Avainsana-arkisto: uutismedia

Strategia ja liiketoiminta

19 nostoa mediasta futuristi Amy Webbin 979 sivun trendijärkäleessä

Tunnetun amerikkalaisfuturistin Amy Webbin Future Today -instituutin peräti 979-sivuinen trendiraportti 2024 Tech Trend Report julkaistiin viikonloppuna. Media-alaa lähimpänä on osio nimeltä News and Information, jota on 50 sivua.

Koko paketin pääteemana on teknologian supersykli, jolla viitataan niin voimakkaaseen ja läpitunkevaan muutosaaltoon, että se muokkaa koko olemassaolomme perustaa pitkiksi ajoiksi. 

Webbin raportti on nimensä mukaisesti aina ollut teknologiapainotteinen, mistä seuraa, että yhteiskunnalliset kehityskulut korostuvat siinä vähemmän kuin ehkä jossain muualla.

Raportin mukaan uutismedia on käännekohdassa. Siihen vaikuttavat lähitulevaisuudessa erityisesti tekijänoikeuslakien kehittyminen, tilausväsymys, tiedonhakutapojen eriytyminen ikäryhmittäin, tiukentuva eurooppalainen sääntely, sisällön luomisen helpottuminen tekoälyn ansiosta sekä aiempaa useampien ihmisten jääminen varmistetun tiedonsaannin ulkopuolelle maksumuurien yleistymisen takia.

News and Information -osio on erikseen palasteltu 19 alateemaan, joista jokaisesta teen tähän kirjoitukseen yhden noston. Tiivistyksissä on käytetty apuna ChatGPT:tä.

Teema 1: Tekoäly uutistyössä

Uutisorganisaatiot tottuvat käyttämään tekoälyä yhä enemmän. Sen avulla esimerkiksi tunnistetaan uutisaiheita ja kehitetään tarinankerrontaa. Tämä voi johtaa tehokkuuden parantumiseen, mutta se edellyttää huolellisuutta ja vastuullisuutta. Vaarana on sisältöjen vinoutuminen tekoälyn takia.

Teema 2: Metaverse

Vaikka niin sanottujen metaversumituotteiden hype hiipuu, digitaalisen ja fyysisen raja hämärtyy yhä enemmän. Uutisorganisaatioiden on oltava valmiita kertomaan kehityskuluista ja tapahtumista, joita on näissä molemmissa, siis myös esimerkiksi virtuaalimaailmoissa.

Teema 3: Tiivistäminen ei rajoitu tekstiin

Generatiivinen tekoäly on erittäin hyvä käsittelemään sisältöä ja muuttamaan sitä. Tekstin tiivistäminen toisesta tekstistä on jo melko perinteinen hyödyntämistapa, mutta se ei jää tähän. Tekstitiivistelmien tekeminen videoista tai videokoosteista helpottuu, samoin vaikkapa videokoosteiden tekeminen syöttämällä tekoälylle raakamateriaalia videona tai tekstiä.

Teema 4: Väärän tiedon tunnistaminen toimituksissa

Generatiivinen tekoäly luo uusia sudenkuoppia, joiden havaitsemiseen on toimituksissa varauduttava. Kun realistisia väärennöksiä on aiempaa helpompi ja halvempaa tehdä, korostuu tarve suhtautua kriittisesti etenkin sosiaalisessa mediassa kiertäviin kuviin ja videoihin. Toimitusten on kiinnitettävä erityistä huomiota koulutukseen, työkaluihin ja työprosesseihin, jotta väärennökset tai huijaukset eivät vaarantaisi niiden luotettavuutta.

Teema 5: Teknologiavallan vahtikoira

Uutisorganisaatiot käyttävät tekoälyä ja muita teknologioita strategisesti, mutta niiden täytyy pohtia asiaa journalistisesta näkökulmasta. Teknologisen tai algoritmisen vallan valaiseminen – siis niistä sisältöjen tekeminen – tarkoittaa, että toimittajat saattavat tarvita esimerkiksi erityistä teknistä koulutusta tämän alueen seuraamiseen.

Teema 6: Aistijournalismi

Kun mediakokemusta syventävät laitteet (esim. VR-lasit) muuttuvat lähemmäs valtavirtaa, toimittajilla on mahdollisuus kertoa tarinoita, jotka vetoavat suoraan aisteihin. Tämä tarkoittaa tasapainottelua niin sanotun syventävän journalismin mahdollisuuksien sekä uudenlaisten eettisten pohdintojen välillä.

Teema 7: Faktantarkistus

Tutkijat ja start–up-yritykset pyrkivät hyödyntämään tekoälyn voimaa nopeuttaakseen faktantarkistusprosessia, joka on aikaavievää.

Teema 8: Hakukoneiden kehitys

Hakukoneiden tulevaisuus ei ole lista linkkejä. Hakujätit kehittyvät suuntaan, jossa kyselyihin tarjotaan vastauksia tekstimuodossa. Kuluttajat tottuvat tähän, ja myös yhä enemmän äänihakuun digilaitteissa. Media-alalla nämä muutokset edellyttävät toimenpiteitä, joilla osaltaan korvataan laskevaa someliikennettä.

Teema 9: Mediakasvatus ja medianlukutaito

Tekoälyn kehitys, hyvässä ja pahassa, vaatii opetussuunnitelmien päivittämistä, jotta kyky ymmärtää ja lukea mediaa ei ole vanhanaikaisten käsitysten varassa.

Teema 10: Sisältömuotojen sekoittuminen

Teknologia ja kuluttajien mieltymysten muutokset hämärtävät rajoja eri sisältömuotojen välillä. Sisältöjen jakelu monipuolistuu, esimerkkinä podcastien julkaiseminen YouTubessa. Tämä siirtää edelleen kontrollia perinteiseltä medialta heidän yleisöilleen.

Teema 11: Digitaalinen hauraus

Tiedonhaun ja tietojen säilyttämisen helppous luo illuusion pysyvyydestä. Todellisuudessa tiedot voivat kuitenkin vioittua ja kadota monista syistä.

Teema 12: Sisällöillä erottuminen

Mediatalojen on kyettävä vastaamaan kahteen kysymykseen, kun suuret kielimallit yleistyvät. Ensiksi, niiden on arvioitava, millaista arvoa kielimallit tuottavat, jos niitä koulutetaan niiden sisällöillä. Toiseksi, niiden on löydettävä tapa pysyä kilpailukykyisinä toimintaympäristössä, joka tulvii halvalla tuotettua sisältöä.

Teema 13: Vaikuttajatalous (creator economy)

Somealustat menestyvät, koska ne pystyvät tuottamaan käyttäjilleen mielenkiintoista sisältöä ja muuttamaan tämän kiinnostuksen rahaksi. Tämä edellyttää kykyä saada ihmiset houkuteltua palaamaan palveluun aina uudestaan. Tekoäly edistää tätä kehitystä. Perinteisen median on vaikea pysyä perässä.

Teema 14: Uutisten välttely

Uutisten välttely on tutkimusten mukaan kasvava huoli. Maailma tuntuu synkältä. Jotkut sulkevat uutiset täysin pois mielestään, toiset jatkavat lukemista, vaikka se vaikuttaa heidän mielenterveyteensä [oma lisäykseni: Suomessa uutisten välttely on kansainvälisessä vertailussa vähäistä, mutta se – tai tarkalleen ottaen kokemus, että ihmiset näin toimivat – on hieman lisääntynyt myös meillä].

Teema 15: Luotettavuus

Uutismedian kestävä tulevaisuus riippuu uskottavuudesta ja luotettavuudesta, vaikka ansaintamalli olisi mikä tahansa. Ihmiset luottavat uutisiin yhä vähemmän [oma lisäykseni: Suomessa luottamus uutisiin on maailman korkeinta].

Teema 16: Digitaalinen epätasa-arvo

Digitaalinen eriarvoisuus kuvaa tapoja, joilla todellisen maailman epätasa-arvo heijastuu digitaaliseen maailmaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikilla ei ole pääsyä laajakaistayhteyksien äärelle, tai käyttöliittymiin, joiden avulla peruspalvelujen käyttäminen helpottuu.

Teema 17: Voittoa tuottamattomien uutisorganisaatoiden yleistyminen [oma lisäykseni: erit. yhdysvaltalainen ilmiö]

Niin sanottu hyväntekeväisyysmalli yleistyy etenkin paikallismediassa. Rahaa saadaan säätiöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Kilpailu varainhankinnasta voi vaikuttaa koko tiedon ekosysteemin kestävyyteen.

Vuodesta 2009 lähtien on amerikkalaisen Nonprofit News -instituutin mukaan perustettu 400 voittoa tavoittelematonta uutisorganisaatiota. Puolet niistä on paikallismediaa.

