Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2020

Strategia ja liiketoiminta

Strateginen vs. ei strateginen? Strategiajargon–suomi-sanakirja, osa 2

Strategisen johtamisen käsitteen taustaa. Kuvien lähde: Aalto-yliopisto.

Jos kaikki alkaa olla strategista, kärsiikö termi inflaation?

Nykyajan yrityskielessä aika moni asia voi saada etuliitteekseen sanan strateginen. Yksi asia kuitenkin lienee kiistaton: ihan kaikki ei voi oikeasti olla strategista, koska strategia on valintoja.

Yritän avata asiaa tässä kirjoituksessa muutaman esimerkin kautta (erityisesti ja myös itselleni, nämä kun ovat tulkinnasta riippuvaisia, joten saa luonnollisestikin kyseenalaistaa).

Lue täältä aiempi kirjoitukseni Kyvykkyyksistä purposeen – strategiajargon–suomi-sanakirja

Strateginen johtaminen vs. johtaminen

Strategisella johtamisella, englanniksi strategic management, ei ole yhtä tiivistä määritelmää. Organisaatiotieteissä määritelmiä alettiin kehitellä eräiden amerikkalaisyritysten toisen maailmansodan jälkeisten käytäntöjen pohjalta 1960-luvulla (ks. pääkuva, lähde Fundamentals of Strategic Management, Aalto-yliopisto), mutta yksi tapa ilmaista asia on, että strateginen johtaminen tarkoittaa niiden päätösten ja tekojen ketjua, joiden tuloksena yrityksen tavoitteet saavutetaan. Voi tietysti myös kysyä, eikö kaikki johtaminen yrityksen eri tasoilla tähtää tavoitteiden saavuttamiseen jollain lailla, mutta kyse on myös suunnan näyttämisestä ja siinä mielessä erityisesti ylimmän johdon vastuulla olevasta asiasta.

Strateginen kyvykkyys vs. kyvykkyys

Strategian toteutumisen kannalta erityisen merkittävä tai kriittinen kyvykkyys. Yhden määritelmän mukaan kyvykkyys tarkoittaa osaamisen, prosessien ja resurssien komboa. Mitä ne puolestaan tarkoittavat, löytyy sanakirjani osasta 1. Konkreettisesti, strategisen kyvykkyyden parantaminen voi tarkoittaa esimerkiksi tietyn uuden teknologian haltuun ottamista tai johtamisen vahvistamista tietyllä tavalla.

Strateginen tavoite vs. tavoite

Strategian toteutumisen kannalta erityisen tärkeä tavoite. Iso, aika usein pitkällä aikavälillä tapahtuva asia. Tavoite-termillä voi olla yrityksessä lukuisia eri merkityksiä, ks. sanakirjani osa 1.

Esimerkiksi Coca-Colan keskeinen strateginen tavoite on tulonlähteiden monipuolistaminen. Virvoitusjuomista tulee enää hieman reilu puolet yrityksen liikevaihdosta. Ruokatalo HKScanin tärkein strateginen tavoite on yhtiön kannattavuuden parantaminen. Yhtiöllä on eri syistä mennyt pitkään huonosti. Invalidiliiton yksi strateginen tavoite puolestaan on laadukkaiden ja esteettömien palvelujen turvaaminen sen jäsenistölle eri elämäntilanteissa.

Strateginen asiakkuus vs. asiakkuus

Liiketoiminnan tulevan kehityksen kannalta erityisen tärkeä asiakkuus, mikä ei pelkästään tarkoita parhaita ”lypsylehmiä”.

Strateginen viestintä vs. viestintä

Yrityksen strategisia, siis tärkeimpiä, tavoitteita edistävää viestintää. Pitkällä aikavälillä jatkuvaa hommaa. Erotuksena, strategiaviestintä on strategiasta viestimistä. Nämä voivat mennä toki päällekkäin, jos tärkeimmät tavoitteet tulevat strategiasta.

Joskus viestinnässä halutaan erotella kolme tasoa, strateginen, taktinen ja operatiivinen. Hommaa ei helpota se, että viestintätoimistot sanovat, että kaikki viestintä on nykyään strategista. Joidenkin mielestä kaikki arkinen päivittäisviestintä (tai operatiivinen viestintä) asiakkaiden tai sidosryhmien kanssa ei olisi strategista viestintää. Mutta toisaalta, jos laajemmin kaikki viestintä halutaan nähdä strategiaa edistävänä toimintana, niin onko silloin enemmän tai vähemmän kaikki viestintä lopulta tosiaankin myös strategista? Tämä alkaa jo olla filosofinen kysymys, jota pohtiessa ei tule hullua hurskaammaksi.

Mielenkiintoista on, että vuonna 2019 julkaistun pro gradu -tutkielman mukaan strategisen viestinnän määritelmästä ei ole olemassa yhtä näkemystä edes viestinnän tutkimuksessa saati viestintää työkseen johtavilla, joita graduun haastateltiin.

Strateginen suunnittelu vs. suunnittelu

Ei mitä tahansa suunnittelua, vaan strategian laatimisen suunnittelua laajasti käsittäen. Jos menet opiskelemaan strategista suunnittelua, tutustut muun muassa tapoihin ennakoida tulevaa. Sillä voidaan tarkoittaa myös suunnitelmaa strategiassa määriteltyjen tai siitä johdettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Termiä käytetään melko löyhästi myös muissa yhteyksissä lähempänä ruohonjuuritasoa.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Kyvykkyyksistä purposeen – strategiajargon–suomi-sanakirja

Vaikeaselkoiselle strategiakielelle kääntää helpommin selkänsä kuin selkeälle sellaiselle. Kuva: Unsplash.

