Ennakointia tekevän suomalaisyrityksen Futures Platformin päivittyvä ja näppärästi klikkailtava ”koronatutka” näyttää tältä. Sisimmällä kehällä on alkusokkiin liittyviä tulevaisuudentutkijoiden havaintoja ja arvioita, toisella kehällä toipumiseen liittyviä havaintoja ja arvioita, kolmannella kehällä havaintoja ja arvioita maailmasta koronan jälkeen. Yhtiö on tarjonnut kartan kenen tahansa käyttöön veloituksetta. Vihreä väri edustaa voimistuvaa ilmiötä, sininen heikkenevää, harmaa heikkoa signaalia ja punainen niin kutsuttua villiä korttia.

Kun ihmisten arvot ja asenteet muuttuvat, muuttuu myös osto- ja kulutuskäyttäytyminen. Monet väittävät, että koronan jälkeen muutos on totaalinen.

Vai onko?

Marketing Week -julkaisun kolumnistin Mark Ritsonin kommentti ravistelee: ”Arvioihin siitä, mikä [kuluttamisessa] muuttuu perinpohjaisesti koronan jälkeen, vaikuttavat suuresti arvioiden tekijöiden värittyneet [tai puolueelliset, biased] näkemykset – todellisuudessa palaamme pitkälti entiseen.”

No, Ritson on vain yksi kolumnisti, London Business Schoolissa ja MIT:ssä opettanut markkinoinnin ammattilainen.

Mutta on hänellä pointti: toimialalla X on toki yleensä intressissään korostaa omissa ennakoinneissaan juuri sille suotuisia asioita.

Ritsonista huolimatta on syytä tarkastella, millaisia arvioita ihmisten osto- ja kulutuskäyttäytymisen muuttumisesta on esitetty. Joskus vuosien päästä voi sitten todeta, menikö oikein vai väärin.

Rahankäyttö

Toisin kuin ehkä voisi kuvitella, iso joukko suomalaisia on kriisin aikana alkanut säästää esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin. Säästämistrendin vahvistumista tulevaisuudessa tukee markkinointialalla toimivan Hasanin tuore The Next New -raportti, joka pohjautuu osittain väestöedustavaan kyselytutkimukseen.

Toisaalta, jos tulevaisuudessa edessä on suurtyöttömyyttä, se tarkoittaa luonnollisesti myös suurta joukkoa ihmisiä, joiden ei ole mahdollista säästää suuria summia.

Verkkokauppojen kysyntä on kriisissä noussut huimasti, mutta mitä tapahtuu sitten, kun sosiaalisia tilanteita kipeästi kaivanneet ihmiset pääsevät taas takaisin kivijalkoihin? Digital Commerce 360 -sivuston mukaan korona antaa verkkokaupalle piristysruiskeen pitkäksi aikaa, mutta samalla se tuo uusia riskejä, kuten sen, että isot toimijat voivat jyrätä pienemmät, tai kuluttajien ostovoima heikkenee taantuman tullessa.

Lähteitä: Euroclear, Hasan/Cision, DigitalCommerce360.

Syöminen

Lähi- ja paikallisen ruuan suosion voi olettaa kasvavan. Eksoottisten ruoka-ainesten kysyntä heikkenee. Ulkona syömisen tavat varmasti muuttuvat, mutta ulkona syöminen tuskin loppuu. Noutoruokailun suosion voi olettaa ainakin hieman laantuvan lockdownien höllennyttyä.

Näin siis kehittyneissä maissa – esimerkiksi monissa Afrikan maissa ruokapulan ennakoivan aiheuttavan nälänhätää.

Lähteitä: Time, Forbes, Guardian.

Mediankulutus

Digiloikka vauhdittuu. Konkreettinen esimerkki: miestenlehti Playboy ilmoitti aivan kriisin alussa jättävänsä printin kokonaan ja siirtyvänsä vain digiin. Lehti oli suunnitellut siirtymää jo aiemmin, mutta korona ratkaisi asian.

Yleisöjen liikkeet menevät kärjistäen näin: akuuteimman kriisin aikana median murroksen tähänastinen suunta on ottanut ikään kuin kaksi askelta taakse, kun ihmiset menevät palveluiden luo varmennetun tiedon, viihteenkin, perässä, sen sijaan, että median tarvitsisi mennä ihmisten luo. Itse uskon, että tässä asiassa on pian edessä paluu ns. entiseen, kun medioiden yleisömäärät normalisoituvat koronarajoitusten höllentymisen vanavedessä. Ehkä jopa striimauspalveluidenkin. Alkuvuonna tuottonsa tuplannut Netflix huomautti jo, ettei usko loppuvuoden tuovan yhtä paljon uusia tilaajia.

Kriisi on myös tilaisuus muuttaa käsitystä journalismista. Kirjoitukseni toivon merkityksestä löydät täältä. Veikkaan, että tässäkään asiassa ei lopulta kovin paljon muutu.

Mikä muuttunee kiihtyvän digiloikan myötä on se, että aiemmin harvemmin digipalveluita käyttäneet ovat nyt tottuneempia niihin ja näin ollen myös monille yrityksille potentiaalisempia asiakkaita digissä.

Matkailu

Etelän lomien osteluun voi perustellusti povata pysyvämpiä muutoksia, mutta voiko rokote normalisoida tilannetta lopulta myös tältä osin? Microsoftin perustaja, koronahyväntekijänä profiloitunut Bill Gates arvioi hiljattain, että on ”joitakin asioita”, jotka eivät koskaan palaa normaaliin, ja yksi niistä on liikematkustaminen: ”Sitä tulee kyllä jatkossakin olemaan, mutta vähemmän kuin ennen.”