Kirjoittajan arkistot: numeroidentakaa

Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

CNN:n somepomo tiivistää lauseeseen, miksi kanava tavoittaa kasvavan jättiyleisön tv:n ulkopuolella

Näyttökuva 2017-03-23 kello 12.04.07

CNN tekee asioita oikein myös omalla alustallaan: Sen nettijutut sitouttavat ihmisiä Facebookissa koko ajan paremmin. Lähde: Newswhip

Näyttökuva 2017-03-23 kello 12.23.51.png

63 prosenttia CNN:n päätilin FB-postauksista oli helmikuussa juttulinkkejä. FB:hen suoraan ladattuja videoita eli natiivivideoita oli 35%. Lähde: Newship

Amerikkalaisen CNN-uutiskanavan television ulkopuoliset sisällöt ovat tämän vuoden aikana kasvattaneet tavoittavuuttaan suurelta osin politiikan aiheiden vuoksi.
Näin tulkitsee analytiikkayhtiö Newswhip tutkittuaan CNN:n verkkoartikkelien ja Facebookiin suoraan tehtyjen sisältöjen sitouttamista eli sitä, minkä verran niihin on eri tavoilla reagoitu.

”Tärkeintä on tuntea yleisönsä”

Newswhipin haastattelema CNN Worldwiden somepäällikkö Ashley Codianni toteaa CNN osaavan tarttua aiheisiin nopeasti. Konkreettinen pihvi on tässä:
– Sosiaalisen median maailmassa se tarkoittaa, että isoista uutistapahtumista editoidaan nopeasti neliönmuotoinen tekstitetty video, etsitään sosiaaliselle yleisölle olennaiset näkökulmat ja käytetään tehokkaasti hyväksemme erinomaisia alkuperäisiä sisältöjämme (”original content” – esim. oma nettiartikkeli).
Siinäpä se, hyvin tiivistettynä yhteen lauseeseen. Tässä vielä toinen, hieman eri vinkkelistä katsottuna:
– Tärkeintä mille tahansa julkaisijalle on tuntea yleisönsä sekä etsiä mahdollisuuksia kasvaa.

893 artikkelia vs. 498 videota

CNN:llä kasvu nojaa hyviin somevideoihin (mukaan lukien livet) ja hyvin näkökulmitettuihin ja otsikoituihin verkkoartikkeleihin. Mitä enemmän artikkeli somessa sitouttaa, sitä enemmän sitä luetaan (pois lukien ne, jotka lukevat pelkän otsikon eivätkä klikkaa juttuun, mutta reagoivat silti jotenkin). Helmikuussa 2017 CNN:n päätili Facebookissa julkaisi 893 artikkelia, 498 videota sekä 31 kuvaa.
Newswhip laskee, että CNN:n kaikki sitouttaminen Facebookissa kasvoi helmikuusta 2016 (13,9 milj.) helmikuuhun 2017 (23,4 milj.) peräti 68 prosenttia.

Vaalit ohi – luvut eivät laskeneetkaan

Hyvin on tiedostettu se, että jenkkivaaleihin liittyvät sisällöt vaikuttivat sitouttamislukuihin positiivisesti. Oli pelko, että vaalien jälkeen luvut laskevat, mutta Newswhip päättelee tuoreimmasta datasta, että näin ei ole käymässä. CNN:n Codianni on samaa mieltä.
– Jos viime kuukaudet ovat jonkinlainen mittari, vuonna 2017 ei todellakaan ole pulaa uutisista. Me jatkamme sen tekemistä, missä olemme parhaita (”breaking news”). CNN:stä on Facebookissa tullut ihmisille paikka, josta he löytävät sellaisten omien sisältöjemme ääreen, joiden kirjoittajina ovat nimet kuten Jake Tapper tai Carl Bernstein. Facebookin kautta ihmiset löytävät myös tuoreimmat politiikan käänteet aina juuri nyt -uutisiin, Codianni kertoo Newswhipille.
– Emme ole organisaatio, joka nojaa muihin uutislähteisiin (’content aggregation’) emmekä myöskään klikkiotsikkomaiseen tapaan mennä sieltä, missä aita on matalin.
Näyttökuva 2017-03-23 kello 11.29.48

CNN:n sitouttaneimmat nettijutut (Facebookissa) 2014 vs. 2016-17.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

”Verkko edellä” ja ”some edellä” menivät jo – onko keskustelu uusi artikkeli?

Verkko edellä on tuttu sanapari uutistaloissa – hädin tuskin on opittu, mitä se käytännössä edes tarkoittaa, kun on pitänyt jo oppia tekemään sisältöjä some edellä. Mitä seuraavaksi?

Vuorovaikutuksesta puhutaan sisältöbisneksessä juuri nyt valtavasti – ja hyvä niin. Itse olen edustanut näkemystä, jonka mukaan vuorovaikutuksen ylikorostamisella on kääntöpuolensa: tarkoitan, että jos sisältö ei lähtökohtaisesti kiinnosta, tuntuu jotenkin falskilta tekohengittää sisällön puutteita vaikkapa puoliväkisin käydyillä keskusteluilla. Jos sisältö puolestaan kiinnostaa, se hoitaa sitouttamisen melkein itsestään – toki läsnä pitää olla ja vastattava on, jos kysytään.

Mutta.

Tiedän, että näkemykseni on vanhakantainen. Koska on aina hyvä asettua omalle epämukavuusalueelleen, pohdin asiaa toisesta näkökulmasta: entä jos vuorovaikutus – kutsun sitä tässä kirjoituksessa ihan vaan keskusteluksi, vaikka se voi olla muutakin – olisikin sisältöbisneksessä se suurin arvo, siis jopa suurempi kuin sisältö itsessään?

Entä jos keskustelu onkin uusi artikkeli?

Näillä sanoilla asiaa pohdiskeli eräs arvostamani kollega. Niin, entä jos? Jo nyt tiedetään, että menestyksekkäässä sisältöbisneksessä työ ei lopu sisällön julkaisemiseen: on keskusteltava ja oltava läsnä.

Keskustelun arvo on tietenkin siinä, että se sitouttaa. Sitouttaminen kasvattaa brändin tunnettuutta. Ja mitä tunnetumpi, sitä enemmän sen kanssa halutaan olla.

Mikä on seuraava taso?

Yhdenlainen yritys hyödyntää keskustelevuutta ovat botit eli itsenäiset toimivat tietokoneohjelmat. Käytettävyys on ainakin omien kokemusteni mukaan toistaiseksi tasoa tönkkösuolattu, mutta suunta lienee parempaan.

