AI and news media, tekoäly

From Copilot to Gemini – an honest & concrete comparison of the pros and cons of some of the GenAI’s I use in my daily routines working in media

In this illustration there are only chat views, but in this article I also look at some other AI features than just chats.

The big picture: there is of course no one-size-fits-all tool. Each has its own strengths and weaknesses. What works best depends on the nature of your work and industry. The level and scope of the license also matters. From any non-expert user’s perspective, the sheer number of options can actually be a problem — keeping up feels like a full‑time job.

My experiences with different AI tools? I enjoy reading about these on LinkedIn, so here’s my own compact roundup of a few tools.

Copilot

Pros:

  • The biggest advantage is search — provided you have an M365 Copilot license. If you want to find what presentations or calendar entries you’ve made over a long period on topic X, Copilot’s compilation is surprisingly good and easy to reshape into any format you want. Or if you’re asking for guidance on a topic documented somewhere in your organization, you’ll get a solid answer in seconds. At its best, Copilot turns your intranet into a highly accessible treasure trove. My experience with Gemini’s Drive search is less convincing.
  • Security. Impossible to overstate.
  • Copilot agents (not really agents-agents but counterparts to ChatGPT’s GPTs) can actually be quite good for repetitive tasks. Gemini’s equivalents — Gems — are not as strong. But when building a Copilot agent, don’t use the clunky built‑in helper tool. Instead, create your instruction prompt elsewhere, for example in ChatGPT.
  • The deep‑dive feature (Researcher) is also decent.

Cons:

  • Branding chaos. ”Copilot” is Microsoft’s umbrella term for many AI things — chats, in-app assistants, and more. Ask around and you’ll get different answers about what Copilot even is to different people. Case in point.
  • Without an M365 Copilot license, the benefits over other tools vanish.
  • Detail: To use GPT‑5 inside Copilot chat, you still have to manually toggle it on each time from the upper‑right corner. Painful. And when using Copilot agents, you can’t be sure which model they use.
  • Inconsistencies. What works one day may behave totally differently the next. I haven’t seen quit as similar behavior in other tools.
  • Using Copilot on mobile is… not great. On my phone, I use ChatGPT and Gemini the most.
  • Generally unintuitive, clunky, messy — especially for non‑experts. Opening the interface alone feels chaotic to some, I’ve noticed.
  • Finnish output is still often awkward, though it has improved a lot in six months.
  • Creating PowerPoints with Copilot still isn’t smooth. Translating presentations remains perhaps its only really useful advantage for now if you really want to save time.

ChatGPT

Pros:

  • Still the best all‑purpose tool, even if it doesn’t match Claude’s fluency in Finnish or Gemini’s image generation.
  • Excellent deep search and agentic querying.
  • Great at helping with software usage that needs practical guidance. People say Claude is better for vibe‑coding, but ChatGPT has served my modest needs. I rely on it when learning new tools — e.g., automation platforms like n8n or Power Automate (pro tip: always specify which UI language you’re using…).
  • Creating custom GPTs is probably the smoothest of all tools. I use them regularly.
  • Search automation (e.g., weekly queries). Works well at its best.

Cons:

  • Integrations have improved, but security concerns remain. I wouldn’t connect it to my primary email — if I did, I’d make a separate address for it, as many have. That says a lot about trust.
  • Odd issues with file handling, especially Excel documents. Claude handles files more reliably.
  • Search automation can be unpredictable: the same prompt may work once, fail the next time (“unable to complete request” etc), and half‑work the time after.

Claude

Pros:

  • Finnish language quality. Not a coincidence that many Finnish media companies build their in‑house text‑AI tools on Claude models.
  • Artifact feature. Great for building small, functional mini‑apps — almost as smooth as Lovable. Handy for product concepting.
  • Deep search is in some cases even better than with ChatGPT.
  • Projects feature for managing large collections of material and discussing them. Works a bit differently than ChatGPT’s approach.

Cons:

  • In my experience, Claude hallucinates more than others — or at least more than ChatGPT.
  • No image generation.

