Avainsana-arkisto: otsikointi

Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

ChatGPT: Nämä asiat yhdistävät Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita

Analyytikon unelma lähenee, kun generatiivisen tekoälyn sovellukset kehittyvät: unelma on tietysti simppelillä käyttöliittymällä varustettu härveli, joka hoitaa duunarihommat eli tiedon raapimisen eri paikoista, jotta analyytikko voi keskittyä olennaiseen eli näkemyksen tuottamiseen (toki tekoälyn rajoitteet kriittisin silmin tiedostaen).

Kysyin ChatGPT:ltä, mikä yhdistää Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita. Poimin otsikot sivustojen luetuimmat-osioista, kultakin lehdeltä vajaat kaksikymmentä otsikkoa. Olen listannut ChatGPT:lle syöttämäni uutisotsikot erikseen tämän kirjoituksen loppuun.

ChatGPT:n vastaukset olivat sellaisia, joita voisi hyvin kuvitella kuulevansa myös ihmisanalyytikon tai yleisönsä hyvin tuntevan toimittajan suusta. Vaikkapa sen tunnistaminen ja sanoittaminen, mitkä otsikkoesimerkit vetoavat juuri lukijan empatiaan, oli jopa yllättävää.

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Ilta-Sanomat:

Ilta-Sanomien kohdalla kysyin lisäksi, “Onko otsikoiden kirjoitustavassa yhdistäviä tekijöitä?”, johon vastaus oli:

Joissakin otsikoissa käytetään dramaattista kieltä tai kysymyksiä, jotka herättävät lukijan uteliaisuuden. Esimerkiksi otsikot ”Nämä nimet uhkaavat kuolla sukupuuttoon – katso, löytyykö omasi listalta” ja ”Muistisairauden 12 hälytysmerkkiä, joihin on syytä hakea apua – yksi voi näkyä ruokapöydässä” herättävät lukijan huomion ja antavat vinkkejä siitä, että otsikon takana on tärkeää tietoa tai jotain mielenkiintoista.

Toisissa otsikoissa käytetään suoraa kieltä ja kerrotaan tapahtumasta tai tilanteesta selkeästi. Esimerkiksi otsikot ”Kiinan presidentti Venäjällä – samaan aikaan Japanin pääministeri tapaa Zelenskyin Kiovassa” ja ”Vladimir Putinista annettu pidätysmääräys” kertovat suoraan tapahtumista, joilla on merkittäviä poliittisia seurauksia.

Jotkin otsikot sisältävät henkilökohtaisia tai inhimillisiä tarinoita, kuten ”Kun 23 ihmistä kuoli, Saana selvisi hengissä – vakuutusyhtiöltä käsittämätön linjaus” ja ”Mies lähti jäljittämään latukonetta, maastossa odotti surullinen näky”. Tällaiset otsikot vetoavat ihmisten tunteisiin ja herättävät empatiaa lukijassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että otsikoiden kirjoitustavassa on erilaisia lähestymistapoja, jotka yrittävät herättää lukijan huomion eri tavoilla.

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Helsingin Sanomat:

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Iltalehti:

ChatGPT:lle syöttämäni otsikot:

Ilta-Sanomat (tarkasteluhetkellä luetuimmat, viikko):

Kiinan presidentti Venäjällä – samaan aikaan Japanin pääministeri tapaa Zelenskyin Kiovassa

Näyttelijä Jasmin Voutilainen, 27, on kuollut

Valkoinen talo kommentoi ilmoitusta Suomen Nato-jäsenyyden etenemisestä ja lähetti kehotuksen Turkille

Nämä nimet uhkaavat kuolla sukupuuttoon – katso, löytyykö omasi listalta

Tällaista 27-vuotiaana kuolleen Jasmin Voutilaisen elämä julkisuudessa oli

Ulla voitti 100 000 markkaa Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa – näin paljon vei verottaja

Kun 23 ihmistä kuoli, Saana selvisi hengissä – vakuutusyhtiöltä käsittämätön linjaus

Näille aloille kannattaa nyt hakea, jos tuhti tilipussi kiinnostaa – palkka jopa 7 800 e/kk

Lastenhuoneesta kuului kuiskimista ja naisen ääni – äiti kurkkasi ovensuusta: ”Olin shokissa”

Mia, 26, ei käy töissä ja nukkuu päivät – ”Kukaan ei ota haaveitani todesta”

Ylilääkäri kertoo, mistä ”tappajastreptokokin” tunnistaa – bakteeri leviää nyt Suomessa, päiväkoti-ikäinen lapsi kuoli

