Strategia ja liiketoiminta

HVOD, AVOD, TVOD, SVOD, BVOD, OTT, FAST…TV-bisneksen lyhenneralli kertoo rahoitusmallien erottelusta ja ilmatilan ottamisesta

Kuvituskuva: Stable Diffusion.

Tämän tekstin lopusta löytyy lyhyt sanakirja tv-bisneksen nykylyhenteistä, mutta kiinnostavampi kysymys on, miksi niitä syntyy kuin sieniä sateella. Asiakastahan ei voisi vähempää kiinnostaa, katsooko AVOD:ia, HVOD:ia vai BVOD:ia.

Aivan perimmäinen syy lyhenteiden synnylle on television kytkeytyminen internetiin, jolla silläkin on omia lyhenteitään, kuten CTV eli connected tv, joka viittaa laitteeseen, tai OTT eli over-the-top, joka viittaa netin yli välitettävään televisiopalveluun millä tahansa laitteella (jos olen oikein ymmärtänyt, huoh, internet ei ole täysin yksimielinen).

Lyhyt vastaus lyhenneviidakkoon lienee, että lyhenteet helpottavat erilaisten liiketoiminta- ja rahoitusmallien luonnehdintaa. Uusien termien keksimisen taustalla on myös halua ottaa ilmatilaa mainostajien ja muiden toimijoiden silmissä. Lyhenteet helpottavat viestintää yritysten ja ihmisten välillä, mutta näin alaa tiiviisti seuraavallekin kartalla on vaikea pysyä, mitä milläkin tarkoitetaan.

Asiaa ei helpota, että termit limittyvät.

Tässäpä lyhyt televisio-suomi-sanakirja, silvuplee:

SVOD = Subscription Video On Demand eli käytännössä kuukausi- tai vuosimaksullinen tilausvideopalvelu (suomenkielisestä tilausvideo-termistä lisää Kielikellossa). Esimerkiksi Netflix tai Disney+ ovat SVOD-palveluita. VOD tarkoittaa joko laitteelle ladattuna tai suoraan verkkopalvelusta katsottavaa videota.

AVOD = Advertising-based Video On Demand eli VOD-katselua, joka edellyttää mainosten katsomista, mutta tilausmaksua ei ole (tosin internetin perusteella joidenkin mielestä myös tilausmaksullinen mainoksellinen suoratoistokatselu voi olla AVOD:ia…). Esimerkiksi Ruutu Suomessa on AVOD-palvelu.

Kuukausimaksullista Ruutu+:aa joku saattaisi kutsua ASVOD:iksi eli Ad-supported Subscription Video On Demandiksi, mutta tämä lyhenne ei ole kovin yleinen. Ruutu+-tilaus on lähes muttei täysin mainokseton, eli olisikohan täsmällisempi uusiotermi, tässä hätäisesti itse keksittynä, PASVOD, eli Partly Ad-Supported Subscription Video On Demand, heh.

Ruutu on syönyt sisäänsä paitsi AVOD:ia, myös FAST:ia. Ks. seuraava kohta. AVOD on tilattavaa videota, mutta FAST ei, sillä FAST nautitaan silloin kun se esitetään.

FAST = Free Ad-Supported Streaming Television on kattotermi mainosrahoitteiselle netin kautta katsottavalle tv-palvelulle, joka toimii perinteisen tv:n tapaan siinä, että ohjelmat katsotaan silloin kuin ne esitetään (tsekkaa Kari Haakanan hyvä kirjoitus aiheesta). Suomessa voit katsoa Ruudun Pluto TV -sateenvarjon alta FAST:ina esimerkiksi Walker Texas Rangeria tai Ryhmä Hauta vuorokauden ympäri omilta kanaviltaan.

BVOD = Broadcaster Video On Demand viittaa perinteisten tv-toimijoiden VOD-palveluihin. Esim. Yle Areena tai BBC:n iPlayer.

HVOD = Hybrid Video on Demand eli minkä tahansa VOD-rahoitusmallien yhdistelmä, eli asiakkaalle on palvelun käyttämiseksi tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Netflix, jossa on sekä mainoksellinen että mainokseton tilausvaihtoehto (mainoksellinen ei vielä Suomessa) on HVOD:ia.

