Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Facebookin päämajassa kysyttyä: 4–5 minuutin videot, käytetty aika & Instan klikkaukset

Kun ehkä kerran elämässään pääsee käymään yhdessä Facebookin pääkonttoreista ja vieläpä puheille yhden pomoista kanssa, niin täytyyhän sellaisesta yrittää ottaa kaikki irti.

Areenana oli Facebookin Euroopan-päämajassa Dublinissa 18–19. toukokuuta pidetty moniteemainen tapahtuma, jonka moottorina oli journalismia digiaikaan vievä järjestö Online News Association.

IMG_6961

Nick Wrenn.

Julkisissa puheenvuoroissa ei useinkaan kauheasti uutta paljasteta, eikä tälläkään kertaa. Facebookin EMEA-alueen eli Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan mediakumppanuuksista vastaava johtaja Nick Wrenn kävi estradilla (tai no, ihan normaalissa luokkahuoneen kokoisessa tilassa, perusprojektori jne.) toteamassa, miten hyvin Facebook-liveillä menee ja miksi (ei mitään uutta, en tylsistytä yksityiskohdilla), ja miksi Facebook haluaa tehdä yhteistyötä journalistien kanssa mm. Journalism Projectin muodossa (ei juuri uutta tässäkään – Lontoossa työskentelevä Wrenn muuten on itse entinen journalisti, taustansa on CNN:llä ja BBC:llä).

Analytiikasta yllätys-yllätys kiinnostuneena kysyin Wrenniltä, mihin suuntaan se Facebookilla kehittyy – millainen visio tuolla jossain kaukana siintää (vrt. Zuckerbergin 10 vuoden suunnitelma). Visiota Wrenn ei avannut, mutta totesi, että Facebookin intressissä on kyetä visualisoimaan käyttäjille tietoa yhä simppelimmin ja laajemmin, jotta entistä useammat oppisivat sitä hyödyntämään.

– Kuuntelemme herkällä korvalla, millaista dataa julkaisijat toivovat saavansa, hän korosti ja väläytteli myös sijaintitietojen aiempaa tehokkaampaa hyödyntämistä.

Jos oikein ymmärsin, Facebookin Journalism Project -ohjelma pitää sisällään yhden työryhmän, joka keskittyy nimenomaan median analytiikkatoiveisiin.

IMG_6944

Mainostajan unelma? ”Yleisöseinän” nuppeja vääntelemällä saattoi nähdä potentiaalisen kohdeyleisönsä esimerkiksi ruoasta kiinnostuneista 36–45-vuotiaista miehistä haluamassaan sijainnissa ja päätelaitteessa.

Toinen asia mistä halusin kysyä liittyy videoissa käytetyn ajan mittaamiseen. Eräs nimeämättä jäänyt Facebookin edustaja, ex-journalisti hänkin, totesi minulle ennen Wrennin puheenvuoroa, että suurin osa median Facebookille esittämistä analytiikkakysymyksistä koskee nimenomaan videoihin käytettyä aikaa.

– Se on ylivoimaisesti yleisin aihe, hän sanoi.

Ajan mittaaminen kertoo kiinnostavuudesta ja laadusta paljon enemmän kuin pelkät käynnistyskerrat. Videossa käytettyä aikaa kertoivat käyttävänsä joko päämittarina tai yhtenä mittareista mm. BBC:n mobiilisisältöjen kehityksestä vastaava Nathalie Malinarich sekä Al Jazeeran somesiiven AJ+:n vastaava tuottaja Sarah Nasr. AJ+:lle katseluaika on Youtubessa ykkösmittari, Facebookissa katsotaan useampia.

Ajasta puheen ollen, Facebookin päämajassa puhuttiin myös longformista. Kuten tiedetään, lyhytvideobisneksen parhaimmistokin kokeilee nyt pitkää muotoa (tässä aiempi kirjoitukseni aiheesta). Näitä kokeiluja seurataan Facebookilla tarkkaan.

– Kun puhumme (Facebookissa) longformista, emme puhu 12 minuutin videoista, vaan vaikkapa 4–5 minuutin, tähdensi Wrenn. Hän totesi suoraan, että Facebookille on vain hyvä juttu, jos julkaisijat onnistuvat tekemään pidempää paremmin, koska se tarkoittaa enemmän potentiaalista mainostilaa.

FB:hän ilmoitti tammikuussa algoritmimuutoksesta, jonka seurauksena uutisvirrassa nousevat nyt aiempaa korkeammalle videot, joiden pito on parempi eli joita katsotaan pidempään.

Facebook on laajentamassa videonsisäistä mainontaa liveistä on-demandiin eli tallennevideoihin entistä voimakkaammin. Wrenn totesi, että tämän vuoden aikana ihmiset tulevat näkemään uutisvirroissaan huomattavasti enemmän Facebook-videoita, joiden sisällä on mainoksia. Julkaisija saa mainostuloista 55%, FB ottaa 45. Ainakin toistaiseksi kuvio menee niin, että videoihin ei putkahtele mainoksia itsestään, vaan julkaisijan on oltava aloitteellinen.