Hjallis Harkimo poistui kesken vaalitentin – tässä syy

Muistisairauden 12 hälytysmerkkiä, joihin on syytä hakea apua – yksi voi näkyä ruokapöydässä

Mies lähti jäljittämään latukonetta, maastossa odotti surullinen näky

Vladimir Putinista annettu pidätysmääräys

Näitä tuotteita ruokakaupoista varastetaan eniten – Lidl paljastaa 5 pitkäkyntisten suosikkia, joita on pakko pitää piilossa

Helsingin Sanomat (tarkasteluhetkellä luetuimmat):

Kukaan ei katso leikkipuistossa tai metrossa kohti – Kaikkialta kuuluu hiljainen viesti, että lapseni ovat vain minun asiani

Onko tässä Sääntö-Suomen keskipiste? Hakunilan uimahallissa lähes kaikki on kielletty

Nainen piti pentutehdasta pimeissä kellarin kopeissa Helsingissä

200 ihmisen juomavesi ajautui yksityisen yrityksen hallintaan – Sitten firma ilmoitti katkaisevansa veden

Tutkimuslaitos varoittaa Suomen kituliaasta talous­kasvusta, nousu­kautta ei ole tulossa

Ukraina: Risteily­ohjuksia räjähti Krimillä – Miehitys­hallinnon neuvon­antaja syytti iskusta siviileihin

UPM:n tehtailla erikoinen onnettomuus: kauha­kuormaaja putosi ­järveen

Asiantuntijat listaavat kahdeksan merkkiä, joista tunnistat hyvän työpaikan

Onneksi Mika Tommola sai vihdoin oman ohjelman, koska tv ei tarvitse lisää suuria egoja

Sinéad O’Connor ei pysynyt hiljaa – Laadukas dokumentti kartoittaa omapäisen tähden nousun ja vaientamisen

Ylen vaalitentissä Riikka Purra pysyi edelleen koskemattomana, miksi ihmeessä? Kuuntele Lauantaikerhon reaktiot tenttiin

Ukraina: Venäjä teki maanantaina 21 ilma­iskua

Fallon Sherrock teki darts-historiaa heittämällä täydellisen sarjan

”Kerava pelasti” – Tällainen on Jokerien uusi kotihalli

Mies reputti ajokokeen viidesti Helsingissä – Sitten hän varasi kokeen syrjä­seudulta

”Tämä on hyvä työkalu” – Rekrytoinnin asiantuntijat neuvovat, miten ChatGPT auttaa työnhaussa

Iltalehti (tarkasteluhetkellä luetuimmat, viikko): 

Bloomberg: Unkari esti Putinin pidätysmääräystä tukevan julkilausuman EU:ssa – IL seuraa sotaa

Salatut elämät -tähti Jasmin Voutilainen, 27, on kuollut

Oscareiden jatkot olivat nakumekkojen ilotulitusta – Katso kuvat asuista, jotka eivät jätä mitään arvailujen varaan

Jo kolme Martina ja hengenpelastajat -kilpailijaa on kuollut

Poliisi tunnisti miehen

Oulun poliisin julkaisema kuva aiheutti kovan kohun: Huomaatko, miksi?

Lukijat kertovat, kuinka siistiytyvät seksin jälkeen – Eräs tapa ärsyttää monia

Sauli Niinistö yllättyi Unkarin Nato-ilmoituksesta – Kertoi arvion siitä, milloin Suomi on lopullisesti jäsen

Jopa miljoonalla suomalaisella on rasvamaksa – Tästä merkistä tiedät, että maksasi on terve

Penisten yllättävä kokoero paljastui tutkimuksessa: Kumpaan ryhmään kuulut?

Valkoinen talo varoittaa eskalaation vaarasta – Yhdysvallat: Venäjän hävittäjä pudotti amerikkalaisen ilma-aluksen Mustallamerellä

Venäjä veti punaisen viivan: USA:ssa ehdotettu toimi olisi sodanjulistus

Julkkikset surevat Jasmin Voutilaisen äkillistä kuolemaa: ”En tiedä mitä sanoa”

Timo luuli, että hartiat ovat jumissa – Lääkäri kirjoitti sairauden nimen paperille ja käski googlata

