Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tässä Digital News Report 2021:n Suomen-päähavainnot – maailman suurin uutistutkimus taas julki

Asema uutisluottamuksen kärkimaana vahvistui reippaasti, maksuttomat uutismediat lisäsivät tavoittavuuttaan, Facebook piti pintansa uutiskäytöltään suosituimpana somena, uutiskäyttö älypuhelimella nousi edelleen, uutisnotifikaateista ei tullut massatuotetta, uutisista maksavien osuus jatkoi nousu-uralla, keskustelu uutisista tai niiden jakaminen somessa laski merkittävästi. Tässä poimintoja uunituoreen maailman suurimman uutistutkimuksen Suomen-maaraportista. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2021 julkaistiin tänään. Erityisen kiinnostavia tuloksista tekee koronapandemian vaikutus.

Tiivistän tähän kirjoitukseen Media-alan tutkimussäätiön rahoittaman ja Tampereen yliopiston tutkijan Esa Reunasen koostaman suomenkielisen Suomen-maaraportin. Englanninkielisen pääraportin globaalit päähavainnot käyn lyhyesti läpi erillisessä kirjoituksessa täällä.

Suomen-maaraportin päähavaintoja (kuhunkin teemaan liittyvät kuvat tulevat aina tekstiosuuden jälkeen ja ovat joko pääraportista tai maaraportista)

  • LUOTTAMUS. Uutismedialle positiivisin uutinen on, että koronavuosi nosti – kriisiajalle tyypillisesti – luottamusta siihen lähes kaikkialla. Suomen asema uutisluottamuksen monivuotisena kärkimaana vahvistui: Suomalaisten luottamus ”useimpiin uutisiin” kasvoi 9 prosenttiyksikköä 65 prosenttiin ja luottamus uutisiin, joita itse seuraa, neljällä prosenttiyksiköllä 73 prosenttiin.
  • TAVOITTAVUUS JA UUTISLÄHTEET. Perinteisen median (tv, radio, lehdet) tavoittavuus jatkoi trendinomaista heikkenemistään, mutta korona hidasti laskua. Verkkomedian rooli nousi yhä. Uutismediaa ainoastaan verkosta seuraavien osuus on vuodesta 2015 kaksinkertaistunut.
  • Perinteisen median verkkosivut ja sovellukset ovat Suomessa edelleen ylivoimaisesti suosituimpia uutislähteitä. Merkillepantavaa on, että suoraan uutissivuille tai sovelluksiin menevien määrä on kasvanut joka vuosi.
  • Verkossa suosiotaan ovat lisänneet erityisesti maksuttomat uutismediat. Voidaan pitää loogisena, että maksumuurillisten medioiden tavoittavuus ei niin herkästi kasva.
    • Uusista tulokkaista AlfaTV:n sähkeuutiset lisäsivät tavoittavuuttaan jonkin verran. Perinteisessä televisiossa tavoittavuus on viisi prosenttia ja verkossa kaksi, kun vuonna 2020 vastaavat Alfa-TV:n luvut olivat kolme ja yksi prosenttia.
  • Facebook on pitänyt pintansa, kun katsotaan uutiskäytöltään suosituinta somea Suomessa. Kun katsotaan somen käyttöä kaikkiaan Suomessa, Whatsapp ohitti Facebookin suosituimpana somepalveluna. TikTokia kertoo viimeisen viikon aikana käyttäneensä 10% aikuisväestöstä, 18-24-vuotiaista 43%.
  • Podcastien kuukausitavoittavuus ei noussut viime vuodesta Suomessa (mikä tahansa käyttö, ei vain uutiskäyttö). Toisin sanoen, podcastien kulutuksen kasvu on hidastunut.
  • Kännyköistään uutisnotifikaatteja seuraavien määrä (9%) ei kasvanut viime vuodesta, eli ns. massatuotetta niistä ei Suomessa ole tullut.
  • KÄNNYKKÄ VS. KONE. Uutiskäyttö älypuhelimella nousee edelleen, uutiskäyttö tietokoneella ennallaan, uutiskäyttö tabletilla laskee edelleen.
  • MAKSAMINEN. Viidennes suomalaisista maksaa verkkouutisista, nousua edellisvuoteen yksi prosenttiyksikkö. Maksamisen kasvupotentiaalin voidaan ajatella olevan noin kymmenen prosentin luokkaa: niiltä, jotka eivät olleet maksaneet uutisista viime vuoden aikana kysyttiin, kuinka todennäköisesti he maksaisivat niistä tulevan vuoden aikana. 11 prosenttia piti tätä melko tai erittäin todennäköisenä.
    • “Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että verkon uutissisällöistä maksavat erityisesti hyvätuloiset ja verkon politiikka- ja talouspitoisista uutissisällöistä kiinnostuneet. Hekin seuraavat verkon ilmaisia uutissisältöjä mutta maksavat maksullisista verkkouutisista siitä huolimatta. Verkkosisällöistä maksamattomat puolestaan tyytyvät ilmaissisältöihin ja seuraavat vain iltapäivälehtien verkkouutisia yhtä yleisesti kuin verkkosisällöistä maksavat.”
    • Tänä vuonna Suomessa ensimmäistä kertaa pelkkiä digitilauksia tehneiden osuus oli suurempi kuin painetun ja verkkolehden yhdistelmätilauksen tehneiden osuus.