Näin toimii Quartz, jonka sovellus lupaa lukea uutiset puolestasi uudella tavalla:

IMG_6230

IMG_6231

Parhaat botit on muuten juuri listattu, tiedot löytyvät täältä.

Botille toinen vaihtoehto on se perinteisempi, joka syö enemmän voimavaroja – läsnä oikea ihminen. Yle Kioskissa resurssoimme tekijöille aikaa olla somessa läsnä sisällön julkaisun jälkeen. Esimerkiksi Facebook-videon kommentteihin saatettiin tehdä myös uutta sisältöä, josta esimerkkinä tämä elokuussa 2016 julkaistu liikennevideo:

Yle Kioskin suojatievideossa elokuulta 2016 lisää sisältöä julkaistiin videon kommenteissa.

Mediataloissa toimituksen osallistuttaminen sisällöistä käytäviin keskusteluihin on usein valtava kulttuurinmuutos. Niin valtava, että on mielestäni mietittävä hyvin tarkkaan, millaisin askelin edetään.

Jotta yhtälö ei jo itsessään olisi tarpeeksi haastava, on mietittävä, missä keskustelua käydään. Käydäänkö sitä siellä jossa kaikki ovat jo valmiiksi eli somessa, vai lisäksi omalla olemassa olevalla alustalla vaiko molemmissa? Vai keksitäänkö uusi alusta?

Entä osallistuvatko kaikki sisällön tekijät keskusteluun vai vain osa? Omilta sometileiltään vai brändin sometililtä? Helppoja vastauksia ei ole, mutta luontevinta on lähteä liikkeelle perustasta eli sen (uudelleen-)määrittelystä, miksi brändi on olemassa eli mikä on sen lupaus asiakkailleen.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Miten houkutella kuulijat radion ääreen somesta tai somessa? Esimerkkeinä Vice ja NPR

Näyttökuva 2017-03-17 kello 10.57.07

NPR:n eli amerikkalaisen julkisen palvelun radion National Public Radion audiogrameista eli FB:hen ladattavista ”sydänkäyrävideoista” lisää myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Näyttökuva 2017-03-17 kello 11.13.58

Muun muassa näin NPR houkuttelee Facebookista omaan palveluunsa.

Radiosisällöt jäävät helposti jalkoihin nykyajan somevideokiimassa. Vaikka esimerkiksi podcastit paikoin kukoistavat, löydettävyys paranisi huomattavasti, jos ne pärjäisivät paremmin Facebookin kaltaisella valtavia massoja tavoittavalla alustalla.
Mediatalot tietävät tämän, ja yritystä on. Kultasuonta ei ole vielä löytynyt – ei edes Facebookin kanssa tehdyistä kumppanuuskokeiluista.

Vice

Vicen esimerkissä tekstitetyn* ja spiikatun tiiserivideon yhteydessä linkataan podcastiin.
Mitä tavoittavampi video, sitä enemmän sinulla on mahdollisuuksia saada ihmiset klikkaamaan videosi yhteydessä mahdollisesti olevaa linkkiä omaan palveluusi. Mutta tämä kannattaa muistaa: Mitä enemmän klikkauksia vaadit, sitä useampi ei jaksa klikata. Yksikin vaatii jo aika paljon viitseliäisyyttä.
Onnistumista voit seurata paitsi omaan alustaasi kytketystä analytiikkajärjestelmästä, myös suoraan Facebookista: joko taulukoimalla tietoja pidemmältä aikaväliltä sivusi Kävijätietojen Vie tiedot -osiosta ja etsimällä taulukosta ”linkin klikkaukset” -sarakkeen, tai tutkimalla yksittäisen postauksen linkin klikkaukset -lukua. Ohessa esimerkki Numeroiden takaa -FB-sivulla julkaisemastani videosta: videon alle linkattuun blogaukseen ”Viraalin kaava – kyllä, hoksaamista voi opetella” klikattiin 29 kertaa (ks. kuvassa ”linkin klikkaukset).
Näyttökuva 2017-03-17 kohteessa 7.41.44.png

NPR

National Public Radio on amerikkalainen julkisen palvelun radio, joka lähettää uutisia, ajankohtaisohjelmaa ja keskusteluja.

Se on tehnyt useita erilaisia kokeiluja sekä natiivisisällöillä Facebookissa että omalla alustallaan. Tältä näyttää NPR:n FB-sivulla julkaistu ”audiogram” eli ns. sydänkäyrällä kuvitettu äänellinen video. Ongelma: Näitä ei juuri jaeta, ja iso osa ei täppää ääniä päälle. Äänihaaste koskee NPR:n kokemusten mukaan myös mm. radiostudiosta lähetettyjä Facebookin livevideoita.

Näyttökuva 2017-03-17 kello 10.57.07

 

Positiivista on, että NPR on onnistunut merkittävästi kasvattamaan sisältöihinsä sitoutuneiden määrää Facebookissa. Newswhip-analytiikkayhtiön visualisointi näyttää tämän selvästi.

Yksi keskeinen havainto NPR:ltä: KUN saat ihmiset houkuteltua somesta omalle alustallesi, heistä vain pieni osa klikkaa audion päälle – mutta NPR:llä tämä osuus oli kuitenkin joissain tapauksissa suurempi kuin muualta palveluun tulleilla.

Näyttökuva 2017-03-17 kello 9.03.15

Esimerkiksi ”Minibuild” on NPR:n nettisivuilla oleva lyhyt juttu, johon on upotettu audio. FB:stä juttuun päätyneistä 16 prosenttia klikkasi audion päälle. Lähde

Tulevaisuus voi olla radiosisällöille Facebookissa hiukan valoisampi, sillä FB ilmoitti tammikuussa, että se kokeilee asteittaista videoiden äänettömästä automaattikäynnistyksestä luopumista: videot alkavat siis käynnistyä äänten kanssa. Tämä sekä Facebook-livet saattavat tarjota radiotoimijoille uusia mahdollisuuksia, mutta veikkaan, että helppoa ei ole jatkossakaan.Lopuksi: Jos brändi pystyy ylipäänsä luomaan kasvavan ja voimakkaan someläsnäolon, voi olettaa että se hyödyttää brändiä kokonaisvaltaisesti – siis tuo tavalla tai toisella katsojia, kuuntelijoita tai lukijoita myös omille alustoille. Hyviä esimerkkejä löytääkseen ei tarvitse mennä Suomea kauemmas. Moderneinta ajattelua edustaa nähdäkseni se, että ei välttämättä ajatella enää olevan ”pääpalvelua”, jonne kalastellaan kävijöitä kaiken maailman somepuffeilla, vaan kaikki alustat nähdään kokonaisuutena omine lainalaisuuksineen, ja myös onnistumisen mittarit on sidottu kokonaisuuteen. Mahdolliset mainostulot ovat toki oma lukunsa.

