Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Amy Webbin vuotuinen trendijärkäle julki: tässä 9 tärkeintä havaintoa

Näyttökuva 2020-2-28 kello 14.33.47

13:tta kertaa julkistettu Tech Trends -raportti sisältää lähes 400 sivun verran teknologiatrendejä aina synteettisestä mediasta kryptovaluuttoihin ja itseajavista autoista kvanttitietokoneisiin (koronaviruksen mahdollisia disruptiovaikutuksia raportti ei huomioi, mutta aiheesta on oma keskustelunsa Twitterissä —> @amywebb). Amy Webb on amerikkalainen futuristi, jonka Future Today -instituutin julkaisema raportti on teknologia- ja media-alan odotetuimpia laajuutensa ja yksityiskohtaisuutensa vuoksi.

Seuraavassa vapaa käännös ja tiivistys tämänvuotisen raportin Key Takeaways -osiosta. Lue myös omat poimintani kommentteineen mediaa, journalismia ja mittaamista käsittelevistä osioista erillisessä blogikirjoituksessani täällä.

1. Alkava vuosikymmen on synteettinen

Elävien asioiden, ovat ne sitten kasveja tai ihmisiä, keinotekoinen versiointi [huono käännös, mutta ymmärrätte mitä tarkoitan] helpottuu ja yleistyy. Tätä tapahtuu sekä fyysisessä että sähköisessä maailmassa.

Näyttökuva 2020-2-28 kello 14.37.34

Lähde: Tech Trends 2020 -raportti.

 

Ihmisille osataan tehdä keinotekoista kudosta. Synteettisestä ruuasta tulee arkipäiväisempää. Sellaista on esimerkiksi ilman lehmää kasvatettu pihvi.

Internetin keinominät voivat käytännössä olla mitä vain sosiaalisen median “digitaalisista kaksosista” tekoälyn pyörittämiin virtuaalisiin uutisankkureihin.

 

2. Lisätty todellisuus laajenee audioon, älykuulokkeet tulevat

AAR, audio augmented reality, tekee tuloaan. Se tarkoittaa, että teknologia auttaa ihmisiä heidän arjessaan yhä enemmän myös kuuloaistin kautta. Älykuulokkeet yleistyvät ja sulautuvat osittain älylaseihin. Niistä ei tule vuodessa mainstreamia, mutta kiinnostavaa kehitystä tapahtuu.

Älykuulokkeet, tai älylasien ja kuulokkeiden välimuodot, voivat auttaa esimerkiksi juoksijaa lenkillään, kun ne ovat kytkeytyneenä karttasovellukseen.

3. Tekoäly- ja dataratkaisut ostetaan yhä useammin palveluna sen sijaan, että tehdään itse

Englanniksi kyse on termeistä AI-as-a-Service ja Data-as-a-service. Kansainväliset teknologiajätit tuottavat tämäntyyppisiä palveluita, mutta pienempiäkin toimijoita syntyy. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle.

4. Kiina on luonut uuden maailmanjärjestyksen

Kiinan talouskasvun hidastuminen ei pienennä sen vaikutusvaltaa. Sen lonkerot ulottuvat Aasian eteläosiin, Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Eurooppaan, on kyse digi-infrastruktuurista, tekoälystä, datan keräämisestä tai bio- tai avaruusteknologiasta.

5. Kodin ja työpaikan automatisoituminen lähestyy valtavirtaistumista

Tekoälyavusteiset virtuaaliapurit, kuten Amazonin Alexa, yleistyvät edelleen (eivät tosin vielä Suomessa, koska laitteet eivät tue suomen kieltä), samoin esimerkiksi kodin turvallisuuteen liittyvät laitteistot. Esimerkiksi äänellä ohjattavat mikroaaltouunit alkavat olla hinnoiltaan normaaliluokkaa. Kotien automatisoitumisen uskotaan nopeutuvan, kun tietoverkot nopeutuvat. Iso kysymys on, minkä yhtiön käyttöjärjestelmää nämä laitteet käyttävät, ja mitä kerätylle datalle tapahtuu.

6. Jokaista elävää ihmistä pisteytetään jo nyt

Jotta automatisoidut järjestelmät voivat toimia, ne tarvitsevat polttoaineekseen dataa sekä kehyksen, jonka perusteella tehdä päätöksiä. Ihmisistä kertyy valtavasti dataa jo nyt – riittää, että on elossa.

Näyttökuva 2020-3-9 kello 10.00.13

Lähde: Tech Trends 2020 -raportti.

Meitä voidaan pisteyttää tuhansien datapisteiden perusteella, joita kertyy matkustellessamme, ostaessamme jotain tai julkaistessamme jotain sosiaalisessa mediassa.

 

Järjestelmä on todellisuudessa pisteyttänyt sinut jo esimerkiksi silloin, kun se on päättänyt näyttää sinulle tietylle tuotteelle tietyn hinnan.

On ennakoitavissa, että tämänkaltainen pisteytys nousee enenevässä määrin esiin sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä.

