Kävin läpi kaksi koronapandemian alkamisen jälkeen julkaistua tutkimusta uutisnotifikaateista eli kännykän ruudulle uutissovelluksesta tilatuista ilmoituksista. Tutkimukset valottavat “notskujen” merkitystä nykypäivän uutiskäytössä.

Tiivistäen: uutisnotifikaattien merkitys ei ole suurelle massalle uutistenkuluttajia tärkeyslistan kärjessä, jopa vähenee – mutta osalle nuorista se on enenevässä määrin tärkeää.

Reuters-instituutin Uutismedia verkossa 2022 -tutkimuksen mukaan Suomessa 18-24-vuotiaista yhdeksän prosenttia pitää notifikaatteja pääasiallisena tapana seurata verkkouutisia [kuva yllä, kysytty viikkokäyttöä], kun neljä vuotta sitten luku oli neljä prosenttia. Nuorissa nousu on siis merkittävä. Koko väestön tasolla tilanne ei ole Suomessa muuttunut vuosiin: kolme prosenttia pitää notifikaatteja pääasiallisena tapana seurata uutisia. Kun kysytään, käyttääkö notifikaatteja uutislähteenä ylipäänsä, osuus on viimeiset kolme vuotta ollut koko väestön tasolla Suomessa yhdeksän prosenttia.

Mikä on uutisnotifikaattien merkitys uutisten kuluttajalle näiden lukujen takana? Tätä valottaa kansainvälisen uutistoimiston Associated Pressin raportti “Creating a push alert strategy”, joka on julkaistu tänä vuonna, mutta tutkimusosiot ovat käyneet kentällä koronavuonna 2020.

AP:n raportin mukaan uutisnotifikaatit itsessään ovat hyvin pieni liikenteenlähde verkkouutisissa – niin pieni, että prosenttiosuus on yksinumeroinen, ei kaksinumeroinen. Notifikaattien hyödyn ei kuitenkaan nähdä liittyvän vain liikenteenlähteenä toimimiseen, vaan muunlaiseen arvontuottoon asiakkaalle. Jos henkilö on tietoisesti kytkenyt uutisnotifikaatit päälle, se kielii aktiivisesta päätöksestä ja kiinnostuksesta kyseisen palvelun sisältöjä kohtaan. Vaikka kännykän notifikaateista huomataan lopulta vain pieni osa ja vielä pienempi osa klikataan auki.

AP:n fokusryhmätutkimukseen osallistuneet olivat kaikki sitä mieltä, että uutisilmoitusten sisällön pitää liittyä breaking news -tilanteisiin, ja näitä raameja medioiden ei myöskään olisi hyvä liiaksi venyttää.

Ärsykkeiden täyttämässä maailmassa uutisnotifikaattien lähettäminen on tasapainoilua: jos niitä lähettää liian usein, käyttäjä kytkee ilmoitukset pois päältä. AP:n mukaan käyttäjä kuitenkin hyvin harvoin poistaa siitä syystä koko sovelluksen. Notifikaattien personointi – tai räätälöinti – on yksi tapa ehkäistä ärsytystä ja parantaa osumatarkkuutta.

AP:n raportti alleviivaa, että uutisnotifikaattien avaamisprosentti ei kerro kaikkea niiden merkityksellisyydestä. Jotkut käyttäjät kokevat saavansa kaiken tarpeellisen klikkaamatta itse uutiseen koskaan.

AP:n oma sovellus lähettää päivässä yhdestä neljään notifikaattia. Yöllisiä notifikaatteja vältetään, ellei kyse ole erittäin suuresta uutisesta.

Tärkeänä pidetään, että notifikaatin äänensävy vastaa sisältöä. Myös vakavista aiheista voi kertoa keskustelevaan sävyyn.

Yhdysvalloissa uutisnotifikaattien käyttö on koko väestön tasolla kääntynyt laskuun vuoden 2021 koronahuipusta (kuva yllä), ilmenee Reuters-instituutin Digital News Report 2022 -raportista, ollen suunnilleen koronaa edeltävällä tasolla. Huomioitavaa on, että tässä on kysytty notifikaattien uutiskäyttöä ylipäänsä, ei niiden roolia pääasiallisena uutislähteenä.

Jenkkimarkkinassa notifikaattien suosiota uutislähteenä ovat syöneet some ja sähköpostin uutiskirjeet, jotka eivät meillä Suomessa ole samalla lailla yleistyneet.