*Tekstitetty video ilman merkittävää kuvallista visuaalisuutta toimii parhaimmillaan FB:ssä erinomaisesti, jos tarina on kunnossa. Tässä esimerkki Yle Kioskista vuodelta 2016.

Lähteet: Medium, Nieman Lab, Vice, Newswhip, National Public Radio.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Pikakatsaus: UNILAD ja LAD Bible jyräsivät muut helmikuussa 2017

Näyttökuva 2017-03-15 kohteessa 20.11.44

Viraalia, viihdettä ja uutisia välillä kiistellystikin sekoittelevat brittitoimijat UNILAD ja LAD Bible olivat helmikuussa 2017 kaksi suurinta Facebook-videoiden julkaisijaa maailmassa.

Tubular Insights -analytiikkayhtiön listauksessa UNILADin videot keräsivät yli kolme miljardia käynnistyskertaa (vähintään 3 sekuntia), LAD Biblen 2,9 miljardia.

Noin 60 ihmistä työllistävä UNILAD ilmoittaa kohderyhmäkseen milleniaalit eli 1980–2000 syntyneet. Rahaa tulee: Forbes-lehden elokuisen jutun mukaan brändin tavoittavuus on niin suuri, että asiakkaat suorastaan parveilevat sen ympärillä päästäkseen osille. UNILAD saattaa julkaista tilillään esimerkiksi leffatrailerista tuunaamansa 30-sekuntisen version, josta tulee viraali: asiakkaalle lähtee tästä Forbesin mukaan jopa yli 50 000 dollarin lasku.

LAD Bible puolestaan kertoo, että se tavoittaa puolet koko Ison-Britannian 18–24-vuotiaista miehistä, ja samanikäisistä brittinaisistakin viidenneksen.

Näyttökuva 2017-03-15 kohteessa 20.24.25.png

Kolmantena listalla 2,7 miljardilla käynnistyskerralla on amerikkalainen NTD Television, joka ilmoittaa motokseen ”inhimillisyyden ja toivon jakamisen”.

Näyttökuva 2017-03-15 kohteessa 20.26.05

Kuudentena listalla on Buzzfeedin megasuosittu ruokasivu Tasty (83 milj. seuraajaa), jonka videoilla oli 1,1 miljardia käynnistystä.

Näyttökuva 2017-03-15 kohteessa 20.27.32.png

Tubular Insights vertailee toimijoita, jotka tekevät pääasiassa ns. natiivisisältöä.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

5 vinkkiä esimerkein: Näin saat ihmiset kommentoimaan (uutis-)sisältöjäsi Facebookissa

Näyttökuva 2017-03-15 kello 14.44.31

Kuvan esimerkistä yksityiskohtaisemmin myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Alkuun lohdun sana: rakettitiedettä tämä ei ole – kohtuullisella vaivannäöllä ja dataan nojaavalla näkemyksellä pääsee oikeasti pitkälle.

Mitä paremmin sitoutat eli mitä enemmän tekemiisi sisältöihin tavalla tai toisella reagoidaan, sitä paremmin tunnettuutesi kasvaa.

Toistan vielä saman mitä joskus aiemminkin: on helppoa listata, mitä pitäisi tehdä – kuten tässäkin kirjoituksessa – mutta todellista osaamista on kyetä oman brändin arjessa jäsentämään, miten kiinnostava sisältö omalle kohderyhmälle syntyy ja toistaa oppeja järjestelmällisesti.

Mahdollisiin journalistis-eettisiin kysymyksiin en tässä kirjoituksessa ota kantaa.

1. Tee sisältöä aiheista, joista ihmiset puhuvat juuri nyt

Näyttökuva 2017-03-15 kello 14.54.54.png

Newswhipin Spike-työkalu. Lähde: Newswhip

Mistä Suomi puhuu? Mistä nuoret puhuvat? Mistä vanhukset puhuvat? Mistä lähihoitajat puhuvat, entä opettajat?

Varo vetämästä liikaa johtopäätöksiä oman kuplasi perusteella. Kokonaiskuvan saamiseksi on useita tapoja, joista kaikki liittyvät tavalla tai toisella sosiaaliseen mediaan – oma kuplansa toki sekin. On myös pinnan alla muhivia aiheita, jotka eivät välttämättä somessa sillä hetkellä näy. Joskus on vain luotettava intuitioon. Aiheen käsittelytapa, tai artikkelissa jo pelkkä otsikko, kuitenkin lopulta määrittää ison osan kiinnostavuutta.

Joissakin Suomen mediataloissa on käytössä Helsingissä pääkonttoriaan pitävän Ezy Insightsin työkalu, joka kertoo, mikä sisältö vetää somessa juuri nyt ja missä päin maailmaa. Työkalun liikennevalotoiminto haistelee FB:n algoritmia ja kertoo, milloin omalta tililtä kannattaa julkaista seuraava postaus, jotta se ei jää edellisten jalkoihin. Myös Ezyn kilpailijalla, irlantilaisella Newswhipillä on oma Spike-niminen työkalunsa, jonka toimintaperiaate trendaavien sisältöjen listaamisessa on samansuuntainen. Spike löytää myös Suomi-sisällöt.

Suppeampi mutta kelpo tapa päästä kartalle, mistä Suomi puhuu, on ilmainen Pinnalla-palvelu, joka tosin kattaa vain Twitterin.

2. Tartu aiheisiin, joiden tiedetään jakavan mielipiteitä

Näyttökuva 2017-03-15 kello 12.14.15

Näyttökuva 2017-03-15 kello 12.12.45

On ajattomampia aiheita, joiden tiedetään aiheuttavan intohimoja keskimääräistä enemmän. Suomessa yksi niistä lienee vaikkapa rokottaminen.

Newswhip-analytiikkayhtiö nostaa tästä blogissaan esimerkiksi ATTN:-mediayhtiön vanhustenhoitoa koskevan videon ja imetysvideon. Kolme vuotta sitten perustetun ATTN::n videoilla on eri somekanavissa yli 400 miljoonaa näyttöä kuukaudessa, ja yhtiö työllistää 80 henkeä. Se määrittelee itsensä näin: ”ATTN: is an issues driven media company.”