Vaikka saatan yleläisenä olla jäävi juuri tähän asiaan, niin en malta silti olla mainitsematta kyseistä kohtaa raportissa:

  • ”Viime vuosina on käyty keskustelua siitä, miten verkon ilmainen uutistarjonta vaikuttaa valmiuteen maksaa uutisista. Erityisesti Yleisradion tekstimuotoisia verkkouutisia on pidetty uhkana kaupallisen uutistuotannon kannattavuudelle. Kyselytulosten perusteella maksuttoman verkkouutistarjonnan seuraaminen ei kuitenkaan näytä vähentävän verkkouutisista maksamista, vaan päinvastoin ne, jotka seuraavat esimerkiksi Yleisradion verkkouutisia, myös maksavat verkkouutisista muita todennäköisemmin.” – – – ”Tämän vuoden tutkimuksessa Yleisradion verkkouutisia seuranneista 26 prosenttia kertoi maksaneensa verkkouutisista viimeisen vuoden aikana. Kaikkien vastaajien keskuudessa osuus oli 20 prosenttia ja Yleisradion verkkouutisia seuraamattomien keskuudessa 16 prosenttia.”
  • TALOUS. Tasan vuosi sitten Digital News Report 2020 ennakoi, että koronan vaikutukset mediayhtiöiden talouteen ovat paljon isompi asia kuin se, että ihmisten tavat kuluttaa mediaa muuttuisivat juuri koronan takia kovinkaan pysyvästi. Talousvaikutukset eivät näytä kuitenkaan olleet niin pahat kuin pelättiin. Huolenaiheita silti on, erityisesti maakunnissa.
  • KESKUSTELU/VUOROVAIKUTUS. Keskustelu uutisista kasvokkain tai somessa on kyselytutkimuksen mukaan merkittävästi hiipunut (oma huomio: tämä ei tarkoita, että varsinaisen somekommentoinnin määrä välttämättä laskisi, mutta se voi olla keskittynyt pienemmälle porukalle). Kiinnostus uutisiin yleensä on kuitenkin pysynyt korkealla tasolla: erittäin tai varsin kiinnostuneita uutisista kokee olevansa 67% vastaajista. Luku oli sama myös viime vuonna.
  • PAIKALLISUUS. Tutkimuksessa on kiinnostavaa tietoa taustaryhmittäin siitä, millaisia paikallisia aiheita ihmiset seuraavat.
    • ”Yleisimmin seuratuiksi paikallisiksi aihepiireiksi suomalaisvastaajien keskuudessa osoittautuivat säätiedot ja koronavirusta koskeva informaatio (taulukko 11). Oman alueen kauppoihin ja ravintoloihin liittyviä tietojakin oli seurannut lähes puolet vastaajista, mikä kertonee kiinnostuksesta lähikauppojen tarjouksia ja mainoksia kohtaan. Paikallisia rikosuutisia sekä paikallispolitiikan ja hallinnon asioita oli seurannut noin kolmannes vastaajista. Eri paikallisaiheita koskeva kiinnostus vaihtelee selvästi vastaajan taustaryhmän mukaan. Naiset seuraavat miehiä yleisemmin paikallista säätä, koronavirustiedotusta sekä paikallisia kauppoja ja ravintoloita koskevia asioita, kun taas miesten keskuudessa painottuu paikallispolitiikan ja hallinnon, talousuutisten sekä urheilun seuraaminen. 35 vuotta täyttäneet seuraavat lähes kaikkia paikallisaiheita yleisemmin kuin heitä nuoremmat. Poikkeuksen tekevät kuitenkin paikallisia työpaikkoja koskevat asiat. Niitä 18–34-vuotiaat seuraavat yleisemmin”
  • LOPUKSI. Mikä siis oikeastaan muuttui Suomessa viime vuoteen verrattuna? Uutisten kulutuksessa ei niin moni asia kuin pandemian alussa arveltiin. Edes mediayhtiöiden taloudessa.
    • ”Tämän tutkimuksen perusteella koronapandemian vaikutukset uutismedian käyttöön näyttävät Suomessa kuitenkin yllättävän pieniltä. Siirtyminen digitaalisiin uutiskanaviin ja älypuhelimiin jatkui, eikä poikkeamia pitkän ajan trendeistä juuri ole”, todetaan Suomen-maaraportin lopputiivistelmässä.
  • Uutismedioiden käytössä suurin muutos liittyy maksuttomien toimijoiden tavoittavuuden kasvuun, mutta:
    • ”Toisaalta maksuttomia verkkouutisia tarjoavien viestinten tavoittavuus on ollut kasvussa jo ennen koronapandemiaa. Onkin mahdollista, että nähty kehitys liittyy pandemian sijaan enemmänkin kaupallisen uutismedian kiristyneisiin maksumuureihin.”

