Mitä oikein tapahtuu, missä ja miksi? Kokoan tähän kirjoitukseen kesän varrelta kokoamiani toimintaympäristöhavaintoja mediasta.

SUOMALAISTEN ARVOT JA ASENTEET

1. Yhä useampi valitsee puolensa, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tutkimus. Tämä ei liity suoraan mediaan, mutta on välillisesti mediasisältöjen ja median yleisöjen kannalta hyvin kiinnostava tutkimus. Tutkimuksen mukaan oikeistolaiseksi itsensä asemoivien osuus on ennätystasolla. Yhä useampi suomalainen määrittelee itsensä oikeistolaiseksi ja liberaaliksi, yhä harvempi poliittiseen keskustaan. Huomionarvoista on, että poliittinen oikeisto kokoaa alleen kirjavasti sekä liberaaleja että konservatiivisia maailmankatsomuksia, joita yhdistää markkinamyönteisyys ja matalan verotuksen kannattaminen.

2. Medialle arvojen eriytyminen tarkoittaa, että myös odotukset sisältöjä kohtaan eriytyvät: kaikkien asiakastarpeiden huomioiminen ei ainakaan muutu helpommaksi. Kesällä julkaistun Uutismedia verkossa 2025 -tutkimuksen mukaan ero oikeiston ja vasemmiston luottamuksessa uutisiin kasvoi hieman (sivu 52).

TEKOÄLY JA UUTISMEDIA

3. Suomalainen tekoälyavusteinen uutispalvelu julki. Hesarin ex-päätoimittajan Mikael Pentikäisenkin konsultoima Freepress.ai-uutispalvelu julkaistiin 7.7.  Freepress tiivistää ja kääntää tekoälyn avulla uutisia eri puolilta maailmaa käyttäjän haluamalla kielellä ja lisäksi linkittää muiden medioiden juttuihin. Freepressin koosteita voi myös kuunnella. Omaan silmään virkistävää on esimerkiksi se, että koosteet on tehty bullet pointeiksi, mikä tekee sisällöistä silmäiltäviä. Palvelua voi melko perinteiseen tapaan räätälöidä haluamakseen kirjautumalla.

4. Tekoälyhahmolta pian uutisia lapsille. Suomessa Uutisraivaaja-kisan palkittuihin lukeutui Uutiskamut-projekti, jossa toteutetaan lapsille tekoälypohjainen uutistenlukija, mahdollisesti eläinhahmo.

5. Ei vielä trafiikkiromahdusta. Googlen uudet tekoälyominaisuudet (AI-yhteenvedot ja Jenkeissä myös AI Mode) eivät ole isossa kuvassa romahduttaneet uutisliikennettä – ainakaan vielä. Tässä on auttanut osin se, että uutisliikenteestä jopa 70 prosenttia tulee Discover-uutissyötteestä eikä perushaun kautta. Tosin juuri kerrottiin, että Yhdysvalloissa Google on tuomassa AI-yhteenvedot myös Discoveriin.

6. Liquid content vs. solid content. Media-alan seminaareissa on puhuttu pitkään “nestemäisestä sisällöstä”, jolla viitataan siihen, että tulevaisuudessa sisältö olisi yhä useammin modulaarista eli mukautettavissa ja jaettavissa helposti eri formaatteihin, mikä kehitys on nähtävissä jo nyt. Hollantilainen mediastrategi Piet van Niekerk pohtii, mitä on “solid content” eli sisältö, jota on vaikea kopioida tai palastella, mutta joka ei ole kuitenkaan paluuta vanhaan. Hänen mielestään “liquid contentin” riskinä on, että tekoälyn edelleen yleistyessä se menettää arvoaan: kaikki mikä on skreipattavissa, skreipataan. Van Niekerk nostaa esimerkeiksi “solid contentista” interaktiivisen tarinankerronnan tai oikeastaan minkä tahansa, mikä ei ole nopeasti tiivistettävissä.

7. Selkoa termeihin. Tämä oli hauskan rennosti toteutettu – pieni sanasto, joka pistää AI-jargonin palasiksi.

8. Uutismedian tekoälyhankkeet kartalle. AI for Newsrooms on uusi yksityishenkilön ylläpitämä sivusto, joka kartoittaa uutismedioiden tekoälyhankkeita.

Uutismedian tekoälyhankkeista pääset perille myös minun päivittämästäni GenAI in Media Trackerista, johon lisäsin juuri useita esimerkkejä heinäkuulta 2025. 

TELEVISIO

9. Youtube – hiljainen jättiläinen. Youtube ei ole enää vain kännykällä katseltava videosovellus, vaan Yhdysvaltojen katsotuin televisiosisällön lähde. Ohitus tapahtui Yhdysvalloissa keväällä. Yhä useampi katsoo Youtubea isolta ruudulta. Wall Street Journalin juttu summaa, miten tähän on tultu.

Tästä voit myös kuunnella minun ja Jaakko Lempisen Olutta ja analytiikkaa -podcastin tuoreimman jakson, joka käsittelee Youtubea.

LIIKETOIMINTA

10. Bundlaus helpommaksi. Keskisuomalainen keskittää kaikki uutismediansa yhteen yhtiöön – bundlaus helpottuu, kertoo Ylen toimintaympäristökatsaus. Tähän saakka ne ovat olleet viidessä alueellisessa yhtiössä. Eri tilausten yhdisteleminen eri bundlaaminen on arvonlisäverotuksellisesti helpompaa yhden yhtiön alla, kertoo Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi Ylen toimintaympäristökatsauksen mukaan.

Sanoma niputti digipalvelunsa yhteen tilaukseen reilu puoli vuotta sitten (Kaikki+).

11. Maksuhalukkuus. Uutismedian liiton tutkimus: Tärkein syy sanomalehden tilauksen lopettamiseen on henkilökohtainen taloustilanne. Moni olisi valmis maksamaan uutismediasta vain 1-5 euroa kuussa.

12. Rahapelimarkkina: Bauer Media tuo Ruotsiin pelkästään urheilusta puhumiseen keskittyvän radiokanavan, kertoo Ylen toimintaympäristökatsaus. Pääsponsori on rahapeliyhtiö Unibet. Ruotsissa rahapelimainonta vapautui 2019. Bauer-esimerkki on suomalaisittain kiinnostava, sillä Suomessa Veikkauksen monopoli päättymässä ensi vuoden lopussa. Suomalaisen median vinkkelistä asiaa avataan esimerkiksi täällä.