutiskirjeitse kasvaa monessa maassa. Pohjois-Euroopan maat Suomi etunenässä ovat poikkeus: meillä kulutus on vähäistä, Suomessa vain 10% käyttää uutiskirjeitä.
Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.21.08

Podcastien kulutus kasvoi myös Suomessa.

  • Podcastien kulutuksen kasvu on merkittävää, vaikka korona saattoi väliaikaisesti hillitä sitä. Monessa markkinassa Spotify on tärkein kuuntelun lähde.
  • TV-uutisten kulutus jatkaa laskuaan, kun katsotaan pitkää trendiä. Reuters-instituutti pitää “lähes varmana”, että koronan tuoma piikki on väliaikainen. Tutkimuksessa televisio uutislähteenä nousi koronan aikana saman verran kuin sosiaalinen media uutislähteenä.
Näyttökuva 2020-6-16 kello 3.01.30

Uutiset halutaan mieluiten luettavassa muodossa.

  • Uutiset halutaan kuluttaa useammin tekstinä kuin videona tai äänenä (kun asiasta varta vasten kysytään – todellinen kulutus on eri asia). Pohjois-Euroopan maissa luettavaa muotoa suositaan enemmän kuin Aasiassa tai Pohjois-Amerikassa. Tutkimuksen mukaan yllättävänä voi pitää, että ”useissa maissa kuten Isossa-Britanniassa, Australiassa, Ranskassa ja Etelä-Koreassa nuoremmat (alle 35-vuotiaat) sanovat suosivansa tekstiä enemmän kuin videota”.
Näyttökuva 2020-6-16 kello 4.34.17

Älykaiuttimien käyttö yleistyy kovinta vauhtia Isossa-Britanniassa.

  • Älykaiuttimien käyttö kasvaa edelleen mutta on suhteessa melko pientä, markkinakohtaiset erot ovat suuria.

Ohessa tekemäni tiivistykset aiempien vuosien Digital News Reporteista: 2019, 2018.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Uutispodcasteista julki tähän asti laajin tutkimus – “nuorista varakkaat ja koulutetut kuuntelevat”

Screen Shot 2019-12-05 at 9.59.03

Kuvan lähde: News Podcasts and the Opportunities for Publishers -tutkimus.

Uutispodcastit eivät ole vielä mainstreamia, mutta niiden määrä ja yleisöt kasvavat, kuten myös mainostajien kiinnostus – tosin alueelliset erot ovat suuria. Muun muassa tämä käy ilmi Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tutkimuksesta, joka julkaistiin tällä viikolla. Instituutin mukaan kyse on laajimmasta uutispodcasteihin keskityvästä tutkimuksesta koskaan. Tutkitut maat olivat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia, Ranska ja Ruotsi.

Tutkimuksen pääkirjoittaja Nic Newman luonnehtii podcasteja “harvinaiseksi valopilkuksi uutisbisneksessä”. Etsikkoajasta on siirrytty orastavan kasvun aikaan. Yleisesti ottaen podcasteista on viime vuosina tullut suositumpia, kun sisältö on lisääntynyt ja parantunut ja jakelu helpottunut, mutta uutisissa niiden potentiaalia ei ole vielä kyetty kovin hyvin hyödyntämään.

Tutkimuksen mukaan mainostajien kiinnostus uutispodcasteihin on huomattavasti kovempaa Yhdysvalloissa kuin muissa maissa, “joissa myös on investoitu vähemmän alkuperäissisältöön uutispodcasteissa”. Myös mittaamisen parantuminen edistää kiinnostusta (podcastien mittaamisesta lisää aiemmassa kirjoituksessani).

Ja – tämä oli kiinnostava huomio:

“Vaikka uutispodcastit kiinnostavat nuoria yleisöjä, nämä ovat usein varakkaampia ja koulutetumpia. Kuten radiosta, podcasteista ei ole vielä tullut mainstreamia.”

Screen Shot 2019-12-05 at 9.57.53

Kuvan lähde: News Podcasts and the Opportunities for Publishers -tutkimus.

Tutkimuksen mukaan uutispodcastien yleisimmät alakategoriat ovat puhe- ja haastatteluohjelmat sekä tarinalliset sarjat, mutta päivittäisten uutiskoosteiden määrä on kasvussa. Oma huomioni: tämä voi liittyä siihen, että podcastien yleissuosio on kasvanut tiettyyn pisteeseen, mikä ylipäänsä kasvattaa päivittäistuotteiden potentiaalia. Päivittäiset uutispodcastit puolestaan jaetaan tutkimuksessa kolmeen alakategoriaan: minitietoiskut (kesto 1–5 min, kuten BBC Minute), uutiskertaukset (kesto 6–15 min, kuten NPR:n Up First) ja syväsukellukset (kesto 15–30 min, kuten The New York Timesin The Daily).

Kansainvälisessä vertailussa suosituimpien uutispodcastien kärki on laajentunut, mutta yhä kapea. The New York Timesin The Daily – joka työllistää 15 henkilöä – on miljoonaluokassa, mutta harvat pääsevät tähän rajapyykkiin.