Kuten tätä blogia lukevat tietävät, pyrkimys selkeään kieleen on minulle tärkeää, mikä lienee toimittaja-aikojen perua. Kyse on myös siitä, on pitänyt itse itsellensä selvittää juurta jaksain asioita, joita ei yksinkertaisesti ole heti tajunnut.

Selkeä kieli tarkoittaa selkeää ajattelua. Epäselvän kielen taustalla ei välttämättä ole epäselvää ajattelua, kyse voi olla kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta pukea ajatukset sanoiksi tai kuviksi tarpeeksi selvästi.

Kokemukseni mukaan vaikeaselkoisen pöhinäkielen taakse on helppo piiloutua, jos niin haluaa tehdä vaikkapa siksi, että tahtoo vakuuttaa myyntipuheidensa kohteet. Harva kehtaa tyhmäksi leimautumisen pelossa kysyä, mitä mikäkin ihan oikeasti tarkoittaa, terveisin nimimerkki kokemusta on. Siksipä ajattelin jakaa tämän kirjoituksen teidän kanssanne, jotka ette ehkä ole vielä kovin hyvin sisällä strategiakielessä. Jargonhan sanakirjamääritelmän mukaan tarkoittaa paitsi erikoiskieltä, myös vaikeaselkoista puhetta.

Joten, tässä se tulee, strategiajargon–suomi-sanakirja!

Strategia = Miten pääset siihen isoon tavoitteeseen, jonka olet koko hommalle asettanut. Miten menestyt. Valintoja.

Missio = Tarkoitus. Olemassaolon syy.

Tarkoitus = Olemassaolon syy.

Purpose = Tarkoitus, olemassaolon syy (huokaus).

Visio = Suunta. Se iso tavoite, johon tähtäät, vaikka sitä ei olisi mahdollista edes täysin saavuttaa.

Tavoite = Pirun hankala termi. Riippuu, millaisesta konkretiatasosta puhutaan. Visiokin on yhdenlainen tavoite. Sitten on siihen tähtääviä strategisia tavoitteita, jotka voivat olla astetta konkreettisempia toteutettavia asioita.

Painopiste = Mihin satsataan, kun aivan kaikkeen ei voida satsata samalla lailla. Joidenkin mielestä painopisteetkin ovat tavoitteita…

Arvo(t) = Vähän liiankin monimerkityksinen termi. Voi olla arvoa asiakkaalle tai osakkeenomistajalle, tai laajemmin ihmisille ja jopa yhteiskunnalle. Lisäarvon käsite se vasta hähmäinen onkin, ei mennä siihen.

Arvoketju puolestaan on Michael Porter -nimisen tyypin 80-luvulla keksimä käsite, jolla tarkoitetaan raaka-aineen tai muun hyödykkeen matkaa tuotteeksi asti ja mitä steppejä siinä välissä on.

Monikkomuodossa puhuttaessa arvoilla viitataan yleensä yrityksen arvoihin eli periaatteisiin joiden mukaan se ilmoittaa toimivansa. 

Kyvykkyydet = Osaaminen, prosessit ja resurssit (muitakin määritelmiä on, ja menevät osin limittäin).

Osaaminen = Työntekijöiden osaaminen tou-della laajasti käsittäen. Osaaminen tarkoittaa akateemisen tutkimuksen mukaan tietoja, taitoja, kokemusta, jopa asennetta.

Prosessit = Miten homma toimii.

Resurssit = Häilyvärajainen termi. Työvoimaa, rahaa, voimavaroja, jopa luonnonvaroja, you name it.

Toimintaympäristö = Miltä maailma näyttää ympärilläsi, suhteessa kilpailijoihin tai mihin tahansa muuhunkin. Toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät voivat olla esimerkiksi poliittisia, kulttuurisia tai lainsäädännöllisiä.

Skenaario = Vaihtoehtoinen tulevaisuudenkuva.

Brändi = Riippuu keneltä kysyt. Yhdelle se on mielikuva yrityksestä, toiselle about kaikki mitä yritys tekee. Vähän makuasia.

Ketteryys = Ohjelmistoyhtiöistä alkunsa saanut ajattelutapa, jolla pyritään muuttamaan yrityksen toimintaa vähemmän kankeaksi. Paradoksaalista kyllä, ketterä filosofia on täynnä kankeaa vieraskielistä terminologiaa. Keskeisiä käsitteitä ovat mm. Lean, agile tai Scrum (MOT).

Asiakaskeskeisyys = Muotitermi, joka alkaa kuulostaa pöljältä siinä vaiheessa, kun jokikinen firma ilmoittaa nostavansa “asiakaskeskeisyyden keskiöön”. Vakavammin ottaen, ennen asiakaskeskeisyyden aikaa oltiin ehkä enemmän tuotekeskeisiä. Edellä mainituissa ketterissä tavoissa toimia korostetaan paljon juuri asiakkaan tuntemista. Mikä on siis hyvä asia, jos ei mene överiksi.

Vastuullisuus = Miten yritys ottaa huomioon sen sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset. Ensimmäinen viittaa ihmisiin ja ihmisryhmiin, toinen mm. siihen, että firma pidetään kannattavana ja tehokkaana ja kolmas siihen, että vaikutukset ympäristöön huomioidaan aina raaka-aineista tuotekehitykseen, valmistukseen ja niin edelleen. Mitä paremmin nämä asiat hoitaa, sitä vastuullisempi yritys. Aika moni on sitä mieltä, että vastuullisuus voi auttaa yritystä erottumaan kilpailijoista.

Normaali