Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Älykaiuttimet ohittivat ensi kertaa radion lasten mediankäytössä Isossa-Britanniassa

Näyttökuva 2020-2-5 kello 16.12.59

Poimintoja brittilasten mediankäyttötavoista eri ikäryhmissä. Kuvan lähde: Children and parents: media use and attitudes report 2019 (Britannian viestintäviranomainen Ofcom)

Älykaiuttimien käyttö 5–15-vuotiailla lapsilla tuplaantui vuonna 2019 (15% –> 27%) ja ohitti ensimmäistä kertaa radion kuuntelun (26%–>22%), ilmenee Britannian viestintäviranomaisen Ofcomin tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin tiistaina. Sitä varten on haastateltu 3500:aa lasta ja vanhempaa. 3–4-vuotiaistakin lähes joka kymmenes käyttää älykaiuttimia kotonaan.

Tutkimuksen yksi johtopäätös on, että lasten älykaiuttimien parissa käyttämä aika on ollut pois nimenomaan radiosta, sillä samaan aikaan kun lasten radion kuuntelu on laskenut, eivät mahdollisuudet kuunnella radiota ole vähentyneet. ”Tästä voi päätellä, että radio laskee, koska lapset ovat tietoisesti päättäneet olla kuuntelematta sitä”, todetaan tutkimuksessa. Sitä ei käy ilmi, onko tutkimuksessa otettu huomioon lasten radion kuuntelu muualla kuin kotona, kuten autossa. En ainakaan löytänyt asiasta erillistä mainintaa.

Ofcomin tutkimuksen mukaan lasten älykaiuttimien käyttö itsessään ei noudattele tiettyä kaavaa. Älykaiuttimia käytetään huvitteluun tai muuten ns. random-pohjalta. Esimerkiksi tutkimuksessa haastateltu 9-vuotias Suzy kertoi, että hänen äitinsä ei juuri käytä [Amazonin] Alexaa, mutta Suzy pyytää sitä aika ajoin ”kertomaan vitsejä” tai auttamaan läksyissä, kuten jonkin sanan oikeinkirjoituksen tarkistamisessa.

Muita havaintoja Ofcomin tutkimuksesta:

  • Myös lasten älytelevisioiden käyttö on kasvussa.
  • Puolella 10-vuotiaista [briteistä] on oma älypuhelin.
  • Lapsista kasvaa striimaajia. Video-on-demand eli tilausvideokatselu on suositumpaa kuin lineaarisen television katselu. Joka neljäs lapsi ei katso lineaarista televisiota lainkaan.
  • Lasten sosiaalisen median käyttö pirstaloituu ja monipuolistuu: Facebookin, Snapchatin ja Instagramin rinnalle on noussut Whatsapp. Tiktok ja Twitch kasvavat. Tiktokia käyttää nyt 13 prosenttia 12–15-vuotiaista.

Älykaiutinten tai muiden äänellä ohjattavien laitteiden/virtuaaliapureiden tulevaisuudennäkymät vaihtelevat suuresti markkina-alueittain. Suomessa kehitys on ollut hitaampaa, koska laitteet usein rakennetaan ymmärtämään pieniä kieliä myöhemmin.

Näyttökuva 2020-2-5 kello 17.02.15

Lähde: Children and parents: media use and attitudes report 2019 (Britannian viestintäviranomainen Ofcom)

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tuoko hyvä some radion ääreen kuuntelijoita? Huonosti, vihjaa selvitys Irlannista

Näyttökuva 2017-06-14 kello 10.21.36.png

Jos teet hyvän ja tavoittavan somesisällön, jolla haluat kuuntelijoita radion ääreen, generoituuko ”puffaus” joskus oikeasti kuuntelijoiksi kanavalle?

Huonosti, vihjaa irlantilaisen analytiikkayhtiön account strategistin Josh Connellyn tekemä selvitys, jossa hän on verrannut radiokanavien somekanavien sitouttavuutta ja radiokanavien kuuntelijamääriä Irlannissa.

Itse asiassa kysymyksenasettelu on osin väärä: somen suurin arvo on bränditietoisuuden lisäämisessä, mihin tarkoitukseen se toimiikin erinomaisesti. Tätä korostaa myös Connelly, joka selvitti, miten radiokanavien sitouttavuus somessa heijastui kuuntelijalukuihin. Sitouttavuus tarkoittaa kaikkia niitä tapoja reagoida sisältöihin, joita kulloinkin on olemassa.