Näyttökuva 2017-03-15 kello 9.15.43

Ääripäistyminen näkyy Facebookin uutisbisneksessä: Konservatiivinen amerikkalaisjulkaisu Conservative Daily keräsi helmikuussa 2017 enemmän kommentteja per postaus kuin CNN. Conservative Daily väittää kertovansa sen, mitä valtamedia jättää kertomatta. News and Guts puolestaan on suht tuore tulokas, eläköityneen toimittajaikonin Dan Ratherin perustama uutispalvelu, joka kuratoi luotettavina pidettyjä uutislähteitä eräänlaisena vastavoimana tahoille, jotka puhuvat vaihtoehtoisista faktoista. Nimeltä Rather on maininnut Donald Trumpin neuvonantajan Kellyanne Conwayn.

3. Tee samaistuttavaa sisältöä

Näyttökuva 2017-03-15 kello 12.18.24.png

Yle Kioskin esimerkissä varsinainen asia eli Yhdysvaltain presidentin jäähyväispuheen sisältö on tiivistetty jakotekstiin. Yleisö on houkuteltu katsojaksi samaistuttavalla sisällöllä, jota korostetaan toimintakehotuksella: tägää myöhästelijä. Tuloksena yli 3600 kommenttia. LINKKI VIDEOON

Ole kiinni ihmisten arjessa, älä jää ylätasolle. Miten tämä koskettaa juuri minua? Samaistuttavuus on yksi tapa opetella miettimään, miten vedota johonkin tunteeseen.

Kohderyhmän ymmärtäminen auttaa tässä, aiheesta lisää aiemmassa kirjoituksessani. FB-videon lainalaisuuksista puolestaan voit lukea enemmän tästä kirjoituksesta.

4. Ole läsnä julkaisemisen jälkeen

Työ ei lopu julkaisemiseen. Vastaa, kun kysytään. Voit myös julkaista uutta lisäsisältöä aiheesta kommentteihin.

Ja tässä on se suurin pihvi: Erityisesti Facebookissa iso osa yleisöistä ei uutissisällön nähtyään muista jälkeenpäin, mikä taho sisällön teki (lähde: Pew-tutkimuslaitos). Muisti paranee, jos sisältöä on käynyt kommentoimassa tai siihen on reagoinut muulla tavalla.

5. Tee Facebook-suoria

FB-livet sitouttavat paremmin kuin tallennevideot. On kuitenkin hyvä muistaa, että tässäkään asiassa muoto ei tule ennen sisältöä: kehno live on edelleen kehno live, eikä se automaattisesti kerää jakoja, kommentteja, tykkäyksiä tai muita reaktioita.

Livejä tekevät nyt kaikki, missä tilanteessa on tehtävä entistä enemmän työtä, jotta erottuu massasta. Kaiken edellytyksenä on selkeä ennakkoon mietitty suunnitelma: esimerkiksi CNN nosti FB-livet keskeiseksi osaksi Facebook-strategiaansa viime vuonna.

P.S. Inspiraation tähän kirjoitukseen sain analytiikkayhtiö Newswhipin blogista, jossa listataan seitsemän keinoa saada yleisö kommentoimaan Facebook-sisältöjä. Kaikista en ole aivan samaa mieltä: esimerkiksi toimimaan kehottaminen jakotekstissä ei omien kokemusteni perusteella johda luontevaan sitouttamiseen, jos sisältö itsessään ei ole tarpeeksi tunteita herättävä. Jos se taas luontevasti on sitä, mihin tarvitaan erillistä käskyä tehdä jotakin? Joissain tapauksissa ymmärrän toimintakehotteiden käytön, ne voivat parantaa sisällön löydettävyyttä ja käytettävyyttä. Toimintakehotteiden käyttö somessa näyttäisi myös vaihtelevan kulttuureittain ja kielialueittain.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Vuosi sitten huolestuimme Facebookin laskevista sitouttamisluvuista – median kannalta näyttää tänään itse asiassa aika hyvältä

Kukaan ei kohta jaa Facebookissa mitään, eihän siellä kukaan enää kerro omasta elämästäänkään. Mistään ei tule ingeitsmenttiä!

Engagementia eli sitouttamista eli kaikkia niitä toimia, joilla ihminen voi reagoida yksittäiseen sisältöön: jaot, kommentit, tykkäykset ja muut reaktiot. Jopa pitkän tekstipostauksen ”Näytä lisää” -painikkeen painaminen lasketaan sitouttamiseksi.

Jos sitouttamisluvut laskevat, se kertoo siitä, että brändi kiinnostaa aiempaa vähemmän, eli ei hyvä. Näin kauhisteltiin vuosi sitten:

Mutta: Vuoden sisällä Facebook on kyennyt aggressiivisesti uudistamaan itseään (ja muita omistamiaan alustoja kuten Instagramia) niin, että tulevaisuus näyttää jo paljon valoisammalta. Ja kyllä julkaisijatkin ovat tehneet jotain oikein.

Paremmalta näyttää median näkökulmasta: Viestinten sitouttavimpia somesisältöjä tutkinut analytiikkayhtiö Newswhip huomauttaa tuoreessa blogissaan, että uusimman datan valossa tilanne on ”rohkaiseva”. Toki voi kysyä, ovatko viestimet oppineet tekemään aiempaa houkuttelevampia sisältöjä – ehkä osittain (mm. otsikoinnin muuttumisesta aiemmassa kirjoituksessani), mutta taustalla täytyy olla myös jonkinlaisia muutoksia ihmisten käyttäytymisessä Facebookissa sinänsä. Maailman ääripäistyminen on varmasti yksi – ja paradoksaalista kyllä, Facebookilla on ollut siinä oma roolinsa.

Newswhipin esimerkissä on vertailtu kymmentä eniten sitouttanutta juttuartikkelia kansainvälisenä naistenpäivänä:

Tässä yhteydessä täytynee huomauttaa, että Newswhipin intressissä varmaankin on kertoa, miten viestimillä Facebookissa menee, koska yhtiö ymmärtääkseni tekee jonkinasteista yhteistyötä Facebookin kanssa (sen konttori Dublinissa on kilometrin päässä FB:n Euroopan-pääkonttorista). Toisaalta Newswhipin tarjoama data, joka sisältää myös suomalaisviestinten sisällöt, on kaikkien saatavilla ja avoimesti todennettavissa.

Siihen Newswhipin data ei luonnollisestikaan ota kantaa, missä määrin FB:n kautta viestinten omille sivuille tuleva liikenne on muuttunut, mutta maalaisjärjellä voisi ajatella, että ilman sitouttavaa sisältöä sitä ei ainakaan kasvateta.

