1. KULUKUURIEN AIKA ALKAA. Mediatalot karsivat kulujaan, yritysostot ja sulautumiset jatkuvat: Odotettavissa on irtisanomisia ja lomautuksia, sähköisessä mediassa erityisesti tv-journalisteilla, sillä suoratoistokilpailu tekee perinteisten tv-yhtiöiden aseman yhä tukalammaksi. Printtilehdet karsivat ilmestymispäiviään tai jopa lopettavat koko printtiversionsa siirtyen vain digiin.
2. BUNDLAUS ELI TUOTTEIDEN NIPUTTAMINEN YLEISTYY. Tilausten niputtaminen yleistyy, kun mediatalot haluavat pitää kiinni olemassaolevista asiakkaistaan: digitilaukseen voidaan kytkeä uutiskirjeitä, podcasteja, pelejä, ruokasisältöjä tms. Suomesta tuoreeksi esimerkiksi käynee Helsingin Sanomien tilaushintaan kuuluvat Mestarikurssit. Tilausmaksuja myös halpuutetaan erityistarjouksin tai muin keinoin: esimerkiksi kokeilujaksoja pidennetään. 68% tutkimuskyselyyn vastanneista odottaa digitilausten tuottojen edelleen kasvavan, vaikka talousnäkymät ovat kehnot. Tärkeimmiksi tulonlähteiksi nostetaan tilausten lisäksi näyttö- ja natiivimainonta (ks. pääkuva).
Muita kiinnostavia havaintoja
3. Tutkimuskyselyn perusteella aiempaa harvempi lisää kehitysresursseja podcasteihin tänä vuonna (ks. pääkuva). 72% vastaajista kertoi edustamansa median lisäävän resursseja podcasteihin ja muuhun audioon, kun vuosi sitten luku oli 80%. Siirtymä videoon ja audioon kuitenkin vahvistuu: Podit ja muu audio on edelleen resurssien lisäyslistan kärjessä, ja nousussa on erilaisiin videomuotoihin satsaaminen Tiktokin suosion inspiroimana. Sen sijaan metaverseen laitetaan paukkuja aiempaa harvemmin (8%–>5%) Odotukset metaverselle ovat silti pidemmällä aikavälillä korkealla.
4.Uutisten välttely huolettaa aiempaa enemmän, nyt 72%:ta vastaajista. Keskeisimpänä ratkaisuna pidetään journalismin muuttamista selittävämpään ja ratkaisukeskeisempään suuntaan (kuva yllä).
5.Yhä useampi mediatoimija satsaa raportin mukaan aiempaa pidempiin videoihin maksimoidakseen mainostuoton (viime vuonna raportissa ennakoitiin lyhytvideon räjähdysmäistä kasvua, mikä tapahtuikin).
6. Uutismediat ottavat etäisyyttä Facebookiin ja Twitteriin ja siirtävät voimavarojaan Tiktokiin. 51% tutkimuskyselyyn vastanneista katsoo, että Twitterin loppuminen olisi huono asia journalismille. Jos Twitter loppuu, valtaosa vastanneista uskoo, että journalistit korvaisivat sen Linkedinillä (tämä yllätti).
7. Uutisorganisaatiot pitävät itseään huonona ”tappamaan” vanhoja tuotteitaan, jotka eivät enää luo arvoa: vain 23% vastaajista oli sitä mieltä, että heidän edustamansa organisaatio on tässä hyvä. Tuotekehityksen hitaus turhauttaa – vain 41 vastaajista piti sitä tarpeeksi nopeana.
8. Raportin mukaan vuosi 2023 on vihdoin tekoälyn läpimurtovuosi journalismissa. Tekoälyn hyödyntäminen on tutkimuskyselyn mukaan yleistynyt: joka kolmas vastaaja kertoi kyse olevan jo säännöllisesti arjen tekemisessä mukana olevasta asiasta. Tekoälybotti ChatGPT:n ja kuvageneraattori DALL-E 2:n kaltaiset ilmiöt luovat uusia odotuksia.
9.Ilmastouutisoinnin kasvu näkyy tutkimuskyselyn tuloksissa monin tavoin: puolet on perustanut teemaan erikoistuvan tiimin, 30% laatinut ilmastostrategian ja 23% kouluttanut henkilöstöään ilmastouutisointiin.
Reuters-instituutin mielestä uutismedian menestyksen kannalta keskeisiä kysymyksiä on kuluvana vuonna viisi:
Kuinka uutismedia kykenee selviämään talouden taantumasta?
Miten uutismedia kykenee ehkäisemään uutisten välttelyä ja tekemään uutisista merkityksellisempiä?
Jos ihmiset enenevässä määrin pettyvät teknologiajätteihin, tarjoaako se medialle mahdollisuuksia?
Kykeneekö uutismedia kehittämään uusia tuotteita, jotka osuvat aiempaa paremmin asiakastarpeisiin?
Kun tekoäly helpottaa luovan sisällön tuotantoa, kykeneekö uutismedia sitä kautta tekemään tehokkaammin ja merkityksellisempää sisältöä?
Näin Reuters-instituutti ennakoi vuosi sitten
Jälkikäteen tarkasteltuna Reutersin vuosiennakointi on osunut melko hyvin kohdilleen. Esimerkiksi vuosi sitten ennakoitiin, että toimituksissa joudutaan miettimään aiempaa syvällisemmin suhtautumista monimuotoisuuteen, ja että yleisöjen kyllästyminen tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin tulee rajoittamaan mediatalojen kehitystä ja menestymistä, varsinkin jos yhteiskuntien taloudellinen tilanne huononee, ja että keskustelu alustasääntelystä ottaa Euroopassa uusia kierroksia alleen. Jo vuosi sitten todettiin, että metaversessa ja verkon hajautumiskehityksessä ”voi muhia jo median seuraava disruptioaalto eli toimialan mullistus, mutta tämän selviämiseen kestää vuosia”. Tämänkin voi todeta pitäneen kutinsa: vuodessa ei tapahtunut vielä mitään mullistavaa.
Sen sijaan tämä vuosi sitten juuri ennen Venäjän hyökkäystä tehty ennakointi ei aivan natsannut: ”2022 voi olla vuosi, jolloin journalismi hengähtää, keskittyy perusasioihin ja sen jälkeen palaa vahvempana.”
Vertailin viime vuonna myös edellisten kolmen raportin osumatarkkuutta. Siitä voit lukea täältä.
Kuten kuvasta näkyy, suosittu (ja vähän kritisoitukin) ChatGPT-tekoälymoottori ei osaa ennakoida tulevaa, joten se on ainakin toistaiseksi ihmisten tehtävä homma.
Poimin tähän kirjoitukseen joko mediaan suoraan keskittyviä tai toimialaa jotenkin sivuavia trendikatsauksia, joissa tähyillään vuoteen 2023. Teen osan kohdalla sekä talousaiheisen poiminnan että muun poiminnan, koska talouden vaikeat ajat ovat kaikkea läpileikkaava teema ensi vuonna, myös mediassa.
On huomioitavaa, että joidenkin raporttien tekijöiden intressissä on esittää tietyntyyppinen näkökulma: jos taho esimerkiksi myy asiakastutkimus- tai metaversepalveluja, ne näkökulmat tuppaavat korostumaan. Päivitän listaa sitä mukaa, kun kiinnostavia raportteja julkaistaan.
Vuoden 2023 trendiraportteja toimialoittain löytyy muuten kymmenittäin tästä julkisesta drive-kansiosta, johon aasialaiset ja eurooppalaiset strategit niitä päivittävät (lähde: Linkedin-tuttavani).
1. Reuters-instituutin Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2023
Odotin tätä itse eniten. Uutismediapainotteinen raportti julkaistiin 9.1.2023, ja tein siitä oman blogikirjoituksensa, joka löytyy täältä.