Teema 18: Turvallisuusuhkien tunnistaminen uutisorganisaatioissa

Turvallisuuspuutteiden tunnistaminen on olennainen osa uutisorganisaatioiden toimintaa, samoin yksittäisten toimittajien, jotka kohtaavat erilaisia uhkia digihäirinnästä valtioiden tekemiin palvelunestohyökkäyksiin.

Teema 19: Uuden sukupolven lähetysteknologia mainonnan parempaan kohdistamiseen tv:ssä (data-enriched broadcasting)

Uuden sukupolven lähetysteknologia viittaa tässä ATSC 3.0-standardiin, jonka käyttöönotto on vielä kaukana, mutta tarkoittaisi uudentyyppistä tiedon infrastruktuuria. Se esimerkiksi mahdollistaa ”natiivin analytiikan”, eli riippuvuus Nielsenin kaltaisista toimijoista mediankulutuksen mittaamisessa vähenisi. Pääasiallinen motiivi teknologian edistämiseen on kaupallisen median halu kohdistaa mainontaa paremmin [oma lisäykseni: The Vergen mukaan kyse on formaatista, joka mahdollistaa esim. 4K-laadun ja interaktiivisten toimintojen kehittämisen verkon yli ilman kaapelitv- tai suoratoistotilausta. Vergen mukaan ATSC 3.0 on broadcast-tv:lle sama kuin 5G mobiilille aikoinaan: se tulee varmasti, mutta kukaan ei tiedä, milloin. EDIT: em. standardi on pääosin yhdysvaltalainen tekniikka. Euroopassa on käytössä maanpäällisiin lähetyksiin DVB-T2, joka pitkälti tekee standarditasolla samat asiat. (Kiitos Kari!)].

Normaali
mediatoimiala, Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Suomalaiset uutissivustot 2003 & 2023 kuvapareina – nämä asiat ovat muuttuneet 20 vuodessa

Ylläolevat kuvat löytyvät isommassa koossa helpommin tarkasteltavina leipätekstin jälkeen.

Ensimmäiset uutispalvelut verkkoon julkaistiin Suomessa jo 90-luvun lopulla, mutta silloin kyse oli vielä enemmän tai vähemmän yksittäisten innostuneiden tekijöiden puuhastelusta. Vertasin suomalaisten uutismedioiden etusivuja 2003 ja 2023: nopealla vilkaisulla näyttää yllättävän samalta, kun ajattelee, miten maailma on muuttunut ja digitalisaatio edennyt, mutta tarkemmin ajateltuna kahdessa vuosikymmenessä on tapahtunut lukuisia muutoksia – sekä sisällöissä että palvelukehityksessä:

Personointi: etusivut eivät useimmiten nykyään enää näytä kaikille käyttäjille samalta kuin vain osittain. Henkilökohtaisuudesta on tullut digimedian oletusarvo. 20 vuotta sitten etusivut taitettiin käsipelillä, nykyisin työ on osittain automatisoitu.

Maksumuurit. Äkkiseltään tuntuu, että verkon maksumuuri on vain nykyajan ilmiö, mutta itse asiassa joitakin kokeiluja oli olemassa jo vuosituhannen alussa – esimerkiksi Helsingin Sanomien Verkkoliitteellä, jolla nimellä sitä kutsuttiin, oli joulukuussa 2003 ”muutama tuhat” maksavaa tilaajaa. Osa sisällöstä oli ilmaista, osa maksullista. Aamun paperilehden sisältöä vastaava verkkosisältö oli muuttunut maksulliseksi saman vuoden elokuussa myös paperilehteä tilanneille, ja asiakas saattoi ensimmäistä kertaa ostaa pelkän verkkolehden tilauksen (lähde: Suomen suurin, Helsingin Sanomat 1889–2019/ Jensen Eriksen, Mainio, Hänninen). Kirjautumalla ja maksamalla saa usein nykyisin parempaa palvelua, kun mediatalot pystyvät tuntemaan asiakkaidensa tarpeet paremmin.

Sisältöjen muutos: Jutut ovat osin pidentyneet sähkemäisestä lyhyttavarasta monipuolisempaan kerrontaan, juttuformaatit ovat monipuolistuneet (esim. livekerronta) aihevalikoima on laajentunut, visuaalisuus lisääntynyt merkittävästi (svaipattavasta instastorymäisestä kerronnasta puhumattakaan). 20 vuotta sitten ei myöskään ollut nykyisenkaltaista datajournalismia. Vuorovaikutteisuus, kuten lukijoiden osallistaminen, oli vasta pilke silmäkulmassa. Kommentointimahdollisuus juttuihin paikoin oli, mutta ei juttujen yhteydessä, vaan sanomalehden tapaan omalla ”palstallaan”, jonne keskustelunaiheita avattiin.

Uutissovellukset: nykyään lähes jokaisella mediatalolla tai yksittäisellä medialla on oma sovellus sen lisäksi, että uutisia kulutetaan selaimen kautta. Sovellus mahdollistaa esimerkiksi uutisilmoitusten lähettämisen käyttäjän kännykkään. 20 vuotta sitten tilattiin vielä tekstiviestiuutisia – mikään valtava hittikonsepti se ei ollut.

Hakukoneet ja some: Kaksi vuosikymmentä sitten ei tarvinnut juuri miettiä, miten tehdä sisällöistä hakukoneystävällisiä tai sellaisia, että niitä halutaan jakaa sosiaalisen median alustoilla. Nyt mietitään sitäkin. Uutisotsikoiden tärkeyttä alettiin miettiä toden teolla Facebookin yleistyessä, kun jutuista alkoi näkyä käyttäjille vain otsikot tai korkeintaan lisäksi ingressit.

Maailma oli tietysti myös yksinkertaisempi – ei tarvinnut esimerkiksi miettiä, onko somessa laulava Suomen tasavallan presidentti aito vai väärennös.

Mikä ei ole muuttunut? Navigaatiopalkkien sisältö näyttää aika lailla samalta: kotimaa, ulkomaat, talous, urheilu, viihde…

Kuvien lähde: Wayback Machine ja verkkopalveluiden selainetusivut.

Turun Sanomien verkkosivu lokakuussa 2003.

Turun Sanomien verkkosivu lokakuussa 2023.

Yle Uutisten verkkosivu lokakuussa 2003.

Yle-palvelun etusivu (selain) lokakuussa 2023.

Ilta-Sanomien verkkopalvelu lokakuussa 2003.

Ilta-Sanomien verkkopalvelu lokakuussa 2023.

Helsingin Sanomien Verkkoliite lokakuussa 2003.

Helsingin Sanomien verkkopalvelu lokakuussa 2023.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Digital News Report 2023: Suomen-maaraportin 25 kiinnostavinta poimintaa

Tekstin rooli suomalaisten uutiskulutuksessa on yllättävästi vahvistunut ”tiktoksaation” aikakaudella, uutisluottamus voi kansainvälisen trendin vastaisesti eli hyvin, verkkouutisista maksavien osuus on suurimmillaan, verkkoon kytketyn television rooli uutisten seuraamiseen nousussa ja uutisten verkkokommentoinnin kielteisesti kokevien osuus suurempi kuin jopa Yhdysvalloissa.

Muun muassa nämä tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Uutismedia verkossa 2023 -tutkimuksesta, joka on Reuters-instituutin Digital News Report 2023:n eli maailman suurimman uutistutkimuksen maaraportti. Tutkimus julkaistaan vuosittain kesäkuussa.

Päätutkimuksen iso kuva on, että epävarma maailmantilanne ja kiihtyvä ilmastonmuutos korostavat riippumattoman ja kestävästi rahoitetun journalismin tärkeyttä, mutta tummia pilviä tuovat laskevat luottamusluvut (vertailtujen maiden keskiarvo laski kaksi prosenttiyksikköä), vaikeudet pitää asiakkaita medioiden omilla alustoilla (uutispalveluihin suoraan tuleminen heikkenee ja sosiaalisen median rooli uutislähteenä vahvistuu) sekä epävarmat talousnäkymät. Suomen tilanne on verrattain erittäin hyvä, vaikka huoliakin on.

