Perustatko onnistumisen mittaamisen somessa vain videoidesi käynnistysmääriin? Saatat myydä valhetta, ainakin jos on uskominen Suomessa piipahtanutta amerikkalaisen Jumpwire Median kanadalaista perustajaa Gavin McGarryä, joka on ollut tekemässä sosiaalisen median strategioita Sonyn, Coca-Colan ja BBC:n kaltaisille jäteille.
Jopa kolme neljäsosaa Youtuben ja Facebookin ilmoittamista videoiden käynnistyksistä voi olla epäaitoja, McGarry arvioi esityksessään Foom Pro -tapahtumassa Helsingin Korjaamolla perjantaina.
– Tämä on mielestäni isoin ongelma juuri nyt. Jotkut sanovat että luku on 50%, mutta pelkään että se on suurempi. Tästä syystä sanomme asiakkaillemme, että tehkää liveä, koska tiedämme, että siellä on oikeita ihmisiä, McGarry sanoo.
Omana huomiona: Jos käynnistysmäärät ovat feikkejä, niin silloin myös FB:n ja Youtuben ilmoittamissa videoissa käytetyn ajan luvuissa voi olla ilmaa, siis ei-todellista katselua.
Feikkiys tarkoittaa, että käynnistykset eivät tule oikealta ihmiseltä.
Käynnistyksiä aidompana mittarina McGarry pitää sitoutumista eli engagementia, mutta toteaa heti perään senkin mittarin olevan “rikki”.
– Engagement on yksi iso sotku. Sitä voidaan manipuloida ihan miten halutaan. Facebookin data on yhtä isoa sotkua, ja saamme sieltä tietoa koko ajan vähemmän.
– Kaikista tärkein asia somessa on, miten mittaat onnistumistasi. On sokeeraavaa, miten isoillakaan firmoilla ei ole siitä välttämättä hajuakaan.
Hänen mielestään sitouttamisesta syntyy valheellinen kuva, jos seuraa kokonaislukuna esimerkiksi vain jakoja, kommentteja ja reaktioita. Sitouttamista ovat myös konversiot eli linkkien klikkaukset, joiden huomioimisen tärkeyttä McGarry korostaa. Tärkeintä on hänen mielestään kuitenkin huomioida “dwell time” eli kokonaisvaltaisesti palvelussa kulutettu aika – siis paljonko ajastaan kukin palvelulle antaa. Instagramin toimitusjohtaja vahvisti hiljattain, että piakkoin Instagramin käyttäjät pääsevät itse näkemään, miten pitkään se palvelussa aikaansa kuluttavat, mihin sisältyy kaikki käyttäytyminen pelkästä fiidin skrollaamisesta lähtien. Juuri kaikesta tästä kokonaisvalteisesta käyttäytymisestä dwell timessa on kyse, ja se tieto Instagraminkin omistavalla Facebookilla on olemassa.
– Me tiedämme sen, koska saimme Facebookilta kerran tätä dataa vahingossa, McGarry naureskeli.
McGarrylla on ainakin puheidensa perusteella tiiviit yhteydet somejättien sisäpiiriin. Ehkä huolestuttavin arvio liittyy siihen mitä julkisuudessa on arvuuteltu aiemminkin: Facebookin algoritmi ei ole ihmisten käsissä lainkaan.
– Ihmiset Facebookin sisältä ovat kertoneet minulle, että siihen liittyy hyvin vähän ihmisten tekemistä, keinoäly tekee niin paljon. Yritämme Jumpwire Mediassa rakentaa parhaillaan keinoälyä hyödyntävää alustaa, joka matkii FB:tä, Instagramia ja Twitteriä, minkä jälkeen laitamme sinne sisältöjä jotta voimme tutkia, miten keinoäly näitä sisältöjä tulkitsee, McGarry kertoi.
Taistelu ihmisten kuluttamasta ajasta on kivenkovaa. Hyvä sitouttaminen somessa tuo McGarryn mukaan liikennettä myös omiin palveluihin (toki luvut ovat hänen edustamassaan englanninkielisessä maailmassa eri kaliiperia kuin Suomen kokoisessa minimarkkinassa). McGarry on erityisesti niin kutsutun yhteisömanageroinnin puolestapuhuja.
– Lähtökohta on, että kaikille vastataan. On monia isojakin yrityksiä, jotka eivät vastaa kysymyksiin somessa mitenkään. Moni ei tiedä tätä, mutta PewDiePiella (yksi maailman tunnetuimmista tubettajista) oli tapana vastata jopa 5000:een kommenttiin päivässä. Sillä tavalla hänestä tuli niin suuri kuin tuli. Ihmiset tykkäsivät siitä, että hän vastasi kaikille.
McGarry edustaa ajatusmaailmaa, jossa brändin pitää toimia natiivisti “kaikkialla” somessa.
– Eikä kyse ole enää vain somesta, vaan ihan kaikesta. Olemme siirtymässä yleisöpohjaisesta taloudesta (audience economy) fanipohjaiseen talouteen (fan economy). Fanipohjainen talous tarkoittaa, ihmiset suhtautuvat johonkin asiaan intohimoisesti ja haluavat kuulla siitä lisää.
Tässä vielä tiiviisti McGarryn esille nostamia muita keskeisiä huomioita:
– Usein puhutaan siitä että pitää olla enemmän videota, eikä teksti(muotoinen sisältö) ole niin tärkeää. Se on täyttä valhetta, älkää uskoko sitä. Myös teksti kiinnostaa, ja myös nuoria.
– Brändeillä pitää olla somessa persoonia, koska persoonat toimivat somessa.
– Pinterestillä on juuri nyt Amerikassa valtavasti kasvupotentiaalia nuorissa. Toinen kasvava on Instagram.
– Snapchat on “yksi iso sotku”. Pinterest on Amerikassa jo suurempi kuin Snapchat.
– Videorintamalle tulee sota. Amerikassa kaikki ovat “helvetin peloissaan”, mitä Amazon tulee tekemään.
– Sähköposti on edelleen tehokas keino tavoittaa yleisöjä.
– Facebookin uutisvirta on myyty. Watch on uusi uutisvirta.
– Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta uskon että se on lohkoketjuteknologiassa, mikromaksuissa ja sisällön autentikoinnissa.
– Facebookissa kannattaa tehdä mikrobuustausta sisällöille (buustaus=näkyvyyden ostoa rahalla), mikä tarkoittaa, että et laita heti 50:tä dollaria, vaan 5 tai 10 dollaria ja jos se lähtee leviämään hyvin, sitten voit laittaa lisää rahaa. Miksi? Siksi, että kaikki ei aina vedä ja raha voi mennä hukkaan. Hyödynnämme tätä tapaa juuri nyt tehokkaasti.
– Ette usko, miten moni iso asiakkaamme on ollut Instagramissa yksityisprofiililla. Siis: vaihda yritysprofiiliin.
– Opasta ihmisiä seuraamaan sivua eri someissa. On tehokasta (esim. että näin nostat FB-sivun fiidissäsi aina kärkeen).
– Someja tulee ja menee. VERO on kuollut, se kuoli kuten Ello aikoinaan. Musicallyyn suhtaudun skeptisesti tällä hetkellä, koska se ostettiin, mikä joskus tarkoittaa sitä, että ne tuhoutuvat.
– Buzzfeedillä jengi puhuu jo siitä, että ei mennä some edellä vaan tavara edellä: Ruokabrändi Tastyn yhteydessä myytäviä 149 dollarin hotpot-kattiloita myydään ihan törkeästi.
– Binge watching on iso juttu, jota tutkimme paljon tällä hetkellä. Miksi ihmiset katsovat jotakin niin paljon, kun he kiinnostuvat siitä? On tärkeää ymmärtää, miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät.
Numeroiden takaa 