Pidemmittä johdannoitta listaan tähän lähdelinkkeineen esimerkkejä tekoälytyökaluista, joita mediataloissa käytetään toimituksellisen työn apuna. Lista perustuu julkisesti löydettävissä oleviin lähteisiin, jotka olen linkannut asiayhteyteen. Lista on uutistoimituspainotteinen, vaikka työkaluja käytetään muuhunkin.
SUOMI
Alma Media – mm. “vastaväittelijä”-toiminto, tekstin muuttaminen puheeksi koneäänen avulla, tekstien tiivistäminen, kuvatekstien automaattinen luominen, kääntäminen…
Alma Median vuoden 2024 puolivuotiskatsauksessa todetaan, että uusi AI-tiimi aloitti työnsä “ja ensimmäiset toimituksellista työtä avustavat työkalut otettiin käyttöön”.
Lähteet: Alma Median puolivuotiskatsaus 2024 ja Mediapäivä 2024 -tilaisuus, Suomen Lehdistö.
Yleisradio – YleGPT: mm. tekstimassojen tiivistäminen, otsikoiden generoiminen, kääntäminen, haastattelukysymysten luominen, sisältöprojektien suunnittelu…
Lähde: “Ihmisen ja koneen liitto: Voitto-robotti aurasi tietä YleGPT:lle”
Sanoma – tiivistäminen, ennakoiva otsikkoanalytiikka ja ehdotukset toimittajille…
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteinen tekoälytiimi aloitti työnsä alkuvuonna 2024. Sen tehtävänä on “testata, ideoida ja myös kriittisesti arvioida omaan työhön vaikuttavia työkaluja”. Työkaluista ei ole kovin paljoa julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Joitain esimerkkejä on mainittu Sanoman toimitusjohtajan Rob Kolkmanin esityksessä vuodelta 2024 (sivu 13).
Lähteet: HS ja IS perustavat yhteisen tekoälytiimin, Sanoman toimitusjohtajan Rob Kolkmanin esitys 2024, sivu 13
RUOTSI
Aftonbladet (omistaja norjalainen Schibsted) – Jatkojuttuehdottaja, kuvan tekstikuvailu, väliotsikoija, SEO-optimoija, oikolukija, Tiktok-käsikirjoittaja…
Lähde & kuvia Aftonbladetin käyttämistä työkaluista: Aftonbladet serves up innovation with AI buffet
YHDYSVALLAT
Washington Post – “Neulaa-heinäsuovasta-etsijä” laajojen tietomassojen käsittelyyn
Washington Post julkaisi 18. elokuuta ensimmäisen jutun, joka perustuu uuden Haystacker-nimisen tekoälytyökalun käyttöön. Työkalu mahdollistaa suurten tietomäärien seulomisen ja niistä erilaisten ilmiöiden ja trendien havaitsemisen. WP:n teknologiajohtajan mukaan kaupalliset yleiskäyttöiset työkalut eivät pysty vastaavaan. Toistaiseksi työkalua käyttävät visuaalisen journalismin tekijät ja datajournalistit.
Ensimmäinen Haystackerilla tehty juttu käsitteli 700:aa maahanmuuttoa käsittelevää vaalimainosta ja sitä, miten kuvia tai tekstiä oli manipuloitu harhaanjohtavien väitteiden luomiseksi. Haystacker mm. otti automaattisesti stillejä mainosvideoista.
WP:n mukaan Haystackeria voidaan käyttää missä tahansa suuressa tietoaineistossa, joka on käytettävissä joko julkisen rajapinnan kautta tai toimitukselle suoraan annettuna.
Lähteet: Axios, Washington Post
+ bonus: aihetarjonnan monipuolisuusmittari eli amerikkalaisten yliopistotutkijoiden kehittämä Media Bias Detector
Nimestään huolimatta tämä työkalu ei ota kantaa uutisjuttujen puolueettomuuteen, vaan mittaa käytännössä juttuaiheiden tarjonnan monipuolisuutta: sitä, montako juttuartikkelia mistäkin aihepiiristä on tietyllä ajanjaksolla kussakin mediassa ollut. Tekoälyn rooli työkalussa on tehdä sellaista sisältöanalyysiä, jota vielä muutama vuosi sitten teki ihminen. Esimerkkikuva alla.
Lähteet: Tech Times, Media Bias Detector (työkalusivu, josta voi selailla kuvanäkymiä).
Numeroiden takaa 