Seuraavassa 25 poimintaa Uutismedia Verkossa 2023 -raportista (suluissa mainitut kuviot tai taulukot löytyvät luettavuuden helpottamiseksi kirjoituksen lopusta):

  1. Suomalaisten luottamus uutisiin ei ole heikentynyt, vaan edelleen vahvistunut hieman, toisin kuin monissa muissa maissa kriisivuosien jälkeen. Suomi on uutisluottamuksen ylivoimainen ykkösmaa (kuvio 26). Useimpiin uutisiin yleensä luottavien osuus pysyi edellisvuoden lukemassa 69% ja luottamus itse seuraamiinsa uutisiin nousi prosenttiyksikön 76%:iin. Tutkimuksen mukaan Suomen korkeiden lukujen taustalla voi olla useita tekijöitä, kuten yleinen luottamus instituutioihin, Venäjän hyökkäyssota, Julkisen sanan neuvoston vakiintunut asema sekä viestinten poliittinen sitoutumattomuus, mikä estää Yhdysvaltain kaltaisen toisiaan nokittelevan mediakentän syntymisen. Tutkimuksen mukaan voi olla, että polarisoituvat keskustelut yhteiskunnassa ”saavat ihmiset valitsemaan tiukemmin puolensa, jolloin Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa kannoistaan epävarmat todennäköisemmin siirtyvät luottavan enemmistön kuin epäilevän vähemmistön joukkoon”.
  2. Perussuomalaisia äänestäneistä uutisiin luottaa keskimääräistä harvempi (kuvio 31). Sama ilmiö näkyy, kun medioita luetellaan nimeltä (taulukko 13).
  3. Perinteisten uutislähteiden eli painettujen lehtien, radion ja television tavoittavuus notkahti (kuvio 1). Esimerkiksi radion ja television uutislähetysten tavoittavuus on laskenut yhdeksässä vuodessa 11 prosenttiyksikköä (kuvio 3). Verkon uutislähteiden tavoittavuus on ennallaan.
  4. Uutisia vain verkosta seuraavien osuus on nousussa. Lähes joka neljäs suomalainen seuraa uutisia pelkästään verkosta (kuvio 2)
  5. Kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen moni suomalainen hakee yhä uutisensa suoraan verkkosivuilta (kuvio 10). Tätä pidetään jopa yhtenä syynä uutisten korkeaan luottamukseen.
  6. Verkkoon kytketyn television rooli uutisten seuraamiseen on nousussa (kuvio 15): se ohitti nyt jo tabletin.
  7. Verkkouutisten lukemisen suosio on lisääntynyt ja niiden katselun suosio vähentynyt (kuviot 44, 45), mitä raportin koostamisesta vastannut tutkija Esa Reunanen pitää yllättävänä. ”Verkkouutisten esitystavat ovat monipuolistuneet, ja videoklipit täydentävät tekstimuotoista kerrontaa. Näyttää kuitenkin siltä, että verkossa uutiset halutaan edelleen myös tekstimuodossa”, Reunanen sanoo Suomen Lehdistölle. Teksti on kysyttäessä ylivoimaisesti mieluisin uutisten kulutusmuoto myös nuorissa, vaikka katselu ja kuuntelu korostuvat suhteessa muihin. Uutisten kuuntelun suosio koko väestössä on noussut hieman podcastmarkkinan kasvun myötä. Tekstin etuna pidetään mm. silmäiltävyyttä: epäkiinnostavan kohdan voi sivuuttaa helpommin kuin videolla, jossa käyttökokemusta häiritsevät mainokset.
  8. Noin puolet Suomessa digitilauksen tehneistä tilaa Hesaria. Merkillepantavaa on Iltalehden maksullisen Plus-liitteen nousu: 16% digitilauksen tehneestä suomalaisesta kertoo tilanneensa sitä. Uutistilauksensa peruuttaneilla tavallisin syy on rahapula tai tilauksen kalleus.
  9. Molemmat iltapäivälehdet Ilta-Sanomat ja Iltalehti ovat lisänneet painettujen lehtiensä viikkotavoittavuutta useita prosenttiyksiköitä (taulukko 2), mitä voi pitää yllättävänä.
  10. Sen sijaan verkon viikkotavoittavuus tässä (kysely)tutkimuksessa laski molemmilla iltapäivälehdillä hieman edellisvuoden luvuista. Ilta-Sanomat ja Iltalehti ovat edelleen ylivoimaisesti Suomen suurimmat uutismediat verkossa.
  11. Sosiaalista mediaa pääasiallisena uutislähteenä käyttävien osuus ohitti 18-24-vuotiaissa ensi kertaa pääasiassa suoraan uutissivuille menevien osuuden (kuvio 11). Koko väestön tasolla osuudet ovat pysyneet kuitenkin melko samoina. 25-34-vuotiaat jopa menivät useammin suoraan uutissivustoille kuin vuotta aiemmin. Somen rooli nuorten uutisväylänä on kokonaisuudessaan vahvistunut.
  12. Kiinnostus uutisiin laskee yhä (kuvio 16). Kärjistäen: nuoremmat, matalammin koulutetut ja matalatuloiset ovat vähemmän kiinnostuneita kuin vanhemmat, korkeammin koulutetut ja hyvätuloisemmat.
  13. Uutisjuttujen jakaminen pikaviestinten kautta linkkeinä yleistyy edelleen (kuvio 18)
  14. Uutisten kommentointi somessa tai uutissivustoilla ei ole lisääntynyt (kuvio 18). Kommentointi on Suomessa vähäisempää kuin tutkimuksen muissa maissa keskimäärin.
  15. Uutisten verkkokommentoinnin kielteisesti kokevien osuus on Suomessa suurempi kuin jopa Yhdysvalloissa, mitä voi pitää tutkimuksen mukaan yllättävänä (kuvio 20).
  16. Viidennes suomalaisista välttelee uutisia vähintään toisinaan. Luku on kasvanut Suomessa viime vuosina hieman (nyt +1%-yksikkö edellisvuoteen) ja on muihin maihin verrattuna pieni. Välttely on tutkimuksen mukaan keskimääräistä yleisempää naisten, nuorten ja vähätuloisten keskuudessa. Esimerkiksi 18-24-vuotiaista uutisia joskus välttelevistä joka viides on poistanut uutisilmoitukset käytöstä tai vähentänyt niitä. Vältellyimmät uutisaiheet ovat Ukraina-uutiset, terveysuutiset ja ilmastonmuutosta ja ympäristöä koskevat uutiset sekä rikoksia ja henkilökohtaista turvallisuutta käsittelevät uutiset (kuvio 24). Uutisia välttelevät myös uutisista kiinnostuneet.
  17. Verkkouutisista maksavien osuus on Suomessa suurimmillaan, nyt 21 prosenttia. Muutokset ovat olleet viime vuosina pieniä. Tyypillisimmät maksutavat ovat jatkuvat tilaukset joko pelkkinä digitilauksina tai yhdistelmänä printin kanssa (kuvio 36). Harva tilaa useampaa kuin yhtä uutisvälinettä.
  18. Verkkouutisista maksavat muita tyypillisemmin nuoret, hyvätuloiset, korkeasti koulutetut sekä uutisista ja politiikasta kiinnostuneet. Tilauksia muutetaan herkästi: 43% digitilaajista kertoo tehneensä tilauksiinsa muutoksia viimeisen vuoden aikana. Seitsemän prosenttia on peruuttanut tilauksen.
  19. Halpa hinta on suosituin kannustin verkkouutisista maksamiseen. Verkkouutisista maksamattomilta kysyttiin nyt, mikä saisi heidät maksamaan uutisista. Esimerkiksi helpompi käytettävyys ei saisi kovin montaa maksamaan (taulukko 19). Verkkouutisista maksaneilla kannustinten kärkeen nousevat hyvä tarjous tai kokeilujakso, helppokäyttöisyys tai yksinoikeudella saatava sisältö (taulukko 20).
  20. Yksittäisten toimittajien uutiskirjeillä, podcasteilla tai YouTubekanavilla ei tutkimuksen mukaan Suomessa juuri ole maksavia tilaajia.
  21. Tiktokin suosion yleinen nousu heijastuu myös sen rooliin uutislähteenä, jona se ei kuitenkaan vielä ole koko väestön tasolla ohittanut esimerkiksi Twitteriä (kuvio 43). Sekä Instagramin että Tiktokin yleinen käyttö kasvaa suhteessa kovempaa kuin niiden uutiskäyttö.
  22. Podcasteja kuuntelee kolmannes suomalaisista (kuukausitavoittavuus). Määrä on pysynyt ennallaan. Tästä podcasteja kuuntelevasta kolmanneksesta kolmannes kertoo käyttäneensä podcastien kuunteluun aiempaa enemmän aikaa.
  23. Yleisradio on Suomen luotetuin media (kuvio 32). Ylen luottamusarvioiden keskiarvo 8.0/10 on korkeimmillaan vuosiin (taulukko 11). Vastaajia pyydettiin arvioimaan medioita asteikolla nollasta kymmeneen, jossa nolla on ei lainkaan luotettava ja 10 erittäin luotettava. Yleisradion uutisia pitää joko hyvin tai melko luotettavana 87% suomalaisista, kun edellisvuonna luku oli 85%. Ylen uutisia hyvin epäluotettavana pitää kolme prosenttia suomalaisista. Luku on pysynyt samana.
  24. Julkisesti rahoitettuja uutispalveluja tärkeinä pitävien osuus on tutkituista maista suurin Suomessa (Yle). Tutkimuksessa kysyttiin julkisesti rahoitettujen uutispalveluiden tärkeydestä kahdella tavalla: tärkeydestä itselle (Suomessa 70 % pitää erittäin tai melko tärkeinä) sekä tärkeydestä yhteiskunnalle (Suomessa 79 % pitää erittäin tai melko tärkeinä). (kuviot 33 ja 34).
  25. Eri puolueita äänestäneiden keskuudessa Yleisradion uutispalvelut ovat yleensä tärkeitä sekä itselle että yhteiskunnalle. Tuloksissa kuitenkin näkyy se, että perussuomalaisten äänestäjät suhtautuvat ylipäänsä kielteisemmin uutismediaan:

”Erot ovat pieniä lukuun ottamatta perussuomalaisia, joiden keskuudessa julkisesti rahoitettuja uutispalveluja tärkeinä pitävien osuus on keskimääräistä matalampi.- – – Kuitenkin myös perussuomalaisia äänestäneistä hieman yli puolet pitää Yleisradion uutisia itselleen tärkeinä ja noin kaksi kolmasosaa yhteiskunnalle tärkeinä.”

Alta löytyvät kaikki kuvat ja taulukot, joihin luettelossa on viitattu. Lähde: Uutismedia verkossa 2023.

Suomessa Digital News Report -tutkimusta rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö. Suomeen pureutuvan maaraportin toteuttamisesta vastaa Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen tutkija Esa Reunanen.

Lue myös hiljattain julkaistu kirjoitukseni: ”Näin median muutosta on ennakoitu 2012–2022 – Reuters-instituutin Digital News Reportit vuosi vuodelta tiivistettynä”

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin median muutosta on ennakoitu 2012–2022 – kolme pointtia Reuters-instituutin Digital News Reporteista vuosi vuodelta tiivistettynä

Kävin läpi vuosien 2012–2022 Digital News Reportit eli Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin maailman suurimmat vertailevat uutistutkimukset, jotka tehdään vuosittain. Suomessa maakohtainen raportti kulkee nimellä Uutismedia verkossa.

Vuoden 2023 Digital News Report julkaistaan 14. kesäkuuta ja käyn sen tuolloin tuoreeltaan läpi blogissani. Mutta sitä ennen katse taaksepäin.

Kymmeneen vuoteen mahtuu jälkeenpäin katsoen selkeitä kehityskulkuja, kuten maksuhalukkuuden nousu (jota pidettiin 2013 ”toivoa herättävänä”) ja sitä kautta tilaajapohjaisen liiketoimintamallin yleistyminen mainosten rinnalle, printtimedian digisiirtymän vauhdittuminen, sosiaalisen median ja mobiilin merkityksen kasvu uutislähteenä, Facebookin nousu ja sittemmin merkityksen lasku uutislähteenä, huoli väärennetyn tiedon leviämisestä ja sen vaikutukset sekä perinteisen median että somen luotettavuuteen. Muutokset eivät kuitenkaan ole samanlaisia kaikissa maissa tai ikäryhmissä, vaan – ChatGPT:n sanoin, ne ”vaihtelevat maantieteellisesti, kulttuurisesti ja sukupolvien välillä”. Olen käyttänyt oheisen listan tiivistämisessä ChatGPT:tä syöttämällä sille kunkin vuoden raportin johdannon ja keskeiset poiminnat -osiot. ChatGPT:n vaikutus näkynee tietyissä sanamuodoissa, mutta olen erikseen tarkistanut, että tekoäly on tiivistänyt substanssin oikein.

2012

– Uutisten seuraaminen vaihtelee maittain. Saksassa lähes 90% lukee uutisia päivittäin, kun taas Isossa-Britanniassa vain 75% tekee niin.

– Euroopassa ei tapahdu Yhdysvaltojen tapaan nopeaa siirtymistä printtimediasta digitaaliseen. Saksalaiset ovat perinteisten katselu- ja lukutapojen kannalla ja käyttävät vähiten verkkouutisia.

– Nuoret lukevat uutisia enimmäkseen verkossa, kun taas vanhemmat ikäryhmät suosivat televisiota. Sosiaalista mediaa käytetään enemmän uutisten löytämiseen ja jakamiseen.

2013

– Uutiset muuttuvat mobiilimmiksi, vuorovaikutteisimmiksi ja reaaliaikaisemmiksi, erityisesti nuoremman väestön keskuudessa.

– Digitaalisen muutoksen eteneminen vaihtelee maittain maantieteen, kulttuurin ja kunkin maan harjoittaman politiikan vaikutuksesta.

– Perinteiset mediat, erityisesti sanomalehdet, joutuvat osaksi kovenevaa kilpailua ja liiketoiminnan disruptiota, mutta toivoa herättää esimerkiksi kasvava halukkuus maksaa digitaalisista uutisista.

2014

– Tuoreimmat tiedot kertovat digitaalisen uutismedian muutoksesta. Mobiili- ja sosiaalisen median kautta tapahtuva kulutus korostuvat, ja syntyy uusia journalistisia organisaatioita.

– Älypuhelimet ja tabletit ovat yleistyneet merkittävästi, kun taas tietokoneiden käyttö uutisten lukemiseen on vähentynyt. Useat ihmiset käyttävät useampaa kuin yhtä digitaalista laitetta viikoittain uutisten seuraamiseen, ja matkapuhelin on noussut tärkeimmäksi uutislähteeksi.

– Facebook on kaikkein merkittävin sosiaalinen media uutisten seuraamiseen, kun taas Twitter vaikuttaa eniten Yhdysvalloissa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa. Eurooppalaiset arvostavat neutraalia uutisointia, kun taas amerikkalaiset haluavat kuulla brändien ja toimittajien näkemyksistä.

2015

– Tämän vuoden tiedot kertovat, että sosiaalisen median ja mobiilin merkitys uutislähteenä voimistuu, samalla kun perinteisen työpöytäpohjaisen internetin käyttö vähenee ja verkkovideoiden kulutus kasvaa merkittävästi.

– Perinteiset mediakanavat, erityisesti televisio, säilyttävät edelleen keskeisen roolinsa, mutta on huomattavissa selvää eroa eri maiden ja sukupolvien välillä siinä, miten uutisia etsitään, kulutetaan ja jaetaan.

– Älypuhelin on noussut merkittävimmäksi digitaalisen uutisoinnin välineeksi, mikä vaikuttaa kulutukseen, formaatteihin ja liiketoimintamalleihin. Tiedot viittaavat siihen, että muutama menestyvä brändi hallitsee tätä aluetta, kun taas muut kamppailevat tavoittaakseen laajempaa yleisöä sekä sovellusten että selainten kautta.

2016

– Tänä vuonna on nähtävissä, että uutisten kulutuksen pirstaloituminen voimistuu, mobiili korostuu ja verkkosivuja käytetään yhä useammin mainoksenesto päällä. Tämä asettaa paineita sekä perinteisille että digitaalisille uutistoimijoille ja muuttaa uutisten paketointi- ja jakamistapaa.

– Printtimyynnin lasku ja digitaalisen talouden haasteet aiheuttavat työpaikkojen menetyksiä ja kustannusten leikkauksia useissa maissa. Verkkoalustojen ja laitteiden käyttö uutisten seurantaan kasvaa, kun taas printin merkitys vähenee.

– Sosiaalinen media, erityisesti Facebook, on merkittävin uutislähde ja jakamisalusta. Nuoret suosivat sosiaalista mediaa uutisten lähteenä enemmän kuin televisiota. Television merkitys on edelleen suuri, mutta sen käyttö vähenee, kun taas älypuhelinten käyttö uutisten lukemiseen kasvaa.

2017

– Sosiaalisen median ja internetin vaikutus epäluottamukseen ja ”fake news” -ilmiöön vaihtelee eri maissa ja johtuu usein poliittisesta polarisaatiosta ja koetusta valtavirtamedian harhaanjohtavuudesta.

– Ihmiset kohtaavat sosiaalisen median, uutiskoostinten ja hakukoneiden kautta keskimäärin monipuolisempaa sisältöä kuin ei-käyttäjät, vaikka “kaikukammioita” ja “kuplia” on toki olemassa.

– Digitaalinen muutos etenee eri tahtiin eri maissa. Tutkimus osoittaa, että digitaaliset alustat ja mobiililaitteet ovat kasvavassa roolissa uutisten kulutuksessa.

2018

– Sosiaalisen median osalta viestisovellusten käyttö uutisten kuluttamisen lähteenä ja niiden välittämiseen kasvaa.