Screen Shot 2019-12-05 at 9.58.09

Pelkästään podcastien ympärille perustetut tuotantoyhtiöt ovat vielä pieniä toimijoita alalla. Kuvan lähde: News Podcasts and the Opportunities for Publishers -tutkimus.

Selvää on, että uutispodcasteihin investoidaan mediataloissa juuri nyt voimakkaasti. Oma tulkintani tämän tutkimuksen perusteella on, että podcastsatsauksissa on mukana enemmän suhteellisuudentajua kuin muutaman vuoden takaisessa videohuumassa, jossa eräät mediatalot kompuroivat omiin jalkoihinsa siirrettyään suurin piirtein kaikki resurssinsa videoihin (Fast Companyn jutun ilmaus “pivot to video bloodbath” kertoo olennaisen). Reuters-instituutin tutkimuksen mukaan monissa medioissa pelätään, että ne auttavat nyt alustayhtiöitä kasvuun podcast-sisällöillään, ja pian ollaan samassa tilanteessa kuin somen kanssa: kun pääsy dataan katoaa, katoaa todennettu yhteys yleisöihin. Osin tästä syystä jotkut mediatalot satsaavat omiin alustoihinsa.

Verkkomarkkinoinnin etujärjestö IAB määrittelee podcastin näin: Podcast on verkossa julkaistu, digitaalisten äänitiedostojen sarja tai yksittäinen jakso, jonka voi ladata, tilata ja kuunnella.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin nuoret kuluttavat uutisia – tuore Reuters-raportti listaa, miten perinteisen median on muututtava

Näyttökuva 2019-9-3 kello 22.15.09

Reuters-instituutin raportti alle 35-vuotiaiden uutiskulutuksesta julkaistiin maanantaina 2. syyskuuta. 

Raportissa esitetään viisi strategista suuntaa sekä kolme keinoa, jotka mediatalojen on otettava huomioon tavoitellessaan nuoria yleisöjä. Käyn ne lyhyesti läpi tässä kirjoituksessa.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin 58-sivuisen raportin pääviesti ei ole erityisen yllättävä: sen mukaan nuoret – tässä alle 35-v. – etsiytyvät yhä harvemmin uutisten ääreen mediatalojen verkkosivuille tai sovelluksiin. He viettävät pääosin aikaansa muualla verkossa tai somessa. Tämä ei tarkoita, etteivätkö nuoret olisi kiinnostuneet uutisista. Heille ei kuitenkaan riitä uutisen yhteiskunnallinen arvo, vaan henkilökohtainen arvo korostuu, raportissa todetaan. Siis kosketuspinta omaan elämään. Tätä mediatalot eivät voi raportin mukaan jättää huomiotta, mikä tarkoittaa myös uutisen määritelmän uudelleen miettimistä:

”Perinteinen uutismedia pitää uutisena sitä, minkä sinun pitäisi tietää. Nuoret yleisöt pitävät uutisena sitä, mikä sinun pitäisi tietää (tiettyyn pisteeseen asti), mutta myös, mikä on hyödyllistä tietää, mikä on kiinnostavaa tietää, ja mikä on hauska tietää.”

Raportti korostaa, että yhtä patenttiratkaisua nuorten tavoittamiseksi uutisilla ei ole, koska heissä on erilaisten ihmisten kirjo siinä missä muissakin, mutta esittää silti kolme tapaa, joilla perinteisen median on muututtava nuoria tavoittaakseen: 

  1. Käyttäjäkokemuksen tulisi olla yhtä vaivaton kuin Facebookilla ja Netflixillä. Tiedon löytäminen ei saa olla hankalaa. Myös oikea äänensävy on tärkeää.
  2. Uutistoimijoiden on kyettävä tekemään jutut niin, että ne vastaavat nuorten odotuksiin, ja niiden on osuttava hetkiin, jolloin nuoret ovat alttiita vastaanottamaan uutisia. Tämä tarkoittaa mm. uusien esitystapojen kokeilua somessa ja näiden kokemusten tuomista omille alustoille ennen kaikkea mobiiliin ympäristöön.
  3. Uutisjuttujen tekotapaa saattaa täytyä muuttaa merkittävästi. Pelkkä negatiivisuus ahdistaa: nuoret eivät halua sulkea silmäänsä vakavilta tai vaikeilta aiheilta, mutta kaipaavat rinnalle toiveikkuutta ja polkuja kohti ratkaisuja: mitä juuri he voivat tehdä asialle. Aitous, reiluus, monimuotoisuus ja syrjimättömyys ovat keskeisiä arvoja.

Raportti listaa myös viisi strategista suuntaa, joiden ympärille nuorten tavoittamista voi pyrkiä rakentamaan. Nämä ovat osin päällekkäisiä edellä mainittujen kanssa. Raportti sisältää esimerkkejä eri medioista.

  1. Vaivaton käyttäjäkokemus
  2. Kolmansien osapuolien alustat
  3.  Tapakäytön rakentaminen
  4.  Henkilökohtainen merkitys
  5.  Näkökulma (tässä: näkökulmien moninaisuus – osa tutkimukseen haastateltavista katsoi, että mediat edustavat vain tiettyä ajattelutapaa)
Normaali