2. Aasian ja Tyynenmeren alueen liikkuvan kuvan tarjoajien etujärjestön Asia Video Industry Associationin (AVIA) The Asia Video Industry Report 2023
90-sivuinen paketti sisältää maakohtaisen erittelyn esimerkiksi sääntelystä, verkkopiratismin ja mainosmarkkinan tilanteesta. Itse yllätyin mm. siitä, että Intiassa videomarkkinan sääntely on kehittynyt niin paljon muutaman viime vuoden aikana. Sääntelyn piirissä on uutisista, fiktiosta, reality-tv:stä ja mainonnasta lähtien kaikki. Sääntely tarkoittaa mm. yhdessä sovittuja eettisiä pelisääntöjä. Yllätyin myös siitä, että monessa Aasian ja Tyynenmeren maassa perinteinen maksutelevisio on vielä voimissaan, kun Yhdysvalloissa kaapeli-tv:stä irrottautuminen on jo ilmiö.
Striimausmarkkina kasvaa. Vuoden 2022 lopussa television katselu verkossa ohitti lineaarisen television katselun Aasian ja Tyynenmeren maissa. Katseluun käytetyssä ajassa Intia johtaa Kiinaa (kuvat).
PJDarenin mukaan Kiinassa oli syyskuun 2021 ja lokakuun 2022 välisenä aikana yli 10 miljoonaa sosiaalisen median tiliä, joilla on yli 10000 seuraajaa. Kiinalaiset somevaikuttajat julkaisevat keskimäärin 38 miljoonaa postausta joka päivä.
PJDaren ennakoi yli sadalle Kiinassa toimivalle brändille tekemänsä kyselyn pohjalta, että haastavista talousnäkymistä huolimatta satsaukset vaikuttajiin lisääntyvät vuonna 2023. Puolet kyselyyn vastanneista tahoista esimerkiksi kertoi, että niiden edustamien organisaatioiden vaikuttajamarkkinoinnista vastaavia tiimejä ollaan kasvattamassa. Brändien kaksi tärkeintä tavoitetta vaikuttajamarkkinoinnissa ovat uusien vaikuttajien hyödyntäminen sekä vaikuttajamarkkinoinnin aiempaa tehokkaampi mittaaminen.
Raportti ei luonnollisestikaan ota kantaa kiinalaisen vaikuttajamarkkinan hämäriin puoliin, kuten siihen, että hallintoa kritisoineita vaikuttajia on hiljennetty tai ihmiset ovat jopa kadonneet jäljettömiin.
4. Suomen Lehdistö 12/2022: 6 uutismedian parissa työskentelevää kertoo, mitkä trendit vaikuttavat alaan vuonna 2023
Panu Karhunen, toimituspäällikkö, Ilta-Sanomat:
”Monimediallisuus vahvistuu. Lehtitalot ovat tehneet sitä jo toistakymmentä vuotta, mutta nyt erilaisia kerrontamuotoja, kuten videoita ja ääntä, osataan hyödyntää yhä taitavammin ja valita sellainen, joka hyödyttää niin tarinaa kuin kuluttajaa. Lisäksi sosiaalisen median ilmaisutavat uivat perinteisempään mediaan muun muassa sen takia, että mediatalot haluavat lisää nuorta yleisöä. Vaikka nuoret kuluttavatkin muita enemmän podcasteja ja videoita, myös teksti pitää heidän keskuudessaan pintansa.”
Johanna Vehkoo, Treen yo:n journalistiikan työelämäprofessori:
”Uutisvälineiden ja journalismin suhde sosiaaliseen mediaan pitää määritellä uudestaan. Twitterissä ja Facebookissa (nyk. Meta) on mieletön syöksylasku käynnissä. – – – ”Jos Twitter oikeasti menee alta, eikä sen tilalle löydy korvaavaa välinettä, joka täyttää samoja tehtäviä, se tarkoittaa toimittajille kriisiä.”
Eero Hyvönen, Julkisen sanan neuvoston pj:
Kaupallinen media etsii jatkossaakin uusia ansaintamalleja, jolloin syntyy uudenmallisia ratkaisuja. Samnalla myös meille JSN:ään tulee kanteluita siitä, miten hyvin yleisö pystyy erottamaan maksetun ja journalistisen sisällön toisistaan. – – – Sponsoroitu journalismi täytyy erottaa muusta kaupallisesta sisällöstä itsesääntelyssä. Isossa-Britanniassa digitaaliseen mediaan keskittynyt medianeuvosto on uudistanut säännöksiään näin. Ison-Britannian määritelmässä sponsoroidussa sisällössä rahoittajalla ei ole samalla tavalla määräysvaltaa sisältöön kuin mainonnassa.”
Anniina Makkonen, sisältöpäällikkö, Etelä-Suomen Media:
”Enemmän kirjoa siihen, ketkä tekevät mediaa ja keiden näkökulmasta asiaa katsotaan. – — – Perinteiselle medialle tulee kritiikkiä siitä, ettemme huomioi kaikkia ja että näkökulmamme ovat vanhanaikaisia. Sellaiseen huutoon tulee vastata tekemällä asioita paremmin.”
Santtu Elsinen, Chief Digital Officer, Alma Media:
”Sääntelyllä on merkittäviä vaikutuksia uutismedian tulonmuodostukseen, jossa mainonta näyttelee merkittävää roolia. Mainonnan kohdentaminen on hankaloitunut jo nyt, ja todennäköisesti se hankaloituu vielä merkittävästi enemmän.”
Adile Sevimli, Ylioppilaslehden päätoimittaja:
”Journalismin trendi voisi olla sen kunnianpalautus nuorten näkökulmasta. Sanon tämän toivoen, että kyseessä on itseään toteuttava ennustus. Professorit ja muut vanhemmat toimittajat ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan haukkuneet meille journalismia alana ja sanoneet, että se on nähnyt parhaat päivänsä. – – – Tästä huolimatta nuoret janoavat alalle. Ottakaa heidät mukaan.”
Talouspoiminta: Kantarin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa tekemän kyselyn mukaan kotitalouksissa on selvästi nähtävissä, että osa tinkii suoratoistotilauksistaan jossain vaiheessa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa 22% uskoo vähentävänsä suoratoistotilaustensa määrää seuraavan puolen vuoden aikana. Toisaalta näiden palveluiden merkitys voi korostua, kun esimerkiksi ulkona syömisestä tingitään ja ollaan enemmän kotona.
Muut poiminnat: Suoratoistopalvelujen kehitys mainoksilla halpuutettuun suuntaan on aiempaa enemmän tervetullutta, mihin vaikuttaa myös taloustilanne. Kaikissa edellä mainituissa maissa mainosten katselemista halvemman tilauksen takia pidettiin siedettävämpänä nyt kuin alkuvuodesta. Mainosmaailmassa vastuullisuuteen tavalla tai toisella liittyvien kampanjoiden osuuden ennakoidaan edelleen kasvavan.
Talouspoiminta: Talouden kovat ajat iskevät myös nuoriin. Z-sukupolvi aikoo säästää hankkimalla yhä useammat vaatteensa käytettynä kirpputoreilta tai muualta (taustalla Yhdysvalloissa teetetty kyselytutkimus). Jos rahaa on, sitä käytetään asioihin, joihin aidosti uskotaan: tämä on aktivistisukupolvi. Sosiaalinen media nähdään myös tärkeänä väylänä ansaita rahaa. Huomattavan moni amerikkalainen teini-ikäinen ilmoittaa haluavansa ensi vuonna kehittää taloustaitojaan.
Muut poiminnat: Vaikuttajilta Z-sukupolvi odottaa uusiin kanaviin jalkautumista: yli 40% haluaa kuunnella suosikkivaikuttajansa podcastia. Metaverselta Z-sukupolvi odottaa yksilöllisyyden ilmaisemista uusilla tavoilla. 67% amerikkalaisnuorista on sitä mieltä, että avatarien pitäisi heijastella nykyistä monipuolisemmin ihmisten vaatetusta tai ihotyyppiä.