– Luottamus uutisiin pysyy suhteellisen samana. Luottamus kuluttajan itsensä käyttämiin uutisvälineisiin on suurempaa kuin hakukoneiden ja sosiaalisen median kautta löydettyihin uutisiin.

– Kuluttajat ovat huolissaan väärennetyn ja todellisen sisällön sekoittumisesta internetissä. Huoli on suurin maissa, joissa on polarisoituneita poliittisia tilanteita ja korkea sosiaalisen median käyttöaste.

2019

– Uutismedia kohtaa haasteita nousevan populismin, poliittisen epävakauden ja teknologiajättien vaikutuksen vuoksi.

– Uutisorganisaatiot siirtyvät kohti tilauspohjaisia malleja, kun taas alustajätit arvioivat rooliaan uudelleen.

– Luottamus uutismediaan laskee monissa maissa, ja huoli väärästä tiedosta ja perinteisen median kyvystä valvoa vallankäyttöä kasvaa.

2020

– Koronaviruskriisi on lisännyt uutisten kulutusta ja kasvattanut luottamusta perinteisiin uutislähteisiin, erityisesti televisioon ja verkkolähteisiin.

– Huoli väärästä tiedosta ja salaliittoteorioista on edelleen korkealla, ja sosiaalisen median käyttö on kasvanut merkittävästi.

– Digitaaliset tilausmallit, kuten sähköpostin uutiskirjeet tai podcastit, ovat kasvattaneet suosiotaan ja auttavat uutisorganisaatioita sitouttamaan yleisöjään.

2021

– Koronapandemia on synkkä varjo paitsi terveyden, myös uutismedian yllä. Painettujen sanomalehtien laskusuhdanne jatkuu, ja monet itsenäiset mediayritykset kärsivät taloudellisesti.

– Luottamus uutisiin on kasvanut pandemian seurauksena. Luottamus hakutuloksista ja sosiaalisesta mediasta saatuun uutisointiin on pysynyt suurin piirtein samana.

– Televisiouutiset ovat säilyttäneet vahvan asemansa monissa maissa, kun taas sanomalehdet ovat kärsineet jyrkästä laskusta ja siirtyneet digitaaliseen suuntaan. Monet nuoret, naiset ja vähemmistöt kokevat, että he näkyvät mediassa aliedustettuina.

2022

– Raportin näyttämä kuva on hieman vähemmän optimistisempi kuin viime vuonna. Kiinnostus uutisiin ja uutisten kulutus ovat vähentyneet monissa maissa, samalla kun luottamus on laskenut lähes kaikkialla (huom. ei Suomessa, päin vastoin).

– Nuorempien ikäryhmien uutistottumukset ovat muuttuneet merkittävästi, erityisesti sosiaalisen median kasvun myötä. He käyttävät uusia visuaalisia alustoja, kuten TikTokia ja Instagramia, enenevässä määrin uutisten lähteenä.

– Koronapandemia ja muut viime vuosien tapahtumat ovat kiihdyttäneet digitaalisen, mobiilin ja alustapainotteisen mediaympäristön rakenteellisia muutoksia, mikä vaikuttaa journalismin liiketoimintamalleihin ja formaatteihin.

Tutustu yksityiskohtaisemmin Digital News Report 2022:een (vuoden 2023 raportti julkaistaan 14.6.2023):

Uutisluottamus pompsahti Suomessa: Digital News Report 2022 on julki – tässä päähavainnot
7 kiinnostavaa kuvapoimintaa Suomen uutismedian tilasta Digital News Report 2022:n Suomen-maaraportista
Normaali
Strategia ja liiketoiminta

FAST-huuma levisi nyt uutismediaan – Washington Postilta oma kanava

Kirjainyhdistelmä FAST on jonkin aikaa ollut todella kuuma peruna suoratoistobisneksessä, ja nyt myös yhä useammat uutistoimijat yrittävät katsoa, mihin trendi kantaa. Washington Post on juuri julkaissut oman FAST-uutiskanavansa Amazon Freeveessä, joka on amerikkalainen mainospohjainen suoratoistopalvelu.

Free ad-supported streaming television. FASTissa on kyse netin kautta älytelkkarista tai kännykästä katsottavista puhtaasti mainosrahoitteisista kanavista (yksi suurimmista on Paramountin Pluto TV), jotka ovat logiikaltaan lineaarisia, eli ohjelmat katsotaan silloin, kun ne esitetään. Netflixistä FAST eroaa siinä, että sitä ei tarvitse tilata, vaan se on vapaasti katsottavissa.

FAST voi olla joko täysin samaa lähetysvirtaa kaikille lineaarisen telkun tapaan tai personoitu, eli näyttäytyä eri käyttäjille erilaiselta, tämän kiinnostuksen kohteiden mukaan painottuen.

Teknologiajulkaisu Verge on pitänyt FASTia ”television tulevaisuutena”. Suoratoistopalvelujen tilausmäärät eivät voi loputtomiin kasvaa, ja kasvua etsitään muualta. Toisaalta kotitalouksissa mietitään, mistä tilauksista voidaan säästää, kun talousnäkymät synkkenevät.

FAST-kanavien määrä kasvaa rajusti, ja Youtubekin on lähtenyt niitä kokeilemaan. Kansainvälisissä julkaisuissa puhutaan kolmenumeroisista kasvuprosenteista lyhyessä ajassa, mutta absoluuttisia lukuja näkee vähemmän: toistaiseksi on siis vielä arvoitus, missä määrin FASTeista on toimijoille rahasammoksi, mutta kanavan pystyttämisen panos-tuotos on mitä ilmeisimmin hyvä.

FASTien kasvun yhtenä tulevaisuuden haasteena lienee ainakin löydettävyys: miltä käyttäjien laitteet näyttävät, kun valikot ovat jo nyt melko lailla täynnä ”kanavasillisalaattia”. Personointi ei tätä välttämättä täysin ratkaise.

Mistä ne fastit sitten käytännössä löytyvät? Jos esimerkiksi omistat Samsungin älytelkkarin kuten minä, FAST-kanavat löytyvät ilmaisesta Samsung TV Plus -palvelusta. Palvelu toimii myös kännykällä. FAST-kanavilta löytyy mm. lastenohjelmia, toimintaa ja draamaa. Sisällön laatu vaihtelee melkoisesti. Uutisia sieltä löytyy myös, nimittäin ainakin Guardian-lehden FAST-kanava, joka perustettiin loppuvuonna 2022. Brittiläinen media-alan julkaisu Press Gazzette kertoo, että useilla mediatoimijoilla on jo omat FAST-kanavansa, kuten Sky Newsillä, Al Jazeeralla, NBC Newsillä tai Bloombergilla. Press Gazzetten mukaan Guardian-lehti on ilmeisesti ainoa lehtitaustainen toimija Washington Postin ohella, jolla on oma FAST-kanava.

Mutta uutiset ja FAST? Hieman skeptinen olen. Millaista erottuvuutta tai lisäarvoa uutis-FAST tarjoaa muuhun valtavaan valikoimaan verrattuna? Miksi valitsisin telkustani juuri 24/7-tyyppisen uutis-suoratoiston miljoonasta vaihtoehdosta, etenkin jos mitään isoa uutistapahtumaa ei ole päällä? Uutiset eivät historiallisesti ole olleet kovin hyvää suoratoistobisnestä, ainakaan pääasiallisena liiketoimintamallina. Hyvässä muistissa on mm. CNN:n suoratoistoseikkailu CNN+, joka kuopattiin alkumetreillä.

Uutismedian FAST-kokeiluja kyllä puoltaa hyvä panos-tuotos: jos halvalla saa, miksei kannattaisi kokeilla. Veikkaan kuitenkin, että monesta kokeilusta ei tule pysyvää.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Vanha on taas uutta? Digiuutismedia palaa somen harharetkiltään kotisivuliikenteen aikaan – “suurilla kasvua”

Media-alaa seuraava Semafor-uutispalvelu kertoo, että amerikkalaisten Huffington Postin ja Fox Newsin verkkoliikenne suoraan palvelujen etusivuille on “voimakkaassa” kasvussa ja samalla hakukone- ja someliikenteen osuus pysynyt pienenä.

Viime viikolla kerrottiin verkon uutistoiminnan amerikkalaisen pioneerin Buzzfeed Newsin loppumisesta kannattamattomana. Buzzfeed News luotti alkuvaiheessa paljolti sosiaaliseen mediaan liikenteenlähteenä, mutta sittemmin alustajätit alkoivat kehittyä voimakkaammin suuntaan, jossa ne pitävät asiakkaat omien “suljettujen puutarhojensa” sisällä.

Buzzfeedin taustayhtiön omistama Huffington Post on kertonut satsaavansa aiempaa enemmän palvelun etusivuun.