Alaikäinen poika kylvää kauhua Imatralla – Taas uusi tuomio

Kiovan ja koko Ukrainan kohtalo saattoi ratketa tässä taistelussa

Kalle Rovanperä meinasi ajaa lopussa ulos! Jari-Matti Latvalalle kauhea pettymys

Lue myös blogikirjoitukseni vuodelta 2017: Tällainen on hyvä otsikko (enkä tarkoita nyt tuota ←← pronominijohdannaista)

Kiinnostuitko? Seuraa minua Linkedinissä, jonne postailen havaintoja media-alalta säännöllisesti.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tällainen on hyvä otsikko (enkä tarkoita nyt tuota ←← pronominijohdannaista)

Näyttökuva 2017-04-06 kello 14.54.22

New York Timesin parhaiten somessa menestyneet otsikot ovat parissa vuodessa lyhentyneet ja muuttuneet selittävämmiksi. Lähde: Newswhip.

Maailman suurimpien viestinten parhaiten somessa menestyvien artikkelien otsikot ovat muuttuneet pidemmiksi ja selittävimmiksi, ja sama kehitys on mielestäni tullut Suomeenkin, vaikka ehkä hieman viiveellä.

Iso syy muutokseen on juuri some, lähinnä Facebook mutta myös viestisovellukset: otsikko on yhä useammin ainoa asia ingressin tai kuvan ohella, jonka ihminen ensisilmäyksellä jutusta näkee. Juttu myydään otsikolla, etusivuille hakeutuu yhä harvempi.

Mitä sitten tarkoittaa, että menestyneet otsikot ovat selittävämpiä kuin ennen? Sitä, että otsikko tuodaan ylätasolta (”Suomalaisten terveystilanne on kehittynyt…”) alemmas, pois toteavuudesta, mahdollisimman lähelle ihmisen arkea, jolloin se parhaassa tapauksessa synnyttää samaistuttavuuden tai jonkin muun tunteen.

Otetaan esimerkki uutismaailman vaikeimmasta päästä eli sotesta. Miten tuoda ihmistä lähelle aihe, jossa ei taviksen näkökulmasta ole vielä tapahtunut käytännössä mitään konkreettista? On mahdollista vedota tunteisiin, joita sote prosessina herättää ja sitä kautta houkuttaa lukija tärkeän sisällön äärelle. ”Nyt on nähty sotesta tämäkin – Lakiluonnos, jossa kerrotaan, miksi lakia ei pitäisi säätää” -otsikko iskee uskoakseni hyvin niidenkin tajuntaan, jotka eivät välttämättä kovin hyvin ole soteasioista perillä, koska se vie asian tunnetasolle. ”Nyt on nähty tämäkin”: Kin-pääte kertoo kolmessa kirjaimessa todella paljon sote-prosessista. Jutulla on 4000 Facebook-toimintoa. Siinä käydään läpi lausunnoilla olevaa lakiluonnosta soten valinnanvapaudesta.

Näyttökuva 2017-04-06 kello 14.05.13.pngHyvässä otsikoinnissa on mielestäni kyse paljon enemmästä kuin otsikosta sinänsä: näkökulmavalinnasta, jopa aihevalinnasta. Kun jutulla on mietitty näkökulma (tarpeeksi kapea niin kuin hyvässä somevideossakin – koko maailmaa ei tarvitse aina selittää yhteen juttuun), on otsikonkin keksiminen helpompaa.

Tietääkö lukija jo, mitä sieltä on tulossa? Mieti odotuksenvastaisuutta

Näkökulmaa miettiessä yksi hyödyllinen elementti on sellainen, jota paremman termin puutteessa kutsun odotuksenvastaisuudeksi. Jos kahden asian suhde on tavattu yleensä aina esittää negatiivisessa valossa, on virkistävää ja yllättävää, jos sen tai siihen liittyvän yksityiskohdan esittääkin positiivisessa tai edes toiveikkaassa valossa. Yllättävyyshän on yksi kiinnostavan sisällön keskeisiä elementtejä alustalla kuin alustalla.

Odotuksenvastaisuuteen liittyvät myös tarinat ihmisistä, jotka ovat jollain tavalla päihittäneet suomalaisen byrokratiakoneiston. Odotus on, että byrokratia jyrää ihmisen aina. Kun näin ei käy, syntyy voimakas (vahingonilon) tunne. Ihminen voitti!

Hoksottimet otsikkoasentoon jo ideointivaiheessa

Osa keksii otsikkonsa vasta jutun tehtyään, toiset aloittavat sillä. Kukin tyylillään, mutta fiksua on varata siihen aikaa: on sääli, jos käytät päivän aivan timanttisen jutun tekemiseen, mutta otsikon huitaiset kasaan puolessa minuutissa.