Talous- ja muu poiminta: Tiktokin sisältöjen samaistuttavuudesta kertoo, että 92% heistä, jotka kokevat sisältöjen saaneen heidät toimimaan alustan ulkopuolella (kuten menemään verkkokauppaan ostamaan jotakin, tai jonkin ruokareseptin kokeileminen), pitivät sisällön aiheuttamaa positiivista tunnetta tärkeimpänä syynä toimimiseen. Vuonna 2023 tämänkaltainen vaikuttavuus syvenee, kun ihmisten tekemät sisällöt heijastelevat maailmaa, jossa jyllää inflaatio ja ilmastokriisi. Kaiken keskellä halutaan etsiä menestystä ja onnellisuuden hetkiä.
Muu poiminta: Lyhytvideo voi olla jo termi, jonka kuuleminen kyllästyttää markkinoijia, mutta se täytyy vain kestää, koska lyhytvideotrendi on tullut jäädäkseen. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Yleisimpiä yhteisiä nimittäjiä ovat nopeat leikkaukset, erilaiset leikkaustekniset kikat, nokkeluus, tekstittäminen, audion oivaltava hyödyntäminen ja tietysti kerronnan kannalta se, että pitkin videota löytyy koukkuja, jotka pitävät otteessaan.
9. Mainonta-, markkinointi- ja suhdetoimintatoimisto Ogilvyn Influencer Trends 2023 (julkaistu joulukuussa 2022)
Talous- ja muu poiminta: Koronan tuomat lockdownit ja etätyö yhdistettynä poliittisiin ja muihin kriiseihin ja epävarmuuteen ovat aiheuttaneet valtavan sosiaalisen murroksen, mikä on muuttanut yleisöjen käsitystä siitä, mitä on yhteisö ja yhteisöllisyys. Aiemmin (tässä raportissa) on puhuttu hyperpaikallisten vaikuttajien noususta, mutta nyt rinnalle on erityisesti Tiktokin ja Instagram Reelsin vetämänä nousemasssa hyperrelevantti sisältö. Käytännössä yhdistäviä tekijöitä etsitään paitsi sijainnin myös hyvin kapeankin kiinnostusalueen pohjalta.
Talouspoiminta: Vaikka talous hidastuu, se ei tarkoita, että kuluttajien käyttäytyminen ei jatkaisi muuttumistaan kovaa vauhtia. Tästä kertoo esimerkiksi se, että sisältöjä tuottavat alustat avaavat omia verkkokauppojaan ja myös päin vastoin. Kaikki yrittävät löytää uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa yleisöjensä kanssa sekä ansaita rahaa. Kun ajat kovenevat, tämä kilpailu kovenee.
Muu poiminta: Pelaamisesta tulee vielä enemmän valtavirtaa. Sivustot ja sovellukset, joissa ei ole aiemmin ollut mahdollista pelata, kehittyvät siihen suuntaan.
Muu poiminta: ”’Metaversea ei ole vielä olemassa’, mutta virtuaalisten pelimaailmojen hyödyntäminen yleistyy oikeasti jo vuonna 2023 esimerkiksi musiikki- ja muotiteollisuudessa. Pelikulttuurin merkitystä on aliarvioitu.”
Muu poiminta: Verkkokaupankäynti jatkaa kasvuaan. Jopa sellaiset korkean hintaluokan tuotteet kuten jalokivet, autot ja huonekalut löytyvät yhä useammin myös verkkokaupoista. Kasvua siivittävät myös käytetyn tavaran verkkomyynti sekä liveshoppailu, jossa ostetaan esimerkiksi jonkin vaikuttajan esittelemiä tuotteita.
Liikkuva kuva: Tiktok jatkaa disruptiivisimpana muutosvoimana, mutta ei vain videoalustana, vaan myös hakukoneena, viestisovelluksena ja verkkokauppapaikkana.
Talouspoiminta: Tässä hyvin teknologiapainotteisessa raportissa yleinen talouden tila ei näy lainkaan.
Muu poiminta: Metaversen ilmenemismuodoista tulee konkreettisempia, keskustelevampia ja paremmin toimivia virtuaalisia käyttöliittymiä. Näin niistä syntyy yrityksille strategisia työkaluja.
Tämä kuva toi mielestäni hyvin pitkän aikavälin perspektiiviä:
(Nämä eivät perinteisesti perustu niinkään dataan, vaan ovat kokoelma yksittäisten media-alan asiantuntijoiden toiveita tai näkemyksiä median suunnasta. Julkaistu joulukuussa 2022)
Talouspoiminta: Uutistoimituksista tulee taantuman vuoksi ketterämpiä. On keskityttävä oikeasti tärkeimpiin asioihin. Se tarkoittaa myös paluuta perusasioihin, kirjoittaa Snighda Sur, joka on amerikkalaisen Juggernaut Median perustaja. Kun tilaajapohjainen markkina kuumenee, medioiden tuotekehityksen on oltava luovempaa, toteaa puolestaan media-analyytikko Esther Kezia Thorpe.
Muu poiminta: Toimittajat menevät maailman nopeiten kasvavaan someen Tiktokiin yhä useammin omilla profiileillaan ja toimivat siellä vuorovaikutuksessa yleisöjensä tai edustamansa median yleisöjen kanssa. Näin uskoo mediayhtiö Axiosin analyytikko Jaden Amos.
Päivitän tätä blogikirjoitusta, kun uusia mielenkiintoisia raportteja julkaistaan. Seuraa minua Linkedinissä, niin törmäät tekemiini tai jakamiini sisältöihin parhaiten.
Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tulevaa vuotta luotaava raportti “Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2022” julkaistiin tänään. Poikkeuksellisen muiden raporttien joukossa siitä tekee, että sitä varten on haastateltu kattava määrä media-alan johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä ammattilaisia: 246 henkilöä 52 maasta.
Käyn aluksi läpi uuden raportin pääkohdat. Niiden yhteydessä olevat kuvat ovat peräisin raportista.
Lopuksi kertaan, mitä samassa raportissa ennakoitiin vuosille 2019, 2020 ja 2021 – on aina kiinnostavaa tsekata, mikä osui kohdilleen, mikä ei. Oman kommenttini löydät kursiivilla kunkin kohdan lopusta.
Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2022 – pääkohdat
Näin ennakoidaan: Sekä toimittajat että yleisöt ovat tiettyyn pisteeseen asti turtuneet uutisagendan väsymättömään intensiteettiin sekä yhä polarisoituneempaan väittelyyn politiikasta, identiteetistä ja kulttuurista. 2022 voi olla vuosi, jolloin journalismi hengähtää, keskittyy perusasioihin ja sen jälkeen palaa vahvempana.
Näin ennakoidaan: Keskeinen haaste on löytää uudelleen ne yleisöt, jotka vuonna 2021 menetettiin vuoteen 2020 verrattuna (ja heitä on paljon). Samaan aikaan keskitytään rakentamaan entistä syvempää lojaliteettia niihin, jotka kuluttavat uutisia enemmän. Mediatoimijat ovat aiempaa enemmän huolissaan nuorten yleisöjen tavoittamisesta. Monet pitävät osana ratkaisua uudentyyppisiä videoformaatteja, joko ns. natiivina somealustoilla tai mobiiliystävällisesti omilla alustoilla. Lyhytvideon arvellaan tekevän paluun myös mediatoimijoiden omiin sisältökokeiluihin Tiktokin räjähdysmäisen menestyksen myötä.
Näin ennakoidaan: Uudet sukupolvet ovat keskeinen teema mediataloissa. Uutistoimituksissa joudutaan miettimään aiempaa syvällisemmin, miten ne suhtautuvat monimuotoisuuteen. Miten esimerkiksi ilmastonmuutosta käsitellään, tai miten journalistien kuuluisi käyttäytyä sosiaalisessa mediassa.