Edellä mainitut esimerkit voivat johtaa siinä mielessä harhaan, että pienemmillä uutistoimijoilla hakukoneet ja some voivat olla huomattavasti merkittävämpiä liikenteenlähteitä kuin suurilla tekijöillä, joilla esimerkiksi Facebook-liikenteen osuus on reippaasti alle 10%. Metan myös tiedetään arvottavan uutisia algoritmissaan aiempaa vähemmän.

Signaalit uutisetusivujen suoran liikenteen kasvusta ovat silti kiinnostavia. Semafor rinnastaa ilmiön 2000-luvun alkuun, jolloin kotisivuliikenne, blogit ja erityisesti Yhdysvalloissa uutiskirjeet olivat pinnalla.

“Aivan kuten suoratoistopalvelut alkavat näyttää enemmän lineaariselta televisiolta, uutiset ovat palanneet tulevaisuuteen. Monet toimijat ovat huomanneet, että lukijat eivät enää löydä niiden juttuja Facebookista tai Twitteristä. Lukijat tulevat suoraan uutistoimijoiden verkkopalveluhin puhelimillaan tai läppäreillään”, Semafor kirjoittaa.

No, realistisesti ajatellen 20 vuotta vanhaan mediamaailmaan ei tietysti ole paluuta, eikä sitä vihjaillakaan – medioiden digisiirtymien rinnalle on syntynyt painetta muuttua eri tavoin myös digin sisällä. Semafor toteaakin, että digimedian seuraava suurempi evoluution vaihe ansainnan vinkkelistä on vielä hämärän peitossa, vaikka metaverseistä ja generatiivisistä tekoälyistä pöhistäänkin.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

ChatGPT: Nämä asiat yhdistävät Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita

Analyytikon unelma lähenee, kun generatiivisen tekoälyn sovellukset kehittyvät: unelma on tietysti simppelillä käyttöliittymällä varustettu härveli, joka hoitaa duunarihommat eli tiedon raapimisen eri paikoista, jotta analyytikko voi keskittyä olennaiseen eli näkemyksen tuottamiseen (toki tekoälyn rajoitteet kriittisin silmin tiedostaen).

Kysyin ChatGPT:ltä, mikä yhdistää Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita. Poimin otsikot sivustojen luetuimmat-osioista, kultakin lehdeltä vajaat kaksikymmentä otsikkoa. Olen listannut ChatGPT:lle syöttämäni uutisotsikot erikseen tämän kirjoituksen loppuun.

ChatGPT:n vastaukset olivat sellaisia, joita voisi hyvin kuvitella kuulevansa myös ihmisanalyytikon tai yleisönsä hyvin tuntevan toimittajan suusta. Vaikkapa sen tunnistaminen ja sanoittaminen, mitkä otsikkoesimerkit vetoavat juuri lukijan empatiaan, oli jopa yllättävää.

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Ilta-Sanomat:

Ilta-Sanomien kohdalla kysyin lisäksi, “Onko otsikoiden kirjoitustavassa yhdistäviä tekijöitä?”, johon vastaus oli:

Joissakin otsikoissa käytetään dramaattista kieltä tai kysymyksiä, jotka herättävät lukijan uteliaisuuden. Esimerkiksi otsikot ”Nämä nimet uhkaavat kuolla sukupuuttoon – katso, löytyykö omasi listalta” ja ”Muistisairauden 12 hälytysmerkkiä, joihin on syytä hakea apua – yksi voi näkyä ruokapöydässä” herättävät lukijan huomion ja antavat vinkkejä siitä, että otsikon takana on tärkeää tietoa tai jotain mielenkiintoista.

Toisissa otsikoissa käytetään suoraa kieltä ja kerrotaan tapahtumasta tai tilanteesta selkeästi. Esimerkiksi otsikot ”Kiinan presidentti Venäjällä – samaan aikaan Japanin pääministeri tapaa Zelenskyin Kiovassa” ja ”Vladimir Putinista annettu pidätysmääräys” kertovat suoraan tapahtumista, joilla on merkittäviä poliittisia seurauksia.

Jotkin otsikot sisältävät henkilökohtaisia tai inhimillisiä tarinoita, kuten ”Kun 23 ihmistä kuoli, Saana selvisi hengissä – vakuutusyhtiöltä käsittämätön linjaus” ja ”Mies lähti jäljittämään latukonetta, maastossa odotti surullinen näky”. Tällaiset otsikot vetoavat ihmisten tunteisiin ja herättävät empatiaa lukijassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että otsikoiden kirjoitustavassa on erilaisia lähestymistapoja, jotka yrittävät herättää lukijan huomion eri tavoilla.

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Helsingin Sanomat:

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Iltalehti:

ChatGPT:lle syöttämäni otsikot:

Ilta-Sanomat (tarkasteluhetkellä luetuimmat, viikko):

Kiinan presidentti Venäjällä – samaan aikaan Japanin pääministeri tapaa Zelenskyin Kiovassa

Näyttelijä Jasmin Voutilainen, 27, on kuollut

Valkoinen talo kommentoi ilmoitusta Suomen Nato-jäsenyyden etenemisestä ja lähetti kehotuksen Turkille

Nämä nimet uhkaavat kuolla sukupuuttoon – katso, löytyykö omasi listalta

Tällaista 27-vuotiaana kuolleen Jasmin Voutilaisen elämä julkisuudessa oli

Ulla voitti 100 000 markkaa Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa – näin paljon vei verottaja

Kun 23 ihmistä kuoli, Saana selvisi hengissä – vakuutusyhtiöltä käsittämätön linjaus

Näille aloille kannattaa nyt hakea, jos tuhti tilipussi kiinnostaa – palkka jopa 7 800 e/kk

Lastenhuoneesta kuului kuiskimista ja naisen ääni – äiti kurkkasi ovensuusta: ”Olin shokissa”

Mia, 26, ei käy töissä ja nukkuu päivät – ”Kukaan ei ota haaveitani todesta”

Ylilääkäri kertoo, mistä ”tappajastreptokokin” tunnistaa – bakteeri leviää nyt Suomessa, päiväkoti-ikäinen lapsi kuoli

Hjallis Harkimo poistui kesken vaalitentin – tässä syy

Muistisairauden 12 hälytysmerkkiä, joihin on syytä hakea apua – yksi voi näkyä ruokapöydässä

Mies lähti jäljittämään latukonetta, maastossa odotti surullinen näky

Vladimir Putinista annettu pidätysmääräys

Näitä tuotteita ruokakaupoista varastetaan eniten – Lidl paljastaa 5 pitkäkyntisten suosikkia, joita on pakko pitää piilossa

Helsingin Sanomat (tarkasteluhetkellä luetuimmat):

Kukaan ei katso leikkipuistossa tai metrossa kohti – Kaikkialta kuuluu hiljainen viesti, että lapseni ovat vain minun asiani

Onko tässä Sääntö-Suomen keskipiste? Hakunilan uimahallissa lähes kaikki on kielletty

Nainen piti pentutehdasta pimeissä kellarin kopeissa Helsingissä

200 ihmisen juomavesi ajautui yksityisen yrityksen hallintaan – Sitten firma ilmoitti katkaisevansa veden

Tutkimuslaitos varoittaa Suomen kituliaasta talous­kasvusta, nousu­kautta ei ole tulossa

Ukraina: Risteily­ohjuksia räjähti Krimillä – Miehitys­hallinnon neuvon­antaja syytti iskusta siviileihin

UPM:n tehtailla erikoinen onnettomuus: kauha­kuormaaja putosi ­järveen

Asiantuntijat listaavat kahdeksan merkkiä, joista tunnistat hyvän työpaikan

Onneksi Mika Tommola sai vihdoin oman ohjelman, koska tv ei tarvitse lisää suuria egoja

Sinéad O’Connor ei pysynyt hiljaa – Laadukas dokumentti kartoittaa omapäisen tähden nousun ja vaientamisen

Ylen vaalitentissä Riikka Purra pysyi edelleen koskemattomana, miksi ihmeessä? Kuuntele Lauantaikerhon reaktiot tenttiin

Ukraina: Venäjä teki maanantaina 21 ilma­iskua

Fallon Sherrock teki darts-historiaa heittämällä täydellisen sarjan

”Kerava pelasti” – Tällainen on Jokerien uusi kotihalli

Mies reputti ajokokeen viidesti Helsingissä – Sitten hän varasi kokeen syrjä­seudulta

”Tämä on hyvä työkalu” – Rekrytoinnin asiantuntijat neuvovat, miten ChatGPT auttaa työnhaussa

Iltalehti (tarkasteluhetkellä luetuimmat, viikko): 

Bloomberg: Unkari esti Putinin pidätysmääräystä tukevan julkilausuman EU:ssa – IL seuraa sotaa

Salatut elämät -tähti Jasmin Voutilainen, 27, on kuollut

Oscareiden jatkot olivat nakumekkojen ilotulitusta – Katso kuvat asuista, jotka eivät jätä mitään arvailujen varaan

Jo kolme Martina ja hengenpelastajat -kilpailijaa on kuollut

Poliisi tunnisti miehen

Oulun poliisin julkaisema kuva aiheutti kovan kohun: Huomaatko, miksi?