7. FOMO vaihtui pelkoon

Fear of missing out eli asioista paitsi jäämisen pelko oli sosiaalisen median alustojen synnyttämä tai ainakin voimistama ilmiö. Nyt näitä samoja alustoja käytetään pelon levittämiseen. Ei tarvitse kuin katsoa mitä Donald Trump tekee Twitterissä.

Pelko ruokkii bisnestä: Amazon osti miljardilla dollarilla älyovikelloja valmistavan yhtiön Ringin, ja nyt se tekee yli 400 amerikkalaisen poliisilaitoksen kanssa tuottoisaa yhteistyötä myydäkseen ihmisille kodinturvajärjestelmiä, joita poliisin on helppo hyödyntää tarvittaessa.

8. Unohtamisen aika on ohi

Ihmiset ovat postanneet valokuvia, videoita ja viestejä someen vuosikymmenen. On selvää, että ne säilyvät netissä vielä pitkään. Oman menneisyytensä pyyhkiminen on käytännössä mahdotonta. Euroopassa EU:n tietosuojalain perusteella on mahdollista pyytää tietojaan poistettavaksi, mutta käytännössä tällä ei ole ollut suurta vaikutusta.

9. Uudenlainen luottamustalous on muodostumassa

Markkinoille syntyy uusia työkaluja, joilla pyritään paitsi vahvistamaan myös heikentämään luottamusta. Syväväärennettyjen videoiden kaltaiset ilmiöt johtavat siihen, että ilmiöiden havaitsemisen ympärille syntyy liiketoimintaa. Teknologiayritysten järjestelmät voivat esimerkiksi alkaa tunnistaa manipuloitua sisältöä – maksua vastaan.

Lue myös journalismia, mediaa ja mittaamista koskevat poimintani kommentteineen: ”Huomiomittareiden lopun alku häämöttää, sanoo Amy Webb journalismista ja mediasta”

Kuvakaappausten lähde: Tech Trends 2020 -raportti.

Voit myös tutustua viimevuotisen raportin tiivistelmääni “Iso Ysi, kuollut yksityisyys ja 5 muuta pääpointtia Amy Webbin tuoreesta teknologiaraportista” täällä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Koronaviruksen haitat ja hyödyt mediabisnekselle

claudio-schwarz-purzlbaum-Zh-btVpBcdw-unsplash

Kuvituskuva: Unsplash.

Haittoja tulee luonnollisesti mieleen enemmän kuin hyötyjä, mutta jälkimmäisiäkin voi syntyä. 

Listaan tähän kirjoitukseen päällimmäisenä mieleeni tulleita asioita, joihin koronavirus suoraan tai välillisesti mediabisneksessä ainakin vaikuttaa. Lisäksi olen käyttänyt lähteenä Nieman Labin juttua “How much danger does coronavirus pose to the battered U.S. news industry?”, jonka pääviesti on, että virusta vaikeampi olisi selvitä siitä mahdollisesti seuraavasta lamasta.

Asiaa voi tarkastella monesta näkökulmasta. Mikäli yhteiskunnan toiminnot ajettaisiin Suomessa jossain vaiheessa Italian tapaan säästöliekille, se tarkoittaisi, että media, tai ainakin osa siitä, alkaisi työskennellä poikkeusoloissa. Etätyö lisääntyisi. Tiedonhankinnan tavat muuttuisivat ainakin osittain, kun minne tahansa ei voi noin vain lähteä.

Erityisjärjestelyin pyrittäisiin turvaamaan, jotta tietoa voitaisiin edelleenkin välittää kansalaisille. Näkyisikö tämä piikkinä esimerkiksi lehtien digitilauksissa, jos etanapostin kulku tökkii? Jos näkyisi, uskallan silti arvioida, että tulot tuskin korvaisivat menetyksiä, joita jakeluongelmat ja mainosmarkkinan muutokset aiheuttaisivat. Entä jos ihmiset huomaavat, että he pärjäävätkin aivan hyvin ilman aiemmin tilaamiaan paperisia tuotteita, joista kuitenkin monien mediatalojen tulot edelleen pääosin koostuvat?

Jos esimerkiksi Tokion olympialaiset vielä perutaan, sillä olisi erityisesti Yhdysvalloissa suuria vaikutuksia televisiomainontaan. New York Times ennakoi jo nyt, että korona laskee sen digimainonnan tuloja 10 prosenttia tällä neljänneksellä.

Se mikä varmasti kärsii jo nyt on niin kutsuttu fyysinen läsnäolobisnes eli tapahtumat, kun kokoontumisia perutaan.

Entä ne hyödyt? Jos karanteenissa olevien määrä kasvaa, se tarkoittaa, että ihmiset hakevat varmasti kotonaan viihdykettä. Näkyisikö tämä piikkinä suoratoistopalveluiden käytössä? Mistä muusta etäviihdykkeestä ihmiset olisivat valmiita maksamaan? Jopa uutisista? Hmm.

