Meikäläinen se tässä yrittää kurkkia tulevaisuuteen. Kuva: Pete Aarre-Ahtio.

Kuulostaako otsikon ennuste ensi vuodelle hassulta? Perustelen. Perussyy on se, että sisältöä on monenlaista.

1. Miksi lisääntyy?

Koska tietyntyyppistä sisältöä voidaan tuottaa ja tuotetaan jo nyt automatisoidusti niin, että panos–tuotos-suhde on hyvä. Media-alalla esimerkistä käyvät vaikkapa Ylen Voitto-robotin tekemät jutut tai Kiinassa uutisvideoita liukuhihnalta leikkaava tekoäly. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n innovaatiopuolen pomo hahmotteli hiljattain Helsingissä, millaiset sisällöt ovat helpommin automaattisesti tuotettavissa ja millaiset välttämättä eivät. Aiheesta lisää blogissani täällä.

2. Miksi vähenee?

Sisältöä on eri kanavissa ennennäkemättömän paljon. Joskus sisältötulvan on tyynnyttävä. Näin voi käydä, jos ihmisten tarpeissa tapahtuu aito muutos: jo useamman vuoden on puhuttu tarpeesta kontrolloida paremmin arjen sähköisiä ärsykkeitä ja teknologiaa. Veikkaan tämän konkretisoituvan ainakin jollain tavalla ensi vuonna. Yhdenlaisia signaaleja vuonna 2018 olivat sekä FB-sovelluksen että Applen iOS-käyttöjärjestelmän lanseeraamat uudet ominaisuudet, joilla voit hallita tai jopa rajoittaa omaa ruutuaikaasi.

“Nouseva teema on digitaalinen hyvinvointi. Mobiililaitteita ja muun muassa sosiaalista mediaa halutaan kuluttaa järkevämmin”, toteaa Social Media Specialist Tiina Ratilainen sisältöstrategia- ja sometoimisto Somecon Sosiaalinen media Suomessa 2019 -katsauksessa.

“Sosiaalisessa mediassa vuosia jyllännyt ‘fear of missing out’ muuttuu peloksi hukkua someroskaan”, maalailee samassa katsauksessa Social Media Specialist Lotta Kinnunen.

“Mitä jos hillittömään tekstitulvaan vastattaisiin määrällisellä niukkuudella? Mitä jos julkaistaisiin vähemmän, mutta parempaa?”, heruttelee puolestaan Jani Halme Suomen Lehdistön näkökulmakirjoituksessaan “Maailma täyttyy tekstistä”. Sanat on kohdistettu erityisesti uutismedialle.

Huomionarvoista on sekin, että tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan erityisesti nuorten mielikuva sosiaalisen median laadukkuudesta uutismediana on romahtanut. Somen käyttöön tämä ei kuitenkaan välttämättä ainakaan heti heijastu.

Entäpä videot, mitä niille on käynyt? Itselleni vuosi 2018 on jäänyt mieleen vuotena, jolloin pahin videokiima hieman rauhoittui. Edellämainitussa Somecon 23-sivuisessa katsauksessa sana video mainitaan muuten vain kuusi kertaa, kuvaavaa ehkä sekin. Videoiden määrittämässä maailmassa toki edelleenkin elämme. Reuters listasi hiljattain kuusi kuuminta tai lupaavinta videoalustaa: Youtube (”rulettaa edelleen”), Facebook Watch, IGTV, Reddit, Twitch ja Dtube. Jälkimmäinen oli minulle uusi tuttavuus. Dtube on ”kuin Youtube, mutta lohkoketjuteknologian päälle rakennettuna”. Dtubesta voit lukea lisää mm. täältä.

Ennustuksia tehtäessä on hyvä katsoa myös taaksepäin. Vuosi sitten, joulukuussa 2017, heitin puolitosissani 2+1 ennustusta vuodelle 2018. Väittäisin, että kaikki kolme ovat toteutuneet suunnilleen esittämälläni tavalla, eli 1) ”sosiaalinen” ja ”media” eivät ole täysin eronneet toisistaan, kuten pelättiin, 2) sisällön oikea ajoitus ja ajankestävyys ovat nousseet tärkeämpään rooliin ja 3) media-ala ei vielä ole valmis lohkoketjuteknologian läpimurtoon.

PS. Rauhallista Joulua ja hyvää uutta vuotta! -Kalle.