Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reutersin odotettu 2022-ennakointi media-alalle julkaistiin – vertailin myös aiempien kolmen raportin osumatarkkuutta

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tulevaa vuotta luotaava raportti “Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2022” julkaistiin tänään. Poikkeuksellisen muiden raporttien joukossa siitä tekee, että sitä varten on haastateltu kattava määrä media-alan johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä ammattilaisia: 246 henkilöä 52 maasta.

Käyn aluksi läpi uuden raportin pääkohdat. Niiden yhteydessä olevat kuvat ovat peräisin raportista.

Lopuksi kertaan, mitä samassa raportissa ennakoitiin vuosille 2019, 2020 ja 2021 – on aina kiinnostavaa tsekata, mikä osui kohdilleen, mikä ei. Oman kommenttini löydät kursiivilla kunkin kohdan lopusta.

  • Näin ennakoidaan: Sekä toimittajat että yleisöt ovat tiettyyn pisteeseen asti turtuneet uutisagendan väsymättömään intensiteettiin sekä yhä polarisoituneempaan väittelyyn politiikasta, identiteetistä ja kulttuurista. 2022 voi olla vuosi, jolloin journalismi hengähtää, keskittyy perusasioihin ja sen jälkeen palaa vahvempana.
  • Näin ennakoidaan: Keskeinen haaste on löytää uudelleen ne yleisöt, jotka vuonna 2021 menetettiin vuoteen 2020 verrattuna (ja heitä on paljon). Samaan aikaan keskitytään rakentamaan entistä syvempää lojaliteettia niihin, jotka kuluttavat uutisia enemmän. Mediatoimijat ovat aiempaa enemmän huolissaan nuorten yleisöjen tavoittamisesta. Monet pitävät osana ratkaisua uudentyyppisiä videoformaatteja, joko ns. natiivina somealustoilla tai mobiiliystävällisesti omilla alustoilla. Lyhytvideon arvellaan tekevän paluun myös mediatoimijoiden omiin sisältökokeiluihin Tiktokin räjähdysmäisen menestyksen myötä.
  • Näin ennakoidaan: Uudet sukupolvet ovat keskeinen teema mediataloissa. Uutistoimituksissa joudutaan miettimään aiempaa syvällisemmin, miten ne suhtautuvat monimuotoisuuteen. Miten esimerkiksi ilmastonmuutosta käsitellään, tai miten journalistien kuuluisi käyttäytyä sosiaalisessa mediassa.
  • Näin ennakoidaan: Yleisöjen kyllästyminen tilauspohjaisiin liiketoimintamalleihin tulee rajoittamaan mediatalojen kehitystä ja menestymistä, varsinkin jos yhteiskuntien taloudellinen tilanne huononee.
  • Näin ennakoidaan: Digimainonnan rahat ovat pitkään valuneet teknologiajäteille, mutta tuuli on hieman kääntymässä, mikä avaa mahdollisuuksia mediatoimijoiden kaltaisille luotetuille brändeille. Tuulen kääntymisen taustalla ovat huolet väärän tai valheellisen tiedon leviämisestä ja kolmannen osapuolen dataa koskevat tiukemmat rajoitukset.
  • Näin ennakoidaan: Keskustelu alustajättien sääntelystä ottaa uusia kierroksia alleen varsinkin Euroopassa. Samaan aikaan tekoäly, kryptovaluutat ja metaverse (käytännössä lisätty todellisuus eli AR tai virtuaalitodellisuus eli VR) luovat jo uusia uhkia – toki myös mahdollisuuksia. Metaversessa ja verkon hajautumiskehityksessä (lohkoketjun mahdollistamat NFT:t eli ”uniikit digitavarat”) voi muhia jo median seuraava disruptioaalto eli toimialan mullistus, mutta tämän selviämiseen kestää vuosia. Tämä näkyy myös epävarmoissa odotuksissa: raportin kyselyyn vastanneista harva kertoi, että heidän edustamansa media satsaisi jo tänä vuonna esimerkiksi metaverse-sovelluksiin aiempaa enemmän.
  • Näin ennakoidaan: Kehitys- ja innovaatiotoiminnassa palataan ”perusasioihin” eli pikemminkin parantamaan olemassaolevia palveluita kuin lanseeraamaan täysin uusia tuotteita. Tekoälyyn satsataan aiempaa enemmän.
2021 oli laskevien kävijämäärien vuosi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Joissain maissa määrät sen sijaan nousivat. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Milloin aika on kypsä metaverselle? BBC teki kokeiluja ”varhaisessa metaversen demoversiossa” eli Second Life -virtuaalimaailmassa jo 2000-luvulla. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Joko lohkoketjuteknologia lunastaa kovat odotukset? Raportti ennakoi, että tänä vuonna myös media-alalla nähdään enemmän NFT-kokeiluja. NFT:t ovat eräänlaisia uniikkeja digitavaroita, joita pyöritetään lohkoketjuteknologian päällä. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin tärkeimmistä tulonlähteistä. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Podcastit ja muu digitaalinen audio kiinnostaa. Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin, mihin erityisesti tänä vuonna pitäisi satsata. Kuvalähde: JMTTP 2022.
Näin mediapomot vastasivat, kun heiltä kysyttiin, millaisissa asioissa tekoälyn halutaan auttavan. Kuvalähde: JMTTP 2022.