Uutismedialle yksi koronan seuraus on jo nyt ilmeinen ja se on väärän tiedon leviäminen. Perinteiselle medialle ilmiö on toisaalta uhka, jos ihmiset menevät väärän tiedon perässä muualle, toisaalta mahdollisuus, jos ihmiset ymmärtävät, mistä saa luotettavaa tietoa.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Perinteisen radion kuunteluun käytetty aika laskee, muun audion kuuntelu tuplaantui viidessä vuodessa

Suomalaiset kuuntelivat radiota viime vuonna keskimäärin kaksi tuntia 40 minuuttia päivässä, mikä on kahdeksan minuuttia vähemmän kuin toissa vuonna ja 19 minuuttia vähemmän kuin vuonna 2015. Sen sijaan muun audion kuuntelu on viidessä vuodessa tuplaantunut ja oli viime vuonna keskimäärin 43 minuuttia päivässä. Muulla audiolla tarkoitetaan tässä muun muassa podcasteja, äänikirjoja ja musiikkipalveluita.

Tiedot käyvät ilmi vuosittaisesta Kansallisesta radiotutkimuksesta, joka on Finnpanelin tekemä Yleisradion ja kaupallisten radioiden yhteistutkimus. Radiovuotta 2019 summaava kooste löytyy täältä. Luvut koskevat yhdeksän vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia.

Perinteisen radion kuuntelemiseen käytetyn ajan laskun taustalla on mediankäytön muutos ja sitä kautta koventunut taistelu ihmisten käyttämästä ajasta, mutta perinteinenkin radio tavoittaa edelleen suuren määrän suomalaisia.

Eri-ikäiset kuuntelevat radiota eri paikoissa. Yli 55-vuotiaista 70% kuuntelee radiota kotona, kun 25–54-vuotiailla osuus on 26% ja 9–24-vuotiailla 20%. Työikäiset ja sitä nuoremmatkin kuuntelevat radiota hyvin paljon autossa. Muun muassa tästä syystä mediatoimijat pitävät autojen äänipalveluiden kehittymistä tärkeänä tulevaisuuden kannalta. Eläkeikäisten autokuuntelu on suhteessa vähäisempää.

Radion kuuntelu kännykällä kasvaa: siihen joukkoon, joka kuuntelee radiota kännykän kautta viikottain, on tullut 400 000 suomalaista lisää kolmen viime vuoden aikana.

Suomalaiset käyttävät paljon kuulokkeita radion ja muun audion kuunteluun: koko väestöstä joka kolmas, 9–24-vuotiaista yli puolet.

Älykaiuttimia suomalaisista käyttää vain yksi prosentti, mikä on ymmärrettävää, sillä laitteet eivät vielä tue suomen kieltä.

Radiotoimiala pitää tulevaisuudennäkymiä positiivisina: radioon satsattavan mainosrahan määrä on kasvanut kuudetta vuotta ja äänen erilaisissa digitaalisissa muodoissa nähdään vielä paljon mahdollisuuksia.

Finnpanelin esityksestä löydät lisätietoja mm. kuunnelluimmista kanavista ja kuunteluosuuksista.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin löydät TikTokin analytiikkatiedot, ja tämän kaiken saat niistä irti

 

Näyttökuva 2020-2-5 kello 20.14.30

Kuvakaappaukset Numeroiden takaa -profiilista TikTokista.

Aloitan tutulla disclaimerilla: somealustojen tarjoamiin analytiikkatietoihin kannattaa suhtautua terveellä kriittisyydellä, koska emme oikeasti tiedä, mitä lukujen taustalla on. Historia tietää, että niitä voidaan vääristellä. Lisäksi määritelmät vaihtelevat alustoittain: esimerkiksi TikTokissa videon käynnistys lasketaan heti alusta, Instagramissa vasta kolmen sekunnin kohdalta. Osin tästä syystä TikTokin videonkatseluluvut pompsahtavat todella nopeasti todella korkealle. Tämä sanottua, somealustojen analytiikan hyödyntäminen on erinomainen tapa kehittää omia sisältöjä vetävimmiksi, eikä sitä kannata jättää hyödyntämättä.

Mutta asiaan. Kun olet luonut itsellesi profiilin TikTokiin, et saa heti näkyviin analytiikkasivua. Se vaatii profiilin muuttamisen Pro-statukselle (asetukset -> Switch to Pro Account), mikä käytännössä edellytti ainakin itselläni ainoastaan profiilin luokittelemisen ”henkilökohtaiseksi blogiksi”. Analytiikkatiedot eivät päivity takautuvasti, eli saat videoistasi tarkempia lukuja irti vasta sen jälkeen, kun olet päivittänyt profiilisi Pro:ksi ja julkaissut jotain uutta.

Näyttökuva 2020-2-5 kello 20.14.22

Analytiikkatietojen tarkastelu on mahdollista kahta kautta. Profiilin analytiikkasivu löytyy polkua ”Privacy and settings -> Analytics”. Yksittäisen videon analytiikkatietoihin puolestaan pääset klikkaamalla oikeassa laidassa kolmea vierekkäistä pistettä videon ollessa auki, minkä jälkeen klikkaa vasemmalla alhaalla kohtaa ”Analytics”.

