Avainsana-arkisto: Snapchat

Strategia ja liiketoiminta

Lomalta palaaja, missasitko media-alan kiinnostavimmat uutiset? Tässä kesäpoiminnat Suomesta ja ulkomailta

Piditkö lomalla paussin toimintaympäristön seuraamisesta? Hyvä, niin pidin minäkin. Näin takautuvasti voi todeta, että ei kesä aivan tapahtumaton ole ollut media-alallakaan. Seuraavassa poimintoja kesän uutisista mediatoimialalta tai sen liepeiltä, jaoteltuna seuraavien teemojen alle: kotimaa, teknologiajätit, tv-, suoratoisto- ja videobisnes, olympialaiset sekä uutismedia.

KOTIMAA

  • Alma ja Sanoma jopa ennakoitua paremmassa iskussa (huhti-kesäkuun osavuosikatsaukset, heinäkuu): Sekä Alma Median että Sanoman toisen vuosineljänneksen liikevaihto ja tulos paranivat edellisvuodesta, jopa hieman enemmän kuin analyytikot odottivat. Taustalla on digituotteiden ja -palvelujen odotettua kovempi kysynnän kasvu. Mainosmarkkina elpyi. Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven sanoi tiedotteessa, että vuoden alkupuolisko oli vahva ”kaikilla mittareilla”, Alman toimitusjohtaja Kai Telanne puolestaan luonnehti liiketoimintojen kehittymistä erinomaiseksi.
  • Alfa-TV:n pörssisuunnitelmat julki, haluaa kasvattaa uutistoimintaa (kesäkuu): Kotimaan mediauutisista puhuttaessa mainitsematta ei voi jättää alkukesästä julkistettuja aikeita viedä kristilliskonservatiivinen televisiokanava Alfa-TV pörssiin julkkisomistajien siivittämänä. Täsmentymätön valtamedialle kuittailu on ehtinyt herättää myös ihmettelyä. Yksi Alfaan sijoittaneista on mediakonserni Keskisuomalainen.

  • [lisätty julkaisun jälkeen, kiitos Silja vinkistä!] Mediakonserni Keskisuomalainen ostaa Hämeen Sanomat -konsernin yli kahdeksalla miljoonalla eurolla (kesäkuu).

TEKNOLOGIAJÄTIT (huhti-kesäkuun osavuosikatsaukset, heinäkuu)

  • Applen, Googlen, Microsoftin ja Facebookin toisen vuosineljänneksen tulokset olivat erittäin – joidenkin luonnehdintojen mukaan satumaisen – hyviä, vaikka sijoittajien kovia odotuksia eivät täysin tyydyttäneetkään. Esimerkiksi Facebook tuplasi huhti-kesäkuun tuloksensa viime vuodesta.

TV-, SUORATOISTO- JA VIDEOBISNES

  • Netflixin huhti-kesäkuun tulos oli odotettua pienempi. Tilaajamäärä kasvoi hitainta vauhtia kahdeksaan vuoteen. Netflix ennakoi tilaajamäärän kasvavan heikosti myös heinä-syyskuussa. Netflixin on huhuttu laajentavan videopeleihin ensi vuonna.
  • Tv-kanava CNN aikoo palkata alkuvuonna 2022 julkaistavan suoratoistopalvelunsa CNN+:n työstämiseen 450 ihmistä. Asiasta kertoi amerikkalainen The Wrap -julkaisu heinäkuussa.
  • Hyvän summauksen vuoden 2021 ensimmäisistä kuudesta kuukaudesta antoi Digiday+:n uutiskirje ”Future of TV Briefing” (maksullinen) kesä-heinäkuun vaihteessa. Analyysin mukaan suoratoistopalvelujen kilpailu alkoi kuumeta, ja uutena voimistuvana ilmiönä on halvempien tilausmaksujen tarjoaminen mainoksia vastaan. Nähtävissä on kuitenkin, että suoratoistopalvelujen kasvu on paikoin hidastunut ja hidastuu. Lyhytvideomarkkina elää ja voi hyvin, vaikka Quibin kaltaiset uudet toimijat eivät onnistuneet. Youtube, Facebook, Snapchat, Instagram ja TikTok tarjoavat edelleen mahdollisuuksia tavoittaa lyhytvideoilla suuria yleisöjä ja tehdä videoilla rahaa.
  • Hollywoodissa viime päivien suurin puheenaihe on ollut palkkioriita, joka liittyy suoratoistoon. Näyttelijä Scarlett Johansson haastoi Disneyn oikeuteen Black Widow -elokuvan suoratoistojulkaisusta, koska katsoi että yhtäaikainen suoratoisto- ja elokuvateatterilevitys pienentää hänen ansioitaan. The Wall Street Journal arvioi, että riidasta saattaa muodostua tärkeä ennakkotapaus.

OLYMPIALAISET

  • Yhdysvalloissa Tokion olympialaisten avajaisten tv-katsojamäärä oli alhaisin 30 vuoteen ja 36% alhaisempi kuin 2016 Riossa. Tämän arvellaan ennakoivan muutoinkin huonoja katsojalukuja, varsinkin kun amerikkalainen voimistelutähti Simone Biles vetäytyi. Huonot katsojaluvut eivät ole mainostajien mieleen. Esimerkiksi NBC-kanavan kerrotaan hyvittäneen asiakkaitaan ylimääräisellä ilmaisella mainosajalla, koska yleisöt eivät olleet niin suuria kuin oli luvattu (lähde: The Wall Street Journalin uutiskirje).
  • Digidaystä löytyy mielenkiintoinen juttu The Washington Postin ja USA Todayn lisätyn todellisuuden sovellutusten kokeiluista olympialaisissa.

UUTISMEDIA

  • Uutismedian tila Yhdysvalloissa 2020 -katsaus julki (Pew-tutkimuslaitos, heinäkuu):
    • Yhdysvalloissa perinteinen radionkuuntelu laskee, sen sijaan audion kuuntelu digissä kasvaa.
    • Lehtitilausten tuotto ohitti viime vuonna ensimmäistä kertaa lehtimainonnan tuoton.
    • Kaapelitv-kanavilla uutisyleisöt kasvoivat rajusti.
Kuvan lähde: Ofcom
  • Uutisten kulutus Isossa-Britanniassa 2020-21 -tutkimus julki (Britannian viestintäviranomainen Ofcom, heinäkuu):
    • Perinteisen television ote nuorista uutisyleisöistä jatkoi heikkenemistään. Koko väestön tasolla televisio on kuitenkin edelleen Ison-Britannian tärkein uutislähde.
  • ”Koronakrapula” iski amerikkalaiseen yleisaikakauslehti The Atlanticiin, joka on tunnettu näyttävistä verkkototeutuksistaan. Pandemiavuosi ja Yhdysvaltain presidentinvaalit nostattivat Atlanticin tilaajamäärää merkittävästi, mutta nyt kasvu on hidastunut ja jopa osoittanut laskun merkkejä. Asiasta kertoi NBC-tv-kanava heinäkuussa.
Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reuters-instituutin Digital News Report 2018: FB:n käyttö uutislähteenä kääntyi laskuun, sisältöjen jakeluvauhti kolmansien osapuolten alustoille pysähtynyt, tilausmaksut kasvavat

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutti julkaisi tänään vuosittaisen raporttinsa, joka on laajin uutisten kulutuksen tutkimus maailmassa. 144-sivuista Digital News Report 2018:aa varten on tehty kyselyitä 74 000 ihmiselle 37 markkina-alueella, mukaan lukien Suomessa, sekä myös laadullista tutkimusta.