Katsaus kolmen viime vuoden raportteihin – kuinka kävikään?

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2019” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Tilaus- ja jäsenyysmaksut ovat nousseet ansaintalogiikan ytimeen, mikä on iso muutos media-alalle. Kommenttini nyt: näin toki kävi – tosin nyt puhutaan jo ns. saturaatiopisteestä, ja tilauspohjaisten mallien rinnalla etsitään aiempaa voimakkaammin uusia tulonlähteitä. Vuoden 2022 raportissa esitetään huoli nykykehityksen johtamisesta siihen, että vain rikkailla on varaa maksaa journalismista.
  • Näin ennakoitiin: Ihmisille saattaa iskeä maksumuuriväsymys. Ärsytyskynnys on jo noussut. Kommenttini nyt: tämä pitänee jossain määrin paikkansa. Markkina-alueittain erot voivat olla isoja.
  • Näin ennakoitiin: Uutismedia alkaa olla kyllästynyt Facebookiin, katseita suunnataan muualle. Alle puolet vastaajista katsoi, että FB on tärkeä tai erittäin tärkeä alusta heille tänä vuonna. Googleen sen sijaan suhtaudutaan luottavaisemmin. Kommenttini nyt: No jaa. Tilanne elää koko ajan…mutta Facebookin suhteen luottamus on varmasti kieltämättä jossain määrin mennyt.
  • Näin ennakoitiin: Audion merkitys sisältö- ja kaupallisessa strategiassa korostuu. Kommenttini nyt: näinhän siinä kävi.
  • Näin ennakoitiin: Virtuaaliassistenttien roolin uskotaan tulevan lähivuosina tärkeämmäksi uutisille. Kommenttini nyt: ei ole tapahtunut ainakaan vielä kuin korkeintaan Yhdysvalloissa jossain määrin. Markkina kypsyy joko myöhemmin tai jää pieneksi.
  • Näin ennakoitiin: Tavat kertoa siitä, miksi uutistoimijoiden sisällöt ovat luotettavia, muuttuvat selittävämmiksi ja konkreettisemmiksi ja läpinäkyvyys paranee. Kommenttini nyt: näin on ehkä tapahtunut, mutta onko sillä ollut merkittävästi vaikutusta median luotettavuuskehitykseen, on vaikeampi kysymys.
  • Näin ennakoitiin: Aidosti merkityksellinen sisältö korostuu, kun “digitaaliset detox-kuurit” yleistyvät. Kommenttini nyt: no jaa. Eikö koronapandemian aikana käynyt jopa päin vastoin?
  • Näin ennakoitiin: Teknologian saralla yleistyvät taitettavat puhelimet, 5G ja vihdoin itseohjautuvat ajoneuvopalvelut. Lohkoketjuteknologian potentiaalista mediassa puhutaan, mutta käytännön toteutukset ovat edelleen osin auki. Kommenttini nyt: taitettavat puhelimet joo (ainakin se yksi Samsung joka näkyy mainoksissa nyt koko ajan joka paikassa, heh), 5G mno joo, itseohjautuvat ajoneuvopalvelut hehheh – kokeiluja toki on näkynyt. Lohkoketjuteknologian voidaan katsoa vihdoin alkaneen lunastaa lupauksiaan myös mediassa. Jutut ja kuvat voivat olla digitaalista valuuttaa. Ansaintamallien pelastajaksi lohkoketjusta ei vielä ole.

