Avainsana-arkisto: Alma Media

Strategia ja liiketoiminta

Alma Median tekoälyhanke Global Media Awardsin palkintoehdokkaaksi, Intia ja Norja ehdokkuusrohmuja – tässä tiivistelmä kaikista ehdokkaista

Alma Median tekoälytyökalu, joka arvioi Iltalehden juttujen herättämät tunnetilat ja havaitsi että inspiroivilla jutuilla on paras tilaajapito, on yksi palkintoehdokkaista kansainvälisen uutismediajärjestön INMA:n Global Media Awardsin listalla kategoriassa “Best Innovation in Newsroom Transformation”.

Työkalun tavoitteena on ehkäistä uutisten välttelyä ja sitä on tarkoitus laajentaa muihinkin Alman uutisbrändeihin. Tarkoituksena on seuraavaksi yhdistää työkalun tuomaa ymmärrystä uutispalveluiden suosittelujärjestelmiin. Lehden mukaan kuukausittaiset sivulatausmäärät ovat nousseet työkalun käyttöönoton jälkeen.

Global Media Awardsissa eniten palkintoehdokkaita 199 ehdokkaan joukossa on Intiasta (22) ja Norjasta (21). Suomesta ehdokkaita on kaksi. Toinen on Keskisuomalainen kategoriassa “Best New Digital Product”. Keskisuomalaisen 22 paikallista uutissovellusta jakavat saman teknologian, joten niiden teknistä ylläpitoa hoitamaan tarvitaan konsernin mukaan vain kaksi henkilöä – ensimmäiset 19 sovellusta julkaistiin sekä Androidille että iOsiin vain kolmessa kuukaudessa. Sovelluksia ladattiin 367 000 kertaa vuonna 2024.

Vaikka Alma Median hanke hyödyntää generatiivista tekoälyä, se ei ollut ehdolla varsinaisten tekoälyhankkeiden kategorioissa, joita olivat ”Best Use of AI for Internal Productivity” ja ”Best Use of AI in Customer-Facing Products”. Tässä noiden kategorioiden ehdokkaat.

TOIMITUSTEN SISÄISET TEKOÄLYTYÖKALUT

”Best Use of AI for Internal Productivity” (suorat linkit ehdokkaiden pidempiin englanninkielisiin kuvauksiin löydät täältä):

  • A Gazeta do Espírito Santo, Brasilia: Tekoälyn avulla tehdään videoita tekstimuotoisista elokuva-arvosteluista.
  • Amedia, Norja: Amedia sai puolet toimittajistaan käyttämään säännöllisesti tekoälyä yksinkertaisilla ratkaisuilla, jotka helpottavat päivittäistä työtä.
  • Badischer Verlag, Saksa: BZ.Echo on toimituksen monipuolinen tekoälytyökalu: otsikointia, optimointia, versiointia, luonnosten generointia. Toimittajien ajansäästöä kuvataan merkittäväksi.
  • Hearst Newspapers, Yhdysvallat: Hearst käyttää tekoälyä julkishallinnon päätösten seuraamiseen, mikä tekee prosessista sujuvamman ja aikaa säästävän. Työkalu on lisännyt skuuppien määrää.
  • Russmedia, Itävalta: Tekoälypohjainen julkaisujärjestelmä mm. automatisoi otsikoiden luomisen, artikkelien kategorisoinnin ja tekstin tiivistämisen, kieliopin tarkistuksen ja tyyliehdotukset. Toinen työkalu tuottaa reaaliaikaisia päivityksiä kriittisistä aiheista, kuten liikennekatkoista ja kunnallisista päätöksistä. Räätälöidyt GPT-mallit automatisoivat monimutkaisia tehtäviä kuten tekijänoikeustarkistuksia ja eettistä ohjeistusta.
  • Constructive Institute, Tanska: News Mirror -työkalu hyödyntää tekoälyä auttaakseen toimitusta ns. rakentavan journalismin teossa, mikä parantaa sisältöjen monipuolisuutta.
  • KG Media, Indonesia: AI Media Intelligence for SDGs -projekti käyttää tekoälyä kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan ja raportointiin.
  • Ringier, Sveitsi: Floorian on tekoälyavusteinen automaattinen pohjahinnan hallintajärjestelmä ohjelmalliseen mainontaan.
  • Schibsted, Norja: Tekoälypohjainen User Interest Predictions (UIP) -järjestelmä tunnistaa käyttäjien kiinnostuksen kohteita yli brändirajojen. UIP luokittelee ja ennustaa käyttäjien kiinnostuksen kohteita heidän selaushistoriansa perusteella.
  • United Daily News Group, Taiwan: AiAssist-hanke paransi tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja yleisön sitoutumista. Tekoälyn integrointi on myös yhdistänyt eri tiimejä ja luonut yhteistyöhön perustuvan mallin uutistoimitukseen.

KULUTTAJATUOTTEET JA TEKOÄLY

”Best Use of AI in Customer-Facing Products” (suorat linkit ehdokkaiden pidempiin englanninkielisiin kuvauksiin löydät täältä):

  • Amar Ujala, Intia: Asiakaspalveluchatbot.
  • Hearst Newspapers, Yhdysvallat: Kamala Harrisiin liittyviin kysymyksiin vastaava chatbot.
  • NTM, Ruotsi: Tekoälyvetoinen audioratkaisu, jonka tavoitteena on houkutella nuorempia yleisöjä ja syventää nykyisten tilaajien sitoutumista. Se tunnistaa luetuimmat artikkelit, tiivistää ne tekstiksi ja muuntaa ne audiolähetyksiksi ElevenLabsin ääniteknologian avulla.
  • Stampen Media, Ruotsi: Neljä tekoälypohjaista laskuria, jotka liittyvät henkilökohtaiseen talouteen: asuntolainan korkolaskuri, asuntojen hintojen vertailu, verolaskuri, lainanlyhennyslaskuri.
  • Stuff Group, Uusi-Seelanti: Democracy.AI etsii potentiaalisia uutisaiheita päätöksentekodokumenteista. Pilottialueella Waikato Times lisäsi juttumääräänsä 25:llä viikossa, ja digitaaliset tilaukset yli kaksinkertaistuivat. (ei ole kuluttajatuote, mutta on tässä kategoriassa, koska työkalulla tehdyille jutuille tehtiin verkkosivuille oma osionsa)
  • Prisa, Espanja: VerificAudio käyttää tekoälyä äänitallenteiden autenttisuuden varmistamiseen, mikä parantaa sisällön luotettavuutta.
  • Ringier, Sveitsi: Beobachter-chatbot tarjoaa juridista neuvontaa tekoälyn avulla.
  • Ringier Axel Springer, Puola: AI-Powered Travel Planner uudistaa sisältömarkkinointia tekoälyn avulla. Botti helpottaa matkasuunnittelua.
  • Schibsted Media, Ruotsi (Norja): Ruotsalaisen iltapäivälehti Aftonbladetin EU-vaaliapuri ja USA-vaaliapuri.
  • Stuff Group, Uusi-Seelanti: Tekoälyn avulla käännetään uutisia maoriksi.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Näin Googlen NotebookLM-tekoäly purki suomalaisten mediayhtiöiden puolivuotiskatsaukset

Muistikirjan ja tekoälysovelluksen yhdistelmäksikin kutsuttu Googlen NotebookLM-työkalu on erinomaisen hyödyllinen yhteenvetojen tekemiseen uusilla tavoilla, jollaisiin perusbotti ei kykene. Gemini-tekoälymallia hyödyntävälle NotebookLM:lle voi syöttää lähdemateriaaliksi esimerkiksi pdf-dokumentin, Youtube-videon, äänitiedoston tai nettisivun, tai vain tekstiä.

Käyn tässä blogikirjoituksessa esimerkin kautta läpi, miten NotebookLM jäsensi mediayhtiöiden Sanoma ja Alma Media vuoden 2024 puolivuotiskatsauksia (34 ja 28 sivua, pdf-muodossa). Listaan lopuksi myös työkalun plussat ja miinukset tämän kokeilun pohjalta.

Jos käytät Googlen palveluita, voit käyttää NotebookLM-työkalua ilmaiseksi menemällä kirjautuneena osoitteeseen notebooklm.google ja klikkaamalla painiketta “Kokeile NotebookLM:ää”. Tämän jälkeen työkalu pyytää sinua luomaan “työkirjan”. Tämän jälkeen avautuu näkymä, johon kirjoitetaan, liitetään tai linkitetään haluamasi lähdemateriaalit.

Kun lähdemateriaalit on lisätty, aukeaa näkymä, joka antaa valmiin yhteenvedon ja joukon ehdotettuja kysymyksiä, joita klikkaamalla voit chättäillä lähdemateriaalista (joka näkyy vasemmassa reunassa, kuva alhaalla). Voit toki kirjoittaa myös omia kysymyksiä. Julkisuudessa ehkä eniten keskustelua herättänyt ominaisuus on kahden puhujan audioyhteenveto napinpainalluksella (oikea yläkulma), mutta suomeksi tätä ei vielä ole saatavissa:

Tässä esimerkkejä, millaisiin muotoihin NotebookLM taivutti Alman ja Sanoman puolivuotiskatsauksia joko esiasetettujen kysymysten tai itse esittämieni toiveiden pohjalta:

1) Alma Median strategiset riskit -tiivistys. NotebookLM:n erinomainen ominaisuus on lähdepallukoiden (kuvassa harmaalla) tuominen vastauksen yhteyteen. Kun viet kursorin pallon päälle, näet kohdan, johon tiivistys perustuu:

    2) Lähdemateriaalin saa halutessaan vierelle isommin juoksemaan, kuten tässä esimerkissä Sanoman listaamista toimintaympäristön muutoksista:

    3) Tässä tiivistyksessä on käyty läpi Sanoman tunnistamia strategisia riskejä. Kysymys (ylänurkassa) oli jo valmiina odottamassa, kun latasin materiaalit, joten riitti vain, kun klikkasin sitä ja sain vastauksen:

    4) Tässä NotebookLM jäsensi Sanoman katsauksen aikajanaksi, jossa tosin oli hieman virheitä (Sanoma hankki Starkin elokuussa 2022 eikä elokuussa 2023). Alussa todetaankin, että lähdemateriaali on aikajanan luomiseksi hankala, mutta toiminto on parhaimmillaan erittäin kätevä:

    5) Tällaisen käsikirjoituksen NotebookLM tekisi Sanoman puolivuotiskatsauksesta, jos juontajia olisi kaksi (kokeilin myös erikseen ladata lähteeksi audiotiedoston ja ohjeistin käyttämään samankaltaista jutustelevaa äänensävyä kuin tiedostossa, mutta tämä onnistui vaihtelevasti):

    6) Tässä esimerkissä NotebookLM on automaattisesti luonut liitetyistä tiedostoista kysymyksiä ja vastannut niihin. ”Usein kysyttyä” on yhtenä oletuspainikkeena lähtönäkymässä. Jostain syystä tämä toimi minulla toistuvasti niin, että tähän yhteyteen työkalu ei tuonutkaan lähdeviittauksia, kuten yleensä – näitä tietoja en ole tarkastanut:

    NotebookLM-työkalun plussia ja miinuksia

    Plussat:

    Lähteytyksen laatu: klikkaamalla pääsee heti tarkistamaan tiedon.

    Lähteytysmahdollisuuksien monipuolisuus.

    Hallusinointia oli yllättävän vähän.

    Työkalun erilaisuus ja freesiys verrattuna perus-tekoälybotteihin.

    Miinukset:

    Tiedot täytyy edelleen tarkistaa myös erikseen – kuten työkalussakin todetaan: “NotebookLM voi edelleen antaa epätarkkoja vastauksia, joten sinun kannattaa ehkä tarkistaa faktat erikseen”. Etenkin jos lähdemateriaalissa on ääntä ja videota tekstin lisäksi, tarkistaminen on aikaaviepää.

    Säätäminen. Lähdemateriaalien, asetusten ja komentojen kanssa kikkailemisessa menee lopulta aikaa, mikä on syytä huomioida. Vastaukset täytyy myös muistaa erikseen tallentaa muistiinpanoiksi, muuten ne eivät säily tallessa.

    Normaali
    Strategia ja liiketoiminta

    Lomalta palaaja, missasitko media-alan kiinnostavimmat uutiset? Tässä kesäpoiminnat Suomesta ja ulkomailta

    Piditkö lomalla paussin toimintaympäristön seuraamisesta? Hyvä, niin pidin minäkin. Näin takautuvasti voi todeta, että ei kesä aivan tapahtumaton ole ollut media-alallakaan. Seuraavassa poimintoja kesän uutisista mediatoimialalta tai sen liepeiltä, jaoteltuna seuraavien teemojen alle: kotimaa, teknologiajätit, tv-, suoratoisto- ja videobisnes, olympialaiset sekä uutismedia.

    KOTIMAA

    • Alma ja Sanoma jopa ennakoitua paremmassa iskussa (huhti-kesäkuun osavuosikatsaukset, heinäkuu): Sekä Alma Median että Sanoman toisen vuosineljänneksen liikevaihto ja tulos paranivat edellisvuodesta, jopa hieman enemmän kuin analyytikot odottivat. Taustalla on digituotteiden ja -palvelujen odotettua kovempi kysynnän kasvu. Mainosmarkkina elpyi. Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven sanoi tiedotteessa, että vuoden alkupuolisko oli vahva ”kaikilla mittareilla”, Alman toimitusjohtaja Kai Telanne puolestaan luonnehti liiketoimintojen kehittymistä erinomaiseksi.
    • Alfa-TV:n pörssisuunnitelmat julki, haluaa kasvattaa uutistoimintaa (kesäkuu): Kotimaan mediauutisista puhuttaessa mainitsematta ei voi jättää alkukesästä julkistettuja aikeita viedä kristilliskonservatiivinen televisiokanava Alfa-TV pörssiin julkkisomistajien siivittämänä. Täsmentymätön valtamedialle kuittailu on ehtinyt herättää myös ihmettelyä. Yksi Alfaan sijoittaneista on mediakonserni Keskisuomalainen.

    • [lisätty julkaisun jälkeen, kiitos Silja vinkistä!] Mediakonserni Keskisuomalainen ostaa Hämeen Sanomat -konsernin yli kahdeksalla miljoonalla eurolla (kesäkuu).

    TEKNOLOGIAJÄTIT (huhti-kesäkuun osavuosikatsaukset, heinäkuu)

    • Applen, Googlen, Microsoftin ja Facebookin toisen vuosineljänneksen tulokset olivat erittäin – joidenkin luonnehdintojen mukaan satumaisen – hyviä, vaikka sijoittajien kovia odotuksia eivät täysin tyydyttäneetkään. Esimerkiksi Facebook tuplasi huhti-kesäkuun tuloksensa viime vuodesta.

    TV-, SUORATOISTO- JA VIDEOBISNES

    • Netflixin huhti-kesäkuun tulos oli odotettua pienempi. Tilaajamäärä kasvoi hitainta vauhtia kahdeksaan vuoteen. Netflix ennakoi tilaajamäärän kasvavan heikosti myös heinä-syyskuussa. Netflixin on huhuttu laajentavan videopeleihin ensi vuonna.
    • Tv-kanava CNN aikoo palkata alkuvuonna 2022 julkaistavan suoratoistopalvelunsa CNN+:n työstämiseen 450 ihmistä. Asiasta kertoi amerikkalainen The Wrap -julkaisu heinäkuussa.
    • Hyvän summauksen vuoden 2021 ensimmäisistä kuudesta kuukaudesta antoi Digiday+:n uutiskirje ”Future of TV Briefing” (maksullinen) kesä-heinäkuun vaihteessa. Analyysin mukaan suoratoistopalvelujen kilpailu alkoi kuumeta, ja uutena voimistuvana ilmiönä on halvempien tilausmaksujen tarjoaminen mainoksia vastaan. Nähtävissä on kuitenkin, että suoratoistopalvelujen kasvu on paikoin hidastunut ja hidastuu. Lyhytvideomarkkina elää ja voi hyvin, vaikka Quibin kaltaiset uudet toimijat eivät onnistuneet. Youtube, Facebook, Snapchat, Instagram ja TikTok tarjoavat edelleen mahdollisuuksia tavoittaa lyhytvideoilla suuria yleisöjä ja tehdä videoilla rahaa.
    • Hollywoodissa viime päivien suurin puheenaihe on ollut palkkioriita, joka liittyy suoratoistoon. Näyttelijä Scarlett Johansson haastoi Disneyn oikeuteen Black Widow -elokuvan suoratoistojulkaisusta, koska katsoi että yhtäaikainen suoratoisto- ja elokuvateatterilevitys pienentää hänen ansioitaan. The Wall Street Journal arvioi, että riidasta saattaa muodostua tärkeä ennakkotapaus.

    OLYMPIALAISET

    • Yhdysvalloissa Tokion olympialaisten avajaisten tv-katsojamäärä oli alhaisin 30 vuoteen ja 36% alhaisempi kuin 2016 Riossa. Tämän arvellaan ennakoivan muutoinkin huonoja katsojalukuja, varsinkin kun amerikkalainen voimistelutähti Simone Biles vetäytyi. Huonot katsojaluvut eivät ole mainostajien mieleen. Esimerkiksi NBC-kanavan kerrotaan hyvittäneen asiakkaitaan ylimääräisellä ilmaisella mainosajalla, koska yleisöt eivät olleet niin suuria kuin oli luvattu (lähde: The Wall Street Journalin uutiskirje).
    • Digidaystä löytyy mielenkiintoinen juttu The Washington Postin ja USA Todayn lisätyn todellisuuden sovellutusten kokeiluista olympialaisissa.

    UUTISMEDIA

    • Uutismedian tila Yhdysvalloissa 2020 -katsaus julki (Pew-tutkimuslaitos, heinäkuu):
      • Yhdysvalloissa perinteinen radionkuuntelu laskee, sen sijaan audion kuuntelu digissä kasvaa.
      • Lehtitilausten tuotto ohitti viime vuonna ensimmäistä kertaa lehtimainonnan tuoton.
      • Kaapelitv-kanavilla uutisyleisöt kasvoivat rajusti.
    Kuvan lähde: Ofcom
    • Uutisten kulutus Isossa-Britanniassa 2020-21 -tutkimus julki (Britannian viestintäviranomainen Ofcom, heinäkuu):
      • Perinteisen television ote nuorista uutisyleisöistä jatkoi heikkenemistään. Koko väestön tasolla televisio on kuitenkin edelleen Ison-Britannian tärkein uutislähde.
    • ”Koronakrapula” iski amerikkalaiseen yleisaikakauslehti The Atlanticiin, joka on tunnettu näyttävistä verkkototeutuksistaan. Pandemiavuosi ja Yhdysvaltain presidentinvaalit nostattivat Atlanticin tilaajamäärää merkittävästi, mutta nyt kasvu on hidastunut ja jopa osoittanut laskun merkkejä. Asiasta kertoi NBC-tv-kanava heinäkuussa.
    Normaali