Olet ehkä kuullut blockchainista eli lohkoketjusta, mutta sen selittäminen onkin sitten hankalampi juttu.

Lohkoketju on teknologia, jonka väitetään mahdollistavan palveluiden rakentamisen ja datan keräämisen uudenlaisella tavalla. Tietotekniikan ammattilaislehti Tivin mukaan lohkoketju ”mullistaa maailman kuin internet” ja voi esimerkiksi ”poistaa rahasiirroista välikäden eli pankin”.

Lohkoketju on jo jokin aika sitten nostettu megatrendiksi maailmalla. Tekniikka ja Talous -lehden mukaan teknologiaa on verrattu Amerikan löytämiseen. Lohkoketjun hyödyistä puhutaan erityisesti finanssialalla. Suomalaisen it-firma Futuricen kokeilusta voit lukea täältä.

Mutta mitä ihmettä journalismilla – luovien sisältöjen tuottamisella – voi olla teknologian kanssa, joka on kehitetty virtuaalivaluutan alustaksi? Paljonkin, väittää Civil-niminen startup, joka vannoo lohkoketjun nimeen.

”Kiveen kirjoitettu avoin kirjanpito”

Ennen yksityiskohtiin menemistä on avattava käsitettä konkreettisemmin. Mikä ihmeen lohkoketju?

Tekniikka ja Talous luonnehtii sitä (14.11.2016) ”kiveen kirjoitetuksi avoimeksi kirjanpidoksi”, jonka toivotaan tuovan ratkaisuja esimerkiksi laajoihin tietovuotoihin ja identiteettivarkauksiin:

Blockchain on tällä hetkellä teknologiakeskusteluiden kuumimpia avainsanoja, mutta itse teknologian selittämisessä on pähkinä purtavana.

Lohkoketju on ajatuksena verrattain yksinkertainen. Se on hajautettu tapahtumarekisteri, jonka kaikki transaktiot ovat aikajärjestyksessä, kaikkien osapuolten vahvistamia ja tallennettu niin, että mitään ei voida muuttaa tai väärentää. Ja kaikki tämä toimii pomminvarmasti.

Kaikkien aikojen ensimmäinen velkakirja on todennäköisesti aikanaan kirjoitettu kiveen. Kiveen hakattua tekstiä on vaikea muuttaa ilman, että siitä jäisi jälkiä.

Siirretään kivilaatta nykypäivään ja varmennetaan se vahvalla salatulla allekirjoituksella, tehdään siitä useampi kopio ja asetetaan ne kaikkien nähtäväksi. Tällöin ei haittaa vaikka jokin kopioista katoaisi. Lisäksi laattoja vertailemalla voidaan tarkistaa, onko jotain niistä yritetty muuttaa. Lohkoketjun voi ajatella olevan kuin kiveen kirjoitettu avoin kirjanpito.

Eikö auennut? No ei oikein minullekaan, umpihumanisti kun olen.

Näin aiheesta kirjoittaa Tivi (11.2.2017):

Lohkoketjua kutsutaan myös ”hajautetuksi tilikirjaksi”, englanniksi distributed ledger, mikä on osuva kuvaus tekniikan toiminnasta. Transaktioita eli ”tilitapahtumia” kirjataan pysyvästi kansioihin eli lohkoihin.

Nämä lohkot linkittyvät edellisiin ja seuraaviin lohkoihin niin, että muodostuu muuttumaton lohkojen ketju. Mikään yksittäinen taho ei omista tätä tietokantaa vaan se hajautetaan suurelle määrälle eri toimijoita, tyypillisesti eri puolille maailmaa.

Oleellista on juuri muuttumattomuus, joka syntyy lohkojen ketjuttamisesta ja tietokannan hajauttamisesta. Hyvin toteutetun lohkoketjun merkintöjen väärentäminen on lähes mahdotonta.

Perusideaa voidaan vahvistaa muilla tekniikoilla. Esimerkiksi kryptovaluuttojen yhteydessä käytetään vahvoja salausmenetelmiä, joiden avulla vain rahan omistaja pystyy käyttämään varojaan.

Okei. Jos ei auennut vieläkään, niin nou hätä. Ei siis ole ihme, että aiemmin mainitsemani mediastartup Civil kertoo alkuvaiheen tärkeimmäksi tavoitteekseen toimintamallinsa selittämisen muille. Civilillä ei ole vielä takanaan pääomasijoittajia, ja jotkut ovatkin suhtautuneet sen liikeideaan skeptisesti.

Yhteistä: Pyrkimys luotettavuuteen

Näin Civil määrittelee itsensä 20. kesäkuuta Medium-palvelussa julkaisemassaan manifestissa:

A radically open approach to fact-based, responsible journalism with an Ethereum-based, ad-free marketplace.

Ethereum on valmis lohkoketjualusta. Isolle yleisölle tunnetumpi sellainen on Bitcoin.

Lohkoketjuteknologialla pyritään yleisesti ottaen äärimmäiseen luotettavuuteen. Tämä on myös journalismin tavoite, mikä korostuu nykymaailmassa. Tässä on siis ainakin yksi yhdistävä tekijä – jollain etäisen käsitteellisellä tasolla.

Civilin visiossa tulevaisuudessa ei ole enää fyysisiä uutishuoneita lainkaan, vaan on valtava joukko journalisteja ja journalismin kuluttajia, jotka käyvät kauppaa salaukseen perustuvalla virtuaalivaluutalla. Koko homma toimii alustalla, joka nojaa lohkoketjuteknologiaan.

Konkreettisemmin: Kansalaiset voivat tukea, käytännössä ostaa, tiettyihin aihepiireihin liittyvää journalismia, ja journalistit voivat halutessaan hakea joukkorahoitusta spesifeille hankkeilleen. Kaupankäynnin välineenä ovat ”CVL tokenit”, jotka eivät varsinaisesti ole virtuaalivaluuttaa vaan jonkinlaisia virtuaalisia optioita (jos olen oikein ymmärtänyt. Huoh.).

Civilin kolme markkinapaikkaa

Civilin mallissa on kolme niin kutsuttua markkinapaikkaa: newsrooms eli (kansalais-)uutishuoneet, stations eli asemat (?) ja fact-checking-as-a-service eli faktantarkistus.

Eikö auennut vieläkään? Niinpä…

Jää nähtäväksi, mitä Civilistä tulee vai tuleeko mitään. Pisteet ennakkoluulottomuudesta ja siitä, että malli mahdollistaa mielestäni aidosti ns. aihe edellä etenemisen (yo. kuvassa ”niche-focused”) sen sijaan, että rakennettaisiin jotakin ikivanhojen organisaatiorakenteiden päälle.

Tekijät myös väittävät, että tällaisessa mallissa olisi esimerkiksi tutkivan journalismin tulevaisuus. Toisinkin voisi pelätä, jos – näin kärjistettynä – yleisö maksaa vain siitä, mitä se tilaa. Epäselvänä pidän sitä, miten Civilissä huomioidaan vahvan henkilö- tai mediabrändin voima, kun kaikki on äärimmilleen hajautettua ja atomeiksi palasteltua. Voi toki olla, että olen ymmärtänyt homman idean väärin=)

Civil suunnittelee järjestävänsä CVL-tokeneiden eli optioiden ”osakeannin” ensi syksynä tai talvena, jolloin nähdään, mitä alustalla oikeasti tapahtuu. Varsinainen käynnistysajankohta on aikaisintaan vuonna 2018.

Lähteet: Medium, Poynter