Näin ennakoidaan: Yleisöjen kyllästyminen tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin tulee rajoittamaan mediatalojen kehitystä ja menestymistä, varsinkin jos yhteiskuntien taloudellinen tilanne huononee.
Näin ennakoidaan: Digimainonnan rahat ovat pitkään valuneet teknologiajäteille, mutta tuuli on hieman kääntymässä, mikä avaa mahdollisuuksia mediatoimijoiden kaltaisille luotetuille brändeille. Tuulen kääntymisen taustalla ovat huolet väärän tai valheellisen tiedon leviämisestä ja kolmannen osapuolen dataa koskevat tiukemmat rajoitukset.
Näin ennakoidaan: Keskustelu alustajättien sääntelystä ottaa uusia kierroksia alleen varsinkin Euroopassa. Samaan aikaan tekoäly, kryptovaluutat ja metaverse (käytännössä lisätty todellisuus eli AR tai virtuaalitodellisuus eli VR) luovat jo uusia uhkia – toki myös mahdollisuuksia. Metaversessa ja verkon hajautumiskehityksessä (lohkoketjun mahdollistamat NFT:t eli ”uniikit digitavarat”) voi muhia jo median seuraava disruptioaalto eli toimialan mullistus, mutta tämän selviämiseen kestää vuosia. Tämä näkyy myös epävarmoissa odotuksissa: raportin kyselyyn vastanneista harva kertoi, että heidän edustamansa media satsaisi jo tänä vuonna esimerkiksi metaverse-sovelluksiin aiempaa enemmän.
Näin ennakoidaan: Kehitys- ja innovaatiotoiminnassa palataan ”perusasioihin” eli pikemminkin parantamaan olemassaolevia palveluita kuin lanseeraamaan täysin uusia tuotteita. Tekoälyyn satsataan aiempaa enemmän.
2021 oli laskevien kävijämäärien vuosi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Joissain maissa määrät sen sijaan nousivat. Kuvalähde: JMTTP 2022.Milloin aika on kypsä metaverselle? BBC teki kokeiluja ”varhaisessa metaversen demoversiossa” eli Second Life -virtuaalimaailmassa jo 2000-luvulla. Kuvalähde: JMTTP 2022.Joko lohkoketjuteknologia lunastaa kovat odotukset? Raportti ennakoi, että tänä vuonna myös media-alalla nähdään enemmän NFT-kokeiluja. NFT:t ovat eräänlaisia uniikkeja digitavaroita, joita pyöritetään lohkoketjuteknologian päällä. Kuvalähde: JMTTP 2022.Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin tärkeimmistä tulonlähteistä. Kuvalähde: JMTTP 2022.Podcastit ja muu digitaalinen audio kiinnostaa. Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin, mihin erityisesti tänä vuonna pitäisi satsata. Kuvalähde: JMTTP 2022.Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin, millaisissa asioissa tekoälyn halutaan auttavan. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Katsaus kolmen viime vuoden raportteihin – kuinka kävikään?
”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2019” – pääkohdat (lue lisää täältä):
Näin ennakoitiin: Tilaus- ja jäsenyysmaksut ovat nousseet ansaintalogiikan ytimeen, mikä on iso muutos media-alalle. Kommenttini nyt: näin toki kävi – tosin nyt puhutaan jo ns. saturaatiopisteestä, ja tilauspohjaisten mallien rinnalla etsitään aiempaa voimakkaammin uusia tulonlähteitä.Vuoden 2022 raportissa esitetään huoli nykykehityksen johtamisesta siihen, että vain rikkailla on varaa maksaa journalismista.
Näin ennakoitiin: Ihmisille saattaa iskeä maksumuuriväsymys. Ärsytyskynnys on jo noussut.Kommenttini nyt: tämä pitänee jossain määrin paikkansa.Markkina-alueittain erot voivat olla isoja.
Näin ennakoitiin: Uutismedia alkaa olla kyllästynyt Facebookiin, katseita suunnataan muualle. Alle puolet vastaajista katsoi, että FB on tärkeä tai erittäin tärkeä alusta heille tänä vuonna. Googleen sen sijaan suhtaudutaan luottavaisemmin. Kommenttini nyt: No jaa. Tilanne elää koko ajan…mutta Facebookin suhteen luottamus on varmasti kieltämättä jossain määrin mennyt.
Näin ennakoitiin: Audion merkitys sisältö- ja kaupallisessa strategiassa korostuu. Kommenttini nyt: näinhän siinä kävi.
Näin ennakoitiin: Virtuaaliassistenttien roolin uskotaan tulevan lähivuosina tärkeämmäksi uutisille.Kommenttini nyt: ei ole tapahtunut ainakaan vielä kuin korkeintaan Yhdysvalloissa jossain määrin. Markkina kypsyy joko myöhemmin tai jää pieneksi.
Näin ennakoitiin: Tavat kertoa siitä, miksi uutistoimijoiden sisällöt ovat luotettavia, muuttuvat selittävämmiksi ja konkreettisemmiksi ja läpinäkyvyys paranee.Kommenttini nyt: näin on ehkä tapahtunut, mutta onko sillä ollut merkittävästi vaikutusta median luotettavuuskehitykseen, on vaikeampi kysymys.
Näin ennakoitiin: Aidosti merkityksellinen sisältö korostuu, kun “digitaaliset detox-kuurit” yleistyvät. Kommenttini nyt: no jaa.Eikö koronapandemian aikana käynyt jopa päin vastoin?
Näin ennakoitiin: Teknologian saralla yleistyvät taitettavat puhelimet, 5G ja vihdoin itseohjautuvat ajoneuvopalvelut. Lohkoketjuteknologian potentiaalista mediassa puhutaan, mutta käytännön toteutukset ovat edelleen osin auki. Kommenttini nyt: taitettavat puhelimet joo (ainakin se yksi Samsung joka näkyy mainoksissa nyt koko ajan joka paikassa, heh), 5G mno joo, itseohjautuvat ajoneuvopalvelut hehheh – kokeiluja toki on näkynyt. Lohkoketjuteknologian voidaan katsoa vihdoin alkaneen lunastaa lupauksiaan myös mediassa. Jutut ja kuvat voivat olla digitaalista valuuttaa. Ansaintamallien pelastajaksi lohkoketjusta ei vielä ole.
”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2020” – pääkohdat (lue lisää täältä):
Näin ennakoitiin: Odotukset tulevasta jakautuvat epätasaisesti. Ansaintamallimielessä näkymät ovat “yllättävän” optimistiset siihen nähden, että niin moni asia ympärillä muuttuu. Huolta on kuitenkin ihmisten kiinnostuksesta journalismiin yleisesti. Kommenttini nyt: Kyllä optimismiinkin oli syytä, koska alalle myös rekrytoitiin ja rekrytoidaan väkeä, eikä vain lomauteta tai irtisanota. Optimismi vaihtelee ajan ja markkinan mukaan.Pandemian ensimmäisestä vuodesta selvittiin yllättävän vähillä vaurioilla.
Näin ennakoitiin: Tilausmaksuja pidetään entistäkin tärkeämpänä (pää)tulonlähteenä verrattuna esimerkiksi mainontaan. Kommenttini nyt: näin toki kävi – tosin nyt puhutaan jo ns. saturaatiopisteestä, ja tilauspohjaisten mallien rinnalla etsitään aiempaa voimakkaammin uusia tulonlähteitä.
Näin ennakoitiin: Monimuotoisuuden eteen on otettu isoja harppauksia, muttei kaikilla alueilla. Kommenttini nyt: Monimuotoisuudesta puhutaan niin paljon eri näkökulmista, joten sanoisin, että tämä pitää yhä paikkansa, että harppauksia on otettu. Puhutaan henkilöstön monimuotoisuudesta, sisältöjen monimuotoisuudesta tai -äänisyydestä, myös teknologian mahdollistamasta monimuotoisuudesta (tietyt saavutettavuusnäkökulmat).
