Kirjoittajan arkistot: numeroidentakaa

Strategia ja liiketoiminta

Julkiset hankinnat, yhdistystiedot, kuntapäätökset, sh-piirin päätökset ja tiedotemaininnat automaattisesti mailiisi: Näin rakennat toimittajan Varkaus-haravan

Olen tässä blogissa aiemminkin kertonut kokeiluistani brittiläisen, nopeasti kasvavan startupin Convergence AI:n Proxy-työkalulla, jolla voi helposti rakentaa nettiä automaattisesti koluavan tekoälyagentin ja lähetyttää sen hakemat tulokset omaan sähköpostiinsa vaikkapa kerran viikossa.

Tämä uusin testi on tähänastisista pisimmälle viety: halusin havainnollistaa, mihin kaikkeen Proxy pystyy samaan aikaan – vai pystyykö, ja miten laadukkaalla lopputuloksella. Otin esimerkkikunnaksi syntymäkuntani Varkauden ja annoin Proxylle seuraavan pitkän kehotteen:

”Haluan rakentaa toiminnon, jossa on viisi eri osaa. Ota näitä toimintoja toteuttaessasi huomioon, että toimit kuten huippuluokan tutkiva journalisti, joka on erityisen taitava hakemaan tietoa sekä tekemään tietojen perusteella uutisia etenkin paikallisista asioista Suomessa.

Osa 1: Tiivistä Varkauden kaupunginhallituksen seuraavan kokouksen esityslistan asiat siten, että arvioit, millä listan asialla voisi olla mahdollisesti uutisarvoa. Uutisarvoa arvioidessasi otat huomioon ainakin nämä seikat: kuinka paljon löydös poikkeaa aiemmasta datasta, kuinka moni ihminen tai yritys on asianosainen, onko aiheesta jo olemassa keskustelua somessa tai muissa uutislähteissä, ovatko vastaavat aiheet aiemmin päätyneet uutisotsikoihin tai sisältääkö asia mahdollisesti jonkinlaista kitkaa. Pidä erittely tiivinä, kerro sen yhteydessä esityslistan julkaisupäivämäärä ja linkkaa lähdesivulle.

Varkauden esityslistat, pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja kuulutukset löydät täältä: https://varkaus.fi/fi/sivu/osallisuus-ja-paatoksenteko/paatoksenteko

Osa 2: Varkaus kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen. Tee edellämainittu erittely myös hyvinvointialueen aluehallituksen tulevan kokouksen esityslistalle huomioiden kohdat, joissa mainitaan Varkaus. Voit myös arvioida, mikäli jokin esityslistan asia olisi Varkauden kannalta erityisen tärkeä, vaikka Varkautta ei mainittaisikaan. Listat löytyvät täältä: https://pshyvinvointialue.fi/esityslistat-ja-poytakirjat

Osa 3: Hae yhdistysrekisterin julkisesta hausta (https://yhdistysrekisteri.prh.fi/) tiedot siitä, milloin Varkaus-nimiseen kaupunkiin on viimeksi (huom: huomioi Varkautta koskevista hakutuloksista viimeisin rekisteröintipäivä eli vain tuorein merkintä kaikista) perustettu jokin yhdistys, ja kerro tiedot yhdistyksestä tiedot tiiviisti. Kerro myös yhdistysmerkinnän julkaisupäivämäärä ja linkkaa lähdesivulle.

Osa 4: Hae julkisia hankintoja listaavalta Hilma-sivustolta viimeisin merkintä, jossa Varkaus-niminen kaupunki on mukana. Kerro merkinnän julkaisupäivämäärä sekä tiedot merkinnästä muutamalla virkkeellä siten, että siitä ymmärtää helposti, mistä hankinnassa on kyse.

Osa 5: Kerro tiiviisti kolme tuoreinta merkintää STT:n julkaisemista lehdistötiedotteista, joissa mainitaan Varkaus-niminen kaupunki. Kerro merkinnän julkaisupäivämäärä ja tiedot merkinnästä hyvin tiiviisti siten, että siitä ymmärtää helposti, mistä on kyse. STT:n lehdistötiedotteet löytyvät täältä: https://www.sttinfo.fi/

Tee kaikista edellämainituista kohdista esitystavaltaan suurin piirtein yhdenmukaisia esimerkiksi bullet pointein jäsentäen. Käytä mahdollisimman selkeää ja kansantajuista suomen kieltä. Kokoa kaikki tulokset samaan vastaukseen, kiitos.”

Muutama huomio kehotteesta. Annoin Proxylle valmiiksi muutaman linkin suoraan, vaikka se olisi löytänyt ne itsekin, mutta olen huomannut, että linkkien vinkkaaminen nopeuttaa sen toimintaa.

Huomiona itse testistä: tässäkään asiassa kone ei korvaa journalistista silmää – mikään kehote ei ole niin täydellinen, että se hoksaisi kaikki mahdolliset uutisarvoiset aiheet. Työtä se toki helpottaa. Mutta mikä tärkeintä ja sanon tämän, vaikka on itsestään selvää: tekoäly ei tietenkään kaivele sellaisia potentiaalisia uutisaiheita, joiden jäljille ei pääse digitaalisista lähteistä.

Tässä Proxyn antama vastaus:

Kokeilin tässä testissä sekä Proxyn maksullisen tilauksen (20e/kk) sisältämää Deepwork-toimintoa että ilmaista. Deepwork oli ehkä jopa huonompi tähän tarkoitukseen, koska se esitti tarpeettoman paljon täsmentäviä kysymyksiä, vaikka ilmankin niitä tulos oli samankaltainen. Ilmaiseksi tällaisia agentteja voi tehdä Proxyllä yhden päivässä – niistäkin voit kyllä tilata sähköpostin tulemaan itsellesi säännöllisesti.

On syytä huomioida, että kaikki ei aina mene odotetusti: tietoja tarkistaessani huomasin, että yhdistyshaussa tekoäly ei ollut hakenut tuoreinta merkintää (joka olisi ollut vuodelta 2021 eikä 2019), eikä se useista täsmennyspyynnöistä huolimattakaan kyennyt ottamaan tuoreinta merkintää mukaan. Voi myös hyvin olla, että tuloksista puuttuu edelleen jotakin olennaista, mitä en vain hoksaa. Pintapuolisesti katsottuna tekoäly tiivisti kunnanhallituksen ja hyvinvointialueen hallituksen esityslistat kertaheitolla melko hyvin. STT:n tiedotehausta se ei poiminut tuoreinta, vaan kolmanneksi tuoreimman, mutta tämä saattoi johtua antamastani kehotteesta, jossa pyysin tekoälyä arvioimaan uutisarvoa (tuoreemmat tiedotteet liittyivät Voice of Finland -ohjelmaan, johon osallistuu Varkaudesta kotoisin oleva kilpailija, mitä tekoäly ei tässä ehkä tulkinnut uutisarvoiseksi – mitä se paikallislehdelle kuitenkin varmasti olisi). Myös julkisten hankintojen merkintä meni tekoälyltä kerralla oikein.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Uutismedia- ja tekoälynostot Amy Webbin 1000-sivuisesta trendijärkäleestä

Amerikkalaisfuturisti Amy Webbin Future Today -instituutti on julkaissut massiivisen, tänä vuonna tasan 1000-sivuisen 2025 Tech Trends -raportin, jossa käydään läpi teknologian tulevaisuuden suuntaviivoja.