Palaan vielä raportin positiivisimpaan uutiseen eli luottamukseen, jota korona nosti. Tuloksesta voi iloita, mutta siihen ei ole syytä tuudittautua. Demokratian myllerrys jatkuu.

Luottamuksen ylläpitäminen voi olla munankuorilla kävelemistä. Uutismedian portinvartijuuteen suhtaudutaan tutkimuksessa ylipäänsä nihkeästi (kaikissa maissa).

”Virheellisten tietojen lisäksi luottamusta voi rapauttaa sekin, jos uutisten ei koeta edustavan riittävästi tai oikeudenmukaisesti omaa viiteryhmää tai omia näkemyksiä”, raportti huomauttaa.

”Tässä suomalaismedian kansalaisilta saamat arviot ovat melko hyviä. Yleisimmin koettiin epäoikeudenmukaisuutta omien poliittisten näkemysten uutisoinnissa. Näin kokeneiden osuus oli suurin, 32 prosenttia, poliittiseen oikeistoon itsensä sijoittaneiden keskuudessa. Silti heidänkin joukossaan uutisointia oikeudenmukaisena pitäviä oli enemmän, 44 prosenttia.”

Tiivistin suomenkielisen Suomen-maaraportin tähän kirjoitukseen. Englanninkielisen pääraportin globaalit päähavainnot käyn lyhyesti läpi erillisessä kirjoituksessa täällä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tässä Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot – maailman suurin uutistutkimus taas julki

Maailman laajin uutisten kuluttamisen vertaileva tutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2021 on julkaistu tänään. Kyselytutkimusten piirissä oli taas ennätysmäärä ihmisiä, yli 92 000 (viime vuonna 80 000). Maita on 46, mukana totutusti myös Suomi. Mukana ovat ensi kertaa Intia, Thaimaa, Nigeria, Kolumbia ja Peru.

Tämänvuotisen tutkimuksen kiinnostavuutta lisää koronapandemian vaikutus tuloksiin.

Tiivistän Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot lyhyesti tähän kirjoitukseen englanninkielisen 164-sivuisen raportin pohjalta. Suomen-tuloksista suomenkielisen maaraportin pohjalta olen tehnyt erillisen yksityiskohtaisemman ja laajemman kirjoituksensa, jonka löydät täältä.