Keskeisiä löydöksiä:

  • Facebookin käyttö uutislähteenä on kääntynyt laskuun useamman vuoden kasvujakson jälkeen usealla markkina-alueella – viestisovellukset ovat yhä tärkeämpiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa FB:n käyttö uutislähteenä laski 9 prosenttiyksikköä.
  • Pohjoismaissa on merkittävästi lisääntynyt niiden ihmisten määrä, jotka maksavat verkkouutisista (Norjassa 30%, +4, Ruotsissa 26%, +6, Suomessa 18%, +4).
  • Yli puolet vastaajista on hyvin tai erittäin paljon huolissaan, mikä internetissä on totta tai valetta. Huolestuneisuus on korkeinta Brasiliassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa, missä ääripäistynyt poliittinen ilmapiiri yhdistyy korkeisiin sosiaalisen median käyttölukuihin.
  • Samaan aikaan kun Facebook pyrkii ujuttamaan algoritmiinsa kyselypohjaista tietoa brändien luotettavuudesta, raportissa kerrotaan luotetuimmat ja vähiten luotetut brändit 37 maassa. Perinteiset uutismediat nousivat luotetummiksi kuin “digisyntyiset” tai ns. vaihtoehtoiset mediat.
  • Raporttia koonnut Nic Newman tulkitsee, että viimevuotiseen verrattuna on olemassa enemmän positiivisia signaaleja, ja että “muutosta on ilmassa”, kun useat mediayhtiöt keskittyvät laadukkaisiin sisältöihin ja lukijoiden maksuvaihtoehtoihin kiinnitetään enemmän huomiota: “Sisältöjen voimakas jakeluvauhti eri kolmansien osapuolien alustoille on pysähtynyt, tai jopa alkamassa kääntyä laskuun, kun samalla tilausmaksujen määrä kasvaa useassa maassa.”
  • Televisio on monille edelleen keskeinen uutisväline, mutta katselun edelleen vähentyessä vuositasolla “nousee uusia kysymyksiä julkisen palvelun uutistoimijoiden tulevaisuuden roolista ja niiden kyvystä saada kiinni seuraavan sukupolven katsojia”.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

  • Uutissovellukset, sähköpostin uutiskirjeet ja kännyköiden uutisilmoitukset ovat yhä tärkeämpiä. “Mutta joissakin maissa käyttäjät ovat alkaneet ilmaista tyytymättömyytensä siihen, että heitä pommitetaan liian monilla viesteillä.”
  • Käyttäjät eivät (edelleenkään) ole kovin halukkaita katselemaan uutisvideoita julkaisijoiden omilla alustoilla, mukaan lukien sovellukset. Yli puolet uutisvideoiden kulutuksesta tapahtuu kolmannen osapuolen alustoilla kuten Facebookissa ja Youtubessa. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset haluavat nähdä verkossa vähemmän uutisvideoita, aasialaiset enemmän.
  • Podcasteista tulee yhä suositumpia, koska sisältö paranee ja jakelu helpottuu. Podcastit ovat Yhdysvalloissa lähes kaksi kertaa niin suosittuja kuin Britanniassa (33%–18%).
  • Ääniohjattujen virtuaaliapureiden käyttö kasvaa kovaa vauhtia, mikä luo yhä uusia mahdollisuuksia uutisille. Käyttö on yli kaksinkertaistunut Yhdysvalloissa, Saksassa ja Britanniassa. Noin puolet, joilta laite löytyy kotoa, kuluttaa sillä uutisia.

Suomi

Näyttökuva 2018-06-14 kello 6.59.02

Näyttökuva 2018-06-14 kello 6.45.32

Entä Suomi? Suomi on siinä mielessä poikkeus moneen muuhun maahan verrattuna, että täällä verrattain iso osa tulee edelleen verkon uutispalveluihin suoraan. Tilanne oli sama myös viime vuonna.

“Perinteiset suomalaiset mediayhtiöt ovat pitäneet vahvan ja luotetun suhteensa yleisöihin viimeisen vuoden aikana, eikä ulkomainen uutismedia käytännössä niitä uhkaa. Suomen kieli ja pieni markkina näyttävät suojelevan kansallisia uutisbrändejä jonkin verran kansainväliseltä kilpailulta. Yksi signaali mahdollisesta muutoksesta voi kuitenkin olla MSN News -uutispalvelun viikkotavoittavuuden nousu 9%:iin 6%:sta. Se tarjoaa sisältöjään sekä englanniksi että suomeksi”, Suomen-maaraportissa todetaan.

Näyttökuva 2018-06-14 kello 7.01.34Näyttökuva 2018-06-14 kello 6.59.52

Suomessa uutisista maksavien osuus kasvoi 18%:iin oltuaan vuodet 2014–2017 noin 15%:ssa. Maksuhalukkuus niissä jotka eivät vielä maksullisia uutispalveluita tilaa kasvoi viisi prosenttiyksikköä 11%:iin.

Suomessa Facebook on edelleen ylivoimaisesti suosituin sosiaalisen median uutislähde, mutta laskussa. Nousussa ovat Youtube, WhatsApp, Twitter ja Instagram.

Näyttökuva 2018-06-14 kello 7.01.50

Reuters-instituutin Digital News Reportin ennustukset ovat usein osuneet oikeaan. Viimevuotisen raportin keskeiset löydökset löydät tiivistettynä täältä.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Kanadalainen algoritmiekspertti Suomessa: Jopa 75% Youtuben ja FB:n käynnistyksistä ehkä feikkejä – sitouttaminen on paras mittari, mutta sekin on rikki

Perustatko onnistumisen mittaamisen somessa vain videoidesi käynnistysmääriin? Saatat myydä valhetta, ainakin jos on uskominen Suomessa piipahtanutta amerikkalaisen Jumpwire Median kanadalaista perustajaa Gavin McGarryä, joka on ollut tekemässä sosiaalisen median strategioita Sonyn, Coca-Colan ja BBC:n kaltaisille jäteille.