Maailmalta tiedetään, että useiden rinnakkaisten otsikkovaihtoehtojen miettiminen ja ylöskirjoittaminen on hyväksi osoittautunut tapa helpottaa keksimistä. Itsekin tätä harrastan, mutta pidän vielä olennaisempana sen hoksaamista, miten voisi kirjoittamisvaiheessa, jopa jo ideointivaiheessa huomioida elementit, joilla juttu otsikkotasolla myydään. Tällöin voi tehdä havaintoja, joita ei muuten välttämättä tulisi tehtyä.

Somevideoissa pidän ohjenuoranani, että hyvä videoidea on kuvailtavissa kaverille yhdellä selkeällä lauseella – jos ei ole, on syytä palata suunnittelupöydälle. Ohje on uskoakseni passeli myös artikkelipuolella, riippuu toki hieman käyttötarkoituksesta.

Älä käytä vaikeita sanoja, kuvaile asian merkittävyyttä suureilla

Älä käytä vaikeita sanoja. Mieti kenelle teet: jos teet pörssiaiheisen artikkelin, teetkö ekspertille vai tavikselle? Mieti, miten otsikko toimisi mahdollisimman hyvin hakukoneita ajatellen.

Yksi tapa tuoda konkretiaa otsikkoon on kuvailla tietyn asian merkittävyyttä tai poikkeavuutta sellaisilla suureilla, joita käytettävissä on.

Jos on kerrottava, että tulvat koettelevat Australian länsiosan suomalaisasukkaita, kannattaa hakea havainnollistuksia, miten ne koettelevat ja tuoda se otsikkoon. Ovatko ne tuhonneet suomalaisten koteja ja jos, miten. Miten tuhoja voi kuvailla? Miten vesimassojen kokoa voi kuvailla? Voitko vedota johonkin tunteeseen, joka liittyy asumiseen ja mahdollisesti kodin tuhoutumiseen? Siihen voivat kaikki samaistua. Joskus samaistuttavuutta voi tuoda sitaatilla, mutta mieti, onko se mitä sitaatissa sanotaan aidosti kiinnostavaa.

Se kuuluisa klikkiotsikko

Hyvä otsikko on myös sellainen, jolle on jutussa katetta, tai ainakin se on kunniakas tavoite. Ns. klikkiotsikoksi mielestäni leimataan turhan usein sellainen otsikko, joka ei klikkiotsikon leimaa ansaitsisi. Otsikot ovat sellaisia kuin ovat niin pitkään kuin analytiikka näyttää, että niitä luetaan. Ei tässä ole kyse sen kummemmasta.

Klikkiotsikot – miten ne sitten määritelläänkään, mutta ainakin katso-se-ja-tämä-sieltä-jatuolta – ovat muuten maailmalla vähentyneet suurimpien viestinten parhaiten somessa menestyneissä jutuissa, mikä on minusta hienoa. Samasta Newswhipin selvityksestä käy ilmi, että listiclet eli listamuotoiset jutut eivät enää sitouta somessa entiseen tapaan. Itse näkisin, että voivat sitouttaa, mutta otsikkotasolla juttuja ei kannata mielestäni myydä pelkästään ”10 tapaa tehdä sitä ja tätä”-tyyliin, vaan tuoda sen rinnalle tai tilalle konkretiaa ja tunteisiin vetoavuutta.

Otsikon ja kuvan suhde

Ideaalitilanteessa otsikko natsaa hyvin kuvan kanssa, muutoin sen synnyttämä tunne saattaa olla ristiriitainen. Sama juttu somevideoissa: ihanteena pidetään, että videon otsikko ja tai idea menee yksiin lähtökuvan kanssa.

Klikkaisitko itse?

Tätä on hyvä pysähtyä kysymään. Jos näkisit otsikon, menisitkö sen perusteella lukemaan jutun? Toinen tarina sitten on, että kännykkäsukupolvelle juttu voi olla hyvä klikkaamattakin: Jos saat kännykän ruudullesi uutisilmoituksen ”Helsinkiin luvattu rankkasadetta kahden tunnin kuluttua”, saatat kokea tulleesi hyvin palvelluksi klikkaamatta koko juttuun. Onnistumisen mittaaminen notifikaattien maailmassa on äärimmäisen kiintoisaa, siitä lisää myöhemmin!

Seuraa Numeroiden takaa -sivua Facebookissa

Normaali