TikTokin kertomia tietoja ovat mm.

  • Videon katseluun käytetty aika
  • Videon käynnistykset
  • Videon keskimääräinen katseluaika
  • Katselun lähteet TikTokissa (”For You, Personal Profile, Following, Sound, Search, Hashtag)
  • Katselun maantieteelliset sijainnit
  • Profiilin katselut
  • Videopostausten määrä
  • Seuraajien määrä
  • Seuraajien sukupuoli
  • Seuraajien aktiviteetti eli milloin seuraajasi ovat TikTokissa aktiivisimmillaan
  • Videot, joita seuraajasi katsovat eniten
  • Musiikki, josta seuraajasi pitävät
  • ”Trendaavat videot”, mikä tarkoittaa nopeiten katselumäärältään kasvaneita videoitasi.

Tarkempia selitteitä tiedoille löydät, kun klikkaat i- eli information-painiketta sivujen eri kohdissa.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Älykaiuttimet ohittivat ensi kertaa radion lasten mediankäytössä Isossa-Britanniassa

Näyttökuva 2020-2-5 kello 16.12.59

Poimintoja brittilasten mediankäyttötavoista eri ikäryhmissä. Kuvan lähde: Children and parents: media use and attitudes report 2019 (Britannian viestintäviranomainen Ofcom)

Älykaiuttimien käyttö 5–15-vuotiailla lapsilla tuplaantui vuonna 2019 (15% –> 27%) ja ohitti ensimmäistä kertaa radion kuuntelun (26%–>22%), ilmenee Britannian viestintäviranomaisen Ofcomin tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin tiistaina. Sitä varten on haastateltu 3500:aa lasta ja vanhempaa. 3–4-vuotiaistakin lähes joka kymmenes käyttää älykaiuttimia kotonaan.

Tutkimuksen yksi johtopäätös on, että lasten älykaiuttimien parissa käyttämä aika on ollut pois nimenomaan radiosta, sillä samaan aikaan kun lasten radion kuuntelu on laskenut, eivät mahdollisuudet kuunnella radiota ole vähentyneet. ”Tästä voi päätellä, että radio laskee, koska lapset ovat tietoisesti päättäneet olla kuuntelematta sitä”, todetaan tutkimuksessa. Sitä ei käy ilmi, onko tutkimuksessa otettu huomioon lasten radion kuuntelu muualla kuin kotona, kuten autossa. En ainakaan löytänyt asiasta erillistä mainintaa.

Ofcomin tutkimuksen mukaan lasten älykaiuttimien käyttö itsessään ei noudattele tiettyä kaavaa. Älykaiuttimia käytetään huvitteluun tai muuten ns. random-pohjalta. Esimerkiksi tutkimuksessa haastateltu 9-vuotias Suzy kertoi, että hänen äitinsä ei juuri käytä [Amazonin] Alexaa, mutta Suzy pyytää sitä aika ajoin ”kertomaan vitsejä” tai auttamaan läksyissä, kuten jonkin sanan oikeinkirjoituksen tarkistamisessa.

Muita havaintoja Ofcomin tutkimuksesta:

  • Myös lasten älytelevisioiden käyttö on kasvussa.
  • Puolella 10-vuotiaista [briteistä] on oma älypuhelin.
  • Lapsista kasvaa striimaajia. Video-on-demand eli tilausvideokatselu on suositumpaa kuin lineaarisen television katselu. Joka neljäs lapsi ei katso lineaarista televisiota lainkaan.
  • Lasten sosiaalisen median käyttö pirstaloituu ja monipuolistuu: Facebookin, Snapchatin ja Instagramin rinnalle on noussut Whatsapp. Tiktok ja Twitch kasvavat. Tiktokia käyttää nyt 13 prosenttia 12–15-vuotiaista.

Älykaiutinten tai muiden äänellä ohjattavien laitteiden/virtuaaliapureiden tulevaisuudennäkymät vaihtelevat suuresti markkina-alueittain. Suomessa kehitys on ollut hitaampaa, koska laitteet usein rakennetaan ymmärtämään pieniä kieliä myöhemmin.

Näyttökuva 2020-2-5 kello 17.02.15

Lähde: Children and parents: media use and attitudes report 2019 (Britannian viestintäviranomainen Ofcom)

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Reuters-instituutin 2020-raportti julki: mihin media menee – näin ennakoivat pomot

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin raportti “Journalism, Media and Technology Trends and Predictions 2020” julkaistiin tänään torstaina. Raportti julkaistaan vuosittain tammikuussa.

Tutkimusta varten on haastateltu 233:a media-alan johtohenkilöä tai asiantuntijaa 32 maasta. Raportin ennakoinnit ovat osuneet melko hyvin kohdilleen, kun niitä tarkastellaan jälkikäteen (käyn joitakin esimerkkejä vuodelta 2018 läpi tässä kirjoituksessa väliotsikon jälkeen).

Kokoan 2020-raportin kuusi päähavaintoa tähän lyhyesti.