Näin ennakoitiin: Podcastit ovat edelleen kuuma puheenaihe. Kommenttini nyt: No, ovathan ne.
Näin ennakoitiin: Tekoälyn hyödyntämisessä laitetaan entistäkin isompi vaihde silmään.Kommenttini nyt: tuolloin vastaajat pitivät tärkeänä esimerkiksi parempien suosittelujärjestelmien kehittämistä. Tätä varmasti on tapahtunut. Mutta onko tekoälyn hyödyntämisessä isossa kuvassa aidosti otettu media-alalla isompi vaihde silmään? Hmm.
”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2021” – pääkohdat (lue lisää täältä):
Näin ennakoitiin: Digisuunnitelmiin laitetaan koronan vuoksi enemmän paukkuja ja vauhtia. Kommenttini nyt: Näin kävi monien toimijoiden kohdalla. Muutostarvetta kiihdytti myös ikäihmisten siirtyminen vahvemmin digipalveluihin koronan aikana.
Näin ennakoitiin: Useimmat mediat jatkavat etätyöskennellen ja hajauttamalla toimituksellista tekemistä eri paikkoihin. Kommenttini nyt: Näinhän siinä kävi.Tilanne elää, kuten tiedämme.
Näin ennakoitiin: Faktantarkistusta/faktapohjaisuutta ja selittäviä kerrontamuotoja lisätään, neutraalius pohdituttaa. Kommenttini nyt: Näin kävi.Voitaneen olettaa, että median ikiaikainen neutraaliuden ihanne puhuttaa jatkossakin, kun maailma muuttuu millaiseksi muuttuu.
Maailman laajin uutisten kuluttamisen vertaileva tutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2021 on julkaistu tänään. Kyselytutkimusten piirissä oli taas ennätysmäärä ihmisiä, yli 92 000 (viime vuonna 80 000). Maita on 46, mukana totutusti myös Suomi. Mukana ovat ensi kertaa Intia, Thaimaa, Nigeria, Kolumbia ja Peru.
Tämänvuotisen tutkimuksen kiinnostavuutta lisää koronapandemian vaikutus tuloksiin.
Tiivistän Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot lyhyesti tähän kirjoitukseen englanninkielisen 164-sivuisen raportin pohjalta. Suomen-tuloksista suomenkielisen maaraportin pohjalta olen tehnyt erillisen yksityiskohtaisemman ja laajemman kirjoituksensa, jonka löydät täältä.
Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot (lähde):
Luottamus uutismediaan teki merkittävän hyppäyksen koronapandemian siivittämänä. Keskimäärin 44% prosenttia luottaa ”useimpiin uutisiin”, missä on kasvua kuusi prosenttiyksikköä. Luottamus palasi käytännössä vuoden 2018 tasolle, kun trendi on ollut laskeva. Suomi on jälleen uutisluottamuksen kärkimaa (65%, kasvua 9 %-yksikköä) ja otti kaulaa muihin. Vertailun maista USA:ssa luotetaan uutismediaan vähiten (29%). Suomessa luotetuin uutismedia on tuttuun tapaan Yle.
Niissä maissa, joissa on vahva julkisen palvelun media, kulutettiin enemmän perinteisten luotettujen uutistoimijoiden sisältöjä ylipäänsä.
Pandemia hidasti televisiouutisten kuluttamisen laskutrendiä, mutta printissä nähtiin voimakasta laskua lähes kaikkialla. Digikiihtymä voimistui.
Yleinen kiinnostus uutisiin horjuu, vaikka monet ovat yhä erittäin kiinnostuneita uutisista. Uutisten välttely yleistyy paikoin. Yhdysvalloissa kiinnostus uutisiin näyttää jopa romahtaneen presidentti Bidenin valinnan jälkeen.
Joissakin maissa koetaan, että media ei näytä tiettyjä ihmisryhmiä tarpeeksi monimuotoisesti ja -äänisesti. Diversiteettiä kaivataan.
Useimmat ovat sitä mieltä, että uutistoimijoiden pitää pysyä neutraalina, tosin erityisesti nuorissa on ihmisiä, jotka kokevat että puolueettomuus ei ole kaikissa asioissa tarkoituksenmukaista.
Sosiaalisen median käyttö uutislähteenä pysyi korkealla tasolla, erityisesti nuorilla sekä niillä, joiden koulutustaso on alempi. Facebookia pidetään pahimpana väärän tiedon lähteenä, joissain maissa kuten Brasiliassa tai Indonesiassa Whatsappia. TikTok tavoittaa neljänneksen alle 35-vuotiaista. Heistä seitsemän prosenttia käyttää sitä uutislähteenä.
Uutisista maksaminen on kasvanut vauraissa länsimaissa, mutta yleisesti uutisista maksavien osuus pysyy matalana. Norjassa peräti 45% maksoi jostain uutisista viime vuonna. Suomi on listan neljäs Norjan, Ruotsin ja USA:n jälkeen. Suomessa uutisista maksoi 20%, missä nousua yksi prosenttiyksikkö.
Voittaja vie kaiken -ilmiö voimistuu useimmissa maissa, kun uutismedian digitilaukset keskittyvät harvoille toimijoille. Tosin esimerkiksi USA:sta ja Norjasta on merkkejä, että olemassaolevien tilausten rinnalle otetaan uusia, käytännössä paikallisten tai alueellisten lehtien tilauksia.
Uutislähteiden kirjo laajenee. Keskimäärin vain 25% menee suoraan uutissivulle tai -sovellukseen. Nuorilla korostuvat some, uutiskoostimet ja mobiililaitteiden uutisnotifikaatit. Aasiassa käytetään enemmän kännykkäsovelluspohjaisia, (usein tekoälyavusteisia) uutiskoostimia kuin länsimaissa.
Uutisten käyttö kännykällä kasvoi koronavuonna, pöytäkonekäyttö pysyi entisellä tasollaan. Tablettikäyttö laski. Uutisten kulutus ääniohjatuilla laitteilla on marginaalista. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa älykaiutinten kautta uutisia kuunnelleiden osuus oli kuusi prosenttia, kun luku oli vuonna 2017 kolme prosenttia.
Ehkä mediatoimialan paras vuosittainen ennakointiraportti, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin “Journalism, Media, and Technology Trends and Predictions 2021” julkaistiin 7. tammikuuta. Nic Newmanin päätoimittamaa 40-sivuista katsausta varten on haastateltu yli 240:ää media-alan johtajaa ja asiantuntijaa 43 maasta, myös Suomesta.
Reuters-instituutin vuosiennakoinnit ovat jälkikäteen katsottuna natsanneet hyvin oikeaan, mikä käy ilmi, kun tarkastellaan vuosien 2020 ja 2018 vastaavien raporttien ydinkohtia. Vertailua löydät aiemmasta blogikirjoituksestani täältä.
Vuosi sitten kukaan ei sentään vielä osannut povata koronan tuomaa digiloikkaa, mutta nyt se on raportissa paraatipaikalla.
“Vasta tämä vuosi näyttää, miten pysyväksi koronan tuomat muutokset media-alalla jäävät”, Newman kuitenkin kirjoittaa.
Kokoan 2021-raportin päähavainnot tähän lyhyesti. Niitä on hieman tulkinnasta riippuen ainakin viisi:
1. Digisuunnitelmiin laitetaan koronan vuoksi enemmän paukkuja ja vauhtia
Lähde: Reuters-instituutti
76 prosenttia vastaajista kertoi, että korona on vauhdittanut ja vauhdittaa digisuunnitelmia heidän edustamissaan medioissa. Tällaista ei ilman koronaa olisi voinut kuvitellakaan.
2. Useimmat mediat jatkavat etätyöskennellen ja hajauttamalla toimituksellista tekemistä eri paikkoihin
Vastaajien joukossa on edustajia medioista, jotka eivät aio palata entisenkaltaisiin toimitustiloihin lainkaan koronan jälkeen. Tehokkuus on parantunut.