Normaali
Liiketoiminta

Omalle alustalle ei ole pakko jämähtää: 4 esimerkkiä, miten uutistoimijat tekevät rahaa natiivilla sisällöllä

Alkuun on avattava termiviidakkoa, toivottavasti jaksatte pysyä messissä: natiivisisällöllä tarkoitan tässä kirjoituksessa muilla kuin omilla alustoilla julkaistavaa sisältöä, kuten Facebook-videota, en natiivimainontaa eli markkinointiviestinnän muotoa, joka ottaa vaikutteita journalistisista käytännöistä ja mielletään yleensä joko video- tai artikkelimaailmaan kuuluvaksi.

Natiivimainontaakin sivuan, koska mediayhtiöt tekevät sitä rahoittaakseen uutisensa. Ne tekevät myös sisältömarkkinointia, jonka ero natiivimainontaan on Markkinointi & Mainonnan kiteytyksen mukaan, että natiivimainostaja maksaa medialle jotta saa näkyä siellä, sisältömarkkinoija ei – koska sisältömarkkinointi tapahtuu brändin omissa kanavissa.

Asiaan: Natiivi sisältö käsittelemässäni journalistisessa merkityksessä on tapa tuoda sisältö ihmisen luokse, kun ennen ihminen oli houkuteltava sisällön luokse.

Esimerkki: Vox.comin FB-sivulle suoraan ladattu video (vasen kuva) on natiivia journalistista sisältöä joka alkaa pyöriä suoraan uutisvirrassasi, mutta samalla sivulla jaettu tavallinen artikkeli ei (oikea kuva). Artikkeli kyllä olisi natiivia sisältöä silloin, jos se olisi nopeasti latautuva Instant Article eli FB:n pika-artikkeli.

Natiivi sisältö tarjoaa viestimille mahdollisuuden tavoittaa uusia yleisöjä tehokkaasti, mutta toisaalta niitä tuntuu usein huolettavan kolmannen osapuolen armoille joutuminen. Rohkaiseviakin esimerkkejä on: sen ei tarvitse tarkoittaa, että kaikkien pitäisi luopua omista julkaisualustoistaan ja siirtyä someen. On erilaisia tapoja sopeutua. Yksi rahoittaa varsinaisen journalisminsa oheistuotteilla, toinen tulee toimeen keräämällä pieniä tulovirtoja sieltä täältä.

4 esimerkkiä

1. Nowthis, Yhdysvallat – ”jo sana kotisivu kuulostaa vanhalta”

Näyttökuva 2017-03-07 kohteessa 8.53.33

Somen uutisvideokerronnan pioneerin Nowthisin yleisöt kasvoivat 1500% sen jälkeen, kun se kuoppasi nettisivunsa. Nowthisin tulovirta tulee muutamasta päälähteestä: Sillä on oma natiivimainontaan ja sisältömarkkinointiin keskittyvä yksikkö Nowthis Studios, joka tekee sisältöä brändien omiin kanaviin ja jossain määrin myös Nowthisin omilla sometileillä julkaistavaksi.

Nowthisillä on pelkästään FB:ssä useita alabrändejä: Nowthis Politics, Nowthis Entertainment, Nowthis Future jne. Tulonlähteenä ovat myös alustojen sisäiset mainosmahdollisuudet lähinnä Facebookissa ja Youtubessa. Nowthis saa mainostuloja myös Yahoosta, MSN:stä ja AOL:stä.

Näyttökuva 2017-03-07 kohteessa 8.49.10

Nowthisin esimerkki: Alustalla alustan tavalla. Kohderyhmätkin ovat erilaisia. Lähde (Vine on sittemmin lopetettu).

2. Rappler, Filippiinit – Facebook-sivusta isoksi toimijaksi

Näyttökuva 2017-03-07 kohteessa 9.35.47

Filippiineillä toimiva Rappler aloitti Facebook-sivuna vuonna 2011. Se kasvatti Harvardin yliopiston journalismijulkaisun Nieman Labin mukaan tavoittavuutensa vuodessa samaan mihin perinteisillä mediayhtiöillä meni vuosikymmen. Rappler vaikuttaa miettineen ansaintamalleja alusta lähtien. Rapplerin alabrändi BrandRap tekee asiakkailleen natiivimainontaa ja sisältömarkkinointia. Palveluihin kuuluu myös suurten datamassojen eli big datan käsittelyä asiakkaiden tarpeisiin.

Esimerkiksi Rapplerin Youtube-kanavalla on 190000 tilaajaa.

3. Buzzfeed, Yhdysvallat – jättiläinen, joka tekee vähän kaikkea

Näyttökuva 2017-03-07 kohteessa 9.54.51.png

Buzzfeed kerää yleisönsä pääasiassa muualta kuin verkkosivuiltaan. Lähde: Pressboardmedia.com

Buzzfeed tekee paljon natiivia journalistista sisältöä, kuten Facebook-videoita:

Näyttökuva 2017-03-07 kohteessa 11.15.00

Rahansa se tekee osin edellämainitun kaltaisista journalistisista kerrontatavoista oppimillaan keinoilla, joita se myy asiakkailleen erilaisina tuotteina: Natiivimainontaa, sisältömarkkinointia ja niin edelleen. Joko alkaa kuulostaa tutulta kuviolta?

– Yritämme ymmärtää, mitä yleisö haluaa ennen kuin yritämme tehdä sisällöillä rahaa ja tehdä mainontaa, jota ihmiset arvostaisivat kulloisessakin kontekstissa. Siinä on iso ero (verrattuna ajatteluun, jossa haetaan ensin isoja yleisöjä ja lyödään mainoksia kylkeen), Buzzfeedin strategiajohtaja Joe Puglisi totesi marraskuussa 2016.

Buzzfeedin ansaintamallissa mainostajalla on useita vaihtoehtoja: puhutaan sponsored contentista ja branded contentista – ja Buzzfeed vielä itse co-branded contentista – mutta kyse on saman asian eri muodoista: Yhteistyön aste mainostajan ja Buzzfeedin välillä vain vaihtelee, samoin vaihdella saattavat tuotannon raskaus ja alustat, joilla julkaistaan. Yhden määritelmän mukaan branded content on sisältömarkkinointia ja sponsored content natiivimainontaa, mutta termeihin ei kannata jumittaa, koska ne ovat veteen piirretty viiva ja tulkinnanvaraisia jopa alan sisällä.