Ajanmittaus liittyy itse asiassa keskeisesti myös mainoksiin: Facebook tuntuu haluavan, että ihmiset katsovat videota suht pitkään ennen kuin mainos lävähtää silmien eteen. Testivaiheessa sääntönä oli, että ensimmäinen mainos saa tulla vasta 20 sekunnin katselun jälkeen. On siis myös tässä mielessä johdonmukaista, että FB toivoo pidempiä videoita, joita katsotaan pidempään.

Loppuun vielä pieni tiedonmurunen, josta saattaa olla iloa harvoille, mutta tiedän eräitä, jotka tätä työssään miettivät. Suomessakin mediat ovat alkaneet tehdä linkkauskokeiluja Instagram Storiesissa, eli vuorokauden kuluessa katoavien tarinoiden yhteyteen on laitettu linkki omaan palveluun. Pidemmällä aikavälillä tämän onnistumista on tietenkin pystyttävä mittaamaan, ja hommaa ei ole helpottanut se, että Instagram ei ole tarjonnut minkäänlaista järkevää analytiikkaa näistä klikkauksista, saati että niitä pystyisi pidemmällä aikavälillä tilastoimaan ilman kynää ja paperia.

– Helpotusta on aivan varmasti tulossa, lupasi Facebookin edustaja.

PS. Kirjoitin taannoin siitä, miten pelkkä jako ei ole enää videon kohdalla välttämättä tie voittoon: jako ja pito yhdessä ovat. Sain omille havainnoilleni vahvistusta analytiikkayhtiö Newshipistä, jossa kävin samalla reissulla: heidän asiakkaillaan on ollut samanlaisia kokemuksia. Newswhipin asiakkaita ovat mm. Buzzfeed, Mic, Huffington Post ja NowThis.

Tämä kirjoitus on ensimmäinen sarjasta, jossa käyn läpi 18.-19.5. järjestetyn Online News Associationin ONA17-tapahtuman antia. Seuraavissa asiaa ainakin näistä: Miten Mashable-pomo käyttää analytiikkaa työssään, millainen on talon oma dashboard ja varsinkin, millainen on sen uusin mullistavaksi kuvailtu ominaisuus, jota konservatiivinen journalisti todennäköisesti katsoisi nenää nyrpistäen. Miten äärimmilleen vietyä on Mashablen niche-ajattelu – ja miten sillä tehdään rahaa. Mitä sanoo Pulitzer-palkittu CNN:n digipomo muutoksen johtamisessa isossa uutisorganisaatiossa – tiiseri: on rakennettava tiimejä yleisöjen ympärille. Miltä näyttää analytiikan tulevaisuus yleisesti, millaista on tulevaisuuden analytiikka?

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Miten saada somesta ISOSTI liikennettä omalle saitille? Ruokavideot ovat loistava esimerkki

Sisällöntuottajien yhä kasvava haaste nykyaikana on, miten saada jengiä omalle alustalle, jotta siellä voisi tehdä rahaa. Turhan usein tämä tarkoittaa skeptisyyttä somea kohtaan. Näin ei tarvitse olla.

Somen hyötyjä brändille voi ajatella joko epäsuorasti tai suorasti, mieluummin sekä-että.

Epäsuorasti:

Vaikuttava, tavoittava ja mielellään massasta erottuva somepresenssi vahvistaa jo itsessään mielikuvaa brändistä ja parhaimmillaan saa kiinni sellaisia yleisöjä, jotka olisivat muuten tavoittamattomissa.

Suorasti:

Natiivi eli sosiaalisen mediaan suoraan ladattava sisältö on tehokkainta, koska se tulee suoraan lukijan/katsojan/kuulijan luokse, eikä tätä tarvitse houkutella oman sisällön luokse. Vaikuttava, tavoittava ja massasta erottuva natiivisisältö on somessa paras tapa kasvattaa seuraajamääriä, mitä kautta kasvaa myös potentiaalisten omalle alustalle somesta klikkaavien määrä. Klikkaaminen voi tapahtua pelkästä linkkijaosta, vaikka algoritmit eivät siitä kauheasti pitäisikään: sisältö on kuningas, mikä on hyvä muistaa somekiimassakin (kyllä, sitä on liikkeellä).

Klikkaaminen voi tapahtua Facebook-videon jakotekstiin liitetystä linkistä – ja tässä on se pihvi – JOS linkin takana on sisältöä, joka aidosti tuo lisäarvoa natiiville sisällölle (sitä EI ole, että tässä sulle tiiseri, katso loput sieltä-ja-sieltä). Klikkaaminen voi tapahtua Youtube-videon kuvaustekstistä, tai Instagramin Stories-toiminnosta, josta on jonkin aikaa pystynyt linkkaamaan ulospäin.

Haasteena on, että somen kautta palveluun tulleet jäävät huomattavasti harvemmin palveluun ”hengaamaan” kuin ne, jotka tulevat sinne muuta kautta.

Omalla alustalla pitää olla niin kovaa kamaa, että sinne halutaan tulla ja siellä halutaan olla. Ideaalitilanteessa tietysti niin, että sinne halutaan tulla uudelleen ja uudelleen.