Toisaalta “Zoom-väsymyksen” arvellaan iskevän tänä vuonna toden teolla, läsnäoloa kaivataan ja fyysisiin kohtaamisiin työssä palataan paikoin heti kun mahdollista. Erityisen huolissaan ollaan etäilyn vaikutuksesta luovuuteen.
Ja vielä: ”Kasvokkain haastatteleminen saattaa tehdä paluun vuonna 2021”. Kuka olisi uskonut lukevansa tällaista lausetta tästä raportista vielä vuosi sitten…
3. Faktantarkistusta/faktapohjaisuutta ja selittäviä kerrontamuotoja lisätään, neutraalius pohdituttaa
Teknologiajättien oli viime vuonna pakko miettiä, missä sananvapauden rajat niiden alustoilla menevät. Niiden odotetaan nyt puuttuvaan terhakammin valheelliseen tietoon siksi että se voi pahimmillaan johtaa ihmisten kuolemiin mutta myös siksi, että yhtiöiden itsensä toiminta on tarkemmassa syynissä kuin koskaan. Perinteisten medioiden luotettavuuden toivotaan korostuvan.
Näin vastaajat ajattelivat median neutraaliudesta ja puolen valitsemisesta. Lähde: Reuters-instituutti.
88% vastanneista katsoo, että median neutraalius merkitsee tänä vuonna enemmän kuin koskaan varsinkin, kun markkinoille on tulossa useita uusia avoimesti puolueellisia toimijoita. Toisaalta puolet on sitä mieltä, että on olemassa asioita, joissa ei ole järkeä olla neutraali.
Monissa toimituksissa satsataan tänä vuonna tekijöiden erikoistumiseen – ns. yleistoimittajuuden trendi jossa kaikki tekevät kaikkea näyttäisi olevan vaihteeksi laskusuunnassa. Tässä lienee eroja maittain.
4. Siirtymää lukija/tilaajakeskeisiin liiketoimintamalleihin vauhditetaan, mikä vähentäisi riippuvuutta mainonnasta. Myös verkkokauppaan satsataan – mediat alkavat olla vähän kuin vähittäiskauppiaita
Lähde: Reuters-instituutti.
Monet mediat pyrkivät monipuolistamaan tulonlähteitään – suomeksi: munat useampaan koriin kuin ennen.
Taloudellisesti vaikeinta vuotta ennustetaan niille medioille, joiden liikevaihto nojaa printtiin tai digituotteissa pääasiassa mainontaan. “Niissä odotettavissa on sulautumisia, kustannusten karsimisia ja lopettamisia”.
Lähde: Reuters-instituutti.
Osa mediataloista levittäytyy verkkokaupankäyntiin. Amerikkalainen Buzzfeed laajentaa tänä vuonna käyttötavarabisnestään keittiövälineistä seksileluihin.
Virtuaalitapahtumat ovat tulleet ainakin osittain jäädäkseen. Jos koronarajoitukset hellittävät, tapahtumabisnes herää eloon ja nousee tärkeämmäksi tulonlähteeksi myös medioissa.
Audio on tänä vuonna “edelleen uutismedian valopilkku”, joskaan ei vielä mikään massiivinen tulonlähde. Uudet tavat tehdä podcasteilla rahaa yleistyvät.
5. Uusia innovaatioita pyritään kehittämään aiempaa nopeammin
Tekoälystä aletaan saada tehoja irti esimerkiksi automatisoimalla prosesseja. Tehokkuuden lisäksi tavoitteena on erityisesti personoida eli henkilökohtaistaa palveluiden käyttökokemusta.
”Mutta, sitten kun AI muuttaa ulos kehitysosastoista tosielämän sovelluksiin, voimme odottaa entistä kuumempaa keskustelua sen vaikutuksesta yhteiskuntaan – sen vauhdista, läpinäkyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.”
Mitä sitten oikein innovoidaan? Vastaajat katsoivat, että parhaat tavat synnyttää uusia ideoita ovat yleisöymmärrys ja data, monialaiset tiimit ja muilta mediayhtiöiltä oppiminen (tässä järjestyksessä). Pohjimmaisena ovat konsultit, joilta parhaita ideoita ei odota oikein kukaan.
Mistä parhaat ideat tulevat? Näin vastattiin. Lähde: Reuters-instituutti.
Nopeampi 5G-verkko yleistyy, mikä puolestaan mahdollistaa puettavien laitteiden ja älylasien yleistymisen aiempaa nopeammin, samoin on virtuaalitodellisuuden kanssa. Oma huomio: näiden isoa läpimurtoa on ennakoitu vuositolkulla ja aika hiljaista on ollut…
Virtuaalitodellisuus mainitaan koko raportissa tasan kerran, mikä kuvannee hyvin media-alan painoarvoa kyseiselle asialle. Ainakin toistaiseksi.
Lähde: Digital News Report 2020/ digitalnewsreport.org.
Maailman laajin uutisten kuluttamisen vertaileva tutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2020 on julkaistu tänään. Kyselytutkimusten piirissä oli yli 80 000 ihmistä 40 maassa, uusina Kenia ja Filippiinit.
Suurin osa tutkimusmateriaalista on kerätty ennen koronapandemian alkua tammi-helmikuussa, mutta sitä on täydennetty huhtikuussa lisäkyselyillä. Pandemialla on medialiiketoimintaan ja mediankulutukseen sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia. Raportin luettuani ainakin itse tulkitsen, että Reuters-instituutti pitää koronan vaikutuksia mediayhtiöiden talouteen paljon isompana asiana kuin sitä, että ihmisten tavat kuluttaa mediaa muuttuisivat juuri koronan takia kovinkaan pysyvästi.
Kokoan tärkeimmät havainnot tähän kirjoitukseen ensin Suomesta ja sen jälkeen yleisesti.
Yksi tutkituista maista on siis tuttuun tapaan Suomi. Laajempi ja suomenkielinen maaraportti on julkaistu erikseen Media-alan tutkimussäätiön sivuilla. Sen on koonnut tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopistosta.
Suomi on perinteisesti ollut koko tutkimuksen kärkimaa, kun katsotaan luottamusta uutismediaan. Niin on nytkin. Edellisvuoden lasku kuitenkin jatkui, mikä noudattelee yleistä kehitystä maailmalla. Tutkimuksen luotetuin uutismedia Suomessa on Yle.
Suomi pitää kärkisijaa uutismedian ”luottamusrankingissa”, mutta laskua tuli täälläkin.
Suomi pähkinänkuoressa
Luottamus uutismediaan pysyi korkealla, mutta on hienoisessa laskussa (-3%-yks.) Suomessa 56% sanoo luottavansa suurimpaan osaan uutisista suurimman osan ajasta.
Niin sanottujen vaihtoehtomedioiden tavoittavuus on yhä marginaalista.
Verkkouutisista maksavien määrä kasvoi (+3).
Somen rooli uutislähteenä kasvoi Suomessa.
Lähde: Suomen-maaraportti.
Verkon ja somen rooli uutislähteenä kasvoi. Suomessa uutiset haetaan yleisimmin suoraan uutissivustolta. Television ja printin rooli uutislähteenä pieneni.
Suomessa (vihreä käyrä) 9% kuluttaa uutisia kännykän notifikaatteina. Tutkimuksessa kysyttiin viikkokäyttöä.
Kännykän notifikaatit ja sähköpostin uutiskirjeet kasvoivat uutislähteenä, mutta ovat pieniä suhteessa muihin maihin.
Kännykkä ohitti desktopin Suomessa.
Älypuhelin meni tietokoneen ohi laitteissa, joilla verkkouutisia kulutetaan.
Podcastien kulutus kasvoi.
Koko raportin päähavainnot
Raportin yleissävy on melko pessimistinen, vaikka toiveikkuuttakin on. Positiivinen signaali on verkkouutisista maksamisen yleistyminen edelleen.