TVOD = Transactional Video On Demand eli maksullinen videonvuokraus. Esimerkiksi leffa, joka on vuokrattu kertamaksulla Elisa Viihteestä tai AppleTV:stä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

FAST-huuma levisi nyt uutismediaan – Washington Postilta oma kanava

Kirjainyhdistelmä FAST on jonkin aikaa ollut todella kuuma peruna suoratoistobisneksessä, ja nyt myös yhä useammat uutistoimijat yrittävät katsoa, mihin trendi kantaa. Washington Post on juuri julkaissut oman FAST-uutiskanavansa Amazon Freeveessä, joka on amerikkalainen mainospohjainen suoratoistopalvelu.

Free ad-supported streaming television. FASTissa on kyse netin kautta älytelkkarista tai kännykästä katsottavista puhtaasti mainosrahoitteisista kanavista (yksi suurimmista on Paramountin Pluto TV), jotka ovat logiikaltaan lineaarisia, eli ohjelmat katsotaan silloin, kun ne esitetään. Netflixistä FAST eroaa siinä, että sitä ei tarvitse tilata, vaan se on vapaasti katsottavissa.

FAST voi olla joko täysin samaa lähetysvirtaa kaikille lineaarisen telkun tapaan tai personoitu, eli näyttäytyä eri käyttäjille erilaiselta, tämän kiinnostuksen kohteiden mukaan painottuen.

Teknologiajulkaisu Verge on pitänyt FASTia ”television tulevaisuutena”. Suoratoistopalvelujen tilausmäärät eivät voi loputtomiin kasvaa, ja kasvua etsitään muualta. Toisaalta kotitalouksissa mietitään, mistä tilauksista voidaan säästää, kun talousnäkymät synkkenevät.

FAST-kanavien määrä kasvaa rajusti, ja Youtubekin on lähtenyt niitä kokeilemaan. Kansainvälisissä julkaisuissa puhutaan kolmenumeroisista kasvuprosenteista lyhyessä ajassa, mutta absoluuttisia lukuja näkee vähemmän: toistaiseksi on siis vielä arvoitus, missä määrin FASTeista on toimijoille rahasammoksi, mutta kanavan pystyttämisen panos-tuotos on mitä ilmeisimmin hyvä.

FASTien kasvun yhtenä tulevaisuuden haasteena lienee ainakin löydettävyys: miltä käyttäjien laitteet näyttävät, kun valikot ovat jo nyt melko lailla täynnä ”kanavasillisalaattia”. Personointi ei tätä välttämättä täysin ratkaise.

Mistä ne fastit sitten käytännössä löytyvät? Jos esimerkiksi omistat Samsungin älytelkkarin kuten minä, FAST-kanavat löytyvät ilmaisesta Samsung TV Plus -palvelusta. Palvelu toimii myös kännykällä. FAST-kanavilta löytyy mm. lastenohjelmia, toimintaa ja draamaa. Sisällön laatu vaihtelee melkoisesti. Uutisia sieltä löytyy myös, nimittäin ainakin Guardian-lehden FAST-kanava, joka perustettiin loppuvuonna 2022. Brittiläinen media-alan julkaisu Press Gazzette kertoo, että useilla mediatoimijoilla on jo omat FAST-kanavansa, kuten Sky Newsillä, Al Jazeeralla, NBC Newsillä tai Bloombergilla. Press Gazzetten mukaan Guardian-lehti on ilmeisesti ainoa lehtitaustainen toimija Washington Postin ohella, jolla on oma FAST-kanava.

Mutta uutiset ja FAST? Hieman skeptinen olen. Millaista erottuvuutta tai lisäarvoa uutis-FAST tarjoaa muuhun valtavaan valikoimaan verrattuna? Miksi valitsisin telkustani juuri 24/7-tyyppisen uutis-suoratoiston miljoonasta vaihtoehdosta, etenkin jos mitään isoa uutistapahtumaa ei ole päällä? Uutiset eivät historiallisesti ole olleet kovin hyvää suoratoistobisnestä, ainakaan pääasiallisena liiketoimintamallina. Hyvässä muistissa on mm. CNN:n suoratoistoseikkailu CNN+, joka kuopattiin alkumetreillä.

Uutismedian FAST-kokeiluja kyllä puoltaa hyvä panos-tuotos: jos halvalla saa, miksei kannattaisi kokeilla. Veikkaan kuitenkin, että monesta kokeilusta ei tule pysyvää.

Normaali