Erinomaisia esimerkkejä ovat minusta ruokavideot. Intohimoisena ruokaharrastajana seuraan erityisesti uutistoimijoiden ruokabrändejä myös muusta kuin ammatillisesta syystä. Jonkin asian tai ilmiön yleistäminen toimivaksi pelkän oman kuplan perusteella on yksi pahimmista virheistä mitä voi tehdä, mutta here goes siitä huolimatta:

Näen koukuttavan ruokavideon esimerkiksi Facebookissa, ja pidän sitä niin kiinnostavana että päätän tehdä ohjeella ruokaa kotona. Video ei ole resepti: Tarvitsen reseptin, ja se löytyy videon jakotekstistä – tai kommenteista. Resepti sijaitsee sisällöntuottajan omalla alustalla. Huomaan klikkaavani sinne vaivattomasti, koska sisällöllä on minulle niin suuri arvo: haluan sen reseptin tehdäkseni herkullisen aterian. Vaikka olen uutisfriikki, niin tämä on sanottava: paljon harvemmassa ovat ne tilanteet, että uutinen saa minut klikkaamaan somesta jonnekin saitille kuin resepti.

Oma käyttäytymiseni menee niin, että tallennan Facebookiini useita ruokavideoita ja hyödynnän niitä sieltä tarpeen mukaan, usein paljon myöhemmin kuin katsomishetkellä. Toinen tapa on lähettää reseptejä itselleni joko Messengerissä tai sähköpostilla (tekeeköhän joku muukin näin?).

Tässä muutama esimerkki, miten ruokabrändit hyödyntävät videoissaan ohjausta omalle saitille.

Kannattaa erityisesti huomioida, että menestyvimmillä toimijoilla on ruokavideoissakin tunnistettava äänensävy, tone of voice. Kaikkein parhaimmilla se erottuu muista. Äänensävy määritellään strategiassa tavoitteiden, arvojen jne ohella.

Munchies (omistaja: Vice) – oma huomioni: pidempään videoon linkkaaminen jakotekstissä on hieman outoa, missä resepti? Ei pidempi video ole läheskään aina merkittävän lisäarvon tuomista.

Näyttökuva 2017-05-17 kello 11.14.49.png

Tasty (omistaja: Buzzfeed)

Näyttökuva 2017-05-17 kello 11.20.58.png

Facessa Tasty linkkaa reseptiin videon jakotekstissä – kommenteissa vinkataan, että hei, olemme myös Pinterestissä, tallenna myöhemmäksi.

Näyttökuva 2017-05-17 kello 11.19.00.png

Tubessa Tastyn koko resepti on linkitetty videon alle: ei tarvitse mennä muualle. Linkin takana on kauppa, josta voi ostaa mm. keittokirjoja.

Foodbeast, ”ruokauutisten TMZ”

Näyttökuva 2017-05-17 kello 10.06.32

Omalta saitilta löytyvään reseptiin linkataan videon kommenteissa.

Spoon University

Näyttökuva 2017-05-17 kello 11.25.24.png

Linkki omalta saitilta löytyvään reseptiin on jakotekstissä.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

LittleThingsin päätoimittaja: Jutut ovat lahjapaketteja – CTR kertoo, miten hyviä paketoijia olemme

Näyttökuva 2017-05-12 kello 9.34.09

Tämän Numeroiden takaa -FB-sivun postauksen uutisvirrassaan nähneistä 2231 henkilöstä 166 klikkasi blogiin. Muut klikkaukset -osio kertoo julkaisun muiden osien kuin sisällön klikkaukset eli esimerkiksi kommenttien auki klikkaukset sekä Näytä lisää -painikkeen klikkaukset postauksessa.

LittleThings on amerikkalainen, pääasiassa ns. hyvänmielen verkko- ja somesisältöä tekevä yhtiö, jonka aihepiireissä painottuvat DIY eli tee-se-itse sekä vanhemmuus, ruoka ja eläimet. LittleThingsin pääkohderyhmä on naiset. Facebookissa se on maailman tavoittavimpien brändien joukossa.

Kyynisempi voisi sanoa, että LittleThings on esimerkki toimijasta, joka on härskisti päättänyt tehdä vain ja ainoastaan sellaista aihesisältöä, jonka tiedetään vetävän somessa. Oli miten oli, sen se osaa hyvin, ja maailman negatiivisen puolen poisjättäminen sisällöistä viehättää varmasti ajatuksena monia. Päätoimittaja Maia McCann avaa LittleThingsin ajattelua analytiikkayhtiö Newswhipin haastattelussa.

Näyttökuva 2017-05-12 kello 9.25.06

– Ajattelen artikkeleita ja sisältöjä lahjoina. CTR (=click-through-rate, klikkausaste eli kuinka moni klikkaa sisältöä sen jälkeen kun on saanut sen eteensä) kertoo meille, miten hyviä olemme olleet lahjan paketoinnissa. Sitouttavuusaste puolestaan kertoo, miten hyviä lahjanantajia olemme olleet.

McCannin mielestä viraaliuden edellytyksenä on aitous. Intohimo tarttuu.

