
Kuvituskuva: Stable Diffusion.
Tämän tekstin lopusta löytyy lyhyt sanakirja tv-bisneksen nykylyhenteistä, mutta kiinnostavampi kysymys on, miksi niitä syntyy kuin sieniä sateella. Asiakastahan ei voisi vähempää kiinnostaa, katsooko AVOD:ia, HVOD:ia vai BVOD:ia.
Aivan perimmäinen syy lyhenteiden synnylle on television kytkeytyminen internetiin, jolla silläkin on omia lyhenteitään, kuten CTV eli connected tv, joka viittaa laitteeseen, tai OTT eli over-the-top, joka viittaa netin yli välitettävään televisiopalveluun millä tahansa laitteella (jos olen oikein ymmärtänyt, huoh, internet ei ole täysin yksimielinen).
Lyhyt vastaus lyhenneviidakkoon lienee, että lyhenteet helpottavat erilaisten liiketoiminta- ja rahoitusmallien luonnehdintaa. Uusien termien keksimisen taustalla on myös halua ottaa ilmatilaa mainostajien ja muiden toimijoiden silmissä. Lyhenteet helpottavat viestintää yritysten ja ihmisten välillä, mutta näin alaa tiiviisti seuraavallekin kartalla on vaikea pysyä, mitä milläkin tarkoitetaan.
Asiaa ei helpota, että termit limittyvät.
Tässäpä lyhyt televisio-suomi-sanakirja, silvuplee:
SVOD = Subscription Video On Demand eli käytännössä kuukausi- tai vuosimaksullinen tilausvideopalvelu (suomenkielisestä tilausvideo-termistä lisää Kielikellossa). Esimerkiksi Netflix tai Disney+ ovat SVOD-palveluita. VOD tarkoittaa joko laitteelle ladattuna tai suoraan verkkopalvelusta katsottavaa videota.
AVOD = Advertising-based Video On Demand eli VOD-katselua, joka edellyttää mainosten katsomista, mutta tilausmaksua ei ole (tosin internetin perusteella joidenkin mielestä myös tilausmaksullinen mainoksellinen suoratoistokatselu voi olla AVOD:ia…). Esimerkiksi Ruutu Suomessa on AVOD-palvelu.
Kuukausimaksullista Ruutu+:aa joku saattaisi kutsua ASVOD:iksi eli Ad-supported Subscription Video On Demandiksi, mutta tämä lyhenne ei ole kovin yleinen. Ruutu+-tilaus on lähes muttei täysin mainokseton, eli olisikohan täsmällisempi uusiotermi, tässä hätäisesti itse keksittynä, PASVOD, eli Partly Ad-Supported Subscription Video On Demand, heh.
Ruutu on syönyt sisäänsä paitsi AVOD:ia, myös FAST:ia. Ks. seuraava kohta. AVOD on tilattavaa videota, mutta FAST ei, sillä FAST nautitaan silloin kun se esitetään.
FAST = Free Ad-Supported Streaming Television on kattotermi mainosrahoitteiselle netin kautta katsottavalle tv-palvelulle, joka toimii perinteisen tv:n tapaan siinä, että ohjelmat katsotaan silloin kuin ne esitetään (tsekkaa Kari Haakanan hyvä kirjoitus aiheesta). Suomessa voit katsoa Ruudun Pluto TV -sateenvarjon alta FAST:ina esimerkiksi Walker Texas Rangeria tai Ryhmä Hauta vuorokauden ympäri omilta kanaviltaan.
BVOD = Broadcaster Video On Demand viittaa perinteisten tv-toimijoiden VOD-palveluihin. Esim. Yle Areena tai BBC:n iPlayer.
HVOD = Hybrid Video on Demand eli minkä tahansa VOD-rahoitusmallien yhdistelmä, eli asiakkaalle on palvelun käyttämiseksi tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Netflix, jossa on sekä mainoksellinen että mainokseton tilausvaihtoehto (mainoksellinen ei vielä Suomessa) on HVOD:ia.
TVOD = Transactional Video On Demand eli maksullinen videonvuokraus. Esimerkiksi leffa, joka on vuokrattu kertamaksulla Elisa Viihteestä tai AppleTV:stä.
Sanoisin, että esimerkkinä käyttämäsi Ruutu+ on joko SVOD tai ASVOD, riippuen siitä, minkä tilausmallin asiakas valitsee. Lisäksi mieltäisin itse, että ASVOD = HVOD, koska se yhdistää AVOD’in ja SVOD’in. Mutta näin taisikin tulla jo todistetuksi, minkä toteat: ”termit limittyvät”.
TykkääTykkää
Joo, totta. Sanoma näyttää itse puhuvan Ruudusta AVODina.
TykkääTykkää
’Ruutu’ voinee myös olla kattotermi, joka pitää sisällään kaikki käyttövariantit – tai sitten sillä viitataan nimenomaan mainosrahoitteiseen AVOD-versioon, erotuksena (enemmän tai vähemmän) tilauseuroja vaativasta +’sta.
TykkääLiked by 1 henkilö