1. Media-alalla on sekä optimismia että pessimismiä tulevasta

Odotukset tulevasta jakautuvat epätasaisesti. Ansaintamallimielessä näkymät ovat “yllättävän” optimistiset siihen nähden, että niin moni asia ympärillä muuttuu. Huolta on kuitenkin ihmisten kiinnostuksesta journalismiin yleisesti.

2. Tilausmaksuja pidetään entistäkin tärkeämpänä (pää)tulonlähteenä

…verrattuna esimerkiksi mainontaan.

Näyttökuva 2020-1-9 kello 17.36.29

3. Google on Facebookia pidetympi leikkikaveri

Merkillepantavaa on, että teknologiajättien mahdollisen sääntelyn pelätään pikemminkin koituvan journalismin haitaksi kuin hyödyksi. Suurin osa ei usko sääntelyn johtavan mihinkään suuntaan tai toiseen.

Näyttökuva 2020-1-9 kello 17.36.15

4. Monimuotoisuuden eteen on otettu isoja harppauksia, muttei kaikilla alueilla

Näyttökuva 2020-1-9 kello 17.35.45

5. Podcastit ovat edelleen kuuma puheenaihe

Näyttökuva 2020-1-9 kello 17.59.35

6. Tekoälyn hyödyntämisessä laitetaan entistäkin isompi vaihde silmään

Yli puolet vastaajista pitää tärkeänä parempien suosittelujärjestelmien kehittämistä. Huomattavan harva piti erittäin tärkeänä esimerkiksi robottijournalismin kehittämistä tänä vuonna (12%).

Näyttökuva 2020-1-9 kello 18.15.51

Kaksi vuotta sitten ennakoitiin tätä, ja näin kävi

Ovatko pomot ja asiantuntijat sitten oikeassa? Miten hyvin kyseisen raportin ennakoinnit ovat yleensä natsanneet? Aika hyvin.

Esimerkiksi kaksi vuotta sitten sama raportti ennakoi, että:

  • data nousee kaiken keskiöön (voitaneen sanoa, että näin on käynyt)
  • EU:n tietosuoja-asetus nousee keskusteluun (näin kävi)
  • tekoäly tulee voimakkaammin uutisorganisaatioihin (näin kävi)
  • ääniohjattavat virtuaaliapurit yleistyvät kunnolla (sanoisin, että näin kävi ja ei käynyt, riippuen markkinasta)
  • älypuhelimien käytön kasvu jatkuu (näin kävi, vaikka nyt puhutaankin jo siitä, mitä kännyköiden jälkeen)
  • notifikaattien taistelu kännykän ruudulla kovenee (näin kävi)
  • mediatalot pakittavat satsauksissaan videoon, osa keskittyy enemmän tekstisisältöihin ja osa audioon (väittäisin, että jossain määrin näin kävi tai on käymässä)
  • mainostamisen merkitys pienenee ja tilausmaksujen kasvaa (näin kävi)
  • “täppäämällä eteenpäin”-tarinankerronta verkossa yleistyy (näin kävi, ainakin somessa, ehkä vähemmän muualla verkossa)
  • mediat ottavat etäisyyttä somealustoihin (näin kävi)
  • verkon uutis- ja ajankohtaissisällöt leviävät yhä enemmän viestisovellusten kautta (näin kävi)
Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Maailman luetuimmat jutut mediassa 2019 – human interest jyrää, mutta ei välttämättä niin kuin luulisi

Näyttökuva 2019-12-19 kello 5.24.15.png

Analytiikkayhtiö Chartbeat on listannut jutut, joiden lukemiseen käytettiin eniten aikaa vuonna 2019. Kyse ei siis ole eniten auki klikatuista jutuista vaan niistä, joiden parissa on viihdytty pisimpään – pelkkien sivulatausten perusteella tehty lista olisi varmasti erilainen. Chartbeatin aineisto on massiivinen, 54 miljoonaa artikkelia.

TOP10:een mahtuu kahdeksan englanninkielistä, yksi japaninkielinen ja yksi espanjankielinen juttu. Jos jotain merkittävää Chartbeatin verkostosta puuttuu, ajattelisin, että niitä voisivat olla kiinankieliset jutut, joilla kuvittelisi olevan myös jättiyleisöjä.

Vuoden luetuin juttu Chartbeatin listauksessa on The Atlanticin ”What Really Happened to Malaysia’s Missing Airplane”, joka pureutuu vuonna 2014 tapahtuneeseen malesialaislentokoneen katoamismysteeriin. Lukijat käyttivät jutun parissa aikaa yli 30 miljoonaa minuuttia eli 500 000 tuntia, mikä on valtava määrä. Chartbeat luokittelee tämän ja monet muut jutut human interestiksi. Termiä on vaikea kääntää, mutta sillä tarkoitetaan ihmisten kautta tapahtuvaa tunteisiin vetoavaa kerrontaa. Analytiikkayhtiön mukaan human interest jyrää listalla perinteiseen tapaan, mutta tänä vuonna ei aivan niin kuin aiemmin: nimittäin julkkisjutut ovat vähentyneet viime vuodesta. Sen sijaan listalla on esimerkiksi ESPN:n yksityiskohtainen kuvaus entisen NBA-tuomarin sopupelikuvioista ja New York Timesin juttu intialaisesta aristokraattiperheestä, joka ei ollut aivan sitä miltä näyttää.