– Älä yritä tehdä hauskaa videota, josta uskot yleisön pitävän. Luo jotain, jota rakastat ja haluaisit itse jakaa verkostollesi.

CTR:stä vielä. McCann viittaa sillä paitsi palvelun etusivulle päätyvien ihmisten käyttäytymiseen, myös siihen, kuinka moni klikkaa LittleThingsin artikkeleihin Facebookista. Jälkimmäisen kautta juttuun voi nykyisin tulla valtavasti liikennettä.

FB-sivusi sisältöjen synnyttämien klikkausten määrän saat selville yksittäisen sisällön kävijätiedoista kohdasta ”linkin klikkaukset” (ks. tämän kirjoituksen pääkuva). Jos haluat seurata pidemmän aikavälin kehitystä, tiedot löytyvät taulukosta, jonka Facebook tekee sinulle automaattisesti kävijätietosivun Vie tiedot -osion kautta. Kokoaminen vaatii hieman käsityötä.

Facebook määrittelee mainospuolellaan CTR:n näin: ”Linkin klikkausprosentti eli CTR (linkki) on mainoksesi saamien linkkien klikkausten määrä jaettuna näyttökertojen määrällä sivuston ulkopuolisille kohteille.”

Peruskäyttäjän, jonka ei tarvitse tehdä FB-sivullaan kauppaa, kannalta on mielestäni hyödyllistä seurata, kasvaako sivulta omalle sivustolle klikkaavien määrä pidemmällä aikavälillä. ”Piikeistä” voi ottaa oppia: mikä siinä-ja-siinä sisällössä ja paketoinnissa oli sellaista, joka erityisesti sai jakamaan ja klikkaamaan.

Tältä näyttää Numeroiden takaa -FB-sivun käppyrä. Piikit ovat blogikirjoituksia, joita on ylipäänsä luettu eniten. Niiden kävijäliikenne koostuu lähinnä Facebookista, Twitteristä, Googlesta ja Linkedinistä.

Näyttökuva 2017-05-12 kello 9.56.45

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Syötävä vesipullo oli maailman vetävin uutisvideo Facebookissa huhtikuussa

Näyttökuva 2017-05-11 kello 6.49.35

Vain somesisältöä tekevän amerikkalaisen Nowthisin alabrändin Nowthis Futuren video syötävästä vesipullosta oli huhtikuussa Facebookin paras uutiskategoriaan jaoteltava video, jos mittarina käytetään sitouttavuutta eli videon keräämiä jakoja, kommentteja, tykkäyksiä ja muita reaktioita. Niitä kertyi yli kaksi miljoonaa. Käynnistyksiä videolla on lähes 90 miljoonaa.

Sitouttavuusluvut käyvät ilmi analytiikkayhtiö Newswhipin listauksesta. Listalle nousee paitsi teknologiaa ja tiedettä, myös huumoria.

Kun sama listaus tehdään vain Facebook-liveistä, se on hyvin erilainen. Synnyttävä kirahvi näyttää tuoneen paljon ”pöhinää” amerikkalaisille pikkukanaville. Breaking-tyyppiset rikosaiheet näyttävät olleen myös suosittuja.

Näyttökuva 2017-05-11 kello 7.09.28

Kun katsotaan listaa uutisia tekevistä Facebook-sivuista kokonaisuutena, sitouttavuudessa kärkeen nousee brittiläinen Daily Mail.

Näyttökuva 2017-05-11 kello 7.21.19

Listalla ei juuri yllätyksiä ole aiempiin kuukausiin verrattuna, mutta se on uutta, että ns. alabrändit tekevät voimakasta nousua: listalla on Nowthisin päätilin lisäksi kaksi sen alabrändiä Nowthis Future ja Nowthis Politics. Alabrändi – tai vertikaali, joksi sitä on nykyään tapana alalla kutsua – on nyt kova sana maailman suurten mediatoimijoiden joukossa. Ne menevät kohti yhä spesifimpää niche-sisältöä, eikä siinä pelissä pärjää yhdellä tai kahdella isolla massatilillä. Kyse on kohderyhmän paremmasta ymmärryksestä. Voit lukea aiheesta lisää aiemmista kirjoituksistani täältä (”Alabrändi on nyt kova sana mediassa: Mic iskee milleniaaleihin uusilla täsmäaseilla”) ja täältä (”Väestön tuijottamisesta meni teho – yksilö on nyt kuuminta hottia, sanoo Buzzfeedin datapomo”).

Newswhip summaa Facebook-videoiden vetävyyden syyt suurin piirtein näin (mitään uutta ja mullistavaahan tässä ei somesisältöjen tuottajille ole, mutta käy hyvästä muistutuksesta):

  • Monet aiheet toimivat hyvin videoina, koviin uutisaiheisiin erityisesti pehmeämmät näkökulmat (oma huomioni: tragedioissa toiveikkuuteen vetoaminen)
  • Näytä katsojille jotain, mitä he eivät näkisi joka päivä (oma tiivistykseni: erotu massasta).
  • Videot jotka vetoavat katsojien tunteisiin toimivat hyvin, on kyse huumorista tai koskettavuudesta (oma lisäykseni: brändin äänensävyllä iso merkitys, tone of voice).
  • Livevideoissa toimivat breaking news ja popkulttuuri (oma huomioni: ainakin Amerikassa, riippuu kulttuurista ja kielialueesta)

Millainen on hyvä Facebook-video? Tsekkaa oma yhden kuvan tiivistykseni täältä.