Hyvästä esimerkistä käyvät Buzzfeedin megasuositun FB-sivun Tastyn ruokavideot. Tässä esimerkki sponsoroidusta videosisällöstä:

Näyttökuva 2017-03-07 kohteessa 10.07.53.png

Kuvakaappaus Tastyn FB-sivulta. Chili-lime-popcorn-kana-resepti syntyy Ritzin suolakeksejä hyödyntäen.

Buzzfeedin menestyneimpiä keissejä tällä saralla on Dear Kitten -video, jossa kokenut kissa neuvoo nuorempaansa. Videota on katsottu Youtubessa 27 miljoonaa kertaa, ja se poiki Dear Kitten -sarjan, jolla on kymmeniä miljoonia katselukertoja. Buzzfeed veloitti Dear Kittenistä Friskiesiltä Fortune-lehden lähteiden mukaan 100 000–120 000 dollaria.

Näyttökuva 2017-03-07 kohteessa 10.51.46.png

Buzzfeed pyrkii järjestämään itselleen olosuhteet, että se ei ole riippuvainen kenestäkään: sillä on Fortune-lehden selvityksen mukaan työkalupakissaan jopa oma näyttelijäverkosto sekä 20 000 neliön studiot, joissa on 20 valmista helposti muokattavaa kuvaustilaa.

4. 140journos, Turkki – uutisia jopa Tinderiin

Näyttökuva 2017-03-07 kohteessa 9.12.28.png

140journosin kotipesä on Twitter.

Turkkilainen 140journos oli minulle täysin uusi tuttavuus, kunnes Harvardin yliopiston Nieman Lab -journalismijulkaisu nimesi sen yhdeksi toimijaksi, joka on onnistunut keräämään tuloja natiivilla sisällöllä (samassa jutussa kerrotaan muuten myös Helsingin Sanomien Nyt-liitteen omasta sovelluksesta, joka on ladattu 20–30000 kertaa – kannattaa lukea. Tulonmuodostusta jutussa ei tosin avata.).

Vuonna 2012 perustettu 140journos uskoo Nowthisin ja Buzzfeedin tapaan distributed contentiin eli että katsojat, lukijat tai kuuntelijat houkutellaan sisältöjen äärelle lukuisissa eri paikoissa.

– Tinder-kokeilussa käytimme feikkiprofiileja välittääksemme uutisia niille turkkilaisille jotka eivät muuta kautta olisi saaneet tietää asiasta, kertoo palvelun perustajiin kuuluva Engin Önder Nieman Labille.

Entä se raha? Kaikesta päätellen sitä ei vielä tule ovista ja ikkunoista. Valtio ei Turkissa varsinaisesti helpota poliittista journalismia tekevien arkea, joten sijoittajarahaa on turha odottaa. 10 hengellä operoiva 140journos aikoo tänä vuonna lanseerata erilaisia kokeiluja, joista odotetaan lisätuloja: se aikoo mm. myydä laajan avustajaverkostonsa kuva- ja videomateriaalia kuvapankeille sekä tarjota uskollisimmille seuraajille lisäpalvelua pientä korvausta vastaan. Rahallista tukea 140journos saa taustasäätiöltään Institute of Creative Mindsilta.

Lähteet: Contently, Nieman Lab, Buzzfeed, Pressboard Media, Markkinointi & Mainonta, natiivimainonnan opas.

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Yksi mittari ”to rule them all”? Buzzfeedin esimerkki rohkaisee

 

Mediassa on useamman vuoden ollut muotia puhua distributed contentista eli siitä, miten lukijat, katsojat ja kuuntelijat on haalittava nykyään lukemattomista eri paikoista wanhojen hywien aikojen yhden sijaan. Samaan aikaan takahuoneissa tuskaillaan, miten mitata menestystä, koska toisen alustan mittari on mallia meloni ja toisen mallia omena.

One metrics to rule them all? No can do.

Ymmärrän tuskan, mutta vielä suurempi tuska seuraa, jos kovaa vauhtia kasvava brändi ei pysty näyttämään avainhenkilöilleen selkeästi, missä mennään. Siksi välillä pitää vähän, no, runtata, kuten amerikkalainen mediayhtiö Buzzfeed on tehnyt.

Buzzfeed on tottunut näyttämään pitkää nenää perinteisille kilpailijoilleen, eikä se tässäkään asiassa tee poikkeusta: Yli 30 alustalle julkaiseva Buzzfeed alkoi rakentaa omia härveleitään onnistumisen mittaamiselle jo kauan sitten. Se on kritisoinut mm. verkkopuolella yleisesti käytettyä Comscorea. Eri kävijöihin ja sivulatauksiin (klikit) perustuva mittaustapa tuntui kivikautiselta, koska ne eivät kertoneet mitään somemenestyksestä.

Buzzfeed oli päivittänyt strategiaansa tammikuussa 2015 niin, että Facebookin, Youtuben ja Snapchatin kaltaisille alustoille alettiin julkaista sisältöjä aiempaa huomattavasti aggressiivisemmin. Osittain samaa sisältöä julkaistiin myös verkkosivulla ja omassa sovelluksessa. Tätä valtavaa kokonaisuutta piti pystyä seuraamaan. Selkeästi.

Yksi Buzzfeedin (ainakin vielä viime vuonna) seuraama suure on ”content view”,  joka niputtaa yhteen millä tahansa alustalla julkaistut videot, kuvat, artikkelit jne. Ja tämä on tärkeää: Mittaustavalla ei sinänsä ole edes väliä, vaan sillä, että se on sama: pystyt pidemmällä aikavälillä seuraamaan kehitystäsi.

Näyttökuva 2017-03-06 kello 12.34.32.png

Suurin osa Buzzfeedin ”sisältökatseluista” on eri alustoilla julkaistua videota.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-03-06-kello-12-50-25

Video on suurin myös, kun tarkastellaan eri alustoilla sisällöissä kulutettua aikaa.

Videoissa katseluaika on edelleenkin yksi harvoja yksittäisiä mittareita, jotka ovat vertailukelpoisia alustojen kuten Facebookin, Youtuben ja Snapchatin välillä.

– Ne laskevat, toivoakseni, minuutit samalla tavalla, joten videoissa kulutettu aika auttaa meitä ymmärtämään paremmin, mitä yleisö tekee, kertoi Buzzfeedin salaiseksi aseeksikin kutsuttu Dao Nguyen blogissaan viime vuonna. Datavelhosta tuli Buzzfeedin julkaisujohtaja vuonna 2014.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-03-06-kello-13-45-34

Youtube-videon käyttäjätiedot kertovat katseluajan näin.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-03-06-kello-13-41-02

Facebookin käyttäjätiedot kertovat katseluajan näin.