Lukijat kertovat, kuinka siistiytyvät seksin jälkeen – Eräs tapa ärsyttää monia

Sauli Niinistö yllättyi Unkarin Nato-ilmoituksesta – Kertoi arvion siitä, milloin Suomi on lopullisesti jäsen

Jopa miljoonalla suomalaisella on rasvamaksa – Tästä merkistä tiedät, että maksasi on terve

Penisten yllättävä kokoero paljastui tutkimuksessa: Kumpaan ryhmään kuulut?

Valkoinen talo varoittaa eskalaation vaarasta – Yhdysvallat: Venäjän hävittäjä pudotti amerikkalaisen ilma-aluksen Mustallamerellä

Venäjä veti punaisen viivan: USA:ssa ehdotettu toimi olisi sodanjulistus

Julkkikset surevat Jasmin Voutilaisen äkillistä kuolemaa: ”En tiedä mitä sanoa”

Timo luuli, että hartiat ovat jumissa – Lääkäri kirjoitti sairauden nimen paperille ja käski googlata

Alaikäinen poika kylvää kauhua Imatralla – Taas uusi tuomio

Kiovan ja koko Ukrainan kohtalo saattoi ratketa tässä taistelussa

Kalle Rovanperä meinasi ajaa lopussa ulos! Jari-Matti Latvalalle kauhea pettymys

Lue myös blogikirjoitukseni vuodelta 2017: Tällainen on hyvä otsikko (enkä tarkoita nyt tuota ←← pronominijohdannaista)

Kiinnostuitko? Seuraa minua Linkedinissä, jonne postailen havaintoja media-alalta säännöllisesti.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Uutismedian 5 kohtalonkysymystä ovat mediapomojen mielestä tässä – mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat Suomessa?

Kun laitetaan riviin yli 300 mediapomoa yli 50 maasta ja kysytään heiltä, mitkä ovat uutismedian menestyksen kannalta tärkeimmät kysymykset vuonna 2023, niitä syntyy viisi (lähde: Reuters-instituutin vuosiennakointi):

  1. Kuinka uutismedia kykenee selviämään talouden taantumasta?
  2. Miten uutismedia kykenee ehkäisemään uutisten välttelyä ja tekemään uutisista merkityksellisempiä?
  3. Jos ihmiset enenevässä määrin pettyvät teknologiajätteihin, tarjoaako se medialle mahdollisuuksia?
  4. Kykeneekö uutismedia kehittämään uusia tuotteita, jotka osuvat aiempaa paremmin asiakastarpeisiin?
  5. Kun tekoäly helpottaa luovan sisällön tuotantoa, kykeneekö uutismedia sitä kautta tekemään tehokkaammin ja merkityksellisempää sisältöä?

YKKÖNEN: Kuinka uutismedia kykenee selviämään talouden taantumasta?

Ykkönen on no-brainer: vaikka uutismedia on pystynyt vähentämään riippuvuuttaan mainosrahoitteisuudesta kehittämällä tilauspohjaisia ansaintamalleja, on selvää, että talouden vaikeat ajat vähentävät mainontaa. 2008–2009 finanssikriisi ja taantuma johtivat Suomessa siihen, että mediamainonnan määrä laski 15 prosenttia.

Kotitalouksissa mietitään, voidaanko tilausmaksuista säästää. Tässä suhteessa tilanne voisi olla pahempikin: esimerkiksi suoratoistopalvelujen tilauksia ei ole lopetettu siihen malliin kuin kuluttajat joissakin viime vuonna tehdyissä tutkimuksissa arvioivat. Tätä voi pitää valopilkkuna tummalla taivaalla.

Kuvateksti: Hesarin digitilausten kehitys. Lähde: Sanoman vuosikertomus 2022.

Esimerkiksi Sanoman medialiiketoimintahaaran mainosmyynti kasvoi viime vuonna digitaalisissa kanavissa ja radiossa samalla, kun painetun median ja televisiomainonnan myynti ”laski pitkän aikavälin kehityksen mukaisesti”, kuten yhtiö vuosikertomuksessaan asian muotoilee. Mainonnan kokonaismyynnille tämä tarkoitti laskua. Sanoman tilausmyynti pysyi sen sijaan vakaana, vaikka painettujen tilausten määrä laski: kasvu tuli digitilauksista.

Painetulle uutismedialle taloustilanne on erityisen hankala, koska lehtien jakelu hankaloituu ja paperi kallistuu.

Talouskuri tarkoittaa kulujen karsimista ja perusasioihin keskittymistä, etenkin pienemmillä toimijoilla. Perusasioihin keskittymisessä on se riski, että uusien tuotteiden kehittämiseen ei satsata.

Asiakkaalle taloustilanne voi näkyä ainakin lisääntyvinä tarjouksina ja eri tuotteiden niputtamisena aiempaa enemmän.

Henkilökohtaisesti, puhtaasti maksavan asiakkaan näkökulmasta, olen harmitellut, miksi suomalainen kaupallinen media ei ole saanut mikromaksuja toimimaan: yhden-kahden verkkojutun tai yhden näköislehden ostaminen on edelleen käsittämättömän monen klikkauksen takana. Mutta lienee niin, että jos mikromaksaminen olisi ansainnan vinkkelistä kestävää, joku olisi jo saanut sen toimimaan.

Tilauspohjaisuudessa on se hyvä puoli, että sen kyllääntymispistettä ennakoitiin jo useampi vuosi sitten, mutta niin ei ole käynyt. Ja nyt myös sosiaalisen median seuraava iso trendi näyttää olevan maksullisuus.

KAKKONEN: Miten uutismedia kykenee ehkäisemään uutisten välttelyä ja tekemään uutisista merkityksellisempiä?

Kaksi brittiläisen tv-kanava Sky Newsin pomoa antoi hiljattain ymmärtää, että väitteet uutisten välttelyn yleistymisestä ovat liioiteltuja. He vetosivat korkeisiin tavoittavuuslukuihin, jotka eivät laske. Sky-pomoilla meni tässä nyt puurot ja vellit sekaisin: kyllä uutisia voi tietoisesti vältellä ja silti tulla tavoitetuksi jollain aikavälillä. En suhtautuisi uutisten välttelyyn ihan näin huolettomasti. Jossain vaiheessa huolettomuus kostautuu tavoittavuusluvuissakin.

Suomessa uutisia kokee välttelevänsä joka viides, monessa muussa maassa useampi. Yleisimmät syyt vältellä uutisia Suomessa ovat, tässä järjestyksessä: tiettyjen aiheiden liiallinen käsittely, uutisten negatiivinen vaikutus mielialaan, uutisten määrän kuluttavuus sekä uutisten pitäminen puolueellisina tai epäluotettavina.

Ratkaisuina uutisten välttelyyn pidetään esimerkiksi ns. selittävän tai ratkaisukeskeisen journalismin lisäämistä sekä toiveikkuutta herättävien tai positiivisia tuntemuksia synnyttävien sisältöjen lisäämistä.

Kauppalehdeltä löytyy näistä tuoreet esimerkit uutiskirjeistään – tosin täytyy sanoa, etten ole aivan varma, onko ratkaisukeskeisyyden tai positiivisuuden alleviivaaminen näin selkeästi asiakkaalle se kaikista tehokkain tapa. Analytiikka näyttää.

Uutiskirjeitä isompi asia on, pystyykö uutismedia pitämään kiinni neutraaliuden ihanteesta. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin bilevideouutisoinnin yhteydessä Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä oli havaittavissa eri medioiden toimittajien henkilökohtaisia kannanottoja tapaukseen. Toimittajien edustamien medioiden näkökulmasta ilmiötä voi pitää hankalana.

KOLMONEN: Jos ihmiset enenevässä määrin pettyvät teknologiajätteihin, tarjoaako se medialle mahdollisuuksia?

Tästä en osaa sanoa mitään järkevää. Samankaltaisia toiveita on erilaisissa ennakointiraporteissa ollut vuosikaudet.

NELONEN: Kykeneekö uutismedia kehittämään uusia tuotteita, jotka osuvat aiempaa paremmin asiakastarpeisiin?

