Kuvituskuva: Unsplash

Tiedotusvälineiden tehtävä on välittää varmennettua tietoa maailmasta. Koronan aikaan tarve luotettavalle tiedolle on valtava. Esimerkiksi analytiikkayhtiö Comscoren laajassa asiakasverkostossa korona näkyy massiivisena kävijäpiikkinä (katso graafit) niin yleis-, talous-, terveys- kuin paikallisuutissivustoissa verkossa.

Kotisohvilla kuitenkin jo kuiskutellaan, että alkaa kyllästyttää. Ei tässä jaksa pelkkää koronaa seurata. Ja kukapa jaksaisi: uutissisältöjen koronakävijäpiikit kyllä tasoittuvat, ehkä nopeastikin.

Mediataloissa on kovimman kävijäryntäyksen jälkeen tasapainoilun paikka. Tärkeät asiat koronasta pitää yhä kertoa, isoa kuvaa maalata, skuuppeja kaivella, mutta tarjoilla ne niin, että asiakkaat pysyvät. Mutta riittääkö se?

Itse toivon, että toivo ja toiveikkuus, joiden ympärille nyt rakentuu erilaisia sisältöjä ja ilmiöitä kaiken synkkyyden rinnalla, ylittäisivät useammin uutiskynnyksen myös normaalioloissa sitten kun ne palaavat. Enkä nyt tarkoita pelkästään nalleja ikkunoissa, mutta niitäkin.

Ennen koronaa tämä keskustelu ajautui toisinaan poteroihin. Saatettiin todeta, että uutiset nyt vain usein sattuvat olemaan epäkohtia, eivätkä uutiset ole positiivisia asioita. Tietenkin epäkohdista on kerrottava myös jatkossa. Kyse onkin balanssista: miten tasapainoisen kuvan maailmasta media välittää.

Jos kerran uutinen on muutos, niin kai se voi olla sitä myös parempaan suuntaan.

Kriisien yhteydessä media kyllä muistaa toivon toisinaan. Itselleni on jäänyt elävästi mieleen Pariisin vuoden 2015 tuhoisan terrori-iskun yhteydessä kerrotut jutut siitä, miten pariisilaiset avasivat kotioviaan terroristeja pakeneville ihmisille.

Jos on toivoa, analytiikkakin kiittää. Jos lukijoissa, katsojissa, kuulijoissa pystyy herättämään toivoa, se on vahva tunne. Todettakoon, että en kaipaa toivoa uutisiin analytiikan vuoksi, vaan uutisten seuraajien, ihmisten.

Usein sanotaan, että mediassa pelko myy. Toivo on vahva tunne. Toivottavasti joskus myös toivo myy.

Korona järisyttää median liiketoimintamalleja, mutta jää nähtäväksi, kykeneekö se muuttamaan journalismia. Koronan jälkeen seuraava koetinkivi medialle tässä mielessä tulee olemaan mahdollisesti edessämme oleva lama.