Jopa kolme neljäsosaa Youtuben ja Facebookin ilmoittamista videoiden käynnistyksistä voi olla epäaitoja, McGarry arvioi esityksessään Foom Pro -tapahtumassa Helsingin Korjaamolla perjantaina.

– Tämä on mielestäni isoin ongelma juuri nyt. Jotkut sanovat että luku on 50%, mutta pelkään että se on suurempi. Tästä syystä sanomme asiakkaillemme, että tehkää liveä, koska tiedämme, että siellä on oikeita ihmisiä, McGarry sanoo.

Omana huomiona: Jos käynnistysmäärät ovat feikkejä, niin silloin myös FB:n ja Youtuben ilmoittamissa videoissa käytetyn ajan luvuissa voi olla ilmaa, siis ei-todellista katselua.

Feikkiys tarkoittaa, että käynnistykset eivät tule oikealta ihmiseltä.

Käynnistyksiä aidompana mittarina McGarry pitää sitoutumista eli engagementia, mutta toteaa heti perään senkin mittarin olevan “rikki”.

– Engagement on yksi iso sotku. Sitä voidaan manipuloida ihan miten halutaan. Facebookin data on yhtä isoa sotkua, ja saamme sieltä tietoa koko ajan vähemmän.

– Kaikista tärkein asia somessa on, miten mittaat onnistumistasi. On sokeeraavaa, miten isoillakaan firmoilla ei ole siitä välttämättä hajuakaan.

Hänen mielestään sitouttamisesta syntyy valheellinen kuva, jos seuraa kokonaislukuna esimerkiksi vain jakoja, kommentteja ja reaktioita. Sitouttamista ovat myös konversiot eli linkkien klikkaukset, joiden huomioimisen tärkeyttä McGarry korostaa. Tärkeintä on hänen mielestään kuitenkin huomioida “dwell time” eli kokonaisvaltaisesti palvelussa kulutettu aika – siis paljonko ajastaan kukin palvelulle antaa. Instagramin toimitusjohtaja vahvisti hiljattain, että piakkoin Instagramin käyttäjät pääsevät itse näkemään, miten pitkään se palvelussa aikaansa kuluttavat, mihin sisältyy kaikki käyttäytyminen pelkästä fiidin skrollaamisesta lähtien. Juuri kaikesta tästä kokonaisvalteisesta käyttäytymisestä dwell timessa on kyse, ja se tieto Instagraminkin omistavalla Facebookilla on olemassa.

– Me tiedämme sen, koska saimme Facebookilta kerran tätä dataa vahingossa, McGarry naureskeli.

IMG_0410

McGarrylla on ainakin puheidensa perusteella tiiviit yhteydet somejättien sisäpiiriin. Ehkä huolestuttavin arvio liittyy siihen mitä julkisuudessa on arvuuteltu aiemminkin: Facebookin algoritmi ei ole ihmisten käsissä lainkaan.

– Ihmiset Facebookin sisältä ovat kertoneet minulle, että siihen liittyy hyvin vähän ihmisten tekemistä, keinoäly tekee niin paljon. Yritämme Jumpwire Mediassa rakentaa parhaillaan keinoälyä hyödyntävää alustaa, joka matkii FB:tä, Instagramia ja Twitteriä, minkä jälkeen laitamme sinne sisältöjä jotta voimme tutkia, miten keinoäly näitä sisältöjä tulkitsee, McGarry kertoi.

Taistelu ihmisten kuluttamasta ajasta on kivenkovaa. Hyvä sitouttaminen somessa tuo McGarryn mukaan liikennettä myös omiin palveluihin (toki luvut ovat hänen edustamassaan englanninkielisessä maailmassa eri kaliiperia kuin Suomen kokoisessa minimarkkinassa). McGarry on erityisesti niin kutsutun yhteisömanageroinnin puolestapuhuja.

– Lähtökohta on, että kaikille vastataan. On monia isojakin yrityksiä, jotka eivät vastaa kysymyksiin somessa mitenkään. Moni ei tiedä tätä, mutta PewDiePiella (yksi maailman tunnetuimmista tubettajista) oli tapana vastata jopa 5000:een kommenttiin päivässä. Sillä tavalla hänestä tuli niin suuri kuin tuli. Ihmiset tykkäsivät siitä, että hän vastasi kaikille.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

McGarry edustaa ajatusmaailmaa, jossa brändin pitää toimia natiivisti “kaikkialla” somessa.

– Eikä kyse ole enää vain somesta, vaan ihan kaikesta. Olemme siirtymässä yleisöpohjaisesta taloudesta (audience economy) fanipohjaiseen talouteen (fan economy). Fanipohjainen talous tarkoittaa, ihmiset suhtautuvat johonkin asiaan intohimoisesti ja haluavat kuulla siitä lisää.

Tässä vielä tiiviisti McGarryn esille nostamia muita keskeisiä huomioita:

– Usein puhutaan siitä että pitää olla enemmän videota, eikä teksti(muotoinen sisältö) ole niin tärkeää. Se on täyttä valhetta, älkää uskoko sitä. Myös teksti kiinnostaa, ja myös nuoria.

– Brändeillä pitää olla somessa persoonia, koska persoonat toimivat somessa.

– Pinterestillä on juuri nyt Amerikassa valtavasti kasvupotentiaalia nuorissa. Toinen kasvava on Instagram.

– Snapchat on “yksi iso sotku”. Pinterest on Amerikassa jo suurempi kuin Snapchat.

– Videorintamalle tulee sota. Amerikassa kaikki ovat “helvetin peloissaan”, mitä Amazon tulee tekemään.

– Sähköposti on edelleen tehokas keino tavoittaa yleisöjä.

– Facebookin uutisvirta on myyty. Watch on uusi uutisvirta.

– Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta uskon että se on lohkoketjuteknologiassa, mikromaksuissa ja sisällön autentikoinnissa.

– Facebookissa kannattaa tehdä mikrobuustausta sisällöille (buustaus=näkyvyyden ostoa rahalla), mikä tarkoittaa, että et laita heti 50:tä dollaria, vaan 5 tai 10 dollaria ja jos se lähtee leviämään hyvin, sitten voit laittaa lisää rahaa. Miksi? Siksi, että kaikki ei aina vedä ja raha voi mennä hukkaan. Hyödynnämme tätä tapaa juuri nyt tehokkaasti.

– Ette usko, miten moni iso asiakkaamme on ollut Instagramissa yksityisprofiililla. Siis: vaihda yritysprofiiliin.

– Opasta ihmisiä seuraamaan sivua eri someissa. On tehokasta (esim. että näin nostat FB-sivun fiidissäsi aina kärkeen).

– Someja tulee ja menee. VERO on kuollut, se kuoli kuten Ello aikoinaan. Musicallyyn suhtaudun skeptisesti tällä hetkellä, koska se ostettiin, mikä joskus tarkoittaa sitä, että ne tuhoutuvat.