Lyhytvideobisneksen longform-kokeiluista voit puolestaan lukea täältä.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tästä syystä FB-sivusi seuraajien määrä on eri kuin tykkääjien

FullSizeRender (22).jpg

Useimpien Facebook-sivujen seuraajien määrä, followers, ei ole täsmälleen sama kuin tykkääjien, likes. Tämä herättää joskus hämmennystä.

Tiivistettynä kyse on tästä:

Tykkääjien määrä on se määrä ihmisiä, jotka ovat painaneet sivusi Tykkää-painiketta. Tykkääjät tulevat samalla automaattisesti seuranneeksi sivuasi, eli he alkavat nähdä sivun postauksia uutisvirrassaan.

Uutisvirtanäkyvyyttä voi kuitenkin säädellä kolmella tavalla, joista yksi on ”älä seuraa”. Se tarkoittaa, että sivun postauksia ei näy uutisvirrassa lainkaan. Eli halutessaan sivusta voi edelleen tykätä, mutta ei seurata (Katso ensin -vaihtoehto nostaa sivun tuoreimman postauksen uutisvirtasi kärkeen aina kun avaat Facebookin).

FullSizeRender (21).jpg

Vaihtoehtona on myös painaa suoraan sivun Seuraa-painiketta Tykkää-painikkeen sijasta. Tällöin sivun postaukset näkyvät uutisvirrassasi, vaikka et sivusta tykkääkään.

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Iso symbolinen muutos FB:n videoanalytiikassa: Katseluaika on nyt tasaveroinen mittari käynnistysten kanssa

Näyttökuva 2017-04-28 kello 17.16.36

Näyttökuva 2017-04-28 kello 17.19.39

Esimerkki Numeroiden takaa -FB-sivun kävijätietonäkymästä videot-välilehdeltä. Ajanjaksona on kuluva kuukausi. Sen aikana julkaistuja videoita on katseltu yli 7 tuntia eli yhteensä 453 minuuttia. Katselusta 424 minuuttia eli lähes kaikki on tullut yllä näkyvästä videosta. Videon jakotekstiä klikkaamalla pääset entiseen tapaan näkymään, josta voit tarkastella tavoittavuutta, käynnistyskertoja, reaktiota, pitoa ja niin edelleen. Tämä näkymä on entisenkaltainen. FB ilmoittaa laskevansa katseluminuutit kaikista aktiivisista videoista – siis myös ennen valittua ajanjaksoa julkaistuista, joita on mahdollisesti katsottu valittuna ajanjaksona. Tämän vuoksi Parhaat videot -listassa näkyy jatkossa myös ”vanhoja” videoita.

Näyttökuva 2017-04-28 kello 18.03.34

Uudistus on näkyvä, vaikkakin vain visuaalinen: samat tiedot on ollut saatavissa Facebook-videoista jo aiemmin, mutta hankalammin. Symbolisesti iso asia on silti, että videoissa käytetty aika esitetään nyt tasaveroisesti videon näyttökertojen rinnalla, jos tarkastelet sivusi tietoja pidemmällä aikavälillä. FB kertoi tammikuussa, että jatkossa uutisvirrassa nousevat korkeammalle videot, joita katsotaan pidemmälle eli joiden katseluun kulutetaan enemmän aikaa. Osittain tästä ovat seurausta kokeilut pidemmällä videomuodolla myös aivan lyhytvideobisneksen kirkkaimmassa kärjessä (kirjoitukseni aiheesta).

Muutos on hyvä asia, koska videon katseluun käytetty aika on parempi kiinnostavuuden mittari kuin pelkkä käynnistys, joka lasketaan alkaneeksi jo kolmesta sekunnista.

Toinen hyödyllinen seikka on, että videosisältöjen alustoittainen vertailu helpottuu: voit seurata vaivattomasti, miten paljon vaikkapa Youtube-videoosi on käytetty aikaa suhteessa FB-videoon (tubessa videoiden katseluun käytetään yleisesti enemmän aikaa – näyttökertoja saattaa olla vähemmän). Buzzfeed on mitannut alustoillaan videoidensa menestystä tähän tapaan jo pitkään.

Itse olen tästä muutoksesta työni kannalta iloinen, koska Facebook-videoihin käytetyn ajan kaiveleminen isommassa mittakaavassa on ollut työlästä: on täytynyt hyödyntää FB:n tarjoamia yksityiskohtaisempia Excel-taulukoita Kävijätiedot-sivun Vie tiedot -toiminnon kautta tai jossain määrin erillisiä sosiaalisen median hallinta-alustoja.

