Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

13–18-vuotiaiden suomalaisnuorten uutisten LUKEMISESTA kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa, ja tulokset yllättävät

Uutismedian liiton vuotuinen kyselytutkimus 13–18-vuotiaille suomalaisille (n=796) kertoo, että videot ja lyhyet uutisten esittämismuodot (’lyhyt/vähän tekstiä’) ovat edellisvuosien tapaan mieluisimmat uutisten seuraamisen tavat. Tutkimuksesta selviää myös, että aiempaa useampi nuori seuraa aktiivisesti uutisia – mutta samalla uutisten välttely on lisääntynyt.

Tutkimuksen kiinnostavinta antia on kuitenkin uusi osuus, jossa selvitettiin kuinka paljon nuoret lukevat uutisia. Noin puolet nuorista (48%) kertoo seuraavansa seuraamistaan uutisista vähintään puolet lukemalla (se mistä ja miten lukee, jää vastaajan tulkinnan varaan – oheisissa kuvissa on kuitenkin täsmällisiä muotoiluja, joilla asiaa on kysytty). Tätä voi mielestäni pitää suhteellisen suurena lukuna, kun ottaa huomioon, että kyse on 13–18-vuotiaista, jotka ovat jo aika pitkälti sosiaalisen videon algoritmien armoilla.

Eniten lukemalla uutisia seuraavia on 17–18-vuotiaissa tytöissä. Uutisten lukeminen kasvaa varhaisteinistä sitä mukaa kuin ikää tulee lisää kohti täysi-ikäisyyttä – mutta käytännössä vain tytöissä, ei juuri pojissa.

Muita keskeisiä havaintoja: tärkein uutislähde, tekoäly, uutisvälttely, kiinnostavimmat aiheet…

Tekoälyjen tekemät tiivistelmät eivät tässä tutkimuksessa nouse lähellekään mieluisimpia tapoja kuluttaa uutisia. Sekä niiden mieluisuus että käyttö on tutkimuksen mukaan marginaalista.

Ikäryhmän tärkein uutislähde on tänäkin vuonna Tiktok, mutta sen kasvu on pysähtynyt. Iltapäivälehdet ovat (kysytty tutkimuksessa könttänä) nyt kolmanneksi tärkein uutislähde. Instagram nousi niiden ohi hiuksenhienosti. Tutkimusraportissa arvellaan, että Tiktokin lisäksi iltapäivälehtien hienoiseen laskutrendiin vaikuttaa niiden muuttuminen osittain maksulliseksi.

Tutkimuksesta selviää myös, että ”joitakin uutisaiheita” välttelemien määrä ikäryhmässä on kasvanut vuodesta 2023 eteenpäin. Välteltävät uutiset liittyvät useimmiten sotaan, väkivaltaan ja negatiivisuuteen.

Tutkimuksessa kysyttiin myös uutisaiheista, jotka kiinnostavat eniten (oma kommenttini: tällaisen selvittäminen yksinomaan kysymällä on mielestäni hyvin haastavaa). Esimerkiksi mielenterveyteen, terveyteen, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liittyvät aiheet kiinnostavat enemmän tyttöjä kuin poikia, kun taas vaikkapa tekoälyyn liittyvät aiheet kiinnostavat enemmän poikia kuin tyttöjä. Poikia kiinnostaa tyttöjä enemmän myös mm. isot ajankohtaiset uutisaiheet Suomessa sekä urheiluun ja liikuntaan liittyvät aiheet.

Tutkimuksen mukaan 13–18-vuotiaista nuorista uutisia ylipäänsä seuraa päivittäin 42 prosenttia. Osuus on kasvanut muutamaan edellisvuoteen verrattuna. Tutkimusraportissa arvellaan, että yksi syy on yksinkertaisesti se, että maailmalla tapahtuu paljon ja isoja asioita.

Tutkimus päivittyy Uutismedian liiton sivuille tämän päivän aikana.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin nuoret kuluttavat uutisia – tuore Reuters-raportti listaa, miten perinteisen median on muututtava

Näyttökuva 2019-9-3 kello 22.15.09

Reuters-instituutin raportti alle 35-vuotiaiden uutiskulutuksesta julkaistiin maanantaina 2. syyskuuta. 

Raportissa esitetään viisi strategista suuntaa sekä kolme keinoa, jotka mediatalojen on otettava huomioon tavoitellessaan nuoria yleisöjä. Käyn ne lyhyesti läpi tässä kirjoituksessa.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin 58-sivuisen raportin pääviesti ei ole erityisen yllättävä: sen mukaan nuoret – tässä alle 35-v. – etsiytyvät yhä harvemmin uutisten ääreen mediatalojen verkkosivuille tai sovelluksiin. He viettävät pääosin aikaansa muualla verkossa tai somessa. Tämä ei tarkoita, etteivätkö nuoret olisi kiinnostuneet uutisista. Heille ei kuitenkaan riitä uutisen yhteiskunnallinen arvo, vaan henkilökohtainen arvo korostuu, raportissa todetaan. Siis kosketuspinta omaan elämään. Tätä mediatalot eivät voi raportin mukaan jättää huomiotta, mikä tarkoittaa myös uutisen määritelmän uudelleen miettimistä:

”Perinteinen uutismedia pitää uutisena sitä, minkä sinun pitäisi tietää. Nuoret yleisöt pitävät uutisena sitä, mikä sinun pitäisi tietää (tiettyyn pisteeseen asti), mutta myös, mikä on hyödyllistä tietää, mikä on kiinnostavaa tietää, ja mikä on hauska tietää.”

Raportti korostaa, että yhtä patenttiratkaisua nuorten tavoittamiseksi uutisilla ei ole, koska heissä on erilaisten ihmisten kirjo siinä missä muissakin, mutta esittää silti kolme tapaa, joilla perinteisen median on muututtava nuoria tavoittaakseen: 

  1. Käyttäjäkokemuksen tulisi olla yhtä vaivaton kuin Facebookilla ja Netflixillä. Tiedon löytäminen ei saa olla hankalaa. Myös oikea äänensävy on tärkeää.
  2. Uutistoimijoiden on kyettävä tekemään jutut niin, että ne vastaavat nuorten odotuksiin, ja niiden on osuttava hetkiin, jolloin nuoret ovat alttiita vastaanottamaan uutisia. Tämä tarkoittaa mm. uusien esitystapojen kokeilua somessa ja näiden kokemusten tuomista omille alustoille ennen kaikkea mobiiliin ympäristöön.
  3. Uutisjuttujen tekotapaa saattaa täytyä muuttaa merkittävästi. Pelkkä negatiivisuus ahdistaa: nuoret eivät halua sulkea silmäänsä vakavilta tai vaikeilta aiheilta, mutta kaipaavat rinnalle toiveikkuutta ja polkuja kohti ratkaisuja: mitä juuri he voivat tehdä asialle. Aitous, reiluus, monimuotoisuus ja syrjimättömyys ovat keskeisiä arvoja.

Raportti listaa myös viisi strategista suuntaa, joiden ympärille nuorten tavoittamista voi pyrkiä rakentamaan. Nämä ovat osin päällekkäisiä edellä mainittujen kanssa. Raportti sisältää esimerkkejä eri medioista.

  1. Vaivaton käyttäjäkokemus
  2. Kolmansien osapuolien alustat
  3.  Tapakäytön rakentaminen
  4.  Henkilökohtainen merkitys
  5.  Näkökulma (tässä: näkökulmien moninaisuus – osa tutkimukseen haastateltavista katsoi, että mediat edustavat vain tiettyä ajattelutapaa)
Normaali