Näyttökuva 2019-12-19 kello 5.41.06.png

Näille listoille eivät lyhyet breaking news -jutut juuri nouse, koska käyttötarkoitus ei aina ole sellainen, että niissä vietettäisiin paljon aikaa, mutta Chartbeat pitää merkillepantavana tutkivan journalismin menestyksen mainiten erikseen mm. Vice:n jutun eräästä Airbnb-huijauksesta. Yleisimmät teemat uutisjutuissa tällä listalla koskevat Trumpia tai Brexitiä. On myös paljon juttuja, jotka tulevat polttavien ajankohtaisten asioiden ja ilmiöiden ulkopuolelta.

Chartbeat teki listauksen neljättä vuotta peräkkäin. Vuonna 2018 eniten luettiin CNN:n juttua julkkiskokki Anthony Bourdainin kuolemasta.

Tässä eri vuosien listat (voit jäsentää niitä aihealueittain alasvetovalikosta):

2019

2018

2017

2016

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Uutispodcasteista julki tähän asti laajin tutkimus – “nuorista varakkaat ja koulutetut kuuntelevat”

Screen Shot 2019-12-05 at 9.59.03

Kuvan lähde: News Podcasts and the Opportunities for Publishers -tutkimus.

Uutispodcastit eivät ole vielä mainstreamia, mutta niiden määrä ja yleisöt kasvavat, kuten myös mainostajien kiinnostus – tosin alueelliset erot ovat suuria. Muun muassa tämä käy ilmi Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tutkimuksesta, joka julkaistiin tällä viikolla. Instituutin mukaan kyse on laajimmasta uutispodcasteihin keskityvästä tutkimuksesta koskaan. Tutkitut maat olivat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia, Ranska ja Ruotsi.

Tutkimuksen pääkirjoittaja Nic Newman luonnehtii podcasteja “harvinaiseksi valopilkuksi uutisbisneksessä”. Etsikkoajasta on siirrytty orastavan kasvun aikaan. Yleisesti ottaen podcasteista on viime vuosina tullut suositumpia, kun sisältö on lisääntynyt ja parantunut ja jakelu helpottunut, mutta uutisissa niiden potentiaalia ei ole vielä kyetty kovin hyvin hyödyntämään.

Tutkimuksen mukaan mainostajien kiinnostus uutispodcasteihin on huomattavasti kovempaa Yhdysvalloissa kuin muissa maissa, “joissa myös on investoitu vähemmän alkuperäissisältöön uutispodcasteissa”. Myös mittaamisen parantuminen edistää kiinnostusta (podcastien mittaamisesta lisää aiemmassa kirjoituksessani).

Ja – tämä oli kiinnostava huomio:

“Vaikka uutispodcastit kiinnostavat nuoria yleisöjä, nämä ovat usein varakkaampia ja koulutetumpia. Kuten radiosta, podcasteista ei ole vielä tullut mainstreamia.”

Screen Shot 2019-12-05 at 9.57.53

Kuvan lähde: News Podcasts and the Opportunities for Publishers -tutkimus.

Tutkimuksen mukaan uutispodcastien yleisimmät alakategoriat ovat puhe- ja haastatteluohjelmat sekä tarinalliset sarjat, mutta päivittäisten uutiskoosteiden määrä on kasvussa. Oma huomioni: tämä voi liittyä siihen, että podcastien yleissuosio on kasvanut tiettyyn pisteeseen, mikä ylipäänsä kasvattaa päivittäistuotteiden potentiaalia. Päivittäiset uutispodcastit puolestaan jaetaan tutkimuksessa kolmeen alakategoriaan: minitietoiskut (kesto 1–5 min, kuten BBC Minute), uutiskertaukset (kesto 6–15 min, kuten NPR:n Up First) ja syväsukellukset (kesto 15–30 min, kuten The New York Timesin The Daily).

Kansainvälisessä vertailussa suosituimpien uutispodcastien kärki on laajentunut, mutta yhä kapea. The New York Timesin The Daily – joka työllistää 15 henkilöä – on miljoonaluokassa, mutta harvat pääsevät tähän rajapyykkiin.

Screen Shot 2019-12-05 at 9.58.09

Pelkästään podcastien ympärille perustetut tuotantoyhtiöt ovat vielä pieniä toimijoita alalla. Kuvan lähde: News Podcasts and the Opportunities for Publishers -tutkimus.

Selvää on, että uutispodcasteihin investoidaan mediataloissa juuri nyt voimakkaasti. Oma tulkintani tämän tutkimuksen perusteella on, että podcastsatsauksissa on mukana enemmän suhteellisuudentajua kuin muutaman vuoden takaisessa videohuumassa, jossa eräät mediatalot kompuroivat omiin jalkoihinsa siirrettyään suurin piirtein kaikki resurssinsa videoihin (Fast Companyn jutun ilmaus “pivot to video bloodbath” kertoo olennaisen). Reuters-instituutin tutkimuksen mukaan monissa medioissa pelätään, että ne auttavat nyt alustayhtiöitä kasvuun podcast-sisällöillään, ja pian ollaan samassa tilanteessa kuin somen kanssa: kun pääsy dataan katoaa, katoaa todennettu yhteys yleisöihin. Osin tästä syystä jotkut mediatalot satsaavat omiin alustoihinsa.

