Avainsana-arkisto: Reuters-instituutti

Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Teksti on yhä videota paljon suositumpi uutisten kuluttamisen muoto – ainakin, jos ihmisiltä siitä varta vasten kysytään

Näyttökuva 2019-6-14 kello 9.17.50

Lähde: Digital News Report 2019:n Suomen maaraportti (Media-alan tutkimussäätiön sivuilla).

Suomalaiset suosivat tekstiä uutislähteenä enemmän kuin videota, ilmenee maailman suurimman uutistutkimuksen Digital News Report 2019:n Suomen maaraportista. Tilanne ei ole juuri muuttunut viime vuosina (sininen käyrä yllä olevassa kuvassa). Taustalla on kyselytutkimus, eli kyse on ihmisten mielikuvista.

Videot ja podcastit täydentävät uutisten kuluttamista. Niiden osuus, jotka kokivat lukevansa uutisia enimmäkseen teksteinä, mutta katsovansa toisinaan myös mielenkiintoisina pitämiään videouutisia, laski edellisvuodesta kuusi prosenttiyksikköä (oranssi käyrä ylläolevassa kuvassa).

Oma kysymyksensä on, mitä mikin termi kullekin tarkoittaa. Miten enää erottaa teksti, video tai ääni toisistaan, kun tiedämme, että niiden ero on usein veteen piirretty viiva.

Pohdin kysymyksenasettelun haasteita viimevuotisessa kirjoituksessani ”Verkkouutisensa haluaa videona harvempi kuin uskoisit, mutta kysymyksenasettelu voi pian olla vanhentunut.”

Digital News Report 2019:n pääpointit kokosin tänne.

Suomen maaraporttiin voit tutustua Media-alan tutkimussäätiön sivuilla täällä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Maailman suurin uutistutkimus taas julki: Tässä tärkeimmät havainnot

Näyttökuva 2019-6-12 kello 6.44.03.png

Uutisten vältteleminen on yleistynyt kahden vuoden takaisesta (+6%). Tässä yleisimpiä syitä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kyllästymistä ja ärtymystä uutisiin aiheutti Brexit.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2019 -tutkimus julkistettiin tänään keskiviikkona. Kokoan tähän havainnot, jotka raportissa nostetaan tärkeimmiksi ja vertaan niitä myös edellisvuoden vastaaviin.

Maailman laajinta uutisten kuluttamisen tutkimusta varten tehtiin tänä vuonna kyselyitä 75 000 ihmiselle 38 maassa, mukaan lukien Suomessa, sekä myös laadullista tutkimusta.

156-sivuisen raportin yleissävy on aavistuksen synkempi kuin vuotta aiemmin, jolloin toiveikkuutta herättivät tiedot uutisista maksamisen ja maksuvalmiuden lisääntymisestä.

”Alan ponnisteluista huolimatta verkkouutisista maksavien määrä on kasvanut vain hiuksenhienosti. Kasvu rajoittuu muutamiin alueisiin lähinnä Pohjoismaissa. Yhdysvalloissa kasvua ei ole tapahtunut sitten vuoden 2017”, kirjoittaa raportin koonnut Nic Newman nyt.

”Jopa maissa, joissa uutisista maksaminen on yleisempää, valtaosa maksaa vain yhdestä välineestä. Näyttää siltä, että ”voittaja vie kaiken”-ilmiö yleistyy. Rohkaisevaa on, että suurin osa maksaa uutisistaan jatkuvaluonteisesti eikä kertakäyttöisesti.”

Suomessa verkkouutisista maksavien määrä on laskenut kaksi prosenttiyksikköä (16%, sanoo maksaneensa viimeisen vuoden aikana). Norjassa ja Ruotsissa on kasvua.

Nic Newman tulkitsee, että uutismedia-ala on jälleen risteyskohdassa, eivätkä kaikki selviä muutoksesta. On yritettävä erottua korkealaatuisella journalismilla tilanteessa, jossa yhä useampi toimija ei ole valmis tarjoamaan sitä ilmaiseksi, mutta toisaalta näyttää selvältä, että kaikki eivät ole koskaan valmiita maksamaan uutisista.

”Erityisesti nuoret yleisöt eivät halua luopua nopeasta ja mutkattomasta (ja ideaalitilanteessa ilmaisesta) pääsystä monipuolisen tiedon ja mielipiteiden äärelle. He eivät halua palata aikaan, jollainen media joskus oli.”