– Tarkoittaako hyvä sitouttavuus (radiokanavalla) somessa, että sillä on kuuntelijoita radiossa? Kun vertaa sosiaalisen median dataa ja JNLR:n raporttia, vastaus on ei, Connelly kirjoittaa.

JNLR eli The Joint National Listenership Research eli kyselytutkimus, jolla radion kuuntelua Irlannissa kartoitetaan. Suomessa radionkuuntelua mitataan samansukuisesti päiväkirjamenetelmällä, jossa tutkimukseen osallistuvat kirjaavat kuuntelunsa. Kansallisesta Radiotutkimuksesta KRT:stä löydät lisää tietoa Finnpanelin sivuilta.

Connellyn mukaan paikalliset radiokanavat pärjäävät Irlannissa somessa valtakunnallisia paremmin. Paikalliset sisällöt kiinnostavat enemmän: niihin reagoidaan herkemmin (toki tästä voi päätellä myös, että valtakunnalliset kanavat ovat vain huonoja sometekemisessään).

Sitouttavuus syntyy Irlannin radiokanavien somessa valokuvista: 95% somessa parhaiten sitouttavista sisällöistä oli valokuvia – mutta kaksi parhaiten sitouttavaa sisältöä olivat videoita.

Kuten tiedetään, natiivi sisältö kerää yleensä parhaiten jakoja, kommentteja ja tykkäyksiä, mutta linkit ovat silti tärkeitä, jotta kävijät oppivat myös, että julkaisijan omalla alustalla saattaa olla heitä kiinnostavaa sisältöä.

– Vaikka dublinilainen 98fm sitouttaa paremmin jakamalla viraalisisältöä, voidaan päätellä, että se ei luo samanlaista lojaliteettia kuin oma sisältö. Kaikki riippuu tavoitteista – onko tavoitteena bränditietoisuuden lisääminen viraalisisällöillä vai onko tavoitteena hyödyntää sosiaalisen median kanavissa myös omaa sisältöä uskollisten yleisöjen luomiseksi. Ei sillä, että kumpikin ei olisi mahdollista, kyse on kompromissista, Connelly sanoo.

Connelly pitää vanhanaikaisena tapaa mitata radionkuuntelua (eikä ole kritiikissään yksin): tällä hetkellä monessa maassa ei ole kattavaa keinoa saada reaaliajassa tietoa siitä, miten kuunnellaan ja ketkä kuuntelevat, mikä olisi erityisesti mainostajia ajatellen äärimmäisen arvokasta.

”FM:n jälkeisessä maailmassa radioyleisöjä tullaan mittaamaan reaaliajassa, jolloin asemien on helpompaa tunnistaa, mikä toimii ja mikä ei, ja nähdä tarkasti, kuka kuuntelee mitäkin”, Connelly siteeraa Laura Slatteryä, joka on Irish Times -sanomalehden mediaan ja markkinointiin erikoistunut toimittaja.

Keskustelin Connellyn kanssa hänen selvityksestään Dublinissa toukokuussa nimenomaan niin kutsutun somepuffaamisen näkökulmasta. Hän korosti, että kyse on hyvin pintapuolisesta katsauksesta. Näkökulma on joka tapauksessa hyvin mielenkiintoinen.

Omasta mielestäni Connellyn päätelmissä on hyvää radionkuuntelun perustavanlaatuisten mittausteknisten haasteiden esilletuomisen lisäksi nimenomaan sen hoksaaminen, että JOS oletetaan että vaikuttava someläsnäolo automaattisesti tuo kävijöitä jonnekin muualle, ollaan huteran oletuksen varassa.

Näin toki voi olla, mutta se vaatii mietityn ja muutoksia hyvin sietävän somestrategian, joka yhdistelee sekä natiivia että omaa sisältöä, eikä lopputulos ole siltikään taattu. Oman sisällön täytyy olla niin kovaa kamaa, että sen perässä halutaan tulla. Kävijän täytyisi kokea tulleensa palkituksi.

Palkituksi tulemisen kokemusta sen sijaan aivan varmasti tukee bränditietoisuuden vahvistaminen somen kautta, mikä koskee sekä organisaatio- että henkilöbrändejä.

 

Normaali