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2020” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Odotukset tulevasta jakautuvat epätasaisesti. Ansaintamallimielessä näkymät ovat “yllättävän” optimistiset siihen nähden, että niin moni asia ympärillä muuttuu. Huolta on kuitenkin ihmisten kiinnostuksesta journalismiin yleisesti. Kommenttini nyt: Kyllä optimismiinkin oli syytä, koska alalle myös rekrytoitiin ja rekrytoidaan väkeä, eikä vain lomauteta tai irtisanota. Optimismi vaihtelee ajan ja markkinan mukaan. Pandemian ensimmäisestä vuodesta selvittiin yllättävän vähillä vaurioilla.
  • Näin ennakoitiin: Tilausmaksuja pidetään entistäkin tärkeämpänä (pää)tulonlähteenä verrattuna esimerkiksi mainontaan. Kommenttini nyt: näin toki kävi – tosin nyt puhutaan jo ns. saturaatiopisteestä, ja tilauspohjaisten mallien rinnalla etsitään aiempaa voimakkaammin uusia tulonlähteitä.
  • Näin ennakoitiin: Monimuotoisuuden eteen on otettu isoja harppauksia, muttei kaikilla alueilla. Kommenttini nyt: Monimuotoisuudesta puhutaan niin paljon eri näkökulmista, joten sanoisin, että tämä pitää yhä paikkansa, että harppauksia on otettu. Puhutaan henkilöstön monimuotoisuudesta, sisältöjen monimuotoisuudesta tai -äänisyydestä, myös teknologian mahdollistamasta monimuotoisuudesta (tietyt saavutettavuusnäkökulmat).
  • Näin ennakoitiin: Podcastit ovat edelleen kuuma puheenaihe. Kommenttini nyt: No, ovathan ne.
  • Näin ennakoitiin: Tekoälyn hyödyntämisessä laitetaan entistäkin isompi vaihde silmään. Kommenttini nyt: tuolloin vastaajat pitivät tärkeänä esimerkiksi parempien suosittelujärjestelmien kehittämistä. Tätä varmasti on tapahtunut. Mutta onko tekoälyn hyödyntämisessä isossa kuvassa aidosti otettu media-alalla isompi vaihde silmään? Hmm.

”Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2021” – pääkohdat (lue lisää täältä):

  • Näin ennakoitiin: Digisuunnitelmiin laitetaan koronan vuoksi enemmän paukkuja ja vauhtia. Kommenttini nyt: Näin kävi monien toimijoiden kohdalla. Muutostarvetta kiihdytti myös ikäihmisten siirtyminen vahvemmin digipalveluihin koronan aikana.
  • Näin ennakoitiin: Useimmat mediat jatkavat etätyöskennellen ja hajauttamalla toimituksellista tekemistä eri paikkoihin. Kommenttini nyt: Näinhän siinä kävi. Tilanne elää, kuten tiedämme.
  • Näin ennakoitiin: Faktantarkistusta/faktapohjaisuutta ja selittäviä kerrontamuotoja lisätään, neutraalius pohdituttaa. Kommenttini nyt: Näin kävi. Voitaneen olettaa, että median ikiaikainen neutraaliuden ihanne puhuttaa jatkossakin, kun maailma muuttuu millaiseksi muuttuu.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tässä Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot – maailman suurin uutistutkimus taas julki

Maailman laajin uutisten kuluttamisen vertaileva tutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2021 on julkaistu tänään. Kyselytutkimusten piirissä oli taas ennätysmäärä ihmisiä, yli 92 000 (viime vuonna 80 000). Maita on 46, mukana totutusti myös Suomi. Mukana ovat ensi kertaa Intia, Thaimaa, Nigeria, Kolumbia ja Peru.

Tämänvuotisen tutkimuksen kiinnostavuutta lisää koronapandemian vaikutus tuloksiin.

Tiivistän Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot lyhyesti tähän kirjoitukseen englanninkielisen 164-sivuisen raportin pohjalta. Suomen-tuloksista suomenkielisen maaraportin pohjalta olen tehnyt erillisen yksityiskohtaisemman ja laajemman kirjoituksensa, jonka löydät täältä.

Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot (lähde):

  • Luottamus uutismediaan teki merkittävän hyppäyksen koronapandemian siivittämänä. Keskimäärin 44% prosenttia luottaa ”useimpiin uutisiin”, missä on kasvua kuusi prosenttiyksikköä. Luottamus palasi käytännössä vuoden 2018 tasolle, kun trendi on ollut laskeva. Suomi on jälleen uutisluottamuksen kärkimaa (65%, kasvua 9 %-yksikköä) ja otti kaulaa muihin. Vertailun maista USA:ssa luotetaan uutismediaan vähiten (29%). Suomessa luotetuin uutismedia on tuttuun tapaan Yle.
  • Niissä maissa, joissa on vahva julkisen palvelun media, kulutettiin enemmän perinteisten luotettujen uutistoimijoiden sisältöjä ylipäänsä.
  • Pandemia hidasti televisiouutisten kuluttamisen laskutrendiä, mutta printissä nähtiin voimakasta laskua lähes kaikkialla. Digikiihtymä voimistui.
  • Yleinen kiinnostus uutisiin horjuu, vaikka monet ovat yhä erittäin kiinnostuneita uutisista. Uutisten välttely yleistyy paikoin. Yhdysvalloissa kiinnostus uutisiin näyttää jopa romahtaneen presidentti Bidenin valinnan jälkeen.
  • Joissakin maissa koetaan, että media ei näytä tiettyjä ihmisryhmiä tarpeeksi monimuotoisesti ja -äänisesti. Diversiteettiä kaivataan.
  • Useimmat ovat sitä mieltä, että uutistoimijoiden pitää pysyä neutraalina, tosin erityisesti nuorissa on ihmisiä, jotka kokevat että puolueettomuus ei ole kaikissa asioissa tarkoituksenmukaista.
  • Sosiaalisen median käyttö uutislähteenä pysyi korkealla tasolla, erityisesti nuorilla sekä niillä, joiden koulutustaso on alempi. Facebookia pidetään pahimpana väärän tiedon lähteenä, joissain maissa kuten Brasiliassa tai Indonesiassa Whatsappia. TikTok tavoittaa neljänneksen alle 35-vuotiaista. Heistä seitsemän prosenttia käyttää sitä uutislähteenä.
  • Uutisista maksaminen on kasvanut vauraissa länsimaissa, mutta yleisesti uutisista maksavien osuus pysyy matalana. Norjassa peräti 45% maksoi jostain uutisista viime vuonna. Suomi on listan neljäs Norjan, Ruotsin ja USA:n jälkeen. Suomessa uutisista maksoi 20%, missä nousua yksi prosenttiyksikkö.
  • Voittaja vie kaiken -ilmiö voimistuu useimmissa maissa, kun uutismedian digitilaukset keskittyvät harvoille toimijoille. Tosin esimerkiksi USA:sta ja Norjasta on merkkejä, että olemassaolevien tilausten rinnalle otetaan uusia, käytännössä paikallisten tai alueellisten lehtien tilauksia.
  • Uutislähteiden kirjo laajenee. Keskimäärin vain 25% menee suoraan uutissivulle tai -sovellukseen. Nuorilla korostuvat some, uutiskoostimet ja mobiililaitteiden uutisnotifikaatit. Aasiassa käytetään enemmän kännykkäsovelluspohjaisia, (usein tekoälyavusteisia) uutiskoostimia kuin länsimaissa.
  • Uutisten käyttö kännykällä kasvoi koronavuonna, pöytäkonekäyttö pysyi entisellä tasollaan. Tablettikäyttö laski. Uutisten kulutus ääniohjatuilla laitteilla on marginaalista. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa älykaiutinten kautta uutisia kuunnelleiden osuus oli kuusi prosenttia, kun luku oli vuonna 2017 kolme prosenttia.
  • Podcastien kulutuksen kasvu on hidastunut.

Tiivistin englanninkielisen pääraportin globaalit päähavainnot tähän kirjoitukseen. Suomenkielisen maaraportin päähavaintoihin voit tutustua syvemmin erillisessä kirjoituksessaani täällä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Maailman suurin uutistutkimus taas julki: Tässä tärkeimmät havainnot

Näyttökuva 2019-6-12 kello 6.44.03.png

Uutisten vältteleminen on yleistynyt kahden vuoden takaisesta (+6%). Tässä yleisimpiä syitä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kyllästymistä ja ärtymystä uutisiin aiheutti Brexit.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2019 -tutkimus julkistettiin tänään keskiviikkona. Kokoan tähän havainnot, jotka raportissa nostetaan tärkeimmiksi ja vertaan niitä myös edellisvuoden vastaaviin.

Maailman laajinta uutisten kuluttamisen tutkimusta varten tehtiin tänä vuonna kyselyitä 75 000 ihmiselle 38 maassa, mukaan lukien Suomessa, sekä myös laadullista tutkimusta.