Muita havaintoja, jotka raportissa nostetaan tärkeimmiksi (Suomi käsitelty erikseen lopussa):

  • Joissakin maissa saattaa olla edessä nk. maksumuuriväsymys, kun ihmiset haluavat käyttää rajallisia varojaan mieluummin viihteeseen (Netflix/Spotify) kuin uutisiin.
  • Ihmisten Facebookissa käyttämä aika vähenee ja on siirtynyt WhatsAppiin ja Instagramiin vuodentakaisesta, mutta Facebook on edelleen ylivoimaisesti suurin sosiaalisen median uutislähde. Hyvin harvat ovat hylänneet Facebookin kokonaan.
  • Uutisiin liittyvä keskustelu jatkaa siirtymistään viestisovelluksiin. WhatsApp on noussut tärkeimmäksi uutiskeskustelun ja -jakamisen alustaksi Brasiliassa, Malesiassa ja Etelä-Afrikassa. Näissä maissa ihmiset ovat halukkaita liittymään myös suuriin Whatsapp-ryhmiin, joissa on heille tuntemattomia ihmisiä. Tämä trendi saattaa lisätä väyliä valeuutisten leviämiseen.
  • Facebook-ryhmät uutisista keskustelemiseen eivät ole kaikkien juttu. Ne ovat kasvattaneet suosiotaan Turkissa ja Brasiliassa, mutta ovat huomattavasti vähemmän yleisiä länsimaissa.
  • Huoli väärän tiedon leviämisestä on yhä korkealla. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa 70% ja Yhdysvalloissa 67% on hyvin huolissaan tai erittäin paljon huolissaan, mikä internetissä on totta tai valetta. Luku on huomattavasti alhaisempi Saksassa (38%) ja Hollannissa (31%).
  • Luottamus uutisiin yleisesti laski viime vuodesta kaksi prosenttiyksikköä, kun katsotaan kaikkien maiden keskiarvoa. Suurin pudotus on tapahtunut Ranskassa.
  • Huoli uutisten laadusta saattaa olla hyödyksi joillekin brändeille, mutta ei auta kaikkia alan toimijoita. Neljännes vastaajista sanoo alkaneensa käyttämään ”tunnetumpia” uutislähteitä. Nousua on mm. Yhdysvalloissa. Niin ikään neljännes sanoo viimeisen vuoden aikana lopettaneensa epäilyttävien uutislähteiden seuraamisen.
  • Uutismedian nopeaa raportointikykyä pidetään parempana kuin sen kykyä selittää asioita. Kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, että media on hyvä pitämään ihmiset ajan tasalla, mutta puolet sitä mieltä, että se auttaa heitä ymmärtämään uutisia. Maittaiset erot ovat suuria. Positiivisimmat arviot mediasta tulevat korkeammin koulutetuilta.
  • Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan populistisen ajattelun yhteyttä uutisten kuluttamiseen. Ihmiset, joilla katsottiin olevan eniten populistisia ajatuksia, nimesivät tärkeimmäksi uutislähteekseen television ja verkossa Facebookin.
  • Yhä useampi sanoo välttelevänsä uutisia (32%). Kun asiasta kysyttiin viimeksi kaksi vuotta sitten, luku oli kuusi prosenttiyksikköä pienempi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa laskua on 11 prosenttiyksikköä. Siellä taustasyihin kuuluu kyllästyminen tai ärtymys Brexitiin. Yleisesti ihmiset sanovat välttelevänsä uutisia, koska niillä on negatiivinen vaikutus heidän mielialaansa tai koska he kokevat, etteivät voi vaikuttaa asioihin.
  • Kännykkä uutislähteenä jatkaa kasvuaan. Viikottain uutisia seuraa kännykästään kaksi kolmasosaa vastaajista. Apple Newsin kaltaiset uutiskoostimet yleistyvät. Apple News tavoittaa nyt Yhdysvalloissa enemmän iPhonen käyttäjiä kuin Washington Post.
  • Kännykkä ruokkii podcast-bisneksen kasvua ollen ykkösväline podcastien kuunteluun. Yli kolmannes vastaajista (36%) sanoo kuunnelleensa vähintään yhden podcastin viimeisen kuukauden aikana. Alle 35-vuotiaissa luku nousee 50%:iin.
  • Ääniohjattujen virtuaaliapureiden (kuten Amazonin Alexa) käyttö yleisesti jatkaa kovaa kasvuaan, mutta uutisten kuluttaminen niiden kautta on hyvin alhaista kaikilla markkina-alueilla. Tilanne oli sama vuosi sitten.
  • Uutiskirjeet lisäävät sitoutumista uutisiin erityisesti Pohjois-Amerikassa. Tehokkaimmillaan ne ovat vanhemmissa ikäryhmissä. Nuorilla korostuvat kännykän uutisilmoitukset, joiden viikkokäyttö kasvaa.
Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.48.21

Kännykän uutisilmoitukset uutislähteenä – vielä melko vähäistä Suomessa.

Suomi

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.00.png

Suomalaistenkin aika on kortilla ja siitä ajasta kilpailevat monet tahot, mistä kertovat laskevat käyrät alavasemmalla olevassa kuvassa. Nk. vaihtoehtomedioiden tavoittavuus on hyvin pientä (oik. ylh.).

Suomessa tilanne on monessa mielessä hyvä. Yksi suojaava tekijä on pieni markkina ja oma kielialue. Luottamus uutismediaan on erittäin korkealla tasolla, missä Suomi on monetta vuotta peräkkäin koko Digital News Reportin ykkösmaa (59%). Maailmalta tuttu muutos näyttää silti hiipivän tännekin: laskua edellisvuoteen on kolme prosenttiyksikköä ja neljän vuoden takaiseen yhdeksän prosenttiyksikköä.

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.22

Luottamus suomalaiseen uutismediaan on korkealla.

Merkille pantavaa on, että yleinen luottamus uutisiin on laskenut enemmän kuin ”luottamus uutisiin, joita minä kulutan”, mitä myös kysyttiin.

Tavoittavuuden laskusta on merkkejä, minkä arvellaan johtuvan Netflixin kaltaisten palvelujen vaikutuksesta ajankäyttöön.

Uutisista sanoo maksavansa 16% vastaajista, missä on kaksi prosenttiyksikköä laskua viime vuoteen. Suomessa iso osa tulee edelleen verkon uutispalveluihin suoraan siinä määrin, että se on poikkeuksellista moneen muuhun maahan verrattuna.

 

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.45.png

Sosiaalinen media uutislähteenä Suomessa.

Suomen maaraportin on koonnut tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopistosta.

Viime vuoden vastaavan tutkimuksen tuloksista voit lukea kirjoituksestani kesäkuulta 2018: ”Reuters-instituutin Digital News Report 2018: FB:n käyttö uutislähteenä kääntyi laskuun, sisältöjen jakeluvauhti kolmansien osapuolten alustoille pysähtynyt, tilausmaksut kasvavat”

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

10 avainhavaintoa uunituoreesta Reuters-raportista – näin 200 digimediapomoa näkee vuoden 2019

näyttökuva 2019-1-10 kello 17.14.15

Google tärkeä, Facebook ei enää. Katseet takaisin omiin alustoihin. Katseet tilauksiin, mutta rajat saattavat tulla jo vastaan. Irtisanomisaalto häämöttää.

Muun muassa tältä kuulostavat alkavan vuoden satsaukset, pelot ja toiveet noin kahdensadan kv-digimediassa työskentelevän esimiehen silmin. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin 50-sivuinen raportti ”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2019” julkaistiin keskiviikkona.

Raportin pääviesti on aavistuksen pessimistisempi kuin viime kesänä julkaistu laajempi Digital News Report 2018. Siinä keskeinen viesti oli, että uutispalveluista maksaminen ja maksuhalukkuus olivat kasvaneet, mikä luo alalle toivoa. Näin on toki nytkin, mutta:

”Vale- harhaanjohtavat ja äärisisällöt kaivavat edelleen maata demokratian alta. – – – Mediatoimijat suuntaavat katseet tilausmaksuihin korvatakseen mainostulojen pudotusta, mutta on todennäköistä, että rajat tai rajoitteet alkavat tulla vastaan vuonna 2019. Kaikki tämä huomioiden on todennäköistä, että tänä vuonna on edessä suurin journalististen irtisanomisten aalto vuosiin – – –”, raportti ennustaa.

Ja:

”Tämä vuosi tulee olemaan vuosi, kun alustayhtiöiden sääntely alkaa toden teolla näkyä. – – – Apple-johtaja Tim Cookia mukaellen, jokin jota ei aiemmin osattu edes ajatella on nyt vääjäämätöntä – tosin yksityiskohdat tulevat olemaan sotkuisia, taisteluiden sävyttämiä ja seurausten havaitseminen kestää aikansa.”

Keskeisimmiksi raportti nostaa mm. nämä 10 asiaa (vapaat käännökset minun):

näyttökuva 2019-1-10 kello 17.59.38

  • Tilaus- ja jäsenyysmaksut ovat nousseet ansaintalogiikan ytimeen, mikä on iso muutos media-alalle. Yhä harvempi pitää näyttömainontaa, natiivimainontaa tai lahjoituksia kaikista tärkeimpänä kehityskohteena ansaintamalleissa, tärkeänä kyllä edelleen. Erilaisia tukirahoitusmuotoja pidetään yhä hyväksyttävämpinä tietyntyyppiseen uutistoimintaan.näyttökuva 2019-1-10 kello 17.57.33
  • Uutismedia alkaa olla kyllästynyt Facebookiin, katseita suunnataan muualle. Alle puolet vastaajista katsoi, että FB on tärkeä tai erittäin tärkeä alusta heille tänä vuonna. Lukemat ovat Apple Newsin ja Youtuben luokkaa. Youtuben omistajaan Googleen sen sijaan suhtaudutaan luottavaisemmin. Sitä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, yleensä kävijäliikennesyistä, 87%.
  • Henkilöstön jaksaminen ja diversiteetti mietityttävät.
  • Kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että personointi on kriittisen keskeinen keino vastata tulevaisuuden haasteisiin. Yhtä moni piti tärkeänä sijoittaa enemmän voimavaroja tekoälyyn, kuitenkin niin, että resurssit eivät saa olla pois journalistisesta työstä. Tekoäly mahdollistaa henkilökohtaisemman ja käyttäjälle merkityksellisemmän uutispalvelun.
  • Audion merkitys sisältö- ja kaupallisessa strategiassa korostuu (vielä se ei ole hääppöinen – lisää aiemmassa blogikirjoituksessani).
  • Virtuaaliassistenttien roolin uskotaan tulevan lähivuosina tärkeämmäksi uutisille.
  • Tavat kertoa siitä, miksi uutistoimijoiden sisällöt ovat luotettavia, muuttuvat selittävämmiksi ja konkreettisemmiksi ja läpinäkyvyys paranee.
  • Aidosti merkityksellinen sisältö korostuu, kun “digitaaliset detox-kuurit” yleistyvät.
  • “Slow news” eli “hitaat uutiset” nousee keskusteluun (“ei breaking-newseja, vähemmän journalismia, enemmän vaikuttavuutta”). Epäselvää on toistaiseksi, kuinka monia se lopulta kiinnostaa ja ennen kaikkea, missä määrin siitä ollaan valmiita maksamaan.
  • Ihmisille saattaa iskeä maksumuuriväsymys. Ärsytyskynnys on jo noussut.
  • Teknologian saralla yleistyvät taitettavat puhelimet, 5G ja vihdoin itseohjautuvat ajoneuvopalvelut. Lohkoketjuteknologian potentiaalista mediassa puhutaan, mutta käytännön toteutukset ovat edelleen osin auki.

Tällaisessa ympäristössä uutisorganisaatioilla pitää olla entistä kirkkaampana mielessä, minkä asioiden puolesta ne toimivat ja millaisia yleisöjä ne palvelevat, raportti summaa.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reuters-instituutin Digital News Report 2018: FB:n käyttö uutislähteenä kääntyi laskuun, sisältöjen jakeluvauhti kolmansien osapuolten alustoille pysähtynyt, tilausmaksut kasvavat

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutti julkaisi tänään vuosittaisen raporttinsa, joka on laajin uutisten kulutuksen tutkimus maailmassa. 144-sivuista Digital News Report 2018:aa varten on tehty kyselyitä 74 000 ihmiselle 37 markkina-alueella, mukaan lukien Suomessa, sekä myös laadullista tutkimusta.

Keskeisiä löydöksiä:

  • Facebookin käyttö uutislähteenä on kääntynyt laskuun useamman vuoden kasvujakson jälkeen usealla markkina-alueella – viestisovellukset ovat yhä tärkeämpiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa FB:n käyttö uutislähteenä laski 9 prosenttiyksikköä.
  • Pohjoismaissa on merkittävästi lisääntynyt niiden ihmisten määrä, jotka maksavat verkkouutisista (Norjassa 30%, +4, Ruotsissa 26%, +6, Suomessa 18%, +4).
  • Yli puolet vastaajista on hyvin tai erittäin paljon huolissaan, mikä internetissä on totta tai valetta. Huolestuneisuus on korkeinta Brasiliassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa, missä ääripäistynyt poliittinen ilmapiiri yhdistyy korkeisiin sosiaalisen median käyttölukuihin.
  • Samaan aikaan kun Facebook pyrkii ujuttamaan algoritmiinsa kyselypohjaista tietoa brändien luotettavuudesta, raportissa kerrotaan luotetuimmat ja vähiten luotetut brändit 37 maassa. Perinteiset uutismediat nousivat luotetummiksi kuin “digisyntyiset” tai ns. vaihtoehtoiset mediat.
  • Raporttia koonnut Nic Newman tulkitsee, että viimevuotiseen verrattuna on olemassa enemmän positiivisia signaaleja, ja että “muutosta on ilmassa”, kun useat mediayhtiöt keskittyvät laadukkaisiin sisältöihin ja lukijoiden maksuvaihtoehtoihin kiinnitetään enemmän huomiota: “Sisältöjen voimakas jakeluvauhti eri kolmansien osapuolien alustoille on pysähtynyt, tai jopa alkamassa kääntyä laskuun, kun samalla tilausmaksujen määrä kasvaa useassa maassa.”
  • Televisio on monille edelleen keskeinen uutisväline, mutta katselun edelleen vähentyessä vuositasolla “nousee uusia kysymyksiä julkisen palvelun uutistoimijoiden tulevaisuuden roolista ja niiden kyvystä saada kiinni seuraavan sukupolven katsojia”.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

  • Uutissovellukset, sähköpostin uutiskirjeet ja kännyköiden uutisilmoitukset ovat yhä tärkeämpiä. “Mutta joissakin maissa käyttäjät ovat alkaneet ilmaista tyytymättömyytensä siihen, että heitä pommitetaan liian monilla viesteillä.”
  • Käyttäjät eivät (edelleenkään) ole kovin halukkaita katselemaan uutisvideoita julkaisijoiden omilla alustoilla, mukaan lukien sovellukset. Yli puolet uutisvideoiden kulutuksesta tapahtuu kolmannen osapuolen alustoilla kuten Facebookissa ja Youtubessa. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset haluavat nähdä verkossa vähemmän uutisvideoita, aasialaiset enemmän.
  • Podcasteista tulee yhä suositumpia, koska sisältö paranee ja jakelu helpottuu. Podcastit ovat Yhdysvalloissa lähes kaksi kertaa niin suosittuja kuin Britanniassa (33%–18%).
  • Ääniohjattujen virtuaaliapureiden käyttö kasvaa kovaa vauhtia, mikä luo yhä uusia mahdollisuuksia uutisille. Käyttö on yli kaksinkertaistunut Yhdysvalloissa, Saksassa ja Britanniassa. Noin puolet, joilta laite löytyy kotoa, kuluttaa sillä uutisia.

Suomi

Näyttökuva 2018-06-14 kello 6.59.02

Näyttökuva 2018-06-14 kello 6.45.32

Entä Suomi? Suomi on siinä mielessä poikkeus moneen muuhun maahan verrattuna, että täällä verrattain iso osa tulee edelleen verkon uutispalveluihin suoraan. Tilanne oli sama myös viime vuonna.

“Perinteiset suomalaiset mediayhtiöt ovat pitäneet vahvan ja luotetun suhteensa yleisöihin viimeisen vuoden aikana, eikä ulkomainen uutismedia käytännössä niitä uhkaa. Suomen kieli ja pieni markkina näyttävät suojelevan kansallisia uutisbrändejä jonkin verran kansainväliseltä kilpailulta. Yksi signaali mahdollisesta muutoksesta voi kuitenkin olla MSN News -uutispalvelun viikkotavoittavuuden nousu 9%:iin 6%:sta. Se tarjoaa sisältöjään sekä englanniksi että suomeksi”, Suomen-maaraportissa todetaan.

Näyttökuva 2018-06-14 kello 7.01.34Näyttökuva 2018-06-14 kello 6.59.52

Suomessa uutisista maksavien osuus kasvoi 18%:iin oltuaan vuodet 2014–2017 noin 15%:ssa. Maksuhalukkuus niissä jotka eivät vielä maksullisia uutispalveluita tilaa kasvoi viisi prosenttiyksikköä 11%:iin.

Suomessa Facebook on edelleen ylivoimaisesti suosituin sosiaalisen median uutislähde, mutta laskussa. Nousussa ovat Youtube, WhatsApp, Twitter ja Instagram.

Näyttökuva 2018-06-14 kello 7.01.50

Reuters-instituutin Digital News Reportin ennustukset ovat usein osuneet oikeaan. Viimevuotisen raportin keskeiset löydökset löydät tiivistettynä täältä.

Normaali