Tiivistän tähän blogiin kaksi osiota, joista toinen liittyy tekoälyn kehitykseen ja toinen uutismediaan.

Tekoälyn kehityksessä raportti nostaa esiin muun muassa nämä kehityskulut:

  • Tekoäly alkaa toimia kuin käyttöjärjestelmä – suuret kielimallit (LLM) muuttuvat alustoiksi, jotka pyörittävät monia sovelluksia taustalla. Käyttäjän ei tarvitse enää erikseen avata AI-työkalua, vaan se tulee osaksi kaikkea tekemistä (osaksihan näin on jo tapahtunut).
  • Autonomiset tekoälymallit ottavat enemmän päätäntävaltaa – LAM-mallit (”Large Action Models”) eivät ainoastaan suosittele päätöksiä, vaan alkavat tehdä niitä itsenäisesti. Tämä olisi askel eteenpäin tekoälyagenteista, joiden luominen vaatii ihmiseltä vielä toistaiseksi jonkin verran aktiivisuutta.
  • Kun Yhdysvallat ja Kiina käyvät “tekoälyn kylmää sotaa”, se vaikuttaa suoraan esimerkiksi teknologiasääntelyyn ja yritysten innovaatioihin.

Uutismedian tulevaisuutta raportti pitää epävarmana. Se ennakoi muun muassa näitä kehityskulkuja:

  • Journalismi siirtyy yhä enemmän maksumuurien taakse tai lahjoituspohjaiseksi.
  • Mediatalot joutuvat kehittämään uusia ansaintamalleja, kun somen tuoma liikenne verkkosivuille vähenee (ja on jo vähentynyt). Lisäksi, kun ihmiset lukevat yhä useammin tekoälyn koostamia uutistiivistelmiä tekoälypalveluista tai Googlesta, se vähentää alkuperäisten juttujen klikkauksia.
  • Faktantarkistus vaatii entistä älykkäämpiä keinoja, koska tekoäly.
  • Yhä useammat uutismediat tarjoavat tekoälypohjaisen haun ja äänikäyttöliittymien avulla personoituja, keskustelunomaisia kokemuksia, mikä lisää käyttäjien sitoutumista.
  • Tekoälyn luomat avatarit avaavat uutismedioille uusia jakelukanavia, mikä auttaa kustantajia tavoittamaan uusia yleisöjä ja suojelemaan toimittajia vaarallisilla alueilla.
    • Esimerkiksi Venezuelassa toimittajat ovat käyttäneet tekoälyavatareja salatakseen henkilöllisyytensä ja raportoidakseen tapahtumista uhkauksista huolimatta.
    • Perussa puolestaan tekoälyavatareja on käytetty tavoittamaan aliedustettuja ryhmiä: San Marcosin yliopisto kehitti tekoälyuutisankkurin, joka kertoo Tiktokissa uutisia vähemmistökieli ketšuaksi, joka oli aikoinaan inkavaltakunnan pääkieli.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Alma Median tekoälyhanke Global Media Awardsin palkintoehdokkaaksi, Intia ja Norja ehdokkuusrohmuja – tässä tiivistelmä kaikista ehdokkaista

Alma Median tekoälytyökalu, joka arvioi Iltalehden juttujen herättämät tunnetilat ja havaitsi että inspiroivilla jutuilla on paras tilaajapito, on yksi palkintoehdokkaista kansainvälisen uutismediajärjestön INMA:n Global Media Awardsin listalla kategoriassa “Best Innovation in Newsroom Transformation”.

Työkalun tavoitteena on ehkäistä uutisten välttelyä ja sitä on tarkoitus laajentaa muihinkin Alman uutisbrändeihin. Tarkoituksena on seuraavaksi yhdistää työkalun tuomaa ymmärrystä uutispalveluiden suosittelujärjestelmiin. Lehden mukaan kuukausittaiset sivulatausmäärät ovat nousseet työkalun käyttöönoton jälkeen.

Global Media Awardsissa eniten palkintoehdokkaita 199 ehdokkaan joukossa on Intiasta (22) ja Norjasta (21). Suomesta ehdokkaita on kaksi. Toinen on Keskisuomalainen kategoriassa “Best New Digital Product”. Keskisuomalaisen 22 paikallista uutissovellusta jakavat saman teknologian, joten niiden teknistä ylläpitoa hoitamaan tarvitaan konsernin mukaan vain kaksi henkilöä – ensimmäiset 19 sovellusta julkaistiin sekä Androidille että iOsiin vain kolmessa kuukaudessa. Sovelluksia ladattiin 367 000 kertaa vuonna 2024.

Vaikka Alma Median hanke hyödyntää generatiivista tekoälyä, se ei ollut ehdolla varsinaisten tekoälyhankkeiden kategorioissa, joita olivat ”Best Use of AI for Internal Productivity” ja ”Best Use of AI in Customer-Facing Products”. Tässä noiden kategorioiden ehdokkaat.

TOIMITUSTEN SISÄISET TEKOÄLYTYÖKALUT

”Best Use of AI for Internal Productivity” (suorat linkit ehdokkaiden pidempiin englanninkielisiin kuvauksiin löydät täältä):

  • A Gazeta do Espírito Santo, Brasilia: Tekoälyn avulla tehdään videoita tekstimuotoisista elokuva-arvosteluista.
  • Amedia, Norja: Amedia sai puolet toimittajistaan käyttämään säännöllisesti tekoälyä yksinkertaisilla ratkaisuilla, jotka helpottavat päivittäistä työtä.
  • Badischer Verlag, Saksa: BZ.Echo on toimituksen monipuolinen tekoälytyökalu: otsikointia, optimointia, versiointia, luonnosten generointia. Toimittajien ajansäästöä kuvataan merkittäväksi.
  • Hearst Newspapers, Yhdysvallat: Hearst käyttää tekoälyä julkishallinnon päätösten seuraamiseen, mikä tekee prosessista sujuvamman ja aikaa säästävän. Työkalu on lisännyt skuuppien määrää.
  • Russmedia, Itävalta: Tekoälypohjainen julkaisujärjestelmä mm. automatisoi otsikoiden luomisen, artikkelien kategorisoinnin ja tekstin tiivistämisen, kieliopin tarkistuksen ja tyyliehdotukset. Toinen työkalu tuottaa reaaliaikaisia päivityksiä kriittisistä aiheista, kuten liikennekatkoista ja kunnallisista päätöksistä. Räätälöidyt GPT-mallit automatisoivat monimutkaisia tehtäviä kuten tekijänoikeustarkistuksia ja eettistä ohjeistusta.
  • Constructive Institute, Tanska: News Mirror -työkalu hyödyntää tekoälyä auttaakseen toimitusta ns. rakentavan journalismin teossa, mikä parantaa sisältöjen monipuolisuutta.
  • KG Media, Indonesia: AI Media Intelligence for SDGs -projekti käyttää tekoälyä kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan ja raportointiin.
  • Ringier, Sveitsi: Floorian on tekoälyavusteinen automaattinen pohjahinnan hallintajärjestelmä ohjelmalliseen mainontaan.
  • Schibsted, Norja: Tekoälypohjainen User Interest Predictions (UIP) -järjestelmä tunnistaa käyttäjien kiinnostuksen kohteita yli brändirajojen. UIP luokittelee ja ennustaa käyttäjien kiinnostuksen kohteita heidän selaushistoriansa perusteella.
  • United Daily News Group, Taiwan: AiAssist-hanke paransi tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja yleisön sitoutumista. Tekoälyn integrointi on myös yhdistänyt eri tiimejä ja luonut yhteistyöhön perustuvan mallin uutistoimitukseen.

KULUTTAJATUOTTEET JA TEKOÄLY

”Best Use of AI in Customer-Facing Products” (suorat linkit ehdokkaiden pidempiin englanninkielisiin kuvauksiin löydät täältä):

  • Amar Ujala, Intia: Asiakaspalveluchatbot.
  • Hearst Newspapers, Yhdysvallat: Kamala Harrisiin liittyviin kysymyksiin vastaava chatbot.
  • NTM, Ruotsi: Tekoälyvetoinen audioratkaisu, jonka tavoitteena on houkutella nuorempia yleisöjä ja syventää nykyisten tilaajien sitoutumista. Se tunnistaa luetuimmat artikkelit, tiivistää ne tekstiksi ja muuntaa ne audiolähetyksiksi ElevenLabsin ääniteknologian avulla.
  • Stampen Media, Ruotsi: Neljä tekoälypohjaista laskuria, jotka liittyvät henkilökohtaiseen talouteen: asuntolainan korkolaskuri, asuntojen hintojen vertailu, verolaskuri, lainanlyhennyslaskuri.
  • Stuff Group, Uusi-Seelanti: Democracy.AI etsii potentiaalisia uutisaiheita päätöksentekodokumenteista. Pilottialueella Waikato Times lisäsi juttumääräänsä 25:llä viikossa, ja digitaaliset tilaukset yli kaksinkertaistuivat. (ei ole kuluttajatuote, mutta on tässä kategoriassa, koska työkalulla tehdyille jutuille tehtiin verkkosivuille oma osionsa)
  • Prisa, Espanja: VerificAudio käyttää tekoälyä äänitallenteiden autenttisuuden varmistamiseen, mikä parantaa sisällön luotettavuutta.
  • Ringier, Sveitsi: Beobachter-chatbot tarjoaa juridista neuvontaa tekoälyn avulla.
  • Ringier Axel Springer, Puola: AI-Powered Travel Planner uudistaa sisältömarkkinointia tekoälyn avulla. Botti helpottaa matkasuunnittelua.
  • Schibsted Media, Ruotsi (Norja): Ruotsalaisen iltapäivälehti Aftonbladetin EU-vaaliapuri ja USA-vaaliapuri.
  • Stuff Group, Uusi-Seelanti: Tekoälyn avulla käännetään uutisia maoriksi.
Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tämä harjoitus vei tekoälyagentilta 4 minuuttia – kolusi itse viiden median otsikot, laski merkkimäärät, analysoi sisältöä ja teki taulukon

Termiä tekoälyagentti käytetään nykyään melko hövelisti, mutta alun perin sillä on viitattu tekoälyn kykyyn hoitaa peräkkäisiä tehtäviä automaattisesti.

Tässä kirjoituksessa käsittelemäni esimerkki on tehty lontoolaisen startupin Convergence AI:n Proxy-työkalulla, jolle antamani komento oli seuraava:

Käy läpi suomalaismedioiden Ilta-Sanomat, Iltalehti, Yle, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen verkkosivujen osa, joka kertoo luetuimmat jutut sillä hetkellä. Tämän jälkeen laadi taulukko, joka sisältää kunkin median nimen, viisi luetuinta otsikkoa, niiden keskimääräisen merkkimäärän (ilman välilyöntejä) sekä kolme pointtia, mitkä seikat yhdistävät kunkin tiedotusvälineen luetuimpia juttuja.

”Normaali” keskusteleva tekoälytyökalu ei kykenisi tekemään tämänkaltaista moniosaista tehtävää, mutta Proxyllä tässä kesti noin viisi minuuttia, eikä se tarvinnut täsmentäviä ohjeita, mitä se joskus kysyy. Proxyn tekoäly siis käytännössä käy promptissa mainituilla sivustoilla ja etsii niiden luetuimmat-osiot. Muutaman kohdalla tekoäly meni niille googlaamalla ensin ”Iltalehti luetuimmat”, osan kohdalla menemällä suoraan palvelun etusivulle ja etsimällä sieltä luetuimmat-osion. Proxy tarvitsi tehtävän toteuttamiseen 17 vaihetta, joista viimeinen oli pyytämäni taulukko. Kauneusvirhe oli se, että Proxy ei kyennyt tekemään taulukkoa täydellisenä Markdown-versiona keskustelunäkymään, eikä liitetiedostona, vaan tiedot oli itse kopioitava käsin tässä tapauksessa Google Sheetsiin:

Proxyn työstönäkymä näytti tältä:

Huono asia perinteisen median kannalta on ainakin se, että Proxy näyttäisi ohittavan sivustojen blokkausyritykset tekoälyille mm. ottamalla sivustoilta kuvakaappauksia. Median vinkkelistä tekoälyagenteille on helppo nähdä myös mahdollisuuksia, vaikkapa tutkivien toimittajien omiin seuranta-alueisiin erikoistuneiden tekoälyapureiden rakentamiseen. Kävin tätä puolta hieman enemmän läpi aiemmassa blogikirjoituksessani.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Näin helposti (ja ilmaiseksi) syntyi tekoälyagentti, joka pyörii puolestani netissä sukututkimusharrastustani varten

Tekoälyagenttien yleistymisen vaikutukset media-alaan ja esimerkiksi tutkivien journalistien tekoälytyökaluihin ovat tämänkin kokeilun perusteella ilmeiset. Riskitkin on helppo nähdä.

Tekoälybotit on suunniteltu pääasiassa vuorovaikutukseen ihmisten kanssa, kun taas tekoälyagentit pystyvät suorittamaan monimutkaisia ja peräkkäisiä tehtäviä itsenäisesti – käytännössä esimerkiksi käymään erilaisissa tietokannoissa puolestasi ja parhaimmillaan lähettämään tulokset ajastettuna sähköpostiisi vaikka maanantaiaamuisin kello 9.

En ole itse teknologian syväosaaja, vaan pikemminkin teknologiaan kriittis-innostuneesti suhtautuva umpihumanisti, joten päätin kirjata kokeiluni talteen myös tänne blogiin.

Kokeilin tekoälyagentin luomiseen ensin Zapier AI -nimistä palvelua, mutta se oli omaan makuuni hieman liian monimutkainen. Hollannin yleisradion strategiajohtajan Ezra Eemanin Wayfinder-uutiskirjeestä bongasin brittiläisen startupin Convergence AI:n Proxy-nimisen uuden palvelun, joka osoittautui käytettävyydeltään niin helpoksi, että se hakkasi Zapierin mennen tullen. Proxyä voi toistaiseksi käyttää useamman kerran päivässä ilmaiseksi.

Maksullisista tekoälytyökaluista käytän itse tällä hetkellä päivittäin Perplexityä (noin 20e/kk), mutta siinä ei vielä tällaista agentinluomismahdollisuutta ole – tosin veikkaan, että pian on, sillä alusta päivittää mm. kielimallejaan ja ominaisuuksiaan koko ajan, viimeisimpänä Deep Researchillä, joka leipoo aiheesta kuin aiheesta pelottavan hyviä akateemisen tason analyysejä lähdeviitteineen.

Convergence AI:n Proxy toimii pelkistettynä näin:

  1. Mene osoitteeseen Convergence.ai.
  2. Luo tunnus ja salasana, kirjaudu.
  3. Kuvaile chat-ikkunassa, mitä haluat tehdä. Lähtöteksti on englanniksi, mutta voit keskustella normaalisti suomeksi. Valittavana on myös oletustehtäviä, kuten erilaiset uutistiivistelmät.
  4. Voit täsmentää ohjeita matkan varrella.
  5. Harrastan sukututkimusta, joten kokeilin siihen liittyvällä esimerkillä. Pyysin Proxyä hakemaan tietoa Kansalliskirjaston vanhojen lehtien digitoidusta tietokannasta siten, että saisin tiivistelmän aina tuoreimmista lisäyksistä, joissa sukunimeni mainitaan. Näin keskusteluni eteni:

“Mene osoitteeseen digi.kansalliskirjasto.fi, etsi tietoa nimellä “Pirhonen”, jäsennä tulokset muotoon “viimeksi lisätyt” ja kerro tuoreimmat 3 tulosta bullet pointeina niin, että mainitset lehden nimen, lehden julkaisupäivämäärän sekä lyhyesti kontekstin, jossa nimi Pirhonen esiintyy.”

Tällä komennolla sain ensin englanninkielisen tuloksen, joten täsmensin:

“Voisitko antaa tulokset suomen kielellä”.

Tämän jälkeen sain tuloksen, joka ei kuitenkaan ole aivan sitä mitä tarkoitin eli viimeksi lisätyt eivät ole ensin:

Täsmensin komentoa lisää:

“Muuta hakuasetuksia oikeasta yläkulmasta muotoon ’Viimeksi’ lisätyt, jolloin hakutuloksissa näkyy viimeksi lisätty tulos.”

Tämän jälkeen sain tuloksen, joka oli muuten ok, mutta halusin konteksti-kohdasta vielä hieman selkeämmän:

“Kerro kontekstista hieman tarkemmin niin, että asiayhteyden ymmärtää paremmin.”

Tämän jälkeen Proxy antoi juuri oikeanlaisen ja kaipaamani tuloksen:

Halutessani voisin pyytää Proxyä tekemään saman haun vaikkapa joka maanantai ja lähettämään tulokset sähköpostiini. Tämä toiminto ei kuitenkaan näytä käytännössä toimivan ainakaan vielä täydellisesti, vaikka joihinkin oletustehtäviin Proxy sitä jo tarjoaa. Tuloksen Proxy kyllä lähettää sähköpostiin, mutta ei ajastettuna, vaan pienellä viiveellä kunkin haun jälkeen.

Uhkia ja mahdollisuuksia

Joka tapauksessa on helppo nähdä, millaisia sekä mahdollisuuksia että uhkia tekoälyagentit tuovat media-alalle. Tulevaisuudessa agenttimaisten sisällönkuluttajien osuus epäilemättä kasvaa – mistä tiedät, onko taustalla oikea ihminen vai ei, suoraan tai välillisesti? Agentit myös käyttävät surutta medioiden tekijänoikeudellista sisältöä, mikä taitaa valitettavasti olla tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Kyyninen voisi myös sanoa, että joissain medioissa tekoälyn tekemää sisältöä kuluttaa pian – tekoäly. Mihin jäi ihminen.

Riskinä on myös tietoturva. Jotta agentit pystyvät toimimaan, niille on annettava pääsy niihin järjestelmiin joissa haluat niiden toimivan, kuten vaikkapa kalenteriisi. Tässä kohtaa huomaan itse, että raja tulee vastaan, kun käytän kaupallisia ei-suljetussa järjestelmässä olevia työkaluja: en mielelläni anna niille pääsyä mihinkään, mihin ei ole pakko, koska en luota niihin tarpeeksi.

Mitä tulee mediaan ja etenkin journalismiin, agenteissa on helppo nähdä isoja mahdollisuuksia esimerkiksi tutkivien toimittajien työkaluihin: voit rakentaa helposti esimerkiksi agentin, joka kahlaa puolestasi tietoa haluamaltasi seuranta-alueelta. Tähän suuntaan jotkut mediat ovatkin jo omia tekoälytyökalujaan vieneet. Mahdollisuuksia on myös esimerkiksi personoitujen uutiskirjeiden tuunaamisessa – sellainen kun on helppo rakentaa jo nyt itse täysin haluamakseen, kuten tämäkin kokeilu osoitti.

Lue myös: Dagens Media listasi ruotsalaismedian TOP15 tekoälytyökalut – tässä esimerkit linkkeineen.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Dagens Media listasi ruotsalaismedian TOP15 tekoälytyökalut – tässä esimerkit linkkeineen

Dagens Media on ruotsalainen Bonnier Newsin omistama media-alaa seuraava lehti, joka vaatii tilauksen, mutta ensimmäinen kuukausi on ilmainen. Tiivistän tähän blogiin yhden kiinnostavan artikkelin sisällön, jossa kerrotaan esimerkkejä toimitusten tekoälytyökaluista sekä asiakkaille näkyvistä hankkeista. Vinkki: Lehti on juuri alkanut julkaista Linkedinissä Dagens Media Insikt -uutiskirjettä, josta tämäkin löytyi. Uutiskirjeen toinen kiinnostava artikkeli rankkaa pisteytysjärjestelmällä mediatalojen asiakaspalvelubotit (mm. TV4, Storytel, Bonnier News, Nextstory).

Dagens Media: 15 esimerkkiä toimitusten tekoälyapureista tai asiakkaille näkyvistä tekoälyhankkeista

Käännökset ja tiivistelmät on tehty tekoälyllä. Oikeellisuuden tarkasti ihminen eli minä. Alkuperäinen juttu löytyy täältä. Olen mahdollisuuksien mukaan linkannut kunkin median työkalua käsittelevään juttuun tai itse työkaluun, mikäli kyse on asiakkaille tarkoitetusta sellaisesta, eikä toimituksen sisäisestä työkalusta.

Talargranskningen (Helsingborgs Dagblad):
Työkalu puhdistaa ja jäsentää kuntien päätäntäelinten kokousten vaikeaselkoiset lokitiedostot helposti analysoitavaan muotoon. Tekoäly muuntaa tekniset tiedostot luettavaksi dataksi, tunnistaen ja erotellen puheenvuorot, puhujat ja aiheet. Tämä mahdollistaa esimerkiksi tilastojen luomisen puheajan jakautumisesta eri puolueiden tai henkilöiden kesken. Työkalun avulla HD teki artikkelisarjan poliitikkojen aktiivisuudesta ja julkaisi koko materiaalin tietokantana lukijoiden tutkittavaksi.

Mitt i bruset AI (Dagens Industri/Di Digital):
Työkalu vastaa käyttäjien kysymyksiin erityyppisten elinkeinoelämän johtajien haastattelujen pohjalta. Järjestelmä on koulutettu Dagens Industrin tekemien haastattelujen sisällöllä. Käyttäjät voivat esittää kysymyksiä esimerkiksi johtamisesta tai siitä, miten menestyä. Tekoäly etsii ja yhdistelee olennaista tietoa haastatteluista muodostaakseen vastauksen. Tämä mahdollistaa vuorovaikutuksellisen tavan tutustua haastattelujen sisältöön ja saada käytännön vinkkejä yritysjohtajilta.

Valkompisen (Aftonbladet):
Työkalu vastaa EU-vaaleihin liittyviin kysymyksiin Aftonbladetin toimittajien kokoaman tietokannan perusteella. Käyttäjät voivat kysyä esimerkiksi puolueiden kannoista tai EU:n toiminnasta, ja tekoäly muodostaa vastaukset. Valkompisen vastasi yli 150 000 kysymykseen EU-vaalien 2024 yhteydessä.

Chef GPT (Tidningen Chef):
Työkalu luo käyttäjille johtamiseen liittyviä artikkeleita Chef-lehden 10 vuoden juttuarkistosta. Se käyttää RAG-tekniikkaa (Retrieval Augmented Generation), joka yhdistää tiedonhaun ja tekstin generoinnin. Käyttäjä voi kysyä esimerkiksi ”Miten pidän tehokkaan kehityskeskustelun?”, ja työkalu etsii olennaista tietoa arkistosta ja muodostaa sen pohjalta uuden artikkelin otsikoineen, ingresseineen ja AI-generoituine kuvineen. Käyttäjä voi esimerkiksi etsiä ratkaisuja tietyntyyppiseen johtamistilanteeseen, johon tekoäly tekee ratkaisuksi uuden artikkelin arkistomateriaalin pohjalta.

Aftonbladet Podcast Studio (Aftonbladet):
Työkalu tuottaa automaattisesti uutispodcasteja toimittajien valitsemista aiheista. Järjestelmä tiivistää valitut uutisartikkelit, luo käsikirjoituksen ja tuottaa valmiin podcast-jakson käyttäen tekoälyääntä. Toimittajat valvovat prosessia ja varmistavat journalistisen laadun. Koko tuotanto tapahtuu alle 15 minuutissa. Tämä on mahdollistanut ”Update”-nimisen päivittäisen uutispodcastin tuotannon, joka on kerännyt noin miljoona kuuntelukertaa syyskuusta 2024 lähtien.

Aftonbladet Daily Arabic (Aftonbladet ja Alkompis):
Työkalu kääntää Aftonbladetin suositun Daily-podcastin arabiaksi. Tekoäly kääntää ensin podcastin tekstin, minkä jälkeen toimittajat tarkistavat ja korjaavat käännöksen. Lopuksi teksti muunnetaan puheeksi tekoälyäänen avulla. Tämä mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan tavan tuottaa arabiankielistä uutissisältöä viikoittain. Podcastin avulla Aftonbladet tavoittaa arabiankielistä yleisöä, joka muuten jäisi kielimuurin takia tavoittamatta.

Lyssna på Hippson (Hippson/Everysport):
Työkalu muuntaa Hippson-lehden artikkelit äänimuotoon AI-generoidulla äänellä (esimerkki). Järjestelmä on koulutettu lehden päätoimittajan äänellä. Se analysoi artikkelin tekstin, optimoi sen puhuttavaan muotoon ja luo äänitiedoston, joka kuulostaa päätoimittajan lukemalta.

Lyssna på toppnyheter (NTM Media):
Työkalu koostaa ja lukee ääneen UNT.se-sivuston (Upsala Nya Tidning) viisi luetuinta uutista tunnin välein. Se kerää suosituimmat uutiset, tiivistää ne sopivaan muotoon ja luo niistä äänitetyn uutislähetyksen tekoälyäänen avulla. Järjestelmä tuottaa lähetyksen automaattisesti joka tunti klo 7-23, sisältäen intron ja outron. Toimitus tarkistaa jokaisen lähetyksen ennen julkaisua. Tämä mahdollistaa jatkuvan, ajantasaisen uutisvirran kuuntelijoille ja vie mediataloa lähemmäs ”fluid content”-ajattelua, jossa sama sisältö mukautuu eri formaatteihin.

Nyhetskollen (HD-Sydsvenskan):
Työkalu tiivistää yön ja aamun uutiset podcastia varten. Se analysoi useita uutisartikkeleita, tunnistaa tärkeimmät tiedot ja muodostaa niistä tiivistelmän, joka sopii ääneen luettavaksi podcastissa. Työkalu muotoilee tekstin puhekielisemmäksi ja varmistaa, että kaikki numerot ja lyhenteet on kirjoitettu auki oikeaa ääntämistä varten. Tämä säästää toimittajien aikaa kiireisessä aamutyössä ja mahdollistaa nopean uutiskatsauksen tuottamisen.

AI-kompisen (NTM Media):
Työkalu generoi otsikoita ja nostoja artikkeleihin. Järjestelmä on integroitu NTM:n toimitusjärjestelmään. Se analysoi artikkelin sisällön ja luo ehdotuksia pääotsikolle, alaotsikolle sekä printtijulkaisun nostoille. Toimittajat voivat käyttää ehdotuksia lähtökohtana ja muokata niitä tarpeen mukaan.

Automatiserad verifiering av spelare (Eliteprospects):
Työkalu tarkistaa pelaajien henkilöllisyyden automaattisesti. Se vertaa käyttäjien lähettämiä henkilötietoja ja dokumentteja Eliteprospects-sivuston tietokantaan. Jos tiedot täsmäävät, profiili voidaan verifioida automaattisesti. Epäselvissä tapauksissa tai huipputason pelaajien kohdalla järjestelmä ohjaa tapauksen manuaaliseen käsittelyyn. Tämä on säästänyt huomattavasti asiakaspalvelun aikaa.

SEO-contentgenerator (Everysport Media Group):
Työkalu luo hakukoneoptimoitua sisältöä urheiluaiheista Eliteprospects-sivustolle. Se yhdistää SEO-analyysin ja tekstin luomisen. Ensin se tunnistaa avainsanoja, joilla sivusto voisi parantaa hakukonenäkyvyyttään. Sitten se luo näihin avainsanoihin perustuvaa sisältöä, kuten otteluraportteja tai pelaajaesittelyjä. Sisältö optimoidaan automaattisesti hakukoneita varten. Tavoitteena on lisätä sivuston orgaanista liikennettä ja parantaa sen sijoituksia hakutuloksissa.

Notisgenerator (Tidningar i Norr):
Työkalu kirjoittaa uutisia poliisin ja ilmatieteen laitoksen tiedotteista. Järjestelmä seuraa reaaliajassa poliisin RSS-syötteitä ja SMHI:n säävaroituksia API:n kautta. Kun uusi tiedote ilmestyy, tekoäly muotoilee siitä uutismuotoisen tekstin. Työkalu on räätälöity huomioimaan paikalliset alueet ja tapahtumien tyypit. Luodut uutiset lähetetään toimitukselle tarkistettavaksi ennen julkaisua. Tämä mahdollistaa pienille paikallistoimituksille (2-5 henkilöä) nopean reagoinnin paikallisiin tapahtumiin ja laajemman uutistarjonnan.

Quizmakaren (Tidningar i Norr):
Työkalu luo tietovisoja julkaistujen artikkelien pohjalta (esimerkki). Se analysoi Tidningar i Norr -konsernin julkaisemia artikkeleita ja luo niiden pohjalta monivalintakysymyksiä. Se voi keskittyä esimerkiksi viikon luetuimpiin artikkeleihin tai tiettyyn aihealueeseen, kuten urheiluun tai lemmikkeihin. Tekoäly luo useita kysymysvaihtoehtoja, joista toimitus valitsee sopivimmat julkaistavaan visaan. Tämä mahdollistaa interaktiivisen sisällön tuottamisen pienillä resursseilla ja lukijoiden sitouttamisen uudella tavalla.

Nyhetsaggregator (Everysport):
Työkalu kerää, luokittelee ja arvioi uutisia eri lähteistä. Se seuraa määriteltyjä RSS-syötteitä ja verkkosivuja, analysoi uutisten otsikoita, tiivistelmiä ja metatietoja tekoälyn avulla, luokitellen uutiset aihepiireittäin ja arvioiden niiden tärkeyden. Järjestelmä myös ryhmittelee samaa aihetta käsittelevät uutiset yhteen, mikä helpottaa kokonaiskuvan muodostamista ajankohtaisista aiheista. Työkalu on vielä testivaiheessa.

Iso kuva: Thomson Reuters -säätiön raportti tekoälytyökalujen käytöstä journalisteilla – kolme nostoa

Laajemman perspektiivin hahmottamiseksi on syytä myös suositella tuoretta Thomson Reuters -säätiön raporttia, johon kysyttiin tekoälytyökalujen käytöstä 221 journalistilta 70 maassa. Ohessa koontigraafi sekä kuva, josta selviää, mitkä ovat yleisimmät tekoälyn käyttökohteet journalisteilla tällä hetkellä sekä kuva, jossa listataan yleisimmät syyt miksi tekoälytyökaluja ei käytetä.

EDIT: lisäys 7.2.2025. Alma Median journalisteille tarkoitetuista työkaluista kerrottiin 5.2. järjestetyssä tapahtumassa laajalti. Niistä voit lukea enemmän Linkedin-postauksestani.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Mitä näkyy, media? Tässä vino pino trendiraportteja vuodelle 2025 tiivistettynä

Liveurheilu, uutiset, suoratoisto, some, työelämä, teknologia, talous, yhteiskunnat, koko maailma – mihin ne menevät vuonna 2025?

Puristimme Ylen strategiatiimissä 19 valikoitua trendiraporttia tiiviiksi koosteeksi, jonka äärelle voi rauhassa pysähtyä (koostamisessa tekoäly säästi tietenkin isosti aikaa – kiitos NotebookLM, Perplexity, YleGPT). Koosteen lopusta löydät myös kertauksen, mitä vuosi sitten ennakoitiin, ja mikä on toteutunut, mikä ei.

KOOSTEEN LÖYDÄT TÄÄLTÄ (AVAUTUU UUTEEN IKKUNAAN)

Omia tärppejä tämän vuoden raporteista (tuoreimpana mukana Reuters-instituutin tämän viikon torstaina julkaistu ennakointipaketti):

👉 Videopodcastien nousu – monille kuluttajille podcast on ensisijaisesti videota.
👉 Sosiaalisen videon kasvu syö suoratoistoa.
👉 Urheilussa monikanavainen katselukokemus arkipäiväistyy: suoratoistokatsojat voivat yhä helpommin seurata useita pelejä samanaikaisesti ja valita haluamansa kuvakulmat.
👉 Retail median eli vähittäiskaupan oman mainosverkoston nousu kolkuttelee jopa jo perinteisen television merkitystä.
👉 Tekoälyagentit eli automatisoidut apurit – tulevatko valtavirtaan vai kypsytelläänkö vielä tämä vuosi?
👉 Bundlaus tulee kaikkialle uutismediasta suoratoistoon – kimppatarjouksia voidaan nähdä jopa toistensa kanssa kilpailevilta yrityksiltä.
👉 Haittaako Euroopan poliittinen kuohunta koko mantereen innovointikykyä?
👉 Mihin kaikkeen vaikuttaakaan Yhdysvaltain politiikan uusi suunta? Miten käy esimerkiksi yritysten vastuullisuusponnistelujen? Palkkaako New York Times tänä vuonna jopa trumpilaisen kolumnistin, kuten eräs professori veikkaa?

Teimme vastaavantyyppisen koosteen myös vuosi sitten. Sen löydät täältä.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Data sen kertoo: suosituimpien uutisjuttujen otsikot sen kuin pitenevät

Vuoden 2024 luetuimpien uutisjuttujen otsikoissa oli keskimäärin 75 merkkiä (ilman välilyöntejä), kun sama luku vuonna 2017 oli 58 merkkiä. Otsikkopituudet ovat joka vuosi kasvaneet.

Tiedot ilmenevät vertailtaessa analytiikkayhtiö Chartbeatin luetuimpien uutisjuttujen listauksia vuosilta 2017–2024. Juttuja todella voi sanoa luetuimmiksi, sillä ne perustuvat Chartbeatin laajaan yli 5000 asiakkaan verkostoon, ja mittarina on käytetty lukuaikaa eikä klikkauksia. Suurin osa on englanninkielisiä.

Vuonna 2024 merkkimäärältään pisimpiä (113) otsikoita oli esimerkiksi “An Ohio toddler died after her mom left her home alone while she took a 10-day vacation. A judge called it the ’ultimate act of betrayal”.

Vuoden 2024 luetuimpiin juttuihin pääset täältä. Sivun alaosasta kohdasta ”Most Engaging Stories Archive” pääset vuosiarkistoihin. Huomioitavaa on myös, että nykyään verkkojutuilla voi olla useita otsikoita, esimerkiksi hakukoneita varten omansa ja uutisetusivuilla omansa.

Blogin pääkuva: sanapilvi kuvastaa vuosien 2017–2024 luetuimpien juttujen yleisimpiä sanoja. Graafi on laadittu Chartbeatin listojen otsikoista. Graafista puuttuu vuosi 2020, jolloin listauslogiikka oli erilainen.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

3+1 kiinnostavinta esimerkkiä maailmalta, miten verkon uutisartikkelia on uudistettu tekoälyn avulla

Tämä blogikirjoitus sai kimmokkeensa Brian Morrisseyn The Rebooting -uutiskirjeestä, jossa pohditaan, miten verkon uutisartikkeli uudistuu ajassa, jossa tekoäly nopeuttaa teknologista kehitystä ja on mullistamassa muun muassa hakukoneiden toimintaa.

Verkon “uutisjuttu” on ollut perusrakenteeltaan aika lailla samankaltainen vuosikaudet. 2010-luvun lopulla alkoivat yleistyä kokeilut somekerronnasta inspiraationsa saaneilla ns. kortti- tai tarinajutuilla. Muutaman viime vuoden aikana artikkeleita on myös voinut alkaa halutessaan kuunnella, mutta isossa kuvassa useimmat nettijutut eivät ole merkittävästi muuttuneet: niissä on kuvaa ja tekstiä.

Moni uutismedia-alaa seurannut muistaa yli kymmenen vuoden takaa Circa-palvelun lupauksen ajatella artikkelia kokonaan uusiksi “atomisoimalla” tekstin pieniksi haarukkapaloiksi, jotka esitetään käyttäjälle yksi kerrallaan, mutta käyttäjien suosikiksi siitä ei lopulta ollut.

Generatiivisen tekoälyn myötä mahdollisuuksia innovaatioihin on nyt enemmän. Ehkä aikakin on kypsempi muutoksille.

  1. Every.to. Tämä samannimisen vuonna 2020 perustetun media- ja teknologiayhtiön sivusto on oma suosikkini, koska se ottaa artikkelikehityksessään huomioon, että iso osa uutisten kuluttajista haluaa yhä kuluttaa uutisia myös tekstipainotteisesti. Se on sisällyttänyt juttuihinsa sisäänrakennetun chatikkunan, jossa voi paitsi keskustella sisällöstä, myös saada läpinäkyvyyden hengessä näkyviin juttujen taustalla olevan raakamateriaalin kuten haastattelut (klikkaamalla “View all sources”). Käyttökokemus on hyvin sujuva. Samaa ei mielestäni voi sanoa palveluista, joissa koko uutiskokemus on rakennettu chattaamisen ympärille. Tällaisessa mallissa kuluttaja ei välttämättä koe tuttuutta, vaan vieraita elementtejä on liikaa (ks. kohta 3.).
  2. Kun Time-lehti esitteli vuoden 2024 henkilön Donald Trumpin, jutun saattoi paitsi kuunnella, siitä voi myös keskustella joko puhumalla tai chättäämällä. Summarize-nappulaa klikkaamalla jutun saa luettavakseen joko alkuperäispituudella, keskipitkänä tai lyhyenä. Tiivistelmät tekee tekoäly. Artikkelin alun navigaatiovalikon ”TIME AI”-painiketta painamalla tulee esiin laajempi näkymä, josta voi halutessaan vielä kääntää jutun haluamalleen kielelle.
  3. Curio. Audiojournalismiyritys Curion uutissovellus julkaistiin alun perin Rio-nimellä maaliskuussa 2024. Sovellus tarjoaa pääsyn luotettujen uutisbrändien sisältöihin ja mahdollistaa niistä kyselemisen chat-pohjaisessa käyttöliittymässä. Sovelluksessa voi myös luoda itselleen kuunneltavaksi äänisisällön eri uutisaiheista. Valitsin tämän kolmanneksi esimerkiksi en sujuvan käyttökokemuksen vuoksi (koska sitä se ei ole, mikä johtuu ennen muuta siitä, että normiartikkeleihin tottuneelle sukupolvelle kokemus on ehkä liiankin mullistava), vaan siksi, että tässä “uutisartikkeli” on ajateltu siinä mielessä täysin uusiksi, että vaihtoehtoja on käytännössä kolme: 1) juttelet uutisaiheesta botin kanssa ja vastaukset toimivat käyttäjälle “artikkelina”, 2) botti linkkaa vastauksissan suoraan luotettujen uutistoimijoiden perinteisiin artikkeleihin, 3) botti luo haluamastasi uutisaiheesta “audiojakson”, kuten se sitä itse kutsuu. Kokeilin tätä viimeisintä ominaisuutta tänä aamuna tuoreimpien Syyria-uutisten kohdalla. Botti generoi 19 minuutin audion (jota en loppuun jaksanut kuunnella), mutta alun perusteella laatu vaikutti erinomaiselta.

+ Bonus: Particle on syytä noteerata, mutta sitä ei pääse vielä Suomessa kokeilemaan, joten vaikea luonnehtia omakohtaisesti sen enempää. Toimintalogiikka kuulostaa kuitenkin uudenlaiselta: Particle kertoo ydinajatuksekseen sisältöjen ryhmittelyn ”yhdeksi tarinaksi yhteen näkymään”, mikä tarkoittaa eri lähteiden uutisten kokoamista tekoälyavusteisesti ryppäiksi sen sijaan, että yksittäiset jutut eri aiheista
olisivat fiidissä sekaisin. Particlessa käyttäjä voi räätälöidä omaa algoritmiaan seuraamalla paitsi tiettyjä aiheita, myös tiettyjä henkilöitä tai paikkoja. Sovellus ei tee omia uutisia, vaan käytännössä tarjoaa tiivistelmiä perinteisten medioiden jutuista. Valittavana on viisi tiivistelmätyyppiä, kuten ”selitä kuin olisin 5-vuotias”, ”vain faktat”, ”tiivistelmä eri kielillä”, tai mikä tahansa uutisiaihe äänitiivistelmänä. Kiinnostavin tiivistelmätyyppi lienee ”Opposite Sides” eli uutisaiheen esittely jutun edustaman poliittisen näkökulman mukaan – eli mihin suuntaan kallellaan minkäkin median jutun voi tulkita olevan ja miksi. Sovellus toimii toistaiseksi vain Yhdysvalloissa ja iPhonessa, eikä sitä ole saatavissa Suomessa.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Tätä kaikkea trendiraporteissa maalailtiin vuosi sitten – mikä toteutui, mikä ei?

Joka vuosi loka-tammikuun haarukassa ilmestyy tuhansia trendiraportteja, jotka pohtivat tarkastelemiensa alojen mahdollsia kehityskulkuja tulevalle vuodelle. Olen valinnut tähän vuosi sitten ilmestyneitä raportteja, jotka lupasivat katsoa nimenomaan vuotta 2024.

Pidemmittä puheitta suoraan esimerkkeihin.

Näiden voidaan katsoa toteutuneen vuoden 2024 aikana

Kuten Economist ennakoi, keskuspankit alkoivat laskea korkoja. (lähde)

Kuten Forbes ennakoi, kulttuurisodille ei näy loppua. (lähde) [huomioni: tämä taisi olla helppo ennakoitava, heh]

Kuten Reuters-instituutti ennakoi, uutismedia-ala on saanut tekoälytoimijoilta korvauksia sisältöjensä käytöstä, mutta korvaukset jakautuvat epätasaisesti. (lähde) 

Kuten Activate ennakoi, tekoälytyökalujen käyttö hakukoneena on lisääntynyt. (lähde)

Kuten Activate ennakoi, tekoälytyökalut ovat mahdollistaneet musiikin ja podcastien tekemisen uudella tavalla, helpommin ja aiempaa useammille. (lähde)

Kuten Dentsu ennakoi, keskustelubotit ovat tehneet tekoälyn myötä paluuta – kuluttajat näkevät niitä huomattavasti aiempaa enemmän yritysten palveluissa (lähde)

Kuten Deloitte ennakoi, suoratoistopalvelut ovat nostaneet hintojaan ja tarjonneet pidempiä tilausjaksoja. (lähde)

Kuten eMarketer ennakoi, FAST-kanavien katselu on kasvanut ja samalla niihin myytävistä mainoksista tuleva liikevaihto (lähde). [huomioni: katselun kasvun voidaan todeta johtuvan myös kanavien määrän lisääntymisestä, mutta on silti totta. Liikevaihdon kasvu on totta ainakin, kun katsotaan suurimpia toimijoita kuten Pluto TV:tä. Kulutuksessa puolestaan Euroopassa korostuu viihde, Yhdysvalloissa taas uutiset]

Kuten Kantar ennakoi, suoratoistopalveluiden tekniset ominaisuudet ovat kehittyneet niin, että ne mahdollistavat paremmin vuorovaikutteisuutta, kuten interaktiiviset mainokset (lähde) [huomioni: lisätietoa mm. täällä]

Kuten Reuters-instituutti ennakoi, bundlaus eli eri tuotteiden niputtaminen on jatkanut yleistymistään uutismediassa. (lähde) [huomioni: pätee myös suoratoistomarkkinaan]

Kuten Reuters-instituutti ennakoi, Googlen Discoverista on tullut uutismedialle yhä tärkeämpi verkkoliikenteen lähde, mutta myös vaikeasti ennakoitava. (lähde)

Kuten Activate ennakoi, Tiktok on vahvistanut asemiaan sosiaalisen videon ykkössovelluksena ja jatkanut laajennussuunnitelmiaan verkkokaupaksi ja hakukoneeksi. (lähde) [huomioni: näin voidaan sanoa, jos katsotaan Tiktokin ilmoittamia käyttäjämääriä, vaikka käytön hidastumisestakin on esiintynyt väitteitä]  

Kuten Dentsu ennakoi, somepalvelut ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän toisiaan, kun ne kopioivat ominaisuuksia toisiltaan kiihtyvään tahtiin. (lähde)

Kuten Dentsu ennakoi, lakiosaamisen rooli yrityksissä on korostunut tekoälysääntelyn takia. (lähde)

Näistä voidaan katsoa, että eivät yksiselitteisesti sellaisenaan ole toteutuneet vuoden 2024 aikana

Älykäyttöiset puettavat laitteet eivät ole isossa mittakaavassa tehneet paluuta, kuten amerikkalainen Future Today -instituutti oli vuodelle 2024 ennakoinut. (lähde)

Älypuhelinten myynti ei ole hidastunut, kuten amerikkalainen Future Today -instituutti oli vuodelle 2024 ennakoinut (lähde) [huomioni: kokonaismarkkina kasvaa, aluettaista vaihtelua on]

Virtuaalitodellisuus työntekijäkokemuksessa ei ole alkanut “laajasti kypsyä eri toimialoilla lääketieteestä tehdastyöhön”, kuten Capgemini vuodelle 2024 ennakoi. (lähde) [Huomioni: Vaikka esimerkiksi digitaalisia kaksosia on teknologian puolesta jo mahdollista käyttää, olisi mielestäni liioittelua sanoa niiden valtavirtaistuneen työelämässä.]

Ylipäänsä metaversumiin tehdyt investoinnit ja yritysten panostukset ovat olleet tänä vuonna merkittäviä, mutta eivät aivan niin suuria kuin toiveikkaimmissa ennusteissa. Tämä johtuu osittain taloudellisesta epävarmuudesta.

Tekoälyn vastaus – nämä eivät ole toteutuneet

Pyysin myös tekoälyltä (Poe/GPT-4o) esimerkkejä trendiennusteista, jotka eivät aikajänteestä riippumatta ole ainakaan täysin toteutuneet. Vastaus oli tämänkaltainen – kyllä näistäkin voi samaa mieltä olla, vai mitä:

Lineaarisen TV:n kuolema: Ennakoitiin, että perinteinen televisio katoaisi, mutta se on yhä suosittu.

Lyhytvideoiden täysi dominanssi: Ennakoitiin, että lyhytvideot korvaisivat muut muodot, mutta pitkät sisällöt ovat yhä suosittuja.

Täysi painotus tilaajamalleihin: Ennakoitiin, että mainosrahoitteisuuden merkitys vähenisi, mutta se on yhä merkittävä tulonlähde.

Virtuaalitodellisuuden yleistyminen viihteessä: Ennakoitiin, että virtuaalitodellisuus tulisi valtavirtaan, mutta näin ei ole käynyt.

Lisätyn todellisuuden muuttamat käyttöliittymät: Ennakoitiin, että AR muuttaisi mediankulutusta, mutta näin ei ole käynyt.

Interaktiivisuus kaikessa sisällössä: Ennakoitiin, että kaikki mediat olisivat interaktiivisia, mutta perinteiset muodot pitävät pintansa.

Ääniohjattujen laitteiden yleistyminen: Ennakoitiin, että ääniohjaus dominoisi mediankulutusta, mutta käyttö on vähäistä.

NFT:t mediassa: Ennakoitiin, että NFT:t (ei-vaihtokelpoinen rahake) olisivat keskeisiä mediassa, mutta kiinnostus on vähentynyt.

Kuvituskuva: Perplexity.

Lue myös: 800 sivua trendiraportteja vuodelle 2024 pariinkymmeneen slaidiin puristettuna, ole hyvä

Lue myös: Pähkinänkuoressa 14+ kpl trendipakettia vuodelle 2023 – tällaisia muutoksia mediaan ennakoidaan

Normaali