Luottamus uutismediaan saattoi koronan aikana paikoin nousta, mutta tätä pidetään lähes varmasti väliaikaisena.
Vain kuusi maata neljästäkymmenestä yltää luottamuksessa yli 50 prosentin, mukana siis Suomi. Eniten luottamus on laskenut vuodessa Hongkongissa (-16), Chilessä (-15), Isossa-Britanniassa (-12), Meksikossa (-11) ja Tanskassa (-11).
Uutisista maksaminen on yleisempää Yhdysvalloissa.
Verkkouutisista maksaminen on kasvussa monissa maissa. Silti suurin osa ihmisistä ei edelleenkään uutisistaan maksa.
Uutisista halutaan maksaa, koska siten saa pääsyn sellaisen laadukkaan tiedon äärelle, jota ei saa muualta. Toisaalta moni sanoo pärjäävänsä hyvin ilmaisuutisilla. Heistä suuri osa sanoo, että eivät maksaisi uutisista missään tilanteessa.
Voittaja vie kaiken -logiikka vahvistuu: esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Norjassa jopa puolet kaikista digitilauksista menee muutamalle mediabrändille, tosin pienempiä nousijoitakin on.
Paikallisviestinten verkkosivut ovat ihmisille hyvin tärkeitä, mutta Facebook-ryhmien ja muiden sosiaalisten medioiden rooli kasvaa, mikä aiheuttaa paineita liiketoiminnalle. Paikalliset uutistoimijat ovat muutenkin ahdingossa.
Uutisia kulutetaan yhä useammista lähteistä ja alustoilta. Vain noin neljännes aloittaa uutisten kuluttamisensa suoraan verkkosivuilta tai sovelluksesta. Instagram on kahdessa vuodessa tuplannut merkityksensä uutislähteenä. Sen odotetaan ohittavan Twitterin uutislähteenä ensi vuonna.
Uutisten kuluttaminen sähköpostin uutiskirjeitse kasvaa monessa maassa. Pohjois-Euroopan maat Suomi etunenässä ovat poikkeus: meillä kulutus on vähäistä, Suomessa vain 10% käyttää uutiskirjeitä.
Podcastien kulutus kasvoi myös Suomessa.
Podcastien kulutuksen kasvu on merkittävää, vaikka korona saattoi väliaikaisesti hillitä sitä. Monessa markkinassa Spotify on tärkein kuuntelun lähde.
TV-uutisten kulutus jatkaa laskuaan, kun katsotaan pitkää trendiä. Reuters-instituutti pitää “lähes varmana”, että koronan tuoma piikki on väliaikainen. Tutkimuksessa televisio uutislähteenä nousi koronan aikana saman verran kuin sosiaalinen media uutislähteenä.
Uutiset halutaan mieluiten luettavassa muodossa.
Uutiset halutaan kuluttaa useammin tekstinä kuin videona tai äänenä (kun asiasta varta vasten kysytään – todellinen kulutus on eri asia). Pohjois-Euroopan maissa luettavaa muotoa suositaan enemmän kuin Aasiassa tai Pohjois-Amerikassa. Tutkimuksen mukaan yllättävänä voi pitää, että ”useissa maissa kuten Isossa-Britanniassa, Australiassa, Ranskassa ja Etelä-Koreassa nuoremmat (alle 35-vuotiaat) sanovat suosivansa tekstiä enemmän kuin videota”.
Älykaiuttimien käyttö yleistyy kovinta vauhtia Isossa-Britanniassa.
Älykaiuttimien käyttö kasvaa edelleen mutta on suhteessa melko pientä, markkinakohtaiset erot ovat suuria.
Ohessa tekemäni tiivistykset aiempien vuosien Digital News Reporteista: 2019, 2018.
Tutkimusta varten on haastateltu 233:a media-alan johtohenkilöä tai asiantuntijaa 32 maasta. Raportin ennakoinnit ovat osuneet melko hyvin kohdilleen, kun niitä tarkastellaan jälkikäteen (käyn joitakin esimerkkejä vuodelta 2018 läpi tässä kirjoituksessa väliotsikon jälkeen).
Kokoan 2020-raportin kuusi päähavaintoa tähän lyhyesti.
1. Media-alalla on sekä optimismia että pessimismiä tulevasta
Odotukset tulevasta jakautuvat epätasaisesti. Ansaintamallimielessä näkymät ovat “yllättävän” optimistiset siihen nähden, että niin moni asia ympärillä muuttuu. Huolta on kuitenkin ihmisten kiinnostuksesta journalismiin yleisesti.
2. Tilausmaksuja pidetään entistäkin tärkeämpänä (pää)tulonlähteenä
…verrattuna esimerkiksi mainontaan.
3. Google on Facebookia pidetympi leikkikaveri
Merkillepantavaa on, että teknologiajättien mahdollisen sääntelyn pelätään pikemminkin koituvan journalismin haitaksi kuin hyödyksi. Suurin osa ei usko sääntelyn johtavan mihinkään suuntaan tai toiseen.
4. Monimuotoisuuden eteen on otettu isoja harppauksia, muttei kaikilla alueilla
Yli puolet vastaajista pitää tärkeänä parempien suosittelujärjestelmien kehittämistä. Huomattavan harva piti erittäin tärkeänä esimerkiksi robottijournalismin kehittämistä tänä vuonna (12%).
Kaksi vuotta sitten ennakoitiin tätä, ja näin kävi
Ovatko pomot ja asiantuntijat sitten oikeassa? Miten hyvin kyseisen raportin ennakoinnit ovat yleensä natsanneet? Aika hyvin.
Esimerkiksi kaksi vuotta sitten sama raportti ennakoi, että:
data nousee kaiken keskiöön (voitaneen sanoa, että näin on käynyt)
EU:n tietosuoja-asetus nousee keskusteluun (näin kävi)
tekoäly tulee voimakkaammin uutisorganisaatioihin (näin kävi)
ääniohjattavat virtuaaliapurit yleistyvät kunnolla (sanoisin, että näin kävi ja ei käynyt, riippuen markkinasta)
älypuhelimien käytön kasvu jatkuu (näin kävi, vaikka nyt puhutaankin jo siitä, mitä kännyköiden jälkeen)
notifikaattien taistelu kännykän ruudulla kovenee (näin kävi)
mediatalot pakittavat satsauksissaan videoon, osa keskittyy enemmän tekstisisältöihin ja osa audioon (väittäisin, että jossain määrin näin kävi tai on käymässä)
mainostamisen merkitys pienenee ja tilausmaksujen kasvaa (näin kävi)
“täppäämällä eteenpäin”-tarinankerronta verkossa yleistyy (näin kävi, ainakin somessa, ehkä vähemmän muualla verkossa)
mediat ottavat etäisyyttä somealustoihin (näin kävi)
verkon uutis- ja ajankohtaissisällöt leviävät yhä enemmän viestisovellusten kautta (näin kävi)
Kuvan lähde: News Podcasts and the Opportunities for Publishers -tutkimus.
Uutispodcastit eivät ole vielä mainstreamia, mutta niiden määrä ja yleisöt kasvavat, kuten myös mainostajien kiinnostus – tosin alueelliset erot ovat suuria. Muun muassa tämä käy ilmi Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tutkimuksesta, joka julkaistiin tällä viikolla. Instituutin mukaan kyse on laajimmasta uutispodcasteihin keskityvästä tutkimuksesta koskaan. Tutkitut maat olivat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia, Ranska ja Ruotsi.
Tutkimuksen pääkirjoittaja Nic Newman luonnehtii podcasteja “harvinaiseksi valopilkuksi uutisbisneksessä”. Etsikkoajasta on siirrytty orastavan kasvun aikaan. Yleisesti ottaen podcasteista on viime vuosina tullut suositumpia, kun sisältö on lisääntynyt ja parantunut ja jakelu helpottunut, mutta uutisissa niiden potentiaalia ei ole vielä kyetty kovin hyvin hyödyntämään.