Uutismedian kannalta tässä on ainakin kaksi kulmaa: tuote voi olla puhtaasti uutisiin liittyvä, tai sitten se voi olla mitä tahansa muutakin, jolla sitten osaltaan rahoitetaan myös journalismia. Yhdysvalloissa New York Times kukoistaa paitsi uutisillaan, myös ristikoillaan ja ruoalla. Suomesta tulee tuoreimpana mieleen Helsingin Sanomista kaksi esimerkkiä: muutama vuosi sitten lanseerattu HS Visio ja hiljattain esitelty uusi verkkoluennointikonsepti HS Mestarikurssi, joka ei ole journalismia laisinkaan.

Mielenkiintoisena tuotekehityksenä mainittakoon Iltalehden story-tyyppinen uusi navigaatiovalikko etusivulla, jos sivustoa selaa kännykän selaimella.

Mitä tulee sisältömuotoihin, ei uutistekstikään ole henkitoreissaan, vaikka kaikki puhuvat videosta ja audiosta. Sisältömuotojen rajat toki hämärtyvät.

VITONEN: Kun tekoäly helpottaa luovan sisällön tuotantoa, kykeneekö uutismedia sitä kautta tekemään tehokkaammin ja merkityksellisempää sisältöä?

Olen ilahtunut, että uutismedia ei ole menettänyt suhteellisuudentajuaan niin sanotun generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksien edessä – esimerkkinä vaikkapa Wired-tekkilehden generatiivisen tekoälyn käytön periaatteet. Fiksulla kokeilemisella ja holtittomalla satsaamisella on ero. Holtittoman satsaamisen riski on tietysti siinä, että etenkin journalismissa luottamuksen voi menettää vain kerran.

Mutta kyllä kyynisempikin alkaa olla sitä mieltä, että vuosikaudet povattu tekoälyn läpimurto journalismin tukiälynä näyttää vihdoin olevan käsillä ja se on todella innostavaa. Vuosi sitten olisi tuntunut epätodelliselta kuulla tekoälyn täysin pyörittämästä radiokanavasta.

Tärkein kysymys ei ole se, mitä kaikkea teknologian avulla voi tehdä, vaan mitä kaikkea sen avulla kannattaa tehdä. Joku joskus intoili, miten uutisia voidaan tulevaisuudessa lukea jääkaapin ovesta, mutta olisi ehkä kannattanut pysähtyä miettimään, miksi ihmeessä kukaan haluaisi lukea uutisia jääkaapin ovesta.

Kiinnostuitko? Seuraa minua Linkedinissä, jonne postailen havaintoja media-alalta säännöllisesti.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin kännykkäruudun notifikaattien merkitys uutislähteenä on muuttunut

Kuvateksti: Notifikaatteihin tiivistyy myös uutistoimitusten nopeuskilpailu: kuka kertoo uutisen ensimmäisenä.

Kävin läpi kaksi koronapandemian alkamisen jälkeen julkaistua tutkimusta uutisnotifikaateista eli kännykän ruudulle uutissovelluksesta tilatuista ilmoituksista. Tutkimukset valottavat “notskujen” merkitystä nykypäivän uutiskäytössä.

Tiivistäen: uutisnotifikaattien merkitys ei ole suurelle massalle uutistenkuluttajia tärkeyslistan kärjessä, jopa vähenee – mutta osalle nuorista se on enenevässä määrin tärkeää.

Reuters-instituutin Uutismedia verkossa 2022 -tutkimuksen mukaan Suomessa 18-24-vuotiaista yhdeksän prosenttia pitää notifikaatteja pääasiallisena tapana seurata verkkouutisia [kuva yllä, kysytty viikkokäyttöä], kun neljä vuotta sitten luku oli neljä prosenttia. Nuorissa nousu on siis merkittävä. Koko väestön tasolla tilanne ei ole Suomessa muuttunut vuosiin: kolme prosenttia pitää notifikaatteja pääasiallisena tapana seurata uutisia. Kun kysytään, käyttääkö notifikaatteja uutislähteenä ylipäänsä, osuus on viimeiset kolme vuotta ollut koko väestön tasolla Suomessa yhdeksän prosenttia.

Mikä on uutisnotifikaattien merkitys uutisten kuluttajalle näiden lukujen takana? Tätä valottaa kansainvälisen uutistoimiston Associated Pressin raportti “Creating a push alert strategy”, joka on julkaistu tänä vuonna, mutta tutkimusosiot ovat käyneet kentällä koronavuonna 2020.

AP:n raportin mukaan uutisnotifikaatit itsessään ovat hyvin pieni liikenteenlähde verkkouutisissa – niin pieni, että prosenttiosuus on yksinumeroinen, ei kaksinumeroinen. Notifikaattien hyödyn ei kuitenkaan nähdä liittyvän vain liikenteenlähteenä toimimiseen, vaan muunlaiseen arvontuottoon asiakkaalle. Jos henkilö on tietoisesti kytkenyt uutisnotifikaatit päälle, se kielii aktiivisesta päätöksestä ja kiinnostuksesta kyseisen palvelun sisältöjä kohtaan. Vaikka kännykän notifikaateista huomataan lopulta vain pieni osa ja vielä pienempi osa klikataan auki.

AP:n fokusryhmätutkimukseen osallistuneet olivat kaikki sitä mieltä, että uutisilmoitusten sisällön pitää liittyä breaking news -tilanteisiin, ja näitä raameja medioiden ei myöskään olisi hyvä liiaksi venyttää.

Ärsykkeiden täyttämässä maailmassa uutisnotifikaattien lähettäminen on tasapainoilua: jos niitä lähettää liian usein, käyttäjä kytkee ilmoitukset pois päältä. AP:n mukaan käyttäjä kuitenkin hyvin harvoin poistaa siitä syystä koko sovelluksen. Notifikaattien personointi – tai räätälöinti – on yksi tapa ehkäistä ärsytystä ja parantaa osumatarkkuutta.

AP:n raportti alleviivaa, että uutisnotifikaattien avaamisprosentti ei kerro kaikkea niiden merkityksellisyydestä. Jotkut käyttäjät kokevat saavansa kaiken tarpeellisen klikkaamatta itse uutiseen koskaan.

AP:n oma sovellus lähettää päivässä yhdestä neljään notifikaattia. Yöllisiä notifikaatteja vältetään, ellei kyse ole erittäin suuresta uutisesta.

Tärkeänä pidetään, että notifikaatin äänensävy vastaa sisältöä. Myös vakavista aiheista voi kertoa keskustelevaan sävyyn.

Yhdysvalloissa uutisnotifikaattien käyttö on koko väestön tasolla kääntynyt laskuun vuoden 2021 koronahuipusta (kuva yllä), ilmenee Reuters-instituutin Digital News Report 2022 -raportista, ollen suunnilleen koronaa edeltävällä tasolla. Huomioitavaa on, että tässä on kysytty notifikaattien uutiskäyttöä ylipäänsä, ei niiden roolia pääasiallisena uutislähteenä.

Jenkkimarkkinassa notifikaattien suosiota uutislähteenä ovat syöneet some ja sähköpostin uutiskirjeet, jotka eivät meillä Suomessa ole samalla lailla yleistyneet.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

7 kiinnostavaa kuvapoimintaa Suomen uutismedian tilasta Digital News Report 2022:n Suomen-maaraportista

Kävin aiemmin tänään julkaisemassani blogikirjoituksessa läpi maailman suurimman uutistutkimuksen, Reuters-instituutin Digital News Report 2022:n päähavainnot Suomesta ja maailmalta (voit lukea sen täältä). Raportin merkittävin havainto Suomen uutismedialle on luottamuksen kasvu.

Englanninkielisen yli 200-sivuisen raportin ohella Suomessa Media-alan tutkimussäätiö on perinteiseen tapaan julkaissut suomenkielisen ja laajemman Suomen-maaraportin nimeltään Uutismedia verkossa. Nostan siitä seitsemän kuvapoimintaa tähän kirjoitukseen (tässä Journalisti-lehden juttu maaraportista). Suomen-maaraportin on koonnut useana vuonna Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen.

Hyvin harva tilaa yhtä useampaa digitaalista uutispalvelua Suomessa. Striimauspalveluissa tilanne on toinen.

Uutisia kulutetaan useimmiten tekstinä, toisinaan videoita katsoen.
Verkkouutisten maksutapoja.
Niin sanottujen vastamedioiden viikkotavoittavuus on vähäistä.
Luottamus suomalaiseen uutismediaan on kääntynyt kasvu-uralle, toisin kuin monessa muussa maassa.
Uutisten kommentointi somessa on vähentynyt paljon. Uutisten kommentointi uutissivulla on vähentynyt hieman.
Kiinnostus eri uutisaiheisiin vaihtelee esimerkiksi iän mukaan.
Normaali