Maailman suurin vertaileva uutistutkimus, Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2024 julkaistiin viime yönä. Raportin nimi johtaa hieman harhaan, sillä se sisältää muutakin kuin uutistietoa, kuten kysyttyä tietoa podcastien tai sosiaalisen median kanavien käytöstä yleensä – nyt ensimmäistä kertaa esimerkiksi Metan Threads-palvelusta Suomessa. DNR:n yhteydessä julkaistaan erillinen Suomen-maaraportti, jonka nimi on Uutismedia verkossa 2024.

Tässä Suomen-maaraportin eli Uutismedia verkossa 2024 -raportin keskeisiä tuloksia:

• LUOTTAMUS: Suomalaisten luottamus uutisiin kulkee yhä kansainvälistä trendiä vastavirtaan eli ei ole laskenut sen jälkeen, kun se koronapandemian myötä lähti nousuun. Suomi on taas uutisluottamuksen kärkimaa maailmassa. Taso on selvästi korkeampi kuin ennen koronaa ja vuoden 2023 tasolla (kuva yllä v. 2015-2024). Luottamus useimpiin uutisiin on nyt yhden prosenttiyksikön korkeammalla kuin vuonna 2015 (68%->69%). Suomen luotetuin media on Yle. Yksittäisten medioiden luottamusarvosanat ovat edellisvuoden tasolla. Tutkimusmaista vähiten uutisiin luotetaan Unkarissa ja Kreikassa.

• LUOTTAMUS: Raportti muistuttaa, että tuloksia tulkitessa on huomattava, että vastaukset “eivät suoraan kerro eri viestintävälineiden luotettavuudesta vaan siitä, kuinka luotettaviksi vastaajat ne arvioivat”:
  • “Tähän puolestaan voivat vaikuttaa varsinaisesti luotettavuutta koskevien kokemusten lisäksi monenlaiset seikat, kuten kuhunkin viestimeen liitetyt yleiset mielikuvat ja vastaajan omat poliittiset asenteet. Tällä kertaa vastaajilta kysyttiin myös, kuinka tärkeitä erilaiset perustelut heille ovat heidän arvioidessaan eri uutismedioiden luotettavuutta. Tärkeimmiksi perusteluiksi luotettavuusarviolle osoittautuivat korkeat journalistiset periaatteet, avoimuus uutisten tekemisessä, puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus.”