Tutkimuksen mukaan mainostajien kiinnostus uutispodcasteihin on huomattavasti kovempaa Yhdysvalloissa kuin muissa maissa, “joissa myös on investoitu vähemmän alkuperäissisältöön uutispodcasteissa”. Myös mittaamisen parantuminen edistää kiinnostusta (podcastien mittaamisesta lisää aiemmassa kirjoituksessani).
Ja – tämä oli kiinnostava huomio:
“Vaikka uutispodcastit kiinnostavat nuoria yleisöjä, nämä ovat usein varakkaampia ja koulutetumpia. Kuten radiosta, podcasteista ei ole vielä tullut mainstreamia.”
Kuvan lähde: News Podcasts and the Opportunities for Publishers -tutkimus.
Tutkimuksen mukaan uutispodcastien yleisimmät alakategoriat ovat puhe- ja haastatteluohjelmat sekä tarinalliset sarjat, mutta päivittäisten uutiskoosteiden määrä on kasvussa. Oma huomioni: tämä voi liittyä siihen, että podcastien yleissuosio on kasvanut tiettyyn pisteeseen, mikä ylipäänsä kasvattaa päivittäistuotteiden potentiaalia. Päivittäiset uutispodcastit puolestaan jaetaan tutkimuksessa kolmeen alakategoriaan: minitietoiskut (kesto 1–5 min, kuten BBC Minute), uutiskertaukset (kesto 6–15 min, kuten NPR:n Up First) ja syväsukellukset (kesto 15–30 min, kuten The New York Timesin The Daily).
Kansainvälisessä vertailussa suosituimpien uutispodcastien kärki on laajentunut, mutta yhä kapea. The New York Timesin The Daily – joka työllistää 15 henkilöä – on miljoonaluokassa, mutta harvat pääsevät tähän rajapyykkiin.
Pelkästään podcastien ympärille perustetut tuotantoyhtiöt ovat vielä pieniä toimijoita alalla. Kuvan lähde: News Podcasts and the Opportunities for Publishers -tutkimus.
Selvää on, että uutispodcasteihin investoidaan mediataloissa juuri nyt voimakkaasti. Oma tulkintani tämän tutkimuksen perusteella on, että podcastsatsauksissa on mukana enemmän suhteellisuudentajua kuin muutaman vuoden takaisessa videohuumassa, jossa eräät mediatalot kompuroivat omiin jalkoihinsa siirrettyään suurin piirtein kaikki resurssinsa videoihin (Fast Companyn jutun ilmaus “pivot to video bloodbath” kertoo olennaisen). Reuters-instituutin tutkimuksen mukaan monissa medioissa pelätään, että ne auttavat nyt alustayhtiöitä kasvuun podcast-sisällöillään, ja pian ollaan samassa tilanteessa kuin somen kanssa: kun pääsy dataan katoaa, katoaa todennettu yhteys yleisöihin. Osin tästä syystä jotkut mediatalot satsaavat omiin alustoihinsa.
Verkkomarkkinoinnin etujärjestö IAB määrittelee podcastin näin: Podcast on verkossa julkaistu, digitaalisten äänitiedostojen sarja tai yksittäinen jakso, jonka voi ladata, tilata ja kuunnella.
Reuters-instituutin raportti alle 35-vuotiaiden uutiskulutuksesta julkaistiin maanantaina 2. syyskuuta.
Raportissa esitetään viisi strategista suuntaa sekä kolme keinoa, jotka mediatalojen on otettava huomioon tavoitellessaan nuoria yleisöjä. Käyn ne lyhyesti läpi tässä kirjoituksessa.
Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin 58-sivuisen raportin pääviesti ei ole erityisen yllättävä: sen mukaan nuoret – tässä alle 35-v. – etsiytyvät yhä harvemmin uutisten ääreen mediatalojen verkkosivuille tai sovelluksiin. He viettävät pääosin aikaansa muualla verkossa tai somessa. Tämä ei tarkoita, etteivätkö nuoret olisi kiinnostuneet uutisista. Heille ei kuitenkaan riitä uutisen yhteiskunnallinen arvo, vaan henkilökohtainen arvo korostuu, raportissa todetaan. Siis kosketuspinta omaan elämään. Tätä mediatalot eivät voi raportin mukaan jättää huomiotta, mikä tarkoittaa myös uutisen määritelmän uudelleen miettimistä:
”Perinteinen uutismedia pitää uutisena sitä, minkä sinun pitäisi tietää. Nuoret yleisöt pitävät uutisena sitä, mikä sinun pitäisi tietää (tiettyyn pisteeseen asti), mutta myös, mikä on hyödyllistä tietää, mikä on kiinnostavaa tietää, ja mikä on hauska tietää.”
Raportti korostaa, että yhtä patenttiratkaisua nuorten tavoittamiseksi uutisilla ei ole, koska heissä on erilaisten ihmisten kirjo siinä missä muissakin, mutta esittää silti kolme tapaa, joilla perinteisen median on muututtava nuoria tavoittaakseen:
Käyttäjäkokemuksen tulisi olla yhtä vaivaton kuin Facebookilla ja Netflixillä. Tiedon löytäminen ei saa olla hankalaa. Myös oikea äänensävy on tärkeää.
Uutistoimijoiden on kyettävä tekemään jutut niin, että ne vastaavat nuorten odotuksiin, ja niiden on osuttava hetkiin, jolloin nuoret ovat alttiita vastaanottamaan uutisia. Tämä tarkoittaa mm. uusien esitystapojen kokeilua somessa ja näiden kokemusten tuomista omille alustoille ennen kaikkea mobiiliin ympäristöön.
Uutisjuttujen tekotapaa saattaa täytyä muuttaa merkittävästi. Pelkkä negatiivisuus ahdistaa: nuoret eivät halua sulkea silmäänsä vakavilta tai vaikeilta aiheilta, mutta kaipaavat rinnalle toiveikkuutta ja polkuja kohti ratkaisuja: mitä juuri he voivat tehdä asialle. Aitous, reiluus, monimuotoisuus ja syrjimättömyys ovat keskeisiä arvoja.
Raportti listaa myös viisi strategista suuntaa, joiden ympärille nuorten tavoittamista voi pyrkiä rakentamaan. Nämä ovat osin päällekkäisiä edellä mainittujen kanssa. Raportti sisältää esimerkkejä eri medioista.
Vaivaton käyttäjäkokemus
Kolmansien osapuolien alustat
Tapakäytön rakentaminen
Henkilökohtainen merkitys
Näkökulma (tässä: näkökulmien moninaisuus – osa tutkimukseen haastateltavista katsoi, että mediat edustavat vain tiettyä ajattelutapaa)
Lähde: Digital News Report 2019:n Suomen maaraportti (Media-alan tutkimussäätiön sivuilla).
Suomalaiset suosivat tekstiä uutislähteenä enemmän kuin videota, ilmenee maailman suurimman uutistutkimuksen Digital News Report 2019:n Suomen maaraportista. Tilanne ei ole juuri muuttunut viime vuosina (sininen käyrä yllä olevassa kuvassa). Taustalla on kyselytutkimus, eli kyse on ihmisten mielikuvista.
Videot ja podcastit täydentävät uutisten kuluttamista. Niiden osuus, jotka kokivat lukevansa uutisia enimmäkseen teksteinä, mutta katsovansa toisinaan myös mielenkiintoisina pitämiään videouutisia, laski edellisvuodesta kuusi prosenttiyksikköä (oranssi käyrä ylläolevassa kuvassa).
Oma kysymyksensä on, mitä mikin termi kullekin tarkoittaa. Miten enää erottaa teksti, video tai ääni toisistaan, kun tiedämme, että niiden ero on usein veteen piirretty viiva.
Numeroiden takaa 