Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Pähkinänkuoressa 14+ kpl trendipakettia vuodelle 2023 – tällaisia muutoksia mediaan ennakoidaan

Kuten kuvasta näkyy, suosittu (ja vähän kritisoitukin) ChatGPT-tekoälymoottori ei osaa ennakoida tulevaa, joten se on ainakin toistaiseksi ihmisten tehtävä homma.

Poimin tähän kirjoitukseen joko mediaan suoraan keskittyviä tai toimialaa jotenkin sivuavia trendikatsauksia, joissa tähyillään vuoteen 2023. Teen osan kohdalla sekä talousaiheisen poiminnan että muun poiminnan, koska talouden vaikeat ajat ovat kaikkea läpileikkaava teema ensi vuonna, myös mediassa.

On huomioitavaa, että joidenkin raporttien tekijöiden intressissä on esittää tietyntyyppinen näkökulma: jos taho esimerkiksi myy asiakastutkimus- tai metaversepalveluja, ne näkökulmat tuppaavat korostumaan. Päivitän listaa sitä mukaa, kun kiinnostavia raportteja julkaistaan.

Vuoden 2023 trendiraportteja toimialoittain löytyy muuten kymmenittäin tästä julkisesta drive-kansiosta, johon aasialaiset ja eurooppalaiset strategit niitä päivittävät (lähde: Linkedin-tuttavani).

1. Reuters-instituutin Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2023

Odotin tätä itse eniten. Uutismediapainotteinen raportti julkaistiin 9.1.2023, ja tein siitä oman blogikirjoituksensa, joka löytyy täältä.

2. Aasian ja Tyynenmeren alueen liikkuvan kuvan tarjoajien etujärjestön Asia Video Industry Associationin (AVIA) The Asia Video Industry Report 2023

90-sivuinen paketti sisältää maakohtaisen erittelyn esimerkiksi sääntelystä, verkkopiratismin ja mainosmarkkinan tilanteesta. Itse yllätyin mm. siitä, että Intiassa videomarkkinan sääntely on kehittynyt niin paljon muutaman viime vuoden aikana. Sääntelyn piirissä on uutisista, fiktiosta, reality-tv:stä ja mainonnasta lähtien kaikki. Sääntely tarkoittaa mm. yhdessä sovittuja eettisiä pelisääntöjä. Yllätyin myös siitä, että monessa Aasian ja Tyynenmeren maassa perinteinen maksutelevisio on vielä voimissaan, kun Yhdysvalloissa kaapeli-tv:stä irrottautuminen on jo ilmiö.

Striimausmarkkina kasvaa. Vuoden 2022 lopussa television katselu verkossa ohitti lineaarisen television katselun Aasian ja Tyynenmeren maissa. Katseluun käytetyssä ajassa Intia johtaa Kiinaa (kuvat).

3. Kiinan suurimman (omien sanojensa mukaan, en kyennyt tarkistamaan) vaikuttajaverkoston PJDarenin raportti ”The State of the Influencers – China 2023”

PJDarenin mukaan Kiinassa oli syyskuun 2021 ja lokakuun 2022 välisenä aikana yli 10 miljoonaa sosiaalisen median tiliä, joilla on yli 10000 seuraajaa. Kiinalaiset somevaikuttajat julkaisevat keskimäärin 38 miljoonaa postausta joka päivä.

PJDaren ennakoi yli sadalle Kiinassa toimivalle brändille tekemänsä kyselyn pohjalta, että haastavista talousnäkymistä huolimatta satsaukset vaikuttajiin lisääntyvät vuonna 2023. Puolet kyselyyn vastanneista tahoista esimerkiksi kertoi, että niiden edustamien organisaatioiden vaikuttajamarkkinoinnista vastaavia tiimejä ollaan kasvattamassa. Brändien kaksi tärkeintä tavoitetta vaikuttajamarkkinoinnissa ovat uusien vaikuttajien hyödyntäminen sekä vaikuttajamarkkinoinnin aiempaa tehokkaampi mittaaminen.

Raportti ei luonnollisestikaan ota kantaa kiinalaisen vaikuttajamarkkinan hämäriin puoliin, kuten siihen, että hallintoa kritisoineita vaikuttajia on hiljennetty tai ihmiset ovat jopa kadonneet jäljettömiin.

4. Suomen Lehdistö 12/2022: 6 uutismedian parissa työskentelevää kertoo, mitkä trendit vaikuttavat alaan vuonna 2023

Panu Karhunen, toimituspäällikkö, Ilta-Sanomat:

”Monimediallisuus vahvistuu. Lehtitalot ovat tehneet sitä jo toistakymmentä vuotta, mutta nyt erilaisia kerrontamuotoja, kuten videoita ja ääntä, osataan hyödyntää yhä taitavammin ja valita sellainen, joka hyödyttää niin tarinaa kuin kuluttajaa. Lisäksi sosiaalisen median ilmaisutavat uivat perinteisempään mediaan muun muassa sen takia, että mediatalot haluavat lisää nuorta yleisöä. Vaikka nuoret kuluttavatkin muita enemmän podcasteja ja videoita, myös teksti pitää heidän keskuudessaan pintansa.”

Johanna Vehkoo, Treen yo:n journalistiikan työelämäprofessori:

”Uutisvälineiden ja journalismin suhde sosiaaliseen mediaan pitää määritellä uudestaan. Twitterissä ja Facebookissa (nyk. Meta) on mieletön syöksylasku käynnissä. – – – ”Jos Twitter oikeasti menee alta, eikä sen tilalle löydy korvaavaa välinettä, joka täyttää samoja tehtäviä, se tarkoittaa toimittajille kriisiä.”

Eero Hyvönen, Julkisen sanan neuvoston pj:

Kaupallinen media etsii jatkossaakin uusia ansaintamalleja, jolloin syntyy uudenmallisia ratkaisuja. Samnalla myös meille JSN:ään tulee kanteluita siitä, miten hyvin yleisö pystyy erottamaan maksetun ja journalistisen sisällön toisistaan. – – – Sponsoroitu journalismi täytyy erottaa muusta kaupallisesta sisällöstä itsesääntelyssä. Isossa-Britanniassa digitaaliseen mediaan keskittynyt medianeuvosto on uudistanut säännöksiään näin. Ison-Britannian määritelmässä sponsoroidussa sisällössä rahoittajalla ei ole samalla tavalla määräysvaltaa sisältöön kuin mainonnassa.”

Anniina Makkonen, sisältöpäällikkö, Etelä-Suomen Media:

”Enemmän kirjoa siihen, ketkä tekevät mediaa ja keiden näkökulmasta asiaa katsotaan. – — – Perinteiselle medialle tulee kritiikkiä siitä, ettemme huomioi kaikkia ja että näkökulmamme ovat vanhanaikaisia. Sellaiseen huutoon tulee vastata tekemällä asioita paremmin.”

Santtu Elsinen, Chief Digital Officer, Alma Media:

”Sääntelyllä on merkittäviä vaikutuksia uutismedian tulonmuodostukseen, jossa mainonta näyttelee merkittävää roolia. Mainonnan kohdentaminen on hankaloitunut jo nyt, ja todennäköisesti se hankaloituu vielä merkittävästi enemmän.”

Adile Sevimli, Ylioppilaslehden päätoimittaja:

”Journalismin trendi voisi olla sen kunnianpalautus nuorten näkökulmasta. Sanon tämän toivoen, että kyseessä on itseään toteuttava ennustus. Professorit ja muut vanhemmat toimittajat ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan haukkuneet meille journalismia alana ja sanoneet, että se on nähnyt parhaat päivänsä. – – – Tästä huolimatta nuoret janoavat alalle. Ottakaa heidät mukaan.”

5. Kantarin Media Trends and Predictions for 2023 (julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Kantarin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa tekemän kyselyn mukaan kotitalouksissa on selvästi nähtävissä, että osa tinkii suoratoistotilauksistaan jossain vaiheessa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa 22% uskoo vähentävänsä suoratoistotilaustensa määrää seuraavan puolen vuoden aikana. Toisaalta näiden palveluiden merkitys voi korostua, kun esimerkiksi ulkona syömisestä tingitään ja ollaan enemmän kotona.

Muut poiminnat: Suoratoistopalvelujen kehitys mainoksilla halpuutettuun suuntaan on aiempaa enemmän tervetullutta, mihin vaikuttaa myös taloustilanne. Kaikissa edellä mainituissa maissa mainosten katselemista halvemman tilauksen takia pidettiin siedettävämpänä nyt kuin alkuvuodesta. Mainosmaailmassa vastuullisuuteen tavalla tai toisella liittyvien kampanjoiden osuuden ennakoidaan edelleen kasvavan.

6. Metan 2023 Instagram Trends Report (julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Talouden kovat ajat iskevät myös nuoriin. Z-sukupolvi aikoo säästää hankkimalla yhä useammat vaatteensa käytettynä kirpputoreilta tai muualta (taustalla Yhdysvalloissa teetetty kyselytutkimus). Jos rahaa on, sitä käytetään asioihin, joihin aidosti uskotaan: tämä on aktivistisukupolvi. Sosiaalinen media nähdään myös tärkeänä väylänä ansaita rahaa. Huomattavan moni amerikkalainen teini-ikäinen ilmoittaa haluavansa ensi vuonna kehittää taloustaitojaan.

Muut poiminnat: Vaikuttajilta Z-sukupolvi odottaa uusiin kanaviin jalkautumista: yli 40% haluaa kuunnella suosikkivaikuttajansa podcastia. Metaverselta Z-sukupolvi odottaa yksilöllisyyden ilmaisemista uusilla tavoilla. 67% amerikkalaisnuorista on sitä mieltä, että avatarien pitäisi heijastella nykyistä monipuolisemmin ihmisten vaatetusta tai ihotyyppiä.

7. Tiktokin 2023 Trend Report (julkaistu joulukuussa 2022)

Talous- ja muu poiminta: Tiktokin sisältöjen samaistuttavuudesta kertoo, että 92% heistä, jotka kokevat sisältöjen saaneen heidät toimimaan alustan ulkopuolella (kuten menemään verkkokauppaan ostamaan jotakin, tai jonkin ruokareseptin kokeileminen), pitivät sisällön aiheuttamaa positiivista tunnetta tärkeimpänä syynä toimimiseen. Vuonna 2023 tämänkaltainen vaikuttavuus syvenee, kun ihmisten tekemät sisällöt heijastelevat maailmaa, jossa jyllää inflaatio ja ilmastokriisi. Kaiken keskellä halutaan etsiä menestystä ja onnellisuuden hetkiä.

8. Meltwaterin 2023 Marketing Trends Guide (julkaistu marraskuussa 2022)

Muu poiminta: Lyhytvideo voi olla jo termi, jonka kuuleminen kyllästyttää markkinoijia, mutta se täytyy vain kestää, koska lyhytvideotrendi on tullut jäädäkseen. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Yleisimpiä yhteisiä nimittäjiä ovat nopeat leikkaukset, erilaiset leikkaustekniset kikat, nokkeluus, tekstittäminen, audion oivaltava hyödyntäminen ja tietysti kerronnan kannalta se, että pitkin videota löytyy koukkuja, jotka pitävät otteessaan.

9. Mainonta-, markkinointi- ja suhdetoimintatoimisto Ogilvyn Influencer Trends 2023 (julkaistu joulukuussa 2022)

Talous- ja muu poiminta: Koronan tuomat lockdownit ja etätyö yhdistettynä poliittisiin ja muihin kriiseihin ja epävarmuuteen ovat aiheuttaneet valtavan sosiaalisen murroksen, mikä on muuttanut yleisöjen käsitystä siitä, mitä on yhteisö ja yhteisöllisyys. Aiemmin (tässä raportissa) on puhuttu hyperpaikallisten vaikuttajien noususta, mutta nyt rinnalle on erityisesti Tiktokin ja Instagram Reelsin vetämänä nousemasssa hyperrelevantti sisältö. Käytännössä yhdistäviä tekijöitä etsitään paitsi sijainnin myös hyvin kapeankin kiinnostusalueen pohjalta.

10. Dentsun Ten Trends for 2023 (julkaistu marraskuussa 2022)

Talouspoiminta: Vaikka talous hidastuu, se ei tarkoita, että kuluttajien käyttäytyminen ei jatkaisi muuttumistaan kovaa vauhtia. Tästä kertoo esimerkiksi se, että sisältöjä tuottavat alustat avaavat omia verkkokauppojaan ja myös päin vastoin. Kaikki yrittävät löytää uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa yleisöjensä kanssa sekä ansaita rahaa. Kun ajat kovenevat, tämä kilpailu kovenee.

Muu poiminta: Pelaamisesta tulee vielä enemmän valtavirtaa. Sivustot ja sovellukset, joissa ei ole aiemmin ollut mahdollista pelata, kehittyvät siihen suuntaan.

11. Mediatoimistoverkosto Wavemakerin Culture, Media, People and Tech 2023 (julkaistu marraskuussa 2022)

Muu poiminta: ”’Metaversea ei ole vielä olemassa’, mutta virtuaalisten pelimaailmojen hyödyntäminen yleistyy oikeasti jo vuonna 2023 esimerkiksi musiikki- ja muotiteollisuudessa. Pelikulttuurin merkitystä on aliarvioitu.”

12. Konsulttiyhtiö Activaten Technology and Media Outlook 2023 (julkaistu lokakuussa 2022)

Muu poiminta: Verkkokaupankäynti jatkaa kasvuaan. Jopa sellaiset korkean hintaluokan tuotteet kuten jalokivet, autot ja huonekalut löytyvät yhä useammin myös verkkokaupoista. Kasvua siivittävät myös käytetyn tavaran verkkomyynti sekä liveshoppailu, jossa ostetaan esimerkiksi jonkin vaikuttajan esittelemiä tuotteita.

Liikkuva kuva: Tiktok jatkaa disruptiivisimpana muutosvoimana, mutta ei vain videoalustana, vaan myös hakukoneena, viestisovelluksena ja verkkokauppapaikkana.

13. Deloitten Tech Trends 2023 (julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Tässä hyvin teknologiapainotteisessa raportissa yleinen talouden tila ei näy lainkaan.

Muu poiminta: Metaversen ilmenemismuodoista tulee konkreettisempia, keskustelevampia ja paremmin toimivia virtuaalisia käyttöliittymiä. Näin niistä syntyy yrityksille strategisia työkaluja.

Tämä kuva toi mielestäni hyvin pitkän aikavälin perspektiiviä:

14. Nieman Labin Predictions for Journalism for 2023

(Nämä eivät perinteisesti perustu niinkään dataan, vaan ovat kokoelma yksittäisten media-alan asiantuntijoiden toiveita tai näkemyksiä median suunnasta. Julkaistu joulukuussa 2022)

Talouspoiminta: Uutistoimituksista tulee taantuman vuoksi ketterämpiä. On keskityttävä oikeasti tärkeimpiin asioihin. Se tarkoittaa myös paluuta perusasioihin, kirjoittaa Snighda Sur, joka on amerikkalaisen Juggernaut Median perustaja. Kun tilaajapohjainen markkina kuumenee, medioiden tuotekehityksen on oltava luovempaa, toteaa puolestaan media-analyytikko Esther Kezia Thorpe.

Muu poiminta: Toimittajat menevät maailman nopeiten kasvavaan someen Tiktokiin yhä useammin omilla profiileillaan ja toimivat siellä vuorovaikutuksessa yleisöjensä tai edustamansa median yleisöjen kanssa. Näin uskoo mediayhtiö Axiosin analyytikko Jaden Amos.

Uutisiin liittyen lue myös INMA:n (International News Media Association) ennakointi ”Prediction: Digital subscriptions will further grow in 2023, albeit more slowly”.

Päivitän tätä blogikirjoitusta, kun uusia mielenkiintoisia raportteja julkaistaan. Seuraa minua Linkedinissä, niin törmäät tekemiini tai jakamiini sisältöihin parhaiten.

PS. Tämäkin on lukemisen arvoinen: 5 principles to guide your media strategy for 2023 (julkaistu marraskuussa 2022).

Entä miltä maailma näyttää kokonaistalouden näkökulmasta?Economist-talouslehti tiivisti neljä isoa asiaa ensi vuodelle:

  1. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset.
  2. Inflaatiota vastaan kamppaileminen.
  3. Energiamarkkinoiden kaaos.
  4. Kiinan epäselvä ja epävarma polku pandemian jälkeen.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Pikapoiminnat Kantarin, Nieman Labin ja Comscoren 2021-ennakoinneista

Vuodenvaihde on aikaa, jolloin monenlaiset ennakoinnit tulevasta täyttävät ilmatilan. Esimerkiksi täältä löytyy niputettuna 21 erilaista, Euroopan yleisradioliiton digipomon Ezra Eemanin kokoamana. 

Poimin kolmesta lähteestä mediatoimialaa, strategiaa ja erityisesti onnistumisen mittaamista, yleisöymmärrystä, dataa ja analytiikkaa sivuavia kohtia. Lähteet ovat:

Media Trends and Predictions 2021 (tutkimusyhtiö Kantar)

Global perspectives: Digital and CTV trends to watch in 2021 (analytiikkayhtiö Comscore)

Predictions for Journalism 2021 (mediatoimialaa seuraava julkaisu Nieman Lab)

Tammikuun alussa oman ennakointinsa julkaisee Oxfordin yliopiston Reuters-instituutti, mitä itse odotan ehkä eniten ja joka on perinteisesti osunut jälkikäteen tarkastellessa aika hyvin oikeaan. Palaan Reuters-katsaukseen omassa kirjoituksessa, kunhan se julkaistaan.

Poiminta 1: Kantar

Tutkimusyhtiö Kantarin vuosiennakoinnin yleisöjä ja analytiikkaa koskevat kohdat kuulostavat ehkä itsestäänselviltä, mutta toisaalta tuntuu, että se ei poista niiden sanomisen tärkeyttä vaikean koronavuoden jälkeen.

”Mediayhtiöiden täytyy tavoittaa, sitouttaa ja pitää yleisönsä nopeasti muuttuvassa markkinassa samalla, kun aukot yleisöjen ymmärtämisessä kasvavat. Satsaaminen siihen, miten ihmiset sisältöä kuluttavat ei riitä – on keskeistä ymmärtää, millaista yleisöä ruudun takana oikein on.”

Ja:

”Median ja markkinoinnin ammattilaiset joutuvat tulemaan toimeen pienemmällä budjetilla ensi vuonna, joten ennakoimme merkittävää kasvua mediatoimialan analytiikan hyödyntämisessä ensi vuonna optimaalisten investointien aikaansaamiseksi”. [oma huomio: sinänsä odotettua, että tällaisia palveluja tarjoava yhtiö näin haluaa sanoa=)]

Poiminta 2: Nieman Lab

Nieman Lab kokoaa useiden eri henkilöiden näkemyksiä tulevasta ja julkaisee ne omina kirjoituksinaan. Tämä on ehkä suosikkini. Vox.comin yleisövuorovaikutuksen päällikkö Nisha Chittal kirjoittaa – tai pitäisikö sanoa toivoo – Nieman Labin Predictions for 2021 -koosteessa, että media-alan pitäisi lopettaa juokseminen aina tiettyjen uusien alustojen tai sisältömuotojen perässä ilman sen kummemmin mietitympää suunnitelmaa. Hän mainitsee muun muassa esimerkin, miten videoihin satsaaminen on ollut joillekin medioille katastrofi. Kaikkia munia ei kannata aina laittaa samaan koriin. Videoon, podcasteihin tai uutiskirjeisiin satsaaminen sinänsä ole vielä mikään strategia, vaan pahimmillaan päämäärätöntä höntyilyä.

Poiminta 3: Comscore

Analytiikkayhtiö Comscoren katsauksessa on kolme pääasiaa. Ensimmäiseksi, se ennakoi että älytelevisioiden kehittyminen mahdollistaa televisiomainonnan kehittymisen uudella tavalla: ”Lineaaritelevisio on muuttumassa digivälineeksi”. Toiseksi, vaatimukset kyvylle muuttaa liiketoimintaa supernopeasti – jopa viikoissa – kasvavat, minkä korona osoitti. Kolmanneksi, erilaisten media-alustojen käyttö paitsi pirstaloituu, myös eriytyy jopa alustoittain. Kärjistettynä: työt tehdään läppärillä, kännykällä rentoudutaan. Analytiikan hyödyntämisen kannalta voi olla hyödyllistä, jos laite alkaa määrittää koronan siivittämänä enemmän sitä kontekstia, jossa ihminen mediaansa käyttää.

Lisäksi vinkkaan vielä Kauppalehdestä blogin ”Mitkä ovat analytiikan kuumimmat trendit 2021?”, joka ainakin itselleni antoi uutta ajateltavaa.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tuore tutkimus on hyvä muistutus: Nuorille uutisen käsite on laajempi kuin toimittajille

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-03-01-kohteessa-18-29-38

Tutkimuksesta kertoo Harvardin yliopiston Nieman Lab -journalismijulkaisu.

Kivikautinen mantra toimituksissa on ollut, että uutisia ei tehdä toisille toimittajille, vaan yleisölle. Vaikka kaikki tietävät tämän, toisto on tarpeen, koska omaan kuplaan on kenen tahansa helppo hukkua.

Mutta mikä on uutinen? Tästä aiheesta saa aikaiseksi mehukkaita journalismidebatteja baaripöydissä. Kaivetaan poterot ja aletaan ampua: perinteiset vastaan uudistusmieliset.

Ammusten lennellessä maailma menee eteenpäin.

Tuore tutkimus, vaikkakin vain pienellä ryhmällä toteutettu, on hyvä muistutus siitä, että nykyajan amerikkalaisnuorille uutisen käsite on jotain muuta kuin toimittajille: se ei heille tarkoita ainoastaan viestinten välittämää tietoa, vaan voi olla mitä tahansa somen kautta saatua uutta tietoa. Sisältö voi olla kenen tahansa käyttäjän luomaa. Tämä ei välttämättä ole helppo ajatus sulatella sellaisellekaan toimittajalle, joka pitää itseään uudistusmielisenä.

Kaksi vaihtoehtoa: Joko valittaa tai sopeutua, tai valittaa ja sopeutua. Jos kipuilua on, se on journalismin ongelma – yleisöä tuskin kiinnostaa.

Ovatko Snapchatin uudet filtterit uutinen? Entä jos yksi kokee sen uutiseksi, mutta ei toinen? Onko se ”oikea” uutinen? Mikä on oikea uutinen? Onko viihdeuutinen oikea uutinen vai vain viihdeuutinen?

Ehkä tärkeämpää on oppia kysymään, kenelle jokin asia on uutinen ennemmin kuin onko se uutinen ylipäänsä.

Jälleen kerran: yleisöä tuskin kiinnostaa. Tutkimuksen perusteella yleinen mediankäyttötapa nuorilla aikuisilla on irrottaa sisältöä alkuperäisiltä alustoilta jakamalla sitä mm. kuvakaappauksina ja linkkeinä ystäville viestisovelluksissa. Ne ovat heille uutisia.

”Jos en näe sitä somessa, en tule kuulemaan siitä”, kuvaili eräs tutkimuksessa haastateltu 17-vuotias.

”En tietäisi paljonkaan uutisista, jos en kävisi Facebookissa. Kuten Orlandon ammuskelu, josta kuulin Facebookissa”, kertoi toinen.

Orlandon yökerhoammuskelussa kesällä 2016 kuoli 50 ihmistä.

Ehkä tärkeämpää on oppia kysymään, kenelle jokin asia on uutinen ennemmin kuin onko se uutinen ylipäänsä. Entä jos tietty kohderyhmä ei koe jotakin asiaa uutiseksi toimittajien tarkoittamassa merkityksessä, pitääkö aiheesta tehdä juttua ylipäätään?

Minusta vastaus voi olla kyllä tai ei, riippuu brändistä ja konseptista –  kunnianhimotonta olisi ainakin olla yrittämättä. Kovinta osaamistahan on kyky tehdä tylsästä kiinnostavaa! Siinä taas auttaa paras mahdollinen ymmärrys kohderyhmästä. Kohderyhmän määrittelystä lisää aiemmassa kirjoituksessani.

Normaali