• UUTISVÄLTTELY: Uutisten välttely yleistyi Suomessa selvästi edellisvuodesta. Vähintään toisinaan uutisia välttelevien osuus – siis niiden osuus, jotka näin kokevat tekevänsä – kasvoi viisi prosenttiyksikköä, mikä on suhteellisena lisäyksenä tutkimusmaiden kärkipäätä. Satunnaisesti, toisinaan tai usein uutisia välttelee joka kolmas. Kaksi kolmannesta uutisia vähintään toisinaan välttelevistä suomalaisvastaajista pitää uutisten määrää uuvuttavana. Muihin maihin verrattuna uutisten välttely on Suomessa edelleen kuitenkin vähäistä. Tutkimusmaista Argentiinassa kiinnostus uutisiin on vähentynyt 32 prosenttiyksikköä seitsemässä vuodessa, ja joka toinen argentiinalainen sanoo välttelevänsä uutisia. 
• MAKSAMINEN: Verkkouutisista maksavien osuus ei näytä enää Suomessa nousevan. Se on asettunut noin 20 prosenttiin. Yhdistelmätilausten (paperi ja digi) osuus laskee, vain digiä tilaavien osuus nousee.
  • “Juuri kukaan vielä verkkouutisista maksamattomista ei olisi valmis maksamaan niistä yli 15 euroa kuukaudessa. Keski- ja hyvätuloisista, korkeasti koulutetuista, uutisista ja politiikasta kiinnostuneista sekä Yleisradion verkkouutisia seuraavista hieman keskimääräistä suurempi osuus voisi ajatella maksavansa verkkouutisista jonkin 15 euroa pienemmän summan kuukaudessa.”
• MAKSAMINEN: Kun katsotaan osuutta uutisten säännöllisistä digitilaajista, Suomen tilatuimmat verkkouutisnimikkeet ovat kyselyn perusteella Helsingin Sanomat, Iltalehti Plus, Aamulehti, Suomen Kuvalehti, Kauppalehti, Kaleva, Keskisuomalainen, Talouselämä ja Hufvudstadsbladet. Neljännes suomalaisista seuraa uutisia vain verkosta. Vuonn 2015 luku oli 11 prosenttia.
• TILAUSPERUUTUKSET: Uutistilauksensa peruuttaneilta kysyttiin avoimella kysymyksellä syytä peruutukseen:
  • ”Tavallisimmin syyksi sanottiin rahapula tai tilauksen kalleus sekä se, että uutistilaukselle ei ole tarvetta. Osa vastaajista kertoi säästävänsä tarttumalla tarjoustilauksiin ja tilauksen päätyttyä odottavansa uutta edullista tarjousta. Jotkut olivat tehneet tilauksen vain voidakseen lukea yhden kiinnostavan jutun.”
• SOME: Tiktokin uutiskäyttö yleistyy ja Facebookin vähenee. Facebookin uutiskäytössä on tapahtunut merkittävä pudotus vuodessa, vaikka se on koko väestön tasolla yhä suurin. Facebookin uutiskäytön vähenemisen taustalla on osin se, että Meta/FB on tietoisesti vähentänyt uutislinkkien näkyvyyttä algoritmissaan.

• SOME: Metan aiemmin tänä vuonna Eurooppaan tuoma Threads on ensi kertaa mukana kyselyssä. Sitä käyttää kaksi prosenttia suomalaisista viikottain (kuva yllä). Uutiskäytössä Threadsin osuus on hyvin pieni, alle 0,5 prosenttia. Threads ei yllä uutiskäytössä yli prosentin rajan edes Yhdysvalloissa, ilmenee kansainvälisestä raportista.

• PODCASTIT: Podcastien kuukausitavoittavuus Suomessa on noussut kuudessa vuodessa kymmenellä prosenttiyksiköllä. Podcasteja kuuntelee kuukausittain kolmannes suomalaisista. Uutisiin liittyviä podcasteja kertoo kuuntelevansa noin joka kymmenes – useammin mies kuin nainen (kuva yllä). 
• UUTISTARPEET: Tärkeimpinä uutisten käyttötarkoituksina pidetään ajan tasalla pysymistä, oppimista ja erilaisten näkökulmien saamista. Tämänvuotisessa tutkimuksessa on mukana uutisten käyttötarvekartoitus, jonka mukaan mm. viidennes suomalaisista kaipaa lisää paikallista tietoa.
• KOOSTINSIVUT: Uutislinkkejä koostavia sivustoja käyttävien osuus kasvoi Suomessa selvästi edellisvuodesta. Näistä suosituin on kotimainen Ampparit, joita viikon aikana kertoo käyttävänsä kahdeksan prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on Google News, seitsemän prosenttia. Google Discover -sisältösuosittelijasta ei kysytty erikseen.

• TEKOÄLY: Tekoälyn avulla tehtyihin uutisiin suhtaudutaan aihepiireistä myönteisimmin urheilussa, kielteisimmin politiikassa ja rikosuutisissa (kuva yllä).

Suomen-maaraportti tehdään Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa ja sen rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö. Tutkimukseen osallistui 47 maata. Suomi on ollut mukana 11 kertaa. Tammi-helmikuussa 2024 tehtyyn verkkokyselyyn vastasi yli 2000 suomalaista.

Aiempien vuosien Digital News Report -koosteitani voit lukea tätä kautta. Tässä kirjoituksessa vertailen vuosien 2023 ja 2014 raportteja.