”Views of your post”. Kukaan ei tarkalleen tiedä, mistä tämä luku koostuu – kuinka moni oikeasti näki vs. kuinka monella oli mahdollisuus nähdä postaus.

1. Kuinka moni näki postauksesi LinkedInissä – on se sitten tekstiä, kuva, tai linkki uutisartikkeliin tai omaan blogikirjoitukseesi LinkedInin ulkopuolella?
2. Kuinka moni klikkasi artikkeliin, jonka teit LinkedInin omalla työkalulla?

Ensiksi, näiden sisällönjakotapojen erot sekoittuvat helposti. LinkedInin määritelmässä ne on selkeästi erotettu: “posts” (kohta 1.) ja “articles” (kohta 2.).

Eli siis: LinkedIn-logiikalla artikkelipostaus voi olla joko postaus, jossa jaat artikkelin, tai artikkeli, jota ei luokitella postaukseksi (heh). 

Toiseksi. Postauksen nähneet – mitä se oikeasti tarkoittaa? Jos LinkedIn kertoo, että nähneitä oli 800, onko aidosti 800 ihmistä nähnyt postauksen ja jos, onko jokainen heistä lukenut sen enemmän tai vähemmän ajatuksella? Aihetta on käsitelty tarkemmin mm. tässä kirjoituksessa, jossa pidetään nähneiden määrää osittain teoreettisena: eli se sisältäisi paitsi postauksen oikeasti nähneiden määrän kuin jossain määrin myös niitä, joilla se oli mahdollisuus nähdä. Yleisen kokemuksen perusteella eri somealustoilta veikkaisin, että tämä on lähempänä totuutta.

Kirjoittaja löysi vuosi sitten LinkedInin Help-osiosta määritelmän (en löydä enää), jossa asiaa avattiin näin:

When you share an update, a ”view” is counted when the update is loaded on the viewer’s screen. Viewers do not necessarily need to click or read the update to count as a view, but rather have the update loaded on their Homepage.

Tämäkään ei vielä kerro tarpeeksi: mitä tarkoittaa ”loaded on screen”? Hyvin todennäköisesti pelkkä ohi skrollailu siis riittää yhdeksi ”view’ksi” – eikä siinä sinänsä mitään, osittain sama on Facebookinkin logiikka. Mutta tästä päästään siihen, kuinka moni oikeasti pysähtyi postauksesi ääreen ajattelemaan sitä. Hmm.

Nykyään Help-osiosta löytyy mm. tämä määritelmä, jossa siinäkään ei avata asiaa sen tarkemmin.

Tavoittavuus – mitä se edes on?

Pääsääntöisesti kaikki somealustat haluavat pitää ihmiset mahdollisimman tehokkaasti omilla alustoillaan, mistä syystä niille ei lähtökohtaisesti ole edullista suosia sellaista käyttäytymistä, jossa ihmiset alustoilta poistuvat. Tämä on hyvä pitää mielessä, ja se ei voi olla heijastumatta myös alustojen omaan analytiikkaan.

Mitä ”tavoittavuus” oikeastaan edes tarkoittaa? Eri somekanavilla on omat määritelmänsä, eivätkä nekään ole kiveen hakattuja. Hyvä esimerkki on Facebook, jossa tavoittavuus on ollut pitkään jonkinlainen yhdistelmä todellista ja teoreettista tavoittavuutta – mutta tänä vuonna FB on vuonna muuttamassa tavoittavuuden määritelmää kuvastamaan enemmän todellista kulutusta. Seurauksena tavoittavuuksien arvellaan FB:ssä yleisesti laskevan (tämä muutos ei liity uutisvirtauudistukseen).

Toiseksi esimerkiksi haluan nostaa Twitterin, jossa mielestäni aivan liian usein puhutaan ”tavoittavuudesta”, kun todellisuudessa on vain laskettu yhteen tietyistä aiheista tviitanneiden seuraajamääriä. Tämä ei ole todellista, vaan suurelta osin teoreettista tavoittavuutta.

Mihin sitten voi enää uskoa, kun kaikki muuttuu? No, maalaisjärjellä pääsee pitkälle. Kunkin alustan lukuja voi edelleen käyttää oman tekemisen ”trendimittarina” pidemmällä aikavälillä, huomioiden kuitenkin mahdolliset ei-sisällölliset kuten algoritmimuutokset.

Uskoa voi ainakin niihin erilaisiin toimiin, joita sisällöt synnyttävät. Facebookin uutisvirtauudistuksenhan on arveltu johtavan siihen, että kommentointi ja sisältöjen jakaminen kommentoinnin kera nousee aiempaa isompaan arvoon, ja tykkäyksistä ja muista reaktioista tulee aiempaa enemmän niin kutsuttuja turhamaisuusmittareita, joiden merkitys vähenee.