Verkkomarkkinoinnin etujärjestö IAB määrittelee podcastin näin: Podcast on verkossa julkaistu, digitaalisten äänitiedostojen sarja tai yksittäinen jakso, jonka voi ladata, tilata ja kuunnella.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tekoälyn ja journalismin suhteesta kaksi jättitutkimusta julki tällä viikolla – tässä pääpointit

Näyttökuva 2019-11-22 kello 10.40.38

Tekoälyn suhteesta journalismin tulevaisuuteen on tällä viikolla julkaistu kaksi laajaa tutkimusta, joiden pääpointit käyn lyhyesti läpi tässä kirjoituksessa.

146-sivuinen “The Next Newsroom” on Euroopan yleisradioliiton EBU:n julkaisu, jonka ovat tehneet LUT-yliopiston työelämäprofessori Atte Jääskeläinen ja mediakonsultti Maike Olij.

111-sivuinen “New Powers, New Responsibilities” puolestaan on London School of Economicsin ajatushautomon Polisin julkaisu, joka on tehty Googlen News Initiative -hankkeen rahoituksella. Sen on toimittanut LSE:n professori Charlie Beckett.

Kumpaankin on haastateltu lukuisia mediabisneksen huippuosaajia eri puolilta maailmaa konkreettisin esimerkein. Next Newsroom pitää datan ja tekoälyn laajamittaista hyödyntämistä “journalismin digitalisaation neljäntenä aaltona” verkon, mobiilin ja somen jälkeen. Tällä on vaikutusta sekä journalismin tekemiseen että sen saattamiseen asiakkaille ja näiden kautta journalismin arvolle yhteiskunnassa. New Powers, New Responsibilities puolestaan korostaa, että journalistien pitäisi rohkeasti katsoa tekoälyhypen ja ennakkokäsitysten yli ymmärtääkseen, mistä termien takana oikeasti on kyse. Kumpikin tutkimus punnitsee sekä uhkia että mahdollisuuksia. Tekoälyn mahdollisuuksiin tarttumisen tärkeyttä juuri nyt alleviivaavat kummatkin. Tärkeää on myös määritellä, mistä puhutaan, kun puhutaan tekoälystä.

Next Newsroomin keskeisiä johtopäätöksiä:

  • Jotta journalismin digitalisaation neljännessä aallossa voi menestyä, on ratkaistava sekä työkulttuuriin että teknologiaan liittyviä haasteita.
  • Perusteettomat pelot uusista teknologioista ja kohtuuttomat odotukset uusia teknologioita kohtaan elävät rinta rinnan.Näyttökuva 2019-11-22 kello 19.28.03
  • Ihmiset pelkäävät journalistisen identiteetin sekä autonomian menettämistä. Organisaatio voi jäädä muista jälkeen, jos se ei pysty ylittämään näitä pelkoja.
  • Vain tietyt osat journalismista voidaan automatisoida (esimerkiksi, että robotti kirjoittaa uutisia). Kuitenkin, käytännöllisesti katsoen kaikki työnkuvat tulevat jossain määrin muuttumaan. Toimitusten teknologiaymmärryksen on parannuttava.
  • Journalismin jakelun parantamisen kannalta on keskeistä panostaa personointiin sekä ihmisten henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaamiseen. Vaikka asian ympärillä on myös epäilyksiä, se voi kasvattaa journalismin arvoa, koska se parantaa hyödyllisen sisällön löydettävyyttä. Jos korkealaatuista sisältöä ei löydetä, sitä ei voida kuluttaa. Julkisen palvelun median omaleimaisuus on kirjoitettava sisään algoritmeihin, jotta voidaan varmistaa sen arvo yhteiskunnalle sekä välttää sudenkuopat ja sidonnaisuudet.
  • Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia läpivalaista algoritmista vallankäyttöä yhteiskunnassa. Se voi myös auttaa faktantarkistuksessa.Näyttökuva 2019-11-22 kello 19.26.16
  • Tekoälyn hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia myös mm. kääntämisen automatisoinnissa, äänentunnistuksessa sekä äänen generoimisessa tekstiksi.
  • Toimitusten pitäisi nopeasti siirtyä pelkän tavoittavuuden mittaamisesta muihin mittareihin, jotka paremmin kuvaavat niiden suhdetta yleisöihin.
  • Menestyksekkäitä tekoälyhankkeita yhdistää se, että niillä on vahva omistus ylimmässä johdossa, toteuttava porras on talon sisältä, ja ne ovat sellaista kaliiperia, joka on linjassa strategisten tavoitteiden kanssa. Johdon on korostettava tavoitteita, mutta annettava tekijöille tarpeeksi vapauksia näihin pääsemiseksi.