Vaikea vieläkin hahmottaa? Alla oleva kuva avaa toivottavasti paremmin. Buzzfeedin dataa marras-joulukuulta 2015: Punainen palkki on kyseisen alustan osuus kaikista alustoista näyttökerroissa, sininen palkki on kyseisen alustan osuus kaikista alustoista käytetyssä ajassa. Esimerkiksi Youtubessa näyttökertoja tulee vähemmän, mutta käytettyä aikaa enemmän.

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-03-06-kello-12-59-33

 

Tämän jutun Buzzfeed-kuvat ovat vuoden takaa yhtiön julkaisujohtajan Daon blogista. Missähän asennossa Buzzfeedin mittarit ovat nyt? Helmikuussa Dao valotti tulevaa näin:

– Alamme nyt tarkastella sitouttamisia (engagement), siis jakoja, tykkäyksiä, kommentteja, uudelleenpinnauksia jne kaikilla alustoillamme. Aiemmin vältimme mittaamasta tätä, koska tuntui siltä että Facebookin artikkelijaoista tarjoama data oli liian epäluotettavaa. Mutta artikkelien Facebook-jaot, vaikka niitä on paljon, edustavat yhä pienenevää osuutta siitä kokonaisuudesta, kun tarkastelemme kaikkea sitouttamista kaikilla alustoillamme, Dao kirjoitti.

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Neljä piirrettä yhdistää Instagramin menestyneimpiä uutisvideoita

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-03-04-kohteessa-8-48-02

Viestinten Instagramissa keräämä sitouttaminen eli kommentit ja tykkäykset ovat kasvaneet pääosin räjähdysmäisesti, ja suurin yksittäinen syy tähän on video. Buzzfeed on täysin omassa sarjassaan. Lähde: Newswhip-analytiikkayhtiön 55-sivuinen raportti ”3 vuotta sosiaalisen median dataa”.

Instagram ei ole enää alusta, jossa pärjäävät ainoastaan näyttävät kuvat. Video toimii myös, osoittaa data. Toki videonkin on oltava visuaalisesti vaikuttavaa.

Analytiikkayhtiö Newswhip on tutkinut kymmenen suuren viestimen Instagram-sisältöjen sitouttavuutta (kommentit, tykkäykset) eri aikaväleillä. Menestyneimmillä sisällöillä on yhteisiä piirteitä – ne on listattu tämän kirjoituksen loppupuolella.

Julkaistujen videoiden määrä on kasvanut huomattavasti: esimerkiksi tammikuussa 2016 CNN postasi Instaansa vain kaksi videota, mutta syyskuussa 2016 jo 38. Nämä 38 videota keräsivät 310000 sitouttamista, mikä oli kolmannes kaikesta tilillä julkaistujen sisältöjen keräämästä sitouttamisesta. Julkaisutahti oli siis suunnilleen video per päivä.

Ajattelen, että brändimielikuvan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että brändi kykenee tekemään sosiaalisen median kanaviin oivaltavaa itsenäisesti toimivaa sisältöä, vaikka monetisoiminen olisi lähes mahdotonta: uskon, että palkinto tulee pidemmällä aikavälillä.

Dataan pohjautuen Newswhip määrittelee neljä piirrettä, jotka yhdistävät menestyneitä eli sitouttaneimpia Instagram-sisältöjä (pätee myös Suomeen ainakin Yle Kioskin kokemusteni perusteella, tsekkaa tili täältä).

  1. Pituus: Tiivistä, minuutti on todennäköisesti liian pitkä.

    Menestyneiden videoiden keskipituus on kasvanut, koska Insta nykyään sallii 60 sekunnin videot – silti sinne ei kannata yleensä niin pitkää videota ladata. BBC:n tykätyimpien videoiden keskipituus oli viime kesäkuussa 32 sekuntia. Niistä kolme oli 60-sekuntisia (ja täynnä visuaalisesti erittäin näyttävää materiaalia). Urheilutoimija Bleacher Reportin menestyneimpien videoiden keskipituus oli lyhyimmästä päästä, vain 15 sekuntia.

  2. Tekstitä. Se on katsojan palvelua.

    (Newshipin analyysin mukaan tekstit ovat Instan menestyneimmissä uutissisällöissä vielä yleisempiä kuin Facebookissa).

  3. Hyödynnä postausteksti hyvin: puhu yleisöllesi.

    Esimerkiksi TIME:n jakotekstit ovat pitkiä, Bleacher Reportin lyhyitä. Molempi parempi, ainakin tämän datan perusteella. Yle Kioskissa ajattelimme, että Instagramin jakoteksti on paikka ujuttaa journalismia mukaan: älä kuitenkaan turhaan toista täysin samaa asiaa kuin videolla, ja pidä sanomasi tiiviinä.

    Näyttökuva 2017-03-04 kohteessa 8.43.14.png

    Kioskin Instagram-videossa varsinainen uutinen kerrotaan jakotekstissä.

  4. Muoto: Ennemmin neliö kuin 16:9.

    Ylivoimaisesti suurin osa Newswhipin tutkimista menestyneimmistä uutissisällöistä oli neliönmuotoisia.

+ 5. Loppuun vielä omat huomioni:

  • Alustalla pitää ajatella alustan tavalla: Jos julkaiset saman videon samassa muodossa eri alustoilla, et välttämättä onnistu, koska alustojen lainalaisuudet vaihtelevat.
  • Instagramin kaupallinen hyödyntäminen on vaikeampaa kuin Facebookissa, koska alustaa ei ole ajateltu sellaiseksi, josta luontevasti syntyy kävijänohjausta omalle saitille. ”Linkki biossa” -tyyppinen houkuttelu ei ole kovin tehokasta.
  • Edellä mainitusta huolimatta itse ajattelen, että brändimielikuvan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että brändi kykenee tekemään sosiaalisen median kanaviin oivaltavaa itsenäisesti toimivaa sisältöä (ei katso-lisää-sieltä-ja-sieltä-tiisereitä), vaikka se kuuluisa monetisoiminen olisikin lähes mahdotonta: uskon, että palkinto tulee pidemmällä aikavälillä – ns. katu-uskottavuus kasvaa.
Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Facebook-videosi on todennäköisesti liian pitkä – kill your darlings, äläkä ainakaan hilloa parasta kamaa loppuun

 

 

Näyttökuva 2017-03-03 kello 8.20.14.png

Kuvakaappaus Numeroiden takaa –FB-sivulle lataamani 21-sekuntisen videon kävijätiedoista (tämä kyseinen video itsessään ei ole erityisen kiinnostava, mutta se ei ole tässä pointti, eikä ylipäätään videon tekemisen syy): Alle 15% katsoi loppuun asti, ja 50% katsojista oli lähtenyt 10 sekunnin kohdalla. Tarkastelen työkseni mm. FB:n uutisvideoiden analytiikkaa, ja tallennevideoissa käyrä on yleensä tämäntyyppinen. Jos alku ei kiinnosta, lasku on jyrkempi. Livevideoissa logiikka on muuten päinvastainen: Hyvässä livessä käyrä alkaa matalalta ja nousee loppua kohti.