156-sivuisen raportin yleissävy on aavistuksen synkempi kuin vuotta aiemmin, jolloin toiveikkuutta herättivät tiedot uutisista maksamisen ja maksuvalmiuden lisääntymisestä.

”Alan ponnisteluista huolimatta verkkouutisista maksavien määrä on kasvanut vain hiuksenhienosti. Kasvu rajoittuu muutamiin alueisiin lähinnä Pohjoismaissa. Yhdysvalloissa kasvua ei ole tapahtunut sitten vuoden 2017”, kirjoittaa raportin koonnut Nic Newman nyt.

”Jopa maissa, joissa uutisista maksaminen on yleisempää, valtaosa maksaa vain yhdestä välineestä. Näyttää siltä, että ”voittaja vie kaiken”-ilmiö yleistyy. Rohkaisevaa on, että suurin osa maksaa uutisistaan jatkuvaluonteisesti eikä kertakäyttöisesti.”

Suomessa verkkouutisista maksavien määrä on laskenut kaksi prosenttiyksikköä (16%, sanoo maksaneensa viimeisen vuoden aikana). Norjassa ja Ruotsissa on kasvua.

Nic Newman tulkitsee, että uutismedia-ala on jälleen risteyskohdassa, eivätkä kaikki selviä muutoksesta. On yritettävä erottua korkealaatuisella journalismilla tilanteessa, jossa yhä useampi toimija ei ole valmis tarjoamaan sitä ilmaiseksi, mutta toisaalta näyttää selvältä, että kaikki eivät ole koskaan valmiita maksamaan uutisista.

”Erityisesti nuoret yleisöt eivät halua luopua nopeasta ja mutkattomasta (ja ideaalitilanteessa ilmaisesta) pääsystä monipuolisen tiedon ja mielipiteiden äärelle. He eivät halua palata aikaan, jollainen media joskus oli.”

Muita havaintoja, jotka raportissa nostetaan tärkeimmiksi (Suomi käsitelty erikseen lopussa):

  • Joissakin maissa saattaa olla edessä nk. maksumuuriväsymys, kun ihmiset haluavat käyttää rajallisia varojaan mieluummin viihteeseen (Netflix/Spotify) kuin uutisiin.
  • Ihmisten Facebookissa käyttämä aika vähenee ja on siirtynyt WhatsAppiin ja Instagramiin vuodentakaisesta, mutta Facebook on edelleen ylivoimaisesti suurin sosiaalisen median uutislähde. Hyvin harvat ovat hylänneet Facebookin kokonaan.
  • Uutisiin liittyvä keskustelu jatkaa siirtymistään viestisovelluksiin. WhatsApp on noussut tärkeimmäksi uutiskeskustelun ja -jakamisen alustaksi Brasiliassa, Malesiassa ja Etelä-Afrikassa. Näissä maissa ihmiset ovat halukkaita liittymään myös suuriin Whatsapp-ryhmiin, joissa on heille tuntemattomia ihmisiä. Tämä trendi saattaa lisätä väyliä valeuutisten leviämiseen.
  • Facebook-ryhmät uutisista keskustelemiseen eivät ole kaikkien juttu. Ne ovat kasvattaneet suosiotaan Turkissa ja Brasiliassa, mutta ovat huomattavasti vähemmän yleisiä länsimaissa.
  • Huoli väärän tiedon leviämisestä on yhä korkealla. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa 70% ja Yhdysvalloissa 67% on hyvin huolissaan tai erittäin paljon huolissaan, mikä internetissä on totta tai valetta. Luku on huomattavasti alhaisempi Saksassa (38%) ja Hollannissa (31%).
  • Luottamus uutisiin yleisesti laski viime vuodesta kaksi prosenttiyksikköä, kun katsotaan kaikkien maiden keskiarvoa. Suurin pudotus on tapahtunut Ranskassa.
  • Huoli uutisten laadusta saattaa olla hyödyksi joillekin brändeille, mutta ei auta kaikkia alan toimijoita. Neljännes vastaajista sanoo alkaneensa käyttämään ”tunnetumpia” uutislähteitä. Nousua on mm. Yhdysvalloissa. Niin ikään neljännes sanoo viimeisen vuoden aikana lopettaneensa epäilyttävien uutislähteiden seuraamisen.
  • Uutismedian nopeaa raportointikykyä pidetään parempana kuin sen kykyä selittää asioita. Kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, että media on hyvä pitämään ihmiset ajan tasalla, mutta puolet sitä mieltä, että se auttaa heitä ymmärtämään uutisia. Maittaiset erot ovat suuria. Positiivisimmat arviot mediasta tulevat korkeammin koulutetuilta.
  • Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan populistisen ajattelun yhteyttä uutisten kuluttamiseen. Ihmiset, joilla katsottiin olevan eniten populistisia ajatuksia, nimesivät tärkeimmäksi uutislähteekseen television ja verkossa Facebookin.
  • Yhä useampi sanoo välttelevänsä uutisia (32%). Kun asiasta kysyttiin viimeksi kaksi vuotta sitten, luku oli kuusi prosenttiyksikköä pienempi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa laskua on 11 prosenttiyksikköä. Siellä taustasyihin kuuluu kyllästyminen tai ärtymys Brexitiin. Yleisesti ihmiset sanovat välttelevänsä uutisia, koska niillä on negatiivinen vaikutus heidän mielialaansa tai koska he kokevat, etteivät voi vaikuttaa asioihin.
  • Kännykkä uutislähteenä jatkaa kasvuaan. Viikottain uutisia seuraa kännykästään kaksi kolmasosaa vastaajista. Apple Newsin kaltaiset uutiskoostimet yleistyvät. Apple News tavoittaa nyt Yhdysvalloissa enemmän iPhonen käyttäjiä kuin Washington Post.
  • Kännykkä ruokkii podcast-bisneksen kasvua ollen ykkösväline podcastien kuunteluun. Yli kolmannes vastaajista (36%) sanoo kuunnelleensa vähintään yhden podcastin viimeisen kuukauden aikana. Alle 35-vuotiaissa luku nousee 50%:iin.
  • Ääniohjattujen virtuaaliapureiden (kuten Amazonin Alexa) käyttö yleisesti jatkaa kovaa kasvuaan, mutta uutisten kuluttaminen niiden kautta on hyvin alhaista kaikilla markkina-alueilla. Tilanne oli sama vuosi sitten.
  • Uutiskirjeet lisäävät sitoutumista uutisiin erityisesti Pohjois-Amerikassa. Tehokkaimmillaan ne ovat vanhemmissa ikäryhmissä. Nuorilla korostuvat kännykän uutisilmoitukset, joiden viikkokäyttö kasvaa.