Näyttökuva 2019-11-22 kello 19.13.19

New Powers, New Responsibilitiesin keskeisiä johtopäätöksiä:

  • Tekoälyn eri muotojen hyödyntäminen on jo nyt merkittävä osa journalismia, mutta tämä jakautuu alalla epätasaisesti. Strateginen suunnittelu on vajavaista tai olematonta.
  • Edistyksellisimmätkin tekoälyä hyödyntävät uutistoimijat kuvaavat sitä ”lisäkkeeksi”, kyse ei ole vielä kokonaisvaltaisesta muutoksesta.
  • On tärkeää määritellä, mitä tekoäly organisaatiossa tarkoittaa, jotta sen suhde strategiaan voidaan miettiä. Tämä helpottaa myös viestimistä.
  • Kolme tärkeintä motiivia tekoälyn hyödyntämiseen ovat [tutkimuksen kyselyssä], että journalistit voisivat työskennellä tehokkaammin, asiakkaat saisivat heille merkityksellisempiä sisältöjä, ja kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa.
  • Erityisesti pienet uutistoimijat ovat huolissaan, että jäävät muista jälkeen.
  • Tekoälyn merkitys korostuu tulevaisuudessa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Journalismin pitäisi ottaa oppia muilta toimialoilta, miten teknologiaa voidaan hyödyntää.

    Näyttökuva 2019-11-22 kello 19.37.38

    New Powers, New Responsibilities -tutkimuksen esimerkeistä löytyy mm. Ylen Voitto-robotti.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Futuristi Amy Webbin katsaus journalismin ja median trendeistä julki – tässä päähavainnot

Näyttökuva 2019-9-16 kello 12.49.30.png

Amerikkalaisfuturisti Amy Webbin teknologiapainotteinen katsaus journalismin ja median trendeihin julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Julkistamispaikkana toimi Online News Association -järjestön konferenssi New Orleansissa Yhdysvalloissa.

167-sivuisen nivaskan rakenne on samantyyppinen kuin Webbin tunnetuimmassa, 12 kertaa julkaistussa laajassa teknologiaraportissa, jotka julkaistaan alkuvuodesta.

Kokoan tähän nyt julkaistussa katsauksessa esille nostetut keskeiset havainnot. 

  1. Synteettinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Synteettisistä sisällöistä esimerkkejä ovat kiinalainen tekoälyuutisankkuri Xin Xiaomeng sekä amerikkalainen somehahmo Lil Miquela, joka ei ole oikea ihminen. Synteettisellä medialla ei ole eettistä säännöstöä.
  2. Deedfake-videot eli tekoälyn avulla tehdyt valevideot ovat vasta alkua. Tutkijat ovat jo nyt kyenneet jäljittelemään ihmisten ääntä ja liikkeitä, jopa ennakoimaan käyttäytymismalleja.
  3. Sääntely voimistuu. Teknologiajätit ovat viranomaisen syynissä Yhdysvalloissa, ja EU:n tietosuoja-asetus vaikuttaa Eurooppaa laajemmalle. Alustasääntely vaikuttaa sisällön julkaisemiseen ja jakeluun, ja jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten se kerää ja käyttää kuluttajien dataa.
  4. Pelkän kännykkänäytön aika on pian ohi. Älykaiuttimet ja puettavat älylaitteet yleistyvät. Lähivuosina kuluttajat ottavat kännykän rinnalle muita käyttöjärjestelmiä (Amy Webb näkee tämän kehityksen osasyynä sille, että Applen ja Samsungin puhelinmyynti laskee – liian korkean hinnan lisäksi).
  5. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi (“VSO is the new SEO”). Kyse ei ole vain älykaiuttimista, vaan äänikäyttöliittymien yleistymisestä laajemmin.
  6. [Median] Digitaaliset tilausmallit eivät toimi. New York Timesin tai Washington Postin menestys ei auta kaikkia. Kilpailu kovenee.
  7. Harppaukset tekoälykehityksessä parantavat panos–tuotos-suhdetta. Näköpiirissä on uusia työkaluja ja järjestelmiä mm. livekarttoihin, reaaliaikaiseen faktantarkistukseen, kirjoittamiseen, kuvan- ja videonkäsittelyyn sekä hallinnollisiin tehtäviin.

Siinä siis Webbin katsauksen seitsemän pääkohtaa. Mitä niistä pitäisi ajatella? Riippuu varmasti, ajatteleeko vuoteen 2020 vai paljon pidemmälle. Itselleni silmään pisti ainakin se, että lohkoketjusta puhutaan tämänvuotisessa katsauksessa vähemmän. Vielä viime vuoden vastaavassa todettiin, että lohkoketjuteknologia “alkaa mahdollistaa muutoksen tekemistä, vaikka ekosysteemi on yhä kypsymisvaiheessa”. Toinen huomio liittyy äänellä ohjattaviin laitteisiin. Toistaiseksi menestysresepti ainakin uutisissa on löytymättä.

Normaali