Facebook on raaka alusta: ihmiset etsivät koko ajan syitä lopettaa katsominen ja siirtyä seuraavaan. Jos ei kiinnosta, skrollaan eteenpäin.

Facebook-videossa katsojan mielenkiinto pitää vangita heti, ensimmäisten kolmen sekunnin aikana.

Leikkaa alkuun materiaalisi eniten tunteisiin vetoava kohta (se saa tulla myöhemmin videolla uudelleen). Alkuisku on toimiva, jos siinä on tunnetta ja siitä käy ensivilkaisulla ilmi, mistä videolla on kyse. Tätä voi terävöittää tekemällä kuvankäsittelyohjelmalla erikseen jakokuvan, varsinkin jos FB:n videonlataamisvaiheessa automaattisesti ehdottamat 10 vaihtoehtoa eivät ole tarpeeksi kuvaavia.

Videon alussa suosittelen rikkomaan kronologian, paitsi jos kykenet luomaan niin kovan jännitteen ja odotusarvon, että tätä kannattaa odottaa.

Jos sinun on vaikea selittää, mistä videossa on kyse, ongelma löytyy ideointiprosessin alkupäästä: Hyvä videoidea on selitettävissä yhdellä lauseella. Testaa vaikka kaverilla. Jos joudut selittelemään pitkästi, palaa suunnittelupöydälle.

Videon alussa suosittelen rikkomaan kronologian, paitsi jos kykenet luomaan niin kovan jännitteen ja odotusarvon, että tätä kannattaa odottaa: tätä minä jään katsomaan. Sosiaaliset kokeet toimivat joskus näin – tosin usein ne paketoidaan eri tavalla esimerkiksi Youtubeen, jossa alku voi olla hitaampi, kuin Facebookiin.

Jos sinun on vaikea selittää, mistä videossa on kyse, ongelma löytyy ideointiprosessin alkupäästä: Hyvä videoidea on selitettävissä yhdellä lauseella.

Toistan vielä: Facebook on raaka alusta, jossa mielenkiinto pitää vangita heti. Tästä pitkälti algoritmin sanelemasta syystä videokerronta on muuttunut sellaiseksi kuin se on: ilman alun muutamaan sekuntiin puristettua tunnetta on vaikea pärjätä. Miten sitä saadaan? Kyse on kyvystä hoksata ja kohderyhmän tuntemisesta, joista olen kirjoittanut aiemmin tässä blogissa.

Palataan videon pituuteen: Jos sinun tekee mieli tuutata Faceen viisiminuuttinen pätkä kamaa, jota varten olet hakenut tuntitolkulla hyvää materiaalia, mieti vielä hetki. Mieti, voitko sanoa sanottavasi tiiviimmin – tulet huomaamaan, että voit saada viestisi tehokkaammin läpi lyhyessä ajassa.

Yksi hyvä nyrkkisääntö FB:n uutisvideoissa on mielestäni, että jos videon pituus ylittää minuutin, sille on hyvä olla erityisen perusteltu syy. Onko videolla niin paljon kiinnostavia ja koukuttavia kohtia, että katsojat jaksavat seurata sitä loppuun asti? Itse asiassa: Eivät aina jaksa, vaikka olisikin. FB:n luonteeseen kuuluu, että vain pieni osa katsoo videon loppuun asti (sitä voi toisaalta pitää erityisen arvokkaana).

Maailmalla Facebookin uutisvideoiden pituudet vaihtelevat. Perinteisinä tv-kanavina aloittaneet mediatoimijat, kuten FOX News, lataavat FB-sivulleen joskus muita pidempiä videoita – videoita, jotka myös ovat ulkoasultaan televisiomaisia. FOX ei mielestäni olekaan ideaaliesimerkki parhaasta mahdollisesta somevideokerronnasta, vaikka sen sisällöt siellä menestyvätkin.

Mitä alalla on tapahtunut kahdessa vuodessa? Vertailussa on huomioitava live-videoiden tulo ja algoritmin muuttuminen: FB ilmoitti hiljattain, että se alkaa suosia aiempaa enemmän sellaisia pitkiä tallennevideoita, joiden keskimääräinen katsottu osuus (pito) on suurempi kuin muissa. Newswhip-analytiikkayhtiön selvityksen mukaan menestyneimpien videoiden pituudet ovat jopa kasvaneet – tosin esimerkiksi Buzzfeed (Foodilla) ei, ja se erottuu muutenkin joukosta alle 30 sekunnin keskipituudella.

Käsittelen alla vain tallennevideoita, liveistä voit lukea lisää Newshipin blogista.

Facebook-videoiden keskipituus, (kunkin viestimen) 10 jaetuinta uutisvideota, syyskuu 2015:

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-03-03-kello-8-57-14

Facebook-videoiden keskipituus, (kunkin viestimen) 10 eniten sitouttanutta uutisvideota 15.1.2017–15.2.2017:

Näyttökuva 2017-03-03 kello 9.51.18.png

Mitä tästä voi ottaa opiksi? Ei välttämättä vielä mitään muuta kuin että 5-minuuttinen FB-video olisi todennäköisesti resurssien haaskausta: Kannattaa tutkailla tarkemmin noiden viestinten FB-videokonseptia ja sisältöjä: Jossain toimii pidempi, jossain lyhyempi muoto. Tärkeintä on oppia havaitsemaan, miten sisältöön tuodaan tunnetta ja miten kiinnostus ylläpidetään: millaisissa kohdissa katsojien kiinnostus lopahtaa, jotta voi tehdä seuraavalla kerralla paremmin.

Suomessa suosittelen seuraamaan vuonna 2015 perustetun Yle Kioskin videotekemistä: Benchmarkeinamme Kioskin alkuvaiheessa olivat mm. Nowthis ja AJ+.

Normaali