Digital News Report 2021:n globaalit päähavainnot (lähde):

  • Luottamus uutismediaan teki merkittävän hyppäyksen koronapandemian siivittämänä. Keskimäärin 44% prosenttia luottaa ”useimpiin uutisiin”, missä on kasvua kuusi prosenttiyksikköä. Luottamus palasi käytännössä vuoden 2018 tasolle, kun trendi on ollut laskeva. Suomi on jälleen uutisluottamuksen kärkimaa (65%, kasvua 9 %-yksikköä) ja otti kaulaa muihin. Vertailun maista USA:ssa luotetaan uutismediaan vähiten (29%). Suomessa luotetuin uutismedia on tuttuun tapaan Yle.
  • Niissä maissa, joissa on vahva julkisen palvelun media, kulutettiin enemmän perinteisten luotettujen uutistoimijoiden sisältöjä ylipäänsä.
  • Pandemia hidasti televisiouutisten kuluttamisen laskutrendiä, mutta printissä nähtiin voimakasta laskua lähes kaikkialla. Digikiihtymä voimistui.
  • Yleinen kiinnostus uutisiin horjuu, vaikka monet ovat yhä erittäin kiinnostuneita uutisista. Uutisten välttely yleistyy paikoin. Yhdysvalloissa kiinnostus uutisiin näyttää jopa romahtaneen presidentti Bidenin valinnan jälkeen.
  • Joissakin maissa koetaan, että media ei näytä tiettyjä ihmisryhmiä tarpeeksi monimuotoisesti ja -äänisesti. Diversiteettiä kaivataan.
  • Useimmat ovat sitä mieltä, että uutistoimijoiden pitää pysyä neutraalina, tosin erityisesti nuorissa on ihmisiä, jotka kokevat että puolueettomuus ei ole kaikissa asioissa tarkoituksenmukaista.
  • Sosiaalisen median käyttö uutislähteenä pysyi korkealla tasolla, erityisesti nuorilla sekä niillä, joiden koulutustaso on alempi. Facebookia pidetään pahimpana väärän tiedon lähteenä, joissain maissa kuten Brasiliassa tai Indonesiassa Whatsappia. TikTok tavoittaa neljänneksen alle 35-vuotiaista. Heistä seitsemän prosenttia käyttää sitä uutislähteenä.
  • Uutisista maksaminen on kasvanut vauraissa länsimaissa, mutta yleisesti uutisista maksavien osuus pysyy matalana. Norjassa peräti 45% maksoi jostain uutisista viime vuonna. Suomi on listan neljäs Norjan, Ruotsin ja USA:n jälkeen. Suomessa uutisista maksoi 20%, missä nousua yksi prosenttiyksikkö.
  • Voittaja vie kaiken -ilmiö voimistuu useimmissa maissa, kun uutismedian digitilaukset keskittyvät harvoille toimijoille. Tosin esimerkiksi USA:sta ja Norjasta on merkkejä, että olemassaolevien tilausten rinnalle otetaan uusia, käytännössä paikallisten tai alueellisten lehtien tilauksia.
  • Uutislähteiden kirjo laajenee. Keskimäärin vain 25% menee suoraan uutissivulle tai -sovellukseen. Nuorilla korostuvat some, uutiskoostimet ja mobiililaitteiden uutisnotifikaatit. Aasiassa käytetään enemmän kännykkäsovelluspohjaisia, (usein tekoälyavusteisia) uutiskoostimia kuin länsimaissa.
  • Uutisten käyttö kännykällä kasvoi koronavuonna, pöytäkonekäyttö pysyi entisellä tasollaan. Tablettikäyttö laski. Uutisten kulutus ääniohjatuilla laitteilla on marginaalista. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa älykaiutinten kautta uutisia kuunnelleiden osuus oli kuusi prosenttia, kun luku oli vuonna 2017 kolme prosenttia.
  • Podcastien kulutuksen kasvu on hidastunut.

Tiivistin englanninkielisen pääraportin globaalit päähavainnot tähän kirjoitukseen. Suomenkielisen maaraportin päähavaintoihin voit tutustua syvemmin erillisessä kirjoituksessaani täällä.

Normaali