Mistä kyse?

Aloitin viime vuonna blogisarjan, jossa summaan tasaisin väliajoin isoja kehityskulkuja niitä taustoittavine lähteineen blogikirjoituksiksi. Viime kesän 12 nostoa löytyvät täältä ja loppuvuoden 14 havaintoa täältä. Tähän kirjoitukseen olen koonnut toimintaympäristöhavaintoja tammi-helmikuulta 2026. Painotus on uutismediassa ja tekoälyssä.

Iso kuva – viisi kysymystä

Alkuvuonna julkaistut tutkimukset, analyysit, uutiset ja muut signaalit media-alalta kertovat, että isot kysymykset pyörivät ainakin näiden viiden teeman ympärillä (selvyyden vuoksi: tulkinta on omani, ei tekoälyn):

1. Millaiseksi ihmisen ja koneen työnjaon pitäisi oikeastaan muodostua? Onko tekoäly “vain työkalu muiden joukossa” vai onko tämä aikansa elänyt väite, eli onko tästä työnjaosta tulossa jotain muuta?
2. Miten ihmisten journalistista perusosaamista – hoksaamisesta haastattelutaitoihin – vahvistetaan tekoälyn aikakaudella käytännössä? Mitä muuta se tarkoittaa kuin lisäkoulutusta?
3. Miten erottuvuutta mietitään medioissa ihan konkreettisesti? Tässä on syytä erottaa toisistaan ainakin sisältöjen kerronta itsessään sekä niin sanottu koneluettava tai rakenteistettu data.
4. Miten pidetään huolta siitä, että ihmisillä olisi paitsi aikaa myös kykyä kriittiseen ajatteluun tilanteessa, jossa ympärillä on käynnissä valtava muutos?
5. Tuleeko kokemus tekoälystä jakautumaan jatkossakin epätasaisesti, sekä yleisesti että myös työpaikoilla? Joidenkin mielestä tekoälykehitys on jo nyt AGI-vaiheessa, jossa tekoäly kykenee ymmärtämään, oppimaan ja suorittamaan mitä tahansa älyllistä tehtävää ihmisen tasoisesti tai paremmin. Toiset taas ihmettelevät, kun tekoälyt horisevat yhä vain joutavanpäiväisiä. On epäolennainen kysymys, voivatko molemmat olla totta samaan aikaan. Tärkeää on, pysyykö ihmisten kokemusten epäsuhta aina tällaisena ja mitä asialle on tehtävissä.

Jos nämä kaikki vedetään yhteen, huomataan ainakin se, että ihmisen rooli on jokaisessa kohdassa vielä auki. Tekoäly pakottaa määrittelemään uudelleen, mitä ihminen tekee, missä kohtaa arvoketjua ja miksi.

Edellä mainittuihin viiteen teemaan liittyviä lukuvinkkejä tammi-helmikuulta 2026:

• Jaakko Lempinen: Media-alan pitää rakentaa uudelleen ihmisen ja koneen työnjako (Yle 14.1.)
• Erja Yläjärvi: Tekoälyn tuoma murros huutaa ajattelua, mutta onko kenelläkään aikaa ajatella? (Helsingin Sanomat 15.2.)
• Bold Call: AI will rewrite publishers’ websites in 2026 (Digiday 26.1.)
• Journalism lost its culture of sharing. Here’s how we rebuild it (Nieman Lab 8.2.)
• The qualities a modern journalist needs in the AI era (Wan-Ifra 27.1.)
• 2026 brings dynamic news formats, renewed focus on journalism (INMA 14.1.)
• Advertising comes to AI chatbots (INMA 15.2.)
• Publishers prepare to be “squeezed” by AI and creators in 2026 (Nieman Lab 12.1.)
• The FT’s Jon Slade on leveraging AI to build new lines of business (Voices.media 10.2.)
• The Athletic invests in live blogs, video to insulate sports coverage from AI scraping (Digiday 9.2.)
• Eight in ten of world’s biggest news websites now block AI training bots (PressGazzette 22.1.)
• Why News Publishers Are Split Between Optimizing for AI Scrapers and Fighting Them (News Machines 17.2.)
• Reuters Journalism, media, and technology trends and predictions 2026 (Reuters-instituutti 9.1. – suomenkielinen koosteeni täällä). 
• Tiktok on säilyttänyt paikkansa nuorten ykkösuutiskanavana, ja lyhytvideo on mieluisin uutisen muoto (Uutismedian liitto 2.2. – suomenkielinen koosteeni täällä)

Muistathan myös päivittyvän Live Trackerini, jonne kerään tekoälyn käyttötapauksia uutismediassa sekä englanniksi että suomeksi.