Pystyakselilla on jutun jakomäärä, vaaka-akselilla jutussa käytetty aika sekunneissa. Esim. 10 000 sekuntia on 2,8 tuntia, mikä on hyvin vähän. Kyse on siis kaikkien lukijoiden juttuun käyttämästä ajasta yhteensä. Kuvio kertoo, että somejakojen määrä ei juuri korreloi sen kanssa, miten paljon aikaa jutun lukemiseen käytetään. Jos korreloisi, kuvio muistuttaisi enemmän patonkia kuin haulikolla ammuttua. Oma huomioni: Valaisevampi mittari olisi ehkä ollut juttuun käytetty aika yhtä sivulatausta kohden.
Jo jonkin aikaa on tiedetty, että juttuja jaetaan somessa jopa klikkaamatta. Nyt tutkittiin, minkä verran paljon jakoja saaneiden juttujen parissa kulutetaan aikaa.
En kirjoita tätä viisastellakseni: olen minäkin jakanut juttuja pelkän otsikon perusteella. Viisastelun paikka on jossain muualla.
Analytiikkayhtiö Chartbeat tutki lukijoiden artikkeleissa käyttämää aikaa suhteessa somejakoihin. Tulos: Paljon jaettu ei aina tarkoita, että lukija kovinkaan pitkään pitkään viihtyisi sen äärellä. Ja toisin päin – jos viihtyy, se ei välttämättä tarkoita että juttua olisi jaettu paljon. Selvitys tehtiin marras-joulukuussa 2016, ja Chartbeat kertoi siitä huhtikuussa.
”Jos jonkin johtopäätöksen haluaa tehdä, se lienee se, että sitouttaminen ei toimi somessa aina samoilla lainalaisuuksilla kuin saitilla.”
Chartbeatin mukaan somejakojen ja jutuissa käytetyn ajan välillä on ”pieni positiivinen yhteys”. Tässä kohtaa lienee syytä tähdentää, että palvelussa käytetyn ajan mittaamiseen erikoistuminen on Chartbeat-yhtiön ykkösmyyntivaltti: sen intressissä on nostaa näitä asioita esille.
Klikattu, mutta ei luettu: Tyhjää arvoa
Silti. Käytetty aika ei ole huono mittari, koska se kertoo kiinnostavuudesta enemmän kuin klikkaus. Jutulla voi olla paljon klikkauksia eli sivulatauksia, mutta sisältöjen kehittämisen kannalta olennainen kysymys on, miten pitkään saamme asiakkaan pidettyä sen äärellä. On hyvä muistaa, että lyhempikin artikkeli voi kerätä yhtä paljon kokonaisaikaa kuin pitkä, jos sitä lukee suuri määrä ihmisiä edes jonkin aikaa.
Logiikka kuin Facebook-videoissa
Logiikka on itse asiassa jokseenkin sama kuin Facebook-videoissa. Kun yksi käynnistyskerta lasketaan jo kolmesta sekunnista eteenpäin, voi videon käynnistysmäärä olla valtava, mutta keskimääräinen katseluaika pieni: vain harva on saattanut katsoa edes puoleenväliin. Tässä Facebook teki merkittävän linjauksen tammikuussa 2017, kun se ilmoitti nostavansa uutisvirrassa korkeammalle videoita, joita katsotaan pidempään. Käytännössä tämä on ainakin omien havaintojeni mukaan myös tarkoittanut, että videot joilla on huonompi pito eivät saa entisenkaltaista näkyvyyttä.
Luettu ei ole aina yhtä kuin jaettu
Jos artikkeli kerää poikkeuksellisen paljon lukuaikaa, tarkoittaako se, että se on aina kerännyt myös paljon jakoja? Chartbeatin havaintojen mukaan ei. Jutut, joita oli luettu 8300 tuntia tai yli (hyvä taso), oli jaettu somessa joko kourallisen verran – tai jopa 100 000 kertaa. Savolaisittain: voip olla tai olla olematta.
Jos jonkin johtopäätöksen haluaa tehdä, se lienee se, että sitouttaminen ei toimi somessa aina samoilla lainalaisuuksilla kuin saitilla.
Chartbeatia käyttävät maailmalla mm. New York Times, Vice, National Geographic ja Le Figaro, Suomessa ainakin Hesari, Alma media ja Yle.
Samassa 7-sivuisessa Chartbeatin raportissa ”Facebook and Google: The Great Divide” muuten kerrotaan, että keskimäärin 70% kaikesta ulkoisesta liikenteestä tulee Googlen ja Facebookin kautta, ja että Facen kautta tullaan tunneaiheisiin, Googlen kautta taas tietoaiheisiin. Loogista sinänsä.
Loppuun vielä kaksi pointtia:
- Maailman suurimpien viestinten somessa parhaiten menestyvät otsikot ovat tutkitusti muuttuneet selittävämmiksi ja havainnollisimmiksi. Veikkaisin, että tämä kehitys ruokkii ilmiötä, jossa juttu jaetaan lukematta tai klikkaamatta: otsikko kertoo enemmän kuin ennen.
- Entäs jos lukija kokee tulleensa palvelluksi juttua lukematta? Näinhän usein on notifikaattimaailmassa: moni pärjää pelkällä kännykän ruudulle tulevalla ilmoituksella.
SEURAA FACEBOOKISSA: Numeroiden takaa.
Numeroiden takaa 