– Buzzfeedillä jengi puhuu jo siitä, että ei mennä some edellä vaan tavara edellä: Ruokabrändi Tastyn yhteydessä myytäviä 149 dollarin hotpot-kattiloita myydään ihan törkeästi.

– Binge watching on iso juttu, jota tutkimme paljon tällä hetkellä. Miksi ihmiset katsovat jotakin niin paljon, kun he kiinnostuvat siitä? On tärkeää ymmärtää, miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät.

Normaali
Liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Mihin media menee 2018? Tässä Reuters-instituutin tuoreen raportin keskeiset pointit (osin) suomeksi jäsenneltynä

Näyttökuva 2018-02-01 kello 18.05.09

Jos median ja teknologian tulevaisuus & näkymät tälle vuodelle kiinnostavat, tämä kannattaa kahlata läpi! Jäsennän tähän kirjoitukseen keskeiset pointit muutama päivä sitten julkaistusta 50-sivuisesta raportista, jonka on tehnyt Oxfordin yliopiston arvostettu Reuters-instituutti (ladattavissa pdf-muodossa linkin takaa). Nämä ennustukset ovat hyvin usein osuneet kohdilleen. Raportin on koonnut yksi alan johtavista asiantuntijoista, digistrategi Nic Newman, johon olen saanut kunnian tutustua muutama vuosi sitten.

(Pelkät väliotsikotkin lukemalla pääset kartalle – havainnot ovat sekalaisessa järjestyksessä ja osin vapaasti kääntäen)

Data nousee kaiken keskiöön

“This could be the year when media companies recognise how critical data will be to their future success. In our survey, almost two-thirds of publishers (62%) said that improving data capacity was their most important initiative for the year ahead. Closely related, over half of publishers (58%) said registering users was considered very important, with another quarter (26%) saying this was quite important. Moving audiences from the ‘anonymous to the known’ is critical for publishers looking to create a deeper relationship with audiences and to provide more personalised and relevant services. This is the next battleground for media – and having the right data infrastructure and skills will be the key to making it work. — As one example, UK publisher the Daily Telegraph wants to grow registered readers to 10m as it moves away from a mass reach strategy to one based on maximising revenue from a smaller number of logged in users.”

EU:n tietosuoja-asetus nousee keskusteluun (voimaan toukokuussa 2018)

“Effectively this means that from early this year many publishers will have to ask again for consent around various permissions including emails, profling customer’s data, or sharing it with third parties.”

Keinoäly tulee entistä isommin uutisorganisaatioihin

“Surprisingly, almost three-quarters of those we surveyed said they were already using some kind of artifcial intelligence, by which we mean computers that learn over time – independently – to improve outcomes. Respondents told us about projects to optimise marketing, to automate fact-checking, and to speed up tagging and metadata. Many of these are R&D projects at this stage but expect a signifcant number to move into production over the next year.”

Ääniohjattavat virtuaaliapurit alkavat yleistyä kunnolla – niihin kytketään yhä useampia laitteita, “mitä TV:stä tulee tänään”

“Adoption of voice-enabled smart speakers like the Amazon Echo and Google Home is taking of rapidly, with one report (Juniper Research) suggesting they will be installed in 55% of US households within five years.”

Älypuhelimien käytön kasvu jatkuu

“The 2017 Reuters Institute Digital News Report showed that, on average across 36 countries, 46% of smartphone users accessed news from bed and 32% in the bathroom or toilet.”

Battle of the lock screen eli notifikaattien taistelu kännykän ruudulla kovenee

“Our lockscreens are increasingly becoming cluttered with a range of messages and push notifcations from our favourite apps. This is leading to many consumers deleting apps that send too many messages. In the news space, media companies now compete with aggregators like Apple News and Google News that are also sending more alerts based on previous reading history and other signals.”

Lisätty todellisuus ja VR ottavat vihdoin kunnon harppauksen eteenpäin (no, tätä ennustettiin jo vuosi sitten…toim. huom.)

Mobiilimaksamisen yleistyminen mahdollistaa käteisettömän yhteiskunnan, minkä myötä mikromaksaminen yleistyy myös uutispalveluissa

“Some Chinese mobile news sites have introduced small per article payments for journalists/ authors and the same process applies to livestreaming of content.”

Mediatalot pakittavat satsauksissaan videoon. Osa keskittyy jälleen enemmän tekstisisältöihin, osa tekee kokeiluita audiolla (tai näillä kaikilla yhdessä). Pakittamisen syy on tässä:

“Many publishers will need to decide whether producing lifestyle or unscripted video for Facebook still makes sense. Video production is expensive, logistically difcult, and hard to scale. Even basic news production will need re-evaluating. With little prospect of pre-roll ads in the news feed, revenue will be limited or non-existent.”

Mainostamisen merkitys pienenee, tilausmaksujen kasvaa

Our digital leaders survey shows a clear but not universal view that advertising will become less important over time (62%), with than one in ten (10%) saying they are actively planning for a future with little or no display advertising. This is a signifcant turnaround. Adjacent display worked well in print, was largely ignored on the desktop, and has become irrelevant on a mobile screen.

“Täppäämällä eteenpäin”-tarinankerronta lisääntyy

Kerrontamuoto tuli viime vuonna entistä tunnetummaksi Facebookin Stories-kloonista, Instan kuvakarusellisuudistuksesta ja Whatsappin statusviestiominaisuudesta. BBC Newsin sovelluksessa on kokeiltu samanlaista lähestymistapaa.

“We going to see more of these visual, swipeable story formats in 2018. Facebook is boosting the prominence of its own stories and will also enable cross-posting of Instagram ones. Asian tech platforms like China’s Sina Weibo are getting in on the act while Kakao in Korea has its own Stories app.”

Mediat ottavat etäisyyttä somealustoihin, aivan suurimpia mediataloja myöten. Mutta Googlea pidetään kilteimpänä

“Not all tech companies are viewed with equal concern. On a scale from 1 to 5, there is a more positive view on average of Google (3.44) and Twitter (3.23) than there is of Snapchat (2.82) and Facebook (2.57). Sentiment towards Facebook in particular seems to have worsened following its perceived role in promoting fake news, the lack of promised revenue for video, and a sudden drop in Facebook referrals to many news websites since the summer.”

Vuonna 2018 selviää, mitä FB:n satsaus omaan “Netflixiinsä” Watch-palveluun oikein tarkoittaa. Facebookista tulee mediayhtiö, tulkitsee Reutersin raportti.

“Facebook is talking about investing in ‘hero shows’, perhaps even owning programme rights for the frst time, which would severely weaken its claim not to be a media company. “

Faktantarkistajien kirjo kasvaa, “the Rise of ‘Alternative Fact-Checking”

”This year, we’ll also see more focus on challenging inaccurate information in third-party platforms. Platform (and government) funding of independent fact-checkers will increase in 2018, along with technical (semi-automated) solutions to help them do a better job. — Expect more rows over who is ‘allowed’ to be a fact-checker and the frst ejection from the approved list for breaching agreed rules.”

Brändin tunnistettavuuteen kiinnitetään erityisen paljon huomiota, somealustojen odotetaan tekevän toimenpiteitä tähän suuntaan, kun viime vuonna ne olivat lähinnä pistemäisiä kokeiluja

“Better Labelling and Prominence for Authoritative Brands In the fragmented world of the internet, the focus is shifing from fguring out what to believe to who to believe. The ability to identify trusted brands or people quickly will be at the heart of healthy information ecosystems but we are still some way from that. Reuters Institute research showed that less than half (47%) typically recognised the news brand that had created the content when accessing news in Facebook, Twitter, or Google (Kalogeropoulos and Newman, 2017).”

Verkon uutis- ja ajankohtaissisällöt leviävät yhä useammin viestisovellusten kautta – kehitys jatkuu

“In our Reuters Institute data, messaging platforms like WhatsApp and Facebook Messenger are growing rapidly in general but also for news, while Snapchat resonates most with 18–25s. Instagram has also been one of the fastest growing networks over the last two years as it moves to capitalise on new mobile behaviours and richer story-based formats. Facebook owns all of these companies except Snapchat and continues to dominate the social sphere (80% touch a Facebook product weekly according to Digital News Report data). It has also started to integrate its services more closely, using this ‘data lake’ to ofer advertisers unprecedented opportunities for micro targeting of consumers. Meanwhile, Twitter continues to struggle for growth though it has been making attempts to improve usability, adding algorithmic selection of content, better threading and a longer character length.”

Alle 13-vuotiaita houkutellaan Facebookiin uuden sovelluksen myötä

“FB Messenger Kids will be rolling out through 2018, offering a service for this age group where parents must approve and verify all new contacts, though they are not entitled to see the content itself.”

TULEVAISUUS?

“There is no sense that the technology revolution is slowing down. If anything it seems as if we are the beginning of a new phase of disruption. The era of artifcial intelligence will bring new opportunities for creativity and for efciency – but also for greater misinformation and manipulation.

— News organisations need to rethink their role in a world where people increasingly do not seek out media but are instead immersed in it (Beckett and Deuze, 2017). Changing journalistic culture will be critical part of that along with selecting the right strategies. While AI, voice, AR/VR, messaging, and the shif to subscription are amongst the key trends ahead, the timing and precise form of these opportunities remain uncertain. Choices will still need to be made about what is most important for any particular organisation at a particular time.”

PS. Julkaisin tämän alun perin FB-sivuni postauksena, mutta se oli niin pitkä, että ilmeisesti rikoin FB:n, joten siksi kirjoitus on myös täällä…

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tubesta uutisia saavien määrä pompsahti +11% USA:ssa vuodessa – mutta mikä edes on uutinen kenellekin?

Näyttökuva 2017-09-08 kello 19.17.34.png

Vasen kuva kertoo, mikä osuus kunkin somekanavan amerikkalaiskäyttäjistä sanoo seuraavansa uutisia kyseisen somen kautta. Oikea kuva kertoo koko kansasta ja FB:n voimasta: 66% kaikista amerikkalaisista aikuisikäisistä käyttää Facebookia, ja kaikista amerikkalaisista aikuisikäisistä 45% saa uutisia FB:n kautta.

Facebook on edelleen jättiläinen ylitse muiden, kun puhutaan uutisten kuluttamisesta sosiaalisessa mediassa.

Mutta takaa saattaa hiipiä muitakin. 

Amerikkalaisen Pew-tutkimuslaitoksen viime kuussa tehty ja torstaina julkaistu kysely 5000 amerikkalaiselle paljasti, että Yhdysvalloissa Twitterin, Youtuben ja Snapchatin merkitys uutislähteenä on kasvanut – näin ainakin sen perusteella, mitä amerikkalaiset ovat asiasta kysyttäessä vastanneet. Mitatusta tiedosta ei siis ole kyse. Johtopäätöksiä miettiessä on hyvä myös muistaa, että eri maailmankolkkien välillä on selkeitä eroja ihmisten somekäyttäytymisessä, mihin palaan myöhemmin tässä kirjoituksessa. Kuten siihenkin, mikä uutinen edes on.

Twitterin amerikkalaiskäyttäjistä 74 prosenttia kertoo seuraavansa siellä uutisia, kun viime vuonna luku oli 59 ja sitä edellisenä 52 prosenttia.

Twitter on kulttuurinen erityistapaus siinä mielessä, että sen merkitys USA:ssa on muuta maailmaa suurempi, myös nuorten keskuudessa. Tuoreimman kasvun arvellaan johtuvan Trumpista.

Youtuben amerikkalaiskäyttäjistä 32 prosenttia kertoo seuraavansa siellä uutisia, kun viime vuonna luku oli 21 ja sitä edellisenä 20 prosenttia. Eurooppalaisena mediatoimijana ottaisin tämän signaalin vakavasti tai vähintäänkin korvan taakse, vaikka Reuters-instituutin niin ikään tuoreesta raportista tiedämme, että somen kasvu uutislähteenä näyttäisi hidastuvan muualla kuin USA:ssa ja Britanniassa.

Pew’n tutkimuksessa Snapchatin käyttäjistä 29% kertoo seuraavansa siellä uutisia (miltä muuten ei oikein voi aina välttyäkään Snapchat Discoverin luonteen takia). Viime vuonna luku oli 17 prosenttia.

Facebookin käyttäjistä 68% kertoo seuraavansa siellä uutisia, kun viime vuonna luku oli 66% ja sitä edellisenä 47% (!).

Whatsappin käyttäjistä uutisia kuluttaa siellä 26%. Viime vuonna asiaa ei kysytty joten vertailutietoa ei ole.

Kyselyn tuloksista on vaikea päätellä, onko räjähdysmäisesti kasvaneesta Instagramin Stories-ominaisuudesta uutislähteeksi. Instagramin käyttäjistä 27% kertoo seuraavansa siellä uutisia, kun viime vuonna luku oli 23 prosenttia.

Mikä on uutinen kenellekin – ja onko journalismin ainoa ongelma jakelu?

Kun ihmisiltä kysytään uutisten käytöstä, on hyvä muistuttaa myös siitä, mikä kenellekin on uutinen. Jenkeissä taannoin tehty tutkimus osoitti, että uutisen käsite on nuorelle erilainen kuin toimittajille. Käyhän se maalaisjärkeenkin: jos perusteini lähettää Whatsappissa kaverilleen kuvakaappauksen jostain hauskasta meemistä, joka käsittelee etäisesti yhteiskunnallista aihetta tai vaikka uusia snäppifilttereitä, miksi hän ei saisi kokea sen olevan uutinen, vaikka mediataloissa määritelmät olisivatkin toisenlaisia.

Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullinen totesi osuvasti tässä haastattelussa, että “journalismissa ei ole rikki journalismi, vaan sen jakelu ja muoto. Ne eivät kohtaa muuttunutta mediankäyttöä”. Jakelusta ja muodosta olen täsmälleen samaa mieltä – sen sijaan jos journalismin ei-rikki-olemisella tarkoitetaan että missään sisällöissä ei sinänsä ole vikaa, niin siitä uskallan olla hieman eri mieltä. No, tuskinpa Jussi aivan tätä tarkoitti. Silti. Minusta olisi mahtavaa nähdä nykyistä enemmän mediatoimijoita, joille uutisen käsite olisi oppikirjoja väljempi – toimijoita, jotka räjäyttävät muunkin muin muodon. Esimerkiksi Vice oli aikanaan lupaava sisällön räjäyttelijä, mutta nykyisin sen sisällöt alkavat jo hukkua massaan.

Menestymisen ytimessä on, kuten suuresti arvostamani Pullinenkin haastattelussaan korostaa, yleisön tunteminen.

Pew’n tutkimuksen perusteella amerikkalaisista 67% saa uutisia somesta. Viime vuonna luku oli 62%.

Vertailun vuoksi: 36 maan raportti

Vertailun vuoksi laitan tähän loppuun muutaman oman tiivistykseni Reuters-instituutin aiemmin tänä vuonna julkaisemasta Digital News Reportista. 136-sivuinen raportti perustuu verkkokyselyihin, joita on tehty 70 000:lle verkkouutisten kuluttajalle 36 maassa, mukaan lukien Suomessa.

  • 54% sanoo käyttävänsä sosiaalista mediaa uutislähteenä joka viikko. Luku vaihtelee Chilen 76%:sta Japanin ja Saksan 29%:iin. Joka kymmenes pitää somea tärkeinpänä uutislähteenään.
  • 33% 18-24-vuotiaista sanoo, että some on heidän pääasiallinen uutislähteensä – isompi kuin verkkosivustot (31%) ja TV ja printti yhteensä (29%). Silti somen kasvu uutislähteenä näyttäisi hidastuvan muualla kuin Britanniassa ja USA:ssa. Yhdeksi syyksi veikataan viestisovellusten yleistymistä (joka tosin joidenkin mielestä on myös somea).
  • 70% 18–24-vuotiaista suomalaisista seuraa uutisia blogeista tai sosiaalisesta mediasta. Yli 65-vuotiailla osuus on 33 prosenttia.

Tuoretta tietoa suomalaisista somessa

Aivan lopuksi heitän vielä kaksi kuvaa muutama viikko sitten julkaistusta Audience Project -markkinatutkimuksesta, jota käytetään Suomessa joidenkin somekäyttöä kartoittavien selvitysten tukena. Tanskalaistutkimus kartoittaa laajalla verkkokyselyllä somen käyttöä eikä liity mitenkään uutisten käyttöön somen kautta, mutta antaa perspektiiviä.

Suomessa iso kuva kaikki ikäryhmät huomioiden on Audience Projectin perusteella, että FB:n käyttö on pysynyt käytännössä ennallaan viime vuodesta, WA:lla ja Installa noussut. Youtube on laskussa, mihin tietoon suhtaudun suoraan sanottuna hieman skeptisesti.

Näyttökuva 2017-09-08 kello 19.28.40Näyttökuva 2017-09-08 kello 19.29.13

Tutkimuksen mukaan suomalaisista 15–25-vuotiaista 93% käyttää WA:ta, 85% FB:tä, 84% tubea, 60% Instaa ja 46% Snapchatia. Käyttöaktiivisuudesta osuus ei kerro.

Audience Projectin tutkimus pdf-muodossa löytyy täältä.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

(Huikeat) 50% Tastyn somevideoita katsoneista on tehnyt ainakin yhden reseptin – Buzzfeed tyrkkää lohturuokahittinsä ”vihdoin” myös Snäppiin

Näyttökuva 2017-08-24 kello 9.10.43

Ruoka se on joka kannattaa, kun sen oikein tekee. Buzzfeedin lohturuokabrändi Tasty on FB:ssä yksi koko maailman tavoittavimmista sivuista (päätilillä 88 milj. seur.), ja tubessa (3,7 milj. seur.) ja Instassakin (13,1 milj. seur.) se on ruokagenren kuningas.

”Noin 50 prosenttia ihmisistä, jotka ovat katsoneet videoitamme, ovat tehneet ainakin yhden resepteistämme.”

FB:ssä Tasty-brändien ympärille on alkanut muodostua myös ryhmiä, kuten tämä julkinen Tasty Community.

Nyt on ”vihdoin” Snapchatin aika, kirjoittaa Adweek. Buzzfeedillä on ollut jo pitkään omat kanavansa Snapchatin Discover-mediaosiossa.

– Saavuttamamme laajuus on ollut aivan uskomatonta, toteaa Tastyn johtaja Ashley McCollum Adweekille. Hän sanoo uskovansa, että Tasty voi dominoida ruokakenttää myös Snäpissä.

– Noin 50 prosenttia ihmisistä, jotka ovat katsoneet videoitamme, ovat tehneet ainakin yhden resepteistämme, mikä on ihan kreisiä, McCollum sanoo.

Tämä on merkityksellistä, koska näin saadaan luotua kestävää liikennettä Tastyn verkkosivustolle, jonne voidaan hankkia mainontaa. Tosin aivan kaikki reseptit eivät ole verkkosivustolla, vaan ne saatetaan julkaista suoraan somessa, esimerkiksi Youtube-videon kuvaustiedoissa. Jotkut Tastyn somevideot itsessään ovat eriasteista yhteistyötä mainoskumppanien kanssa, mutta eivät kaikki.

– Lisäksi yli 70% brasilialaisista katsovat meitä joka kuukausi. Me tavoitamme ihmisiä joka puolelta maailmaa. Tämä (Snapchat) on kokeilu, jolla selvitämme, miten voisimme syventää tätä yhteyttä, sanoo McCollum.

Snäppiin luvassa on Adweekin mukaan reseptivideoita kaikilta Tastyn alabrändeiltä (Tasty Junior, Tasty Vegetarian…), testejä, artikkeleita, kulissien takaa -kamaa ja niin edelleen.

Samaan syssyyn Buzzfeed tyrkkää Snapchatiin myös Nifty-brändinsä, joka tekee DIY- eli somessa ja erityisesti tubessa erittäin suosittua tee-se-itse-sisältöä.

Kevättalvella saavutettiin eräänlainen virstanpylväs, kun pahin kilpailija Instagram meni Snapchatista heittämällä ohi Stories-ominaisuuden aktiivisissa päivittäiskäyttäjissä.

Snapchatin alamäki ei ole taittunut ainakaan sijoittajien silmissä. Tässä Techcrunchin elokuinen juttu yhtiön huonosta jamasta.

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Musical.ly:n teinitähti on hyvä muistutus: Ei samaa kamaa joka someen

Näyttökuva 2017-06-01 kello 14.14.31.png

Alustalla alustan tavalla.

Siinä hyvä ohjesääntö oman konseptin noudattamiseen verkossa, somessa – ja miksei yhtä lailla tv:ssä, radiossa tai vaikka tulevaisuuden hologrammissa.

Sama tavara ei läheskään aina toimi samassa muodossa kaikissa kanavissa. Somessa tämä korostuu. Kun Vine oli vielä voimissaan, kuka olisi tuupannut niitä 6-sekuntisia videoita Youtubeen?

Täytyy siis ajatella, niin, alustalla alustan tavalla.

Tuorein omiin silmiini tarttunut esimerkki on markkinointijulkaisu Adweekin haastattelu 16-vuotiaasta Ariel Martinista, joka on huulisynkkavideoistaan tunnetun Musical.ly:n tähtiä. Musical.ly on (kuulemma) se some, jonne nuorten vanhemmat eivät ole vielä löytäneet.

Amerikkalainen Ariel Martin – Musical.ly:ssä nimellä Baby Martin – on täysipäiväinen someammattilainen, jonka yhteistyökumppaneihin lukeutuu mm. Coca-Cola. Hän julkaisee sisältöjä Musical.ly:n lisäksi Youtubessa, Twitterissä, Snapchatissa, Instagramissa sekä Musical.ly:n livestriimauspalvelussa Live.ly:ssä. Ei Facebookissa, mikä onkin ymmärrettävää. Twitter sen sijaan on Jenkeissä nuorille edelleen iso juttu, mikä on kansainvälisesti katsoen jonkinlainen kulttuurinen poikkeama.

– Kun aloitin sosiaalisessa mediassa, tutkin kaikkia alustoja etukäteen. En halunnut julkaista niissä jokaisessa täsmälleen samaa sisältöä, joten kävin läpi, mikä kussakin on parasta.

– Esimerkiksi Instagramiin postaan parhaat valokuvani, ja myös Twitteriin. Twiittaan niitä asioita mitä mielessäni pyörii. Youtubessa minut tunnetaan superpitkistä videoista, ja Musicallyssä lyhyemmistä.

– Snäppiin päivitän, mitä teen päivän mittaan. Live.ly:ssä teen livejä sieltä ja täältä ja näytän, mitä teen juuri nyt.

YleX 6.1.2017: Tämän hetken nopeimmin kasvava some on Musical.ly – eikä ihme, koska sen idea on nerokas ja simppeli

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Yksi mittari ”to rule them all”? Buzzfeedin esimerkki rohkaisee

 

Mediassa on useamman vuoden ollut muotia puhua distributed contentista eli siitä, miten lukijat, katsojat ja kuuntelijat on haalittava nykyään lukemattomista eri paikoista wanhojen hywien aikojen yhden sijaan. Samaan aikaan takahuoneissa tuskaillaan, miten mitata menestystä, koska toisen alustan mittari on mallia meloni ja toisen mallia omena.

One metrics to rule them all? No can do.

Ymmärrän tuskan, mutta vielä suurempi tuska seuraa, jos kovaa vauhtia kasvava brändi ei pysty näyttämään avainhenkilöilleen selkeästi, missä mennään. Siksi välillä pitää vähän, no, runtata, kuten amerikkalainen mediayhtiö Buzzfeed on tehnyt.

Buzzfeed on tottunut näyttämään pitkää nenää perinteisille kilpailijoilleen, eikä se tässäkään asiassa tee poikkeusta: Yli 30 alustalle julkaiseva Buzzfeed alkoi rakentaa omia härveleitään onnistumisen mittaamiselle jo kauan sitten. Se on kritisoinut mm. verkkopuolella yleisesti käytettyä Comscorea. Eri kävijöihin ja sivulatauksiin (klikit) perustuva mittaustapa tuntui kivikautiselta, koska ne eivät kertoneet mitään somemenestyksestä.

Buzzfeed oli päivittänyt strategiaansa tammikuussa 2015 niin, että Facebookin, Youtuben ja Snapchatin kaltaisille alustoille alettiin julkaista sisältöjä aiempaa huomattavasti aggressiivisemmin. Osittain samaa sisältöä julkaistiin myös verkkosivulla ja omassa sovelluksessa. Tätä valtavaa kokonaisuutta piti pystyä seuraamaan. Selkeästi.

Yksi Buzzfeedin (ainakin vielä viime vuonna) seuraama suure on ”content view”,  joka niputtaa yhteen millä tahansa alustalla julkaistut videot, kuvat, artikkelit jne. Ja tämä on tärkeää: Mittaustavalla ei sinänsä ole edes väliä, vaan sillä, että se on sama: pystyt pidemmällä aikavälillä seuraamaan kehitystäsi.

Näyttökuva 2017-03-06 kello 12.34.32.png

Suurin osa Buzzfeedin ”sisältökatseluista” on eri alustoilla julkaistua videota.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-03-06-kello-12-50-25

Video on suurin myös, kun tarkastellaan eri alustoilla sisällöissä kulutettua aikaa.

Videoissa katseluaika on edelleenkin yksi harvoja yksittäisiä mittareita, jotka ovat vertailukelpoisia alustojen kuten Facebookin, Youtuben ja Snapchatin välillä.

– Ne laskevat, toivoakseni, minuutit samalla tavalla, joten videoissa kulutettu aika auttaa meitä ymmärtämään paremmin, mitä yleisö tekee, kertoi Buzzfeedin salaiseksi aseeksikin kutsuttu Dao Nguyen blogissaan viime vuonna. Datavelhosta tuli Buzzfeedin julkaisujohtaja vuonna 2014.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-03-06-kello-13-45-34

Youtube-videon käyttäjätiedot kertovat katseluajan näin.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-03-06-kello-13-41-02

Facebookin käyttäjätiedot kertovat katseluajan näin.

Vaikea vieläkin hahmottaa? Alla oleva kuva avaa toivottavasti paremmin. Buzzfeedin dataa marras-joulukuulta 2015: Punainen palkki on kyseisen alustan osuus kaikista alustoista näyttökerroissa, sininen palkki on kyseisen alustan osuus kaikista alustoista käytetyssä ajassa. Esimerkiksi Youtubessa näyttökertoja tulee vähemmän, mutta käytettyä aikaa enemmän.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-03-06-kello-12-59-33

 

Tämän jutun Buzzfeed-kuvat ovat vuoden takaa yhtiön julkaisujohtajan Daon blogista. Missähän asennossa Buzzfeedin mittarit ovat nyt? Helmikuussa Dao valotti tulevaa näin:

– Alamme nyt tarkastella sitouttamisia (engagement), siis jakoja, tykkäyksiä, kommentteja, uudelleenpinnauksia jne kaikilla alustoillamme. Aiemmin vältimme mittaamasta tätä, koska tuntui siltä että Facebookin artikkelijaoista tarjoama data oli liian epäluotettavaa. Mutta artikkelien Facebook-jaot, vaikka niitä on paljon, edustavat yhä pienenevää osuutta siitä kokonaisuudesta, kun tarkastelemme kaikkea sitouttamista kaikilla alustoillamme, Dao kirjoitti.

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Pari sanaa onnistumisen mittaamisesta Snapchatissa

Mikä on snäppiesi loppuunkatseluaste, entä paljonko sait uusia seuraajia viime viikolla? Snäpissä onnistumisen mittaaminen järjestelmällisesti ei ole helpoimmasta päästä, mistä kertonee sekin, että tähän markkinarakoon on iskenyt useita toimijoita, kuten tanskalainen vuonna 2015 perustettu Snaplytics (jolla ei ole mitään tekemistä Snapchat-yhtiön kanssa).

En ole itse Snaplyticsia tai vastaavia kokeillut (omat kokemukseni snäppianalytiikan seuraamisesta liittyvät ainoastaan organisaatiotilin uusien seuraajien ja katseluiden tai stoorien loppuunkatseluiden ylöskirjaamiseen ihan perus-exceliin), mutta Snaplyticsin koostamat yleisraportit ovat joka tapauksessa kiintoisaa luettavaa: esimerkiksi vuoden 2016 viimeistä vuosineljännestä koskevaan koosteeseen se kertoo koonneensa tietoja 500 brändin 24000 stoorista ja 217000 snäpistä.

27-sivuisesta raportista (poimintoja noissa kuvissa) löytyy jonkin verran erittelyä toimialoittain, mutta tässä havainnot tiivistettynä kokonaisuuden osalta:

  •  Keskimäärin 54,8% tilin seuraajista avaa stoorin.
  • Heistä keskimäärin 87,5% katsoo stoorin loppuun.
  • 61% snäpeistä on videota.
  • Brändit julkaisevat keskimäärin 13 stooria per kuukausi, stoorissa keskimäärin 11 snäppiä.
  • 64% uusista seuraajista löytää brändin käyttäjänimellä.
  • 25% uusista seuraajista käyttää snapkoodia.
  • 9% tulee linkin kautta muilta alustoilta (kyse tästä)

Mitä näistä pitäisi sitten ajatella? Muutama pointti tulee heti mieleen:

1) Löydettävyys Snäpissä on edelleen hankalahkoa, siihen pitää satsata eri tavoilla, jos puskaradio ei riitä (tärkeä kysymys tietysti myös, miksi ei riitä – onko konsepti kunnossa).
2) Loppuunkatseluasteen seuraaminen on tärkeää, koska se kertoo suoraan kiinnostavuudesta.
3) Kun saat itsellesi tavalla tai toisella houkuteltua seuraajia, heistä yli puolet oikeasti katsoo sisältöjäsi, mikä on minusta aika paljon.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Kuusi vuotta on kulunut, eikä videonäyttö ei ole edelleenkään sama kaikkialla

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-02-25-kohteessa-11-49-26

Lisäys 10.2.2023: Julkaisin tämän blogikirjoituksen helmikuussa 2017. Mikä on kuudessa vuodessa muuttunut? Tämä tuli mieleen, kun media- ja markkinointialaa seuraava Digiday-julkaisu käsitteli 9. helmikuuta 2023 uutiskirjeessään aihetta otsikolla ”Mikä lasketaan videonäytöksi? Se riippuu”.

TLDR: Mikään ei somealustojen näkökulmasta ole kuudessa vuodessa muuttunut.

Se on muuttunut, että perinteiset mediatoimijat ovat kehittäneet mainonnan mittaamista yhteismitallisemmaksi eli vertailtavavammaksi sekä Suomessa että maailmalla. Lisäksi perinteisen television mittaamiselle on kovaa muutospainetta, kun vuosikaudet käytössä ollut keskikatsojamäärä eli keskimääräinen katsojamäärä per minuutti on muuttunut suoratoiston ja somen aikakaudella mainostajille vähämerkityksisemmäksi mittariksi.

– Videonäytölle on niin monta määritelmää. Youtubessa se lasketaan 30 sekunnin kohdalta, Facebookissa kolmen sekunnin ja Tiktokissa saman tien, kun joku näkee videon, toteaa amerikkalaisen mainostoimiston johtaja uutiskirjeessä.

Käytännössä siis esimerkiksi 100 miljoonaa videonäyttöä Tiktokissa voi tarkoittaa sitä, että suurin osa siitä on ollut muutaman millisekunnin katselua ja sitten sisältö on ohitettu. Tätä emme tiedä, koska Tiktok ei avaa yksityiskohtia.

Mainostajien vinkkelistä ongelmana on juuri läpinäkyvyyden puute.

– Tuleeko katselua keskimäärin viisi sekuntia vai kaksi sekuntia? Miten mainoksen näyttöhintaa pitäisi tarkastella? miettii toinen mainostoimistopomo uutiskirjeessä.

– Nyt kun lineaarisen television mittaaminenkin on muuttumassa, mikä oikeastaan on videonäytön määritelmä nyt? hän sanoo.

ALKUPERÄINEN BLOGIKIRJOITUS, JULKAISTU HELMIKUUSSA 2017:

”No, paljonko sitä sun videota oikein katottiin?” Simppeli kysymys, simppeli vastaus? Ei välttämättä.

Avaan tässä, miten videon katselua eri alustoilla mitataan – aihe, josta aika ajoin ymmärrettävästi kiistellään.

FACEBOOK

videonäyttö = videolle kertyy näyttökerta, kun sitä katsotaan vähintään 3 sekuntia

SNAPCHAT

videonäyttö = videolle kertyy katselukerta heti, kun sitä aletaan katsoa

INSTAGRAM

videonäyttö = videolle kertyy näyttökerta, kun sitä katsotaan vähintään 3 sekuntia (storyissä heti)

TWITTER

videonäyttö = videolle kertyy näyttökerta, kun sitä katsotaan vähintään 3 sekuntia

YOUTUBE

videonäyttö = Aina toisinaan törmää väitteeseen, että videonäyttö laskettaisiin noin 30 sekunnista eteenpäin. Tällaista virallista tietoa ei ole olemassa, eikä oikeaa kaavaa kerrota. Jos aihe kiinnostaa, tuolta lisää.

 OMAT VIDEOALUSTAT

Kaupallisten toimijoiden omilla videoalustoilla on eroja siinä, mistä kohtaa videon näyttökerta lasketaan – tai videostartti, kuten alalla sanotaan. Näitä tietoja mediatalot eivät ole juuri kertoneet ulospäin.

Normaali