Seuraavaksi askeleeksi veikkaan, että Facebook tekee videoihin käytetyn ajan ikäryhmittäisestä vertailusta visuaalisesti helpompaa. Yksittäisen videon osalta katsojaprofiilia on voinut tarkastella viime vuoden elokuusta lähtien. Pidemmän aikavälin ikäryhmätietoja halutakseen on ainakin toistaiseksi hyödynnettävä edellä mainittua Vie tiedot -toimintoa.

Näyttökuva 2017-04-28 kello 17.20.12

Yksittäisen videon kävijätietosivu näyttää samalta kuin aiemmin. Sieltä voit katsoa esimerkiksi videosi katseluminuuttien ikäjakauman sekä pidon eli miten katsojat ovat alkaneet kaikota.

Näyttökuva 2017-04-28 kello 17.20.22Näyttökuva 2017-04-28 kello 17.55.41

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Väestön tuijottamisesta meni teho – yksilö on nyt kuuminta hottia, sanoo Buzzfeedin datapomo

Näyttökuva 2017-04-27 kello 22.04.01.png

Demografioiden tuijottaminen tasapäistää sisällöt. Sillä on saavutettu mitä saavutettavissa on. Se ei kuvasta ihmisten erilaisuutta, eikä näin ollen tarjoa hedelmällisintä perustaa menestyvien sisältöjen tekemiselle.

Suurin piirtein näin kuuluu Buzzfeedin uusi mantra. Amerikkalainen mediajätti tavoittaa brändiperheellään valtavan määrän pääkohderyhmäänsä milleniaaleja eli noin vuosina 1980-2000 syntyneitä. Sen mukaan uusin trendi on nyt yksilön nouseminen keskiöön myös datassa.

Asiasta kirjoittava markkinointijulkaisu Adweek toteaa, että Buzzfeedin mielestä demografian rinnalla pitäisikin puhua psykografiasta: miten ihmiset käyttäytyvät, mitkä ovat heidän arvonsa, millainen on heidän persoonansa, elämäntyylinsä, kulttuurinsa ja niin edelleen. Ja hyväksyä, että niitä on valtava määrä erilaisia.

”Meiltä on viety pois ihmisenä olemisen kauneus”

Buzzfeedin analytiikasta ja tutkimuksesta vastaava johtaja Edwin Wong antaa ymmärtää Adweekin haastattelussa, että liian pitkälle menevien yleistyksien tekeminen johtaa sisällöntuotannossa tehottomuuteen. ”Normia” ei ole olemassa. Ei ole ”nuoria”, joille voisi tehdä sisältöä jotenkin yhdellä reseptillä (oma huomioni).

– Meiltä on viety pois ihmisenä olemisen kauneus, Wong sanoo.

Nyt pitäisi siis määritellä uusi normaali. Wong uskoo, että markkinointi- ja muiden sisältöjen vaikuttavuutta voidaan edelleen maailmassa kasvattaa, kun ihmisten uniikkius oivalletaan.

Kohti mikrolokerointia

Juuri tähän liittyy mediamaailman jo hieman pidempiaikainen trendi maailmalla, focus on a niche. Suomenkielistä vastinetta ei tässä yhteydessä taida olla, joten kutsun sitä mikrolokeroinniksi. Ennen tehtiin isoille massoille, nyt mennään marginaaliin. Ja syvälle.

Amerikkalainen Mic julkisti juuri uudet alabrändinsä, joilla on tarkoitus täsmäiskeä nimenomaan milleniaaleihin. Niche-esimerkkejä on muitakin. Buzzfeedin Wong tuntuu kuitenkin puhuvan vielä huomattavammasti spesifimmästä tulevaisuuden ajattelutavasta, jos oikein tulkitsen: pitää mennä vielä paljon syvemmälle kuin siihen, että tehdään esimerkiksi oma FB-sivu feminismistä kiinnostuneille. Tulee aika, kun se ei enää riitä. Minä haluan seurata vain niitä asioita, jotka minua kiinnostavat, minun tavallani. En muuta. Mutta tiedän, että on muitakin, jotka ajattelevat kuin minä ja se on siistiä.

Uutta tietoa sisällöntekijöiden tueksi

Adweek kertoo Wongin vetämästä kyselyihin ja dataan perustuvasta tutkimuksesta, jonka tuloksia on juuri alettu käyttää strategisena tukena Buzzfeedin sisällöntuotannossa. Ydinlöydös oli tämä: useimmat milleniaalit ja Buzzfeedin kuluttajat pitivät sisällön jakamista samanlaisena kokemuksena kuin jakaisivat palan itsestään. He ovat tulleet nirsommiksi jakajiksi. Sisällöntekijöille tämä tarkoittaa, että heidän pitää entistä paremmin pystyä puhumaan sellaisella äänellä, tone of voice, joka koskettaa juuri minua.

– Kaiken tekemisemme ytimessä on, että haluamme ihmisten reagoivan sisältöihimme niin että he sanovat ”hei tuohan olen minä!”, toteaa Wong.

Lähde: Adweek

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Kiinnostaako, missä sinun tai muiden juttuja ja videoita jaetaan? Tämä kikkare selaimessa kertoo sen heti

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Seuraavassa pikakatsaus Facebookin omistaman CrowdTanglen Link Checker -lisäosaan, joka on ilmaiseksi ladattavissa Chrome-selaimiin. Lisäosan lataaminen ja käyttö ei edellytä CrowdTanglen selainpohjaisen analytiikkatyökalun käyttöä, joka sekin on ilmainen mutta vaatii kirjautumisen. Lisäosa hyödyntää varsinaisen työkalun tapaan vain somekanavien julkisia tietoja mihinkään kirjautumatta, joten ”vahinkojen” vaaraa ei ole.

Näyttökuva 2017-04-24 kello 12.50.58.png

Yle Kioskin Youtube-videosta selviää, että Warner Music Finland on jakanut sen Facebook-sivullaan. WMF:n Facebook-sivulta postaukselle on kertynyt 10 FB-toimintoa.

CrowdTangle Link Checker toimii simppelillä periaatteella: klikkaa haluamasi nettiosoitteeseen (toimii artikkelien lisäksi myös mm. Youtube-videoissa ja FB-videoissa) selaimen osoiterivillä ja klikkaa sen jälkeen Link Checker -kuvaketta oikealta ylhäältä, jolloin saat näkyviin ne (julkiset) tahot, jotka ovat sisältöä jakaneet joko Facebook-sivuilla, Twitterissä tai Reddit-ketjuissa.

Näyttökuva 2017-04-24 kello 13.19.08

Tämän Hesarin jutun tiedoista käy ilmi, että sen ovat jakaneet HS:n FB- ja Twitter-sivu sekä HS Urheilun Fb-sivu. ’Interactions’ ylhäällä vasemmalla tarkoittaa FB-toimintojen yhteenlaskettua määrää, kun taas ’interactions’ alempana tarkoittaa niiden toimintojen määrää, jotka tulivat kyseisen sivun postauksen yhteyteen. Tietoja kannattaa pitää suuntaa antavina, niissä voi esiintyä virheitä.

Samassa yhteydessä saat näkyviin kaikkien sisällön synnyttämien FB-toimintojen määrän – siis sen saman luvun, joka useimmiten löytyy esimerkiksi artikkelin FB-logon vierestä. Twitteristä tätä tietoa ei ole tarjolla Twitteristä johtuvista syistä.

Näyttökuva 2017-04-24 kello 12.35.33

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin toimii Facebookin omistama someanalytiikkatyökalu CrowdTangle

Näyttökuva 2017-04-11 kello 13.45.47.png

Näyttökuva 2017-04-11 kello 14.10.38.png

Maailmassa ei varsinaisesti ole enää pulaa työkaluista, joilla kartoittaa sisältöjensä menestystä sosiaalisessa mediassa tai selvittää, miten muiden sisällöt siellä pärjäävät. Facebookin hiljattain ostama CrowdTangle ei juuri tarjoa sellaisia ominaisuuksia, joita joku ei jo tarjoaisi, mutta kiinnostavaksi sen tekee nimenomaan nimekäs omistaja. Ja tietysti se, että se muuttui vähän aikaa sitten ilmaiseksi (huhut kertovat, että jonoa on).

Näyttökuva 2017-04-11 kello 13.04.50.png

CrowdTanglella on tällä hetkellä mahdollista tehdä pääpiirteissään kolmea asiaa: löytää trendaavat aiheet ensimmäisten joukossa ja jäsentää niitä monin eri tavoin, seurata omien somesisältöjen menestystä suhteessa kilpailijoihin lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä seurata viittaajaliikennettä eli niitä tahoja, jotka ovat linkanneet somesta sinun sisältöihisi tai muiden sisältöihin. CrowdTangle hyödyntää ainoastaan julkista dataa: siihen ei kirjauduta sen tilin tunnuksella, jonka toimintaa haluat tarkastella.

Jos esimerkiksi tietty aihe leviää somessa aiempaa nopeammin, voit tilata halutessasi siitä ilmoituksen vaikkapa työpaikkasi Slack-ryhmään.

Näyttökuva 2017-04-11 kello 13.05.28

Pääsen itse kokeilemaan CrowdTanglea vasta hieman myöhemmin, mutta se näyttäisi julkisten lähteiden perusteella yhdistelevän ominaisuuksia, joita jo nyt tarjoavat esimerkiksi sosiaalisen median hallintatyökalu Falcon ja seurantatyökalu Newswhip Spike. Samoja ominaisuuksia on myös Ezy Insightsin seurantatyökalussa.

Näyttökuva 2017-04-11 kello 14.11.01.png

Näyttökuva 2017-04-11 kello 13.05.48.png

Falconin osalta täytyy todeta, että jos CrowdTanglen käytettävyys on vähänkään parempi, voittajaa ei ole tässä suhteessa vaikea nimetä. Käytettävyys ylipäänsä on asia, jossa alalla on mielestäni eniten petrattavaa. Tämä näkyy arjessa niin, että uudet käyttäjät eivät kovinkaan usein osaa ottaa työkaluista kaikkea irti – eivät välttämättä edes perusasioita, ellei perehdytys ole jatkuvaa.

Näyttökuva 2017-04-11 kello 13.48.46.png

PS. CrowdTanglen nettisivuilla on muuten näppärä toiminto, joka listaa halutun aikavälin suosituimmat natiivivideot Facebookista. Esimerkiksi Helsinki-haulla löytyy viikon ajalta 12 videota.

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Alabrändi on nyt kova sana mediassa: Mic iskee milleniaaleihin uusilla täsmäaseilla

Näyttökuva 2017-04-06 kohteessa 20.54.51.png

Monissa viestimissä somea ajatellaan yhä useammin mahdollisuutena eikä uhkana, joka vie tuhkatkin pesästä.

Hyvästä esimerkistä käy amerikkalainen Mic, joka on satsannut natiivin sisällön tekemiseen samaan tapaan kuin viime aikoina esimerkiksi VICE ja jo pidempään Buzzfeed. Kaikilla on vahvat omat alustansa, ja kaikkien kolmen kohderyhmä on milleniaalit eli noin vuosien 1980 ja 2000 välissä syntyneet. Mitä tavoittavammat kanavat, sitä arvokkaampi kokonaisbrändi mainostajien silmissä on – vaikka sisältöjen muuttaminen rahaksi olisikin jollain alustalla vaikeaa. Näin suoraan asian käytännössä sanoo Micin kustantaja Cory Haik Harvardin yliopiston journalismijulkaisussa Nieman Labissa.

Raha ikään kuin tulee hittisisällön siivellä, mistä Haik antaa käytännön esimerkin.

– On hyvä pitää mielessä, että on hyödytöntä hakata ketään päähän sillä, että ”tilaa, tilaa, tilaa”. Totta kai sitä täytyy tiettyyn pisteeseen asti tehdä, olisi tyhmää olla tekemättä. Mutta jos videosi tavoittaa 500 000 ihmistä, se määrä joka videon ansiosta tilaa uutiskirjeen on aika korkea. Ihmisiä kiinnostaa.

– Mietimme todella paljon tapoja, joilla hyödynnämme nämä viraalit hetket suhteessa omiin tuotteisiimme. Ja se toimii. Facebook on ollut meille erittäin hyvä tapa kasvattaa Navigating Trump’s America -uutiskirjeemme tilaajien määrää. Aina kun Trumpista on jossain iso juttu ja markkinoimme uutiskirjettämme, saatamme saada satoja, jopa tuhansia tilaajia lisää.

”On hyödytöntä hakata ketään päähän sillä, että ’tilaa, tilaa, tilaa’.”

Haik korostaa sosiaalisen median roolia yleisön tuntemisessa: core-fanit löytyvät sieltä, ja heidän kanssaan voi keskustella. Some on mahdollistanut myös Micin uuden strategian, joka perustuu vertikaaleihin – tai alabrändeihin, tai alakanaviin – luontevaa suomenkielistä vastinetta ei ole.

Mic julkisti juuri ison uudistuksen, jolla se lähtee tavallaan Buzzfeedin tielle – tielle, jolle somevideoiden pioneeri Nowthis lähti jo jokin aika sitten: Uutisilla aloittaneesta Micistä tulee sateenvarjobrändi yhdeksälle alabrändille, jotka tekevät vähän kaikkea. Toisin kuin Nowthisin alabrändeillä (esim. Nowthis Weed, Nowthis Her), Micin kohdalla emobrändi ei ole kovin näkyvästi nimessä esillä (’by Mic’), logossa ei lainkaan. Ratkaisu on tietoinen.

Näyttökuva 2017-04-06 kohteessa 20.53.20.png

Micin vertikaaleista esimerkiksi Strut tekee sisältöä teemasta ”body positivity”, Slay feminismistä ja Payoff omasta taloudesta. Vertikaaleilla on tarkkaan mietitty alustastrategia, jossa ei höntyillä joka suuntaan. Alustoja valittaessa on mietitty kohderyhmiä. Esimerkiksi Payoffilla on podcast, mutta ei omaa Instagram-tiliä.

Näyttökuva 2017-04-06 kohteessa 20.53.01

Joku voisi sanoa, että vertikaali on vain hieno sana vanhalle jaottelulle, jossa tehdään oma alasivu perinteisen uutisjaottelun mukaan kotimaalle, ulkomaille, taloudelle, kulttuurille, politiikalle jne. Ennen nettiin, nyt someen.

Paitsi että ei ole. Vanha jaottelu heijastelee uutisorganisaation rakennetta. Siis organisaation – keitäs organisaatio kiinnostaa?

Toinen pointti on spesifisyys: Alabrändi voi olla hyvinkin kapean teeman monikanavainen kotipesä, joka palvelee asiakasta nykyajan pirstaloituneessa ja ärsykkeiden täyttämässä maailmassa täsmäiskuilla: asiakas saa juuri sen mitä hän on tilannut, haluamallaan tavalla paketoituna, eikä mitään muuta.

Alabrändit eivät ole kiveenhakattuja, vaan kehittyvät koko ajan, sanoo Micin Cory Haik. Nimikin saattaa vaihtua. Micin talonsisäinen slogan onkin ”ikuinen beta-versio”.

Koko haastattelu Nieman Labin sivuilla.

Normaali