Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin nuoret kuluttavat uutisia – tuore Reuters-raportti listaa, miten perinteisen median on muututtava

Näyttökuva 2019-9-3 kello 22.15.09

Reuters-instituutin raportti alle 35-vuotiaiden uutiskulutuksesta julkaistiin maanantaina 2. syyskuuta. 

Raportissa esitetään viisi strategista suuntaa sekä kolme keinoa, jotka mediatalojen on otettava huomioon tavoitellessaan nuoria yleisöjä. Käyn ne lyhyesti läpi tässä kirjoituksessa.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin 58-sivuisen raportin pääviesti ei ole erityisen yllättävä: sen mukaan nuoret – tässä alle 35-v. – etsiytyvät yhä harvemmin uutisten ääreen mediatalojen verkkosivuille tai sovelluksiin. He viettävät pääosin aikaansa muualla verkossa tai somessa. Tämä ei tarkoita, etteivätkö nuoret olisi kiinnostuneet uutisista. Heille ei kuitenkaan riitä uutisen yhteiskunnallinen arvo, vaan henkilökohtainen arvo korostuu, raportissa todetaan. Siis kosketuspinta omaan elämään. Tätä mediatalot eivät voi raportin mukaan jättää huomiotta, mikä tarkoittaa myös uutisen määritelmän uudelleen miettimistä:

”Perinteinen uutismedia pitää uutisena sitä, minkä sinun pitäisi tietää. Nuoret yleisöt pitävät uutisena sitä, mikä sinun pitäisi tietää (tiettyyn pisteeseen asti), mutta myös, mikä on hyödyllistä tietää, mikä on kiinnostavaa tietää, ja mikä on hauska tietää.”

Raportti korostaa, että yhtä patenttiratkaisua nuorten tavoittamiseksi uutisilla ei ole, koska heissä on erilaisten ihmisten kirjo siinä missä muissakin, mutta esittää silti kolme tapaa, joilla perinteisen median on muututtava nuoria tavoittaakseen: 

  1. Käyttäjäkokemuksen tulisi olla yhtä vaivaton kuin Facebookilla ja Netflixillä. Tiedon löytäminen ei saa olla hankalaa. Myös oikea äänensävy on tärkeää.
  2. Uutistoimijoiden on kyettävä tekemään jutut niin, että ne vastaavat nuorten odotuksiin, ja niiden on osuttava hetkiin, jolloin nuoret ovat alttiita vastaanottamaan uutisia. Tämä tarkoittaa mm. uusien esitystapojen kokeilua somessa ja näiden kokemusten tuomista omille alustoille ennen kaikkea mobiiliin ympäristöön.
  3. Uutisjuttujen tekotapaa saattaa täytyä muuttaa merkittävästi. Pelkkä negatiivisuus ahdistaa: nuoret eivät halua sulkea silmäänsä vakavilta tai vaikeilta aiheilta, mutta kaipaavat rinnalle toiveikkuutta ja polkuja kohti ratkaisuja: mitä juuri he voivat tehdä asialle. Aitous, reiluus, monimuotoisuus ja syrjimättömyys ovat keskeisiä arvoja.

Raportti listaa myös viisi strategista suuntaa, joiden ympärille nuorten tavoittamista voi pyrkiä rakentamaan. Nämä ovat osin päällekkäisiä edellä mainittujen kanssa. Raportti sisältää esimerkkejä eri medioista.

  1. Vaivaton käyttäjäkokemus
  2. Kolmansien osapuolien alustat
  3.  Tapakäytön rakentaminen
  4.  Henkilökohtainen merkitys
  5.  Näkökulma (tässä: näkökulmien moninaisuus – osa tutkimukseen haastateltavista katsoi, että mediat edustavat vain tiettyä ajattelutapaa)
Normaali

5 kommenttia artikkeliin ”Näin nuoret kuluttavat uutisia – tuore Reuters-raportti listaa, miten perinteisen median on muututtava

  1. Tuomo Björksten sanoo:

    Uskotko tapakäytön rakentamisen olevan mahdollista nuorissa kohderyhmissä ja onko se 2020-luvulla välttämätöntä hyvän asiakassuhteen luomiseksi?

    Tykkää

    • Tää kohta muakin tässä yllätti, mutta riippuu mitä sillä tarkoitetaan. 1krt/vuodessa käynnistä 2krt/vuosi?😀Ajattelisin tätä sen kautta, että vahva suhde brändiin voidaan luoda esim somessa, ja sitten kun suhde on syntynyt, tavoitella jotain muuta omalla alustalla. Mutta kysymykseesi: noin filosofisesti en usko että tapakäyttö yleistyy, koska maailma pirstaloituu koko ajan pienemmiksi palasiksi ja ihmisten aika ei riitä kaikkeen.

      Tykkää

      • Tuomo Björksten sanoo:

        Jep! Jos ajatellaan vaikkapa sellaista viihdejättiä kuin Netflix, tapakäyttöä on nuorilla jonkin verran, toisilla aika paljonkin. Samaan aikaan suhde palveluun voi mennä poikki/tauolle heti, kun sieltä ei löydy enää mitään kiinnostavaa.

        Tykkää

      • Juu! Ja sitten tätä yhtälöä hankaloittaa se, että nimenomaan uutisilla pitäis synnyttää tapakäyttöä. Jos ei olla valmiita hyväksymään ajatusta, että nuorille uutinen on muukin kuin ”kova uutinen”, niin vielä vaikeammaksi menee.

        Tykkää

  2. J.Lempinen sanoo:

    Ja voihan toki olla niin, että tapakäyttöä tärkeämpi on se, että ihmiset tietävät/muistavat/tuntevat niin, että valitussa/avatussa palvelussa on ”kuitenkin aina jotain minulle”. Tämä tunne-liima sitten generoi tuota toistuvaa, tavaksi kutsuttavaa käyttöä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s