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.48.21

Kännykän uutisilmoitukset uutislähteenä – vielä melko vähäistä Suomessa.

Suomi

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.00.png

Suomalaistenkin aika on kortilla ja siitä ajasta kilpailevat monet tahot, mistä kertovat laskevat käyrät alavasemmalla olevassa kuvassa. Nk. vaihtoehtomedioiden tavoittavuus on hyvin pientä (oik. ylh.).

Suomessa tilanne on monessa mielessä hyvä. Yksi suojaava tekijä on pieni markkina ja oma kielialue. Luottamus uutismediaan on erittäin korkealla tasolla, missä Suomi on monetta vuotta peräkkäin koko Digital News Reportin ykkösmaa (59%). Maailmalta tuttu muutos näyttää silti hiipivän tännekin: laskua edellisvuoteen on kolme prosenttiyksikköä ja neljän vuoden takaiseen yhdeksän prosenttiyksikköä.

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.22

Luottamus suomalaiseen uutismediaan on korkealla.

Merkille pantavaa on, että yleinen luottamus uutisiin on laskenut enemmän kuin ”luottamus uutisiin, joita minä kulutan”, mitä myös kysyttiin.

Tavoittavuuden laskusta on merkkejä, minkä arvellaan johtuvan Netflixin kaltaisten palvelujen vaikutuksesta ajankäyttöön.

Uutisista sanoo maksavansa 16% vastaajista, missä on kaksi prosenttiyksikköä laskua viime vuoteen. Suomessa iso osa tulee edelleen verkon uutispalveluihin suoraan siinä määrin, että se on poikkeuksellista moneen muuhun maahan verrattuna.

 

Näyttökuva 2019-6-12 kello 7.28.45.png

Sosiaalinen media uutislähteenä Suomessa.

Suomen maaraportin on koonnut tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopistosta.

Viime vuoden vastaavan tutkimuksen tuloksista voit lukea kirjoituksestani kesäkuulta 2018: ”Reuters-instituutin Digital News Report 2018: FB:n käyttö uutislähteenä kääntyi laskuun, sisältöjen jakeluvauhti kolmansien osapuolten alustoille pysähtynyt, tilausmaksut kasvavat”

Normaali