Gemini

Pros:

  • Surprisingly strong with Finnish.
  • Top‑tier image generation. At best, your phone becomes an excellent image editor. Everyday tip: take a picture of your child’s schoolbook, erase completed tasks, and reuse the clean page for test prep.
  • Integration that feels reasonably safe. For example, I open a Drive doc and ask the Gemini side panel to find themes or summarize — works well at its best.
  • In Google Docs, Gemini is perhaps the only AI helper in a word‑processing environment that I could actually imagine using. Word’s Copilot assistant isn’t even close.

Cons:

  • Integration doesn’t yet mean as smooth a search like with the M365 Copilot. If I ask it to find themes in my emails from the past year, I get only a fraction of what I expect.
  • Gemini’s own ”GPTs” (Gems) don’t work that well.
Normaali
tekoäly

Copilotista Geminiin – media-alan tietotyöläisen umpirehellinen arkivertailu: konkreettinen katsaus käyttämieni ”genisten” plussiin ja miinuksiin

Tässä kuvituskuvassa on vain chat-näkymiä, mutta käsittelen kirjoituksessa tekoälyominaisuuksia myös hieman laajemmin kuin vain chatien osalta.

Iso kuva: one size fits all -työkalua ei ole olemassa, vaan kullakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Oman työn ja toimialan luonteesta riippuu, mikä tai mitkä tuntuvat itselle käyttökelpoisimmilta työkaluilta. Myös lisenssin taso ja laajuus tietysti vaikuttavat. Peruskäyttäjän näkökulmasta yksi ongelma itse asiassa on vaihtoehtojen runsaus. Ajan tasalla pysyminen käy täydestä työstä.

Omat kokemukset eri geniksistä? Näistä on kiva lukea Linkkarissa, joten tässäpä pientä koontia joistakin työkaluista myös minulta (genikset = tämä oiva termikiteytys on uinut omaankin arkeeni, kiitos Jukka Niittymaa).

Copilot

Plussat:

  • Isoin plussa on ehdottomasti tiedonhaku. Tämä toki edellyttää, että käytössäsi on M365 Copilot -lisenssi. Jos esimerkiksi haluat etsiä, mitä esityksiä tai kalenterimerkintöjä olet pidemmällä ajanjaksolla tehnyt aiheesta X, Copilotin tuottama koonti on yllättävän laadukas ja muokkaa sen helposti haluamaasi muotoon. Tai jos kysyt ohjeita johonkin asiaan, johon liittyen organisaatiossasi on vanhastaan dokumentteja, joissa asiaa käsitellään, saat oivan vastauksen sekunneissa. Parhaimmillaan Copilot-haku käytännössä muuttaa organisaation intran nopeasti huippusaavutettavaksi tiedon aarreaitaksi. Omat kokemukseni vaikkapa Geminin Drive-hausta eivät ole yhtä vakuuttavia.
  • Tietoturva. Tämän merkitystä ei voi vähätellä.
  • Copilot-agentit (eli ChatGPT:n omia GPT:itä vastaavat apurit) toimivat itse asiassa parhaimmillaan tosi hyvin toistuvien tehtävien hoitamiseen. Esimerkiksi Geminin vastaavat eli Gemit eivät ole yhtä hyviä. Tosin, jos teet Copilot-agenttia, en suosittele käyttämään sen sisäistä kankeaa ja kaatuilevaa aputyökalua, joka auttaa ohjeiden teossa, vaan tee erikseen ohjeprompti toisella selainvälilehdellä vaikka ChatGPT:ssä.
  • Copilotin syvätutkimustoiminto eli Tutkija/Researcher ei ole myöskään hassumpi.

Miinukset:

  • Brändisekamelska, joka vaikeuttaa kaikkea, eikä vähiten viestimistä. Copilot on Microsoftin tekoälyhärpäkkeiden kattokäsite, missä ongelma piileekin. Se on sekä chat että MS:n sovellusten sisällä asuva apuri. Ja vähän muutakin. Kysypä ympäriltäsi, mitä on Copilot kenellekin. Case in point.
  • Ilman M365 Copilot -lisenssiä edut muihin geniksiin verrattuna jäävät olemattomiksi.
  • Detalji: Jos Copilotin chatissa haluaa käyttöön GPT5-mallin, täytyy edelleen klikata erikseen se päälle jokaisella hakukerralla sivun oikeasta yläkulmasta. Sietämätöntä. Ja jos käytät Copilot-agentteja, et voi olla varma, mitä mallia ne käyttävät. Jos käytät valmista Tutkijaa/Researcheriä, se varmaankin käyttää. Pointti: kun käytät Copilotia, et voi olla aina satavarma oikein mistään.
  • Erilaiset omituisuudet Copilotin toiminnassa. Jos se toimii yhtenä päivänä yhdellä tavalla, se voi toimia toisena päivänä aivan eri tavalla. Vastaavaan ”tuuliviirikäytökseen” en ole muiden genisten kohdalla törmännyt.
  • Copilotin käyttäminen kännykällä on…nihkeää. Kännykkä-äppeinä käytän itse eniten ChatGPT:tä ja Geminiä.
  • Ylipäänsä epäintuitiivisuus ja kankeus ja kökköys etenkin tottumattoman rivikäyttäjän vinkkelistä. Kun koko näkymän avaa koneelleen, ensimmäinen fiilis on lähinnä sekamelska.
  • Suomen kieli edelleen usein kökköä, vaikka on parantunutkin puolessa vuodessa huomattavasti.
  • Eipä se Powerpointin tekeminen Copilotilla edelleenkään ole niin sujuvaa, että sitä viitsisi koko ajan tehdä. Ehkä presen kääntäminen on se ainoa kunnon etu tällä hetkellä.

ChatGPT

Plussat:

  • Yleistyökaluna edelleen ykkönen, vaikka ei esimerkiksi päihitäkään Claudea sujuvimpana suomen kielen puhujana tai Geminiä kuvageneroinnissa.
  • Erinomainen syvähakutoiminto ja agenttinen haku.
  • Erinomainen auttamaan erilaisten ohjelmien käytössä, jossa tarvitaan hieman kättä pidempää. Jos kyse on vibekoodauksesta, sanovat, että Claude on parempi, mutta omiin hyvin vaatimattomiin tarpeisiini tämäkin on riittänyt. ChatGPT on luottoapurini mm. siinä, jos tarvitsen jeesiä jonkin uuden ohjelman käytössä – esimerkkinä vaikkapa integraatioalusta n8n tai MS:n Power Automate (se kuitenkin vinkkinä, että kannattaa alleviivata tekoälyille, minkäkielisellä käyttöliittymällä mitäkin ohjelmia käyttää…).
  • Omien apureiden, GPT:iden, luominen on varmaankin kaikista geniksistä sujuvinta. Itselläni säännöllisessä käytössä.
  • Hakujen automatisointi (esimerkiksi tietty haku kerran viikossa). Parhaimmillaan toimii hyvin.

Miinukset:

  • Integroitavuus parantunut, mutta tietoturva se aina vaan pohdituttaa. En esimerkiksi kytkisi tätä omaan sähköpostiini – jos kytkisin, tekisin sitä varten erillisen mailiosoitteen, kuten moni on tehnytkin. Tämä kertoo jo olennaisen luottamuksesta tietoturvaan, et vain voi olla varma. Tietoturvaepävarmuus korostuu etenkin, jos käytät erillistä Atlas-selainta, jossa on sinänsä hyviä puolia kyllä.
  • Tiettyjä outouksia ja epävarmuuksia liitettyjen tiedostojen käsittelyn kanssa, kuten jatkuvat hankaluudet Excel-muotoisten dokumenttien lukemisessa. Claude seurustelee erilaisten dokumenttien kanssa jotenkin varmemmin ja paremmin.
  • Hakujen automatisointi (esimerkiksi tietty haku kerran viikossa). Heikoimmillaan toimii ihmeen huonosti, mikä näkyy siinä, että sama hakuprompti yhdellä kerralla toimii, seuraavalla kerralla ei lainkaan (ChatGPT sanoo, ettei pystynyt suorittamaan toimintoa) ja sitä seuraavalla kerralla puolittain.

Claude

Plussat:

  • Suomen kieli. Ei ole sattumaa, että useissa mediataloissa omat tekstitekoälytyökalut on rakennettu Clauden mallien päälle.
  • Artifact-toiminto. Pienten, oikeasti hyvin toimivien äppisten rakentaminen on yhtä sujuvaa kuin Lovablessa. Oiva apu esimerkiksi tuotteiden konseptoinnissa.
  • Syvähakutoiminto jopa parempi kuin ChatGPT:ssä.
  • Projects-ominaisuus eli tapa hallita laajempaa aineistomäärää ja keskustella siitä. Toimii hieman eri logiikalla kuin ChatGPT:ssä.

Miinukset:

  • En tiedä johtuuko vain omista kokemuksistani, mutta mielestäni Claude tuppaa hallusinoimaan muita enemmän, tai ainakin enemmän kuin ChatGPT.
  • Kuvageneroinnin puuttuminen.

Gemini

Plussat:

  • Yllättävän hyvä suomen kielen kanssa.
  • Kuvagenerointi huipputasoa. Parhaimmillaan sinulla on kännykässäsi hyvin toimiva kuvaeditori. Siviilielämän puolelta vinkki: ota kuva lapsesi koulukirjasta. Voit putsata jo tehdyt tehtävät puhtaaksi ja käyttää niitä kokeeseen kerrattaessa uudelleen.
  • Integroitavuus tavalla, joka ainakin tuntuu suht turvalliselta. Käytän esimerkiksi siten, että avaan Drivestä dokumentin ja pyydän Gemini-sivuikkunassa etsimään tiettyjä teemoja tai tiivistämään. Toimii parhaimmillaan hyvin.
  • Google Docsissa Gemini-apu on ehkä ainoa tekoälyapu tekstinkäsittelydokumentissa, jota voisin kuvitella oikeasti käyttäväni. Wordin Copilot-avusta ei voi puhua samana päivänäkään.

Miinukset:

  • Integroitavuus ei ainakaan vielä tarkoita tiedonhaussa sellaista sujuvuutta kuin M365 Copilotissa. Jos esimerkiksi pyydän hakemaan tietyntyyppisiä teemoja sähköposteistani viimeisen vuoden ajalta, saan murto-osan.
  • Geminin omat ”GPT:t” eli gemit toimivat sysihuonosti.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, tekoäly

Löydettävyys vai suojaaminen? AI-ystävällinen vs. AI-epäystävällinen sisältö – esimerkkejä uutismediasta

Tekoäly muuttaa hakukoneita – mutta mitä se tarkoittaa medioille? Riippuu siitä, haluatko tulla helposti löydetyksi vai suojella sisältöäsi. Kumpikin voi olla tapauksesta – ja sisällöstä – riippuen perusteltua, mutta kumpaakin on vaikea saada samassa paketissa.

Kokoan tähän kirjoitukseen eri lähteistä kokoamiani pohdintoja siitä, millainen sisältö olisi tämänhetkisen käsityksen mukaan parhaiten suojassa vaikkapa Googlen tekoäly-yhteenvedoilta ja toisaalta, millaiset toimenpiteet nostavat mahdollisuuksia päästä niissä esille mahdollisimman hyvin. Puhutaan siis tekoälyoptimoinnista eli GEO:sta tai jopa AEO:sta eli “hakukoneoptimoinnista vastausmoottoreille”.

Samaan aikaan niin sanotun perushaun optimointiakaan ei voi vielä unohtaa.

Medioille aihe on hankala, sillä tekoälyt käytännössä vähentävät medioille tärkeää liikennettä. Googlen osalta huolestuttavinta tällä hetkellä lienee, että se on ollut tuomassa tekoäly-yhteenvetoja myös Discover-uutissyötteeseen, joka on pitkään ollut perushakua tärkeämpi liikenteenlähde.

ChatGPT:n ja Clauden kaltaisille tekoälypalveluille journalistinen sisältö on tärkeää, sillä niiden siteeraamasta materiaalista jopa 25-50 prosenttia on peräisin uutismediasta.

AI-epäystävällinen sisältö

  • Kaikki sellainen, mikä on koneelle vaikeinta tiivistää/kopioida/pilkkoa.
    • Suosi sellaista kerrontaa, jossa näkyy kirjoittajan oma kokemus ja läheisyys aiheeseen (paikalla oleminen, henkilökohtaiset havainnot, yksityiskohtaiset kuvaukset). Kuvaileva, värikäs kieli, sanaleikit, metaforat, monitulkintaisuus – mutta ei toki asiakkaan ymmärryksen kustannuksella. Hollantilainen mediastrategi Piet van Niekerk tiivistää tämän käsitteeseen “emotional proximity”: jos onnistut luomaan sitä, se on vaikeinta tekoälyn kopioida tai tiivistää. Van Niekerk ehdottaa myös edellä kuvatun tyyppisen “pitkähäntäisen” eli hyvin aikaa kestävän sisällön lisäämistä. Toisaalta esimerkiksi aikaa kestävä lifestyle- tai ruokasisältö, tai horoskoopit, näyttäisi ensihavaintojen mukaan kärsivän eniten hakukoneliikenteen vähenemisestä, varmaankin osin koska niiden yhteydessä tekoälytiivistelmät näyttävät harvemmin linkkejä.(linkkien määrä vaihtelee sen mukaan, onko kyse esim. Perplexitystä, ChatGPT:stä tai Googlen tekoäly-yhteenvedoista tai Googlen AI Modesta).
    • Käytännössä uutispuolella esimerkiksi hetki hetkeltä -seurannat tai pidemmät kuvailevat jutut kuten reportaasit ja featuret voivat olla tällaisia. Mitä uniikimpi ja omaleimaisempi tyyli, sen parempi.
    • Kiinnostavin fakta tai faktat eivät selkeästi poimittavissa jutun alusta, esim. yhdessä lauseessa. Useampi näkökulma samassa jutussa. Pitkissä jutuissa kronologian rikkominen.
    • Jutussa olennaisia tietoja muuallakin kuin vain perustekstinä, kuten grafiikassa tai videolla. Useat sisältöelementit aiheuttavat sen, että pelkkä tekstin lukeminen ei anna tekoälylle koko kuvaa (tässäkin toki mietittävä ensisijaisesti asiakkaan käyttökokemusta, ei tekoälyä – itsehän olen sitä mieltä, että valtavat monimediaiset juttupläjäykset turhan usein lähinnä karkottavat lukijan, vaikka toimituksen mielestä hienolta näyttää).
  • Tekniset toimenpiteet, esimerkiksi tekoälybottien blokkaus, jotta tekoäly-yhtiöt eivät käyttäisi medioiden materiaalia vastikkeetta. Blokkaamisen toimivuudesta ei ole takeita, eikä välttämättä edes maksumuuri pidättele tekoälyjä.
  • Oikeudelliset toimenpiteet (esim. New York Times vs. OpenAI, tai Chilessä Copesa vs. Google)

AI-ystävällinen sisältö

  • Mieti sisältöjä ja niiden rakennetta siten kuin ne ovat esillä tekoälychäteissä tai esimerkiksi Googlen tekoäly-yhteenvedoissa.
    • Tässä INMA:n artikkelissa hieman konkretiaa: “Think featured snippets, “people also ask” boxes, or position zero.”
  • Kaikki sellainen, mikä on koneelle helpointa tiivistää.
    • Kiinnostavin fakta tai faktat heti selkeästi jutun alussa, esim. yhdessä lauseessa.
    • Selkeä otsikko ja ingressi, joista jutun pääsisältö käy jo ilmi.
    • Kaikki oleellinen html-tekstinä, ei esimerkiksi grafiikoihin tai videoihin “piilotettuna”.
    • Valmiit tiivistelmät jutun yhteydessä, tai juttu itsessään tiivistelmämuodossa.
    • Listamuotoiset jutut (kuten tämäkin tekemäni tässä nyt).
    • Nimet, numerot ja muut keskeiset tiedot selkeästi esillä.
    • Lineaariset aikajanat. Lyhyet kappaleet.
    • Erillissopimus tekoäly-yhtiöiden kanssa median aineistojen käytöstä saattaa nostaa todennäköisyyttä näkyvyydelle tekoälypalveluissa – tosin päinvastaisiakin havaintoja on.
  • Tekniset toimenpiteet: metadatan rakentaminen tukemaan em. asioita.

Iso kuva

Suomi on siinä mielessä poikkeus, että täällä monia muita maita isompi osa tulee uutispalveluihin suoraan, joten tekoälyhakujen laajemmat vaikutukset näkyvät meillä viiveellä. Asiantuntijat kehottavatkin toimenpiteisiin, jotka edelleen vahvistavat suoraa liikennettä palveluihin, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi uutiskirjeiden tai etusivun ja artikkelinäkymän kehittämistä.

Medioiden suhteessa tekoälyjätteihin on kaikuja sosiaalisen median nousun alkuaikoihin: oli jälkikäteen katsottuna perinteiseltä