Tekoälyn suhteesta journalismin tulevaisuuteen on tällä viikolla julkaistu kaksi laajaa tutkimusta, joiden pääpointit käyn lyhyesti läpi tässä kirjoituksessa.

146-sivuinen “The Next Newsroom” on Euroopan yleisradioliiton EBU:n julkaisu, jonka ovat tehneet LUT-yliopiston työelämäprofessori Atte Jääskeläinen ja mediakonsultti Maike Olij.

111-sivuinen “New Powers, New Responsibilities” puolestaan on London School of Economicsin ajatushautomon Polisin julkaisu, joka on tehty Googlen News Initiative -hankkeen rahoituksella. Sen on toimittanut LSE:n professori Charlie Beckett.

Kumpaankin on haastateltu lukuisia mediabisneksen huippuosaajia eri puolilta maailmaa konkreettisin esimerkein. Next Newsroom pitää datan ja tekoälyn laajamittaista hyödyntämistä “journalismin digitalisaation neljäntenä aaltona” verkon, mobiilin ja somen jälkeen. Tällä on vaikutusta sekä journalismin tekemiseen että sen saattamiseen asiakkaille ja näiden kautta journalismin arvolle yhteiskunnassa. New Powers, New Responsibilities puolestaan korostaa, että journalistien pitäisi rohkeasti katsoa tekoälyhypen ja ennakkokäsitysten yli ymmärtääkseen, mistä termien takana oikeasti on kyse. Kumpikin tutkimus punnitsee sekä uhkia että mahdollisuuksia. Tekoälyn mahdollisuuksiin tarttumisen tärkeyttä juuri nyt alleviivaavat kummatkin. Tärkeää on myös määritellä, mistä puhutaan, kun puhutaan tekoälystä.

Next Newsroomin keskeisiä johtopäätöksiä:

• Jotta journalismin digitalisaation neljännessä aallossa voi menestyä, on ratkaistava sekä työkulttuuriin että teknologiaan liittyviä haasteita.
• Perusteettomat pelot uusista teknologioista ja kohtuuttomat odotukset uusia teknologioita kohtaan elävät rinta rinnan.
• Ihmiset pelkäävät journalistisen identiteetin sekä autonomian menettämistä. Organisaatio voi jäädä muista jälkeen, jos se ei pysty ylittämään näitä pelkoja.
• Vain tietyt osat journalismista voidaan automatisoida (esimerkiksi, että robotti kirjoittaa uutisia). Kuitenkin, käytännöllisesti katsoen kaikki työnkuvat tulevat jossain määrin muuttumaan. Toimitusten teknologiaymmärryksen on parannuttava.
• Journalismin jakelun parantamisen kannalta on keskeistä panostaa personointiin sekä ihmisten henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaamiseen. Vaikka asian ympärillä on myös epäilyksiä, se voi kasvattaa journalismin arvoa, koska se parantaa hyödyllisen sisällön löydettävyyttä. Jos korkealaatuista sisältöä ei löydetä, sitä ei voida kuluttaa. Julkisen palvelun median omaleimaisuus on kirjoitettava sisään algoritmeihin, jotta voidaan varmistaa sen arvo yhteiskunnalle sekä välttää sudenkuopat ja sidonnaisuudet.
• Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia läpivalaista algoritmista vallankäyttöä yhteiskunnassa. Se voi myös auttaa faktantarkistuksessa.
• Tekoälyn hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia myös mm. kääntämisen automatisoinnissa, äänentunnistuksessa sekä äänen generoimisessa tekstiksi.
• Toimitusten pitäisi nopeasti siirtyä pelkän tavoittavuuden mittaamisesta muihin mittareihin, jotka paremmin kuvaavat niiden suhdetta yleisöihin.
• Menestyksekkäitä tekoälyhankkeita yhdistää se, että niillä on vahva omistus ylimmässä johdossa, toteuttava porras on talon sisältä, ja ne ovat sellaista kaliiperia, joka on linjassa strategisten tavoitteiden kanssa. Johdon on korostettava tavoitteita, mutta annettava tekijöille tarpeeksi vapauksia näihin pääsemiseksi.

New Powers, New Responsibilitiesin keskeisiä johtopäätöksiä:

• Tekoälyn eri muotojen hyödyntäminen on jo nyt merkittävä osa journalismia, mutta tämä jakautuu alalla epätasaisesti. Strateginen suunnittelu on vajavaista tai olematonta.
• Edistyksellisimmätkin tekoälyä hyödyntävät uutistoimijat kuvaavat sitä ”lisäkkeeksi”, kyse ei ole vielä kokonaisvaltaisesta muutoksesta.
• On tärkeää määritellä, mitä tekoäly organisaatiossa tarkoittaa, jotta sen suhde strategiaan voidaan miettiä. Tämä helpottaa myös viestimistä.
• Kolme tärkeintä motiivia tekoälyn hyödyntämiseen ovat [tutkimuksen kyselyssä], että journalistit voisivat työskennellä tehokkaammin, asiakkaat saisivat heille merkityksellisempiä sisältöjä, ja kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa.
• Erityisesti pienet uutistoimijat ovat huolissaan, että jäävät muista jälkeen.
• Tekoälyn merkitys korostuu tulevaisuudessa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Journalismin pitäisi ottaa oppia muilta toimialoilta, miten teknologiaa voidaan hyödyntää.
  

  New Powers, New Responsibilities -tutkimuksen esimerkeistä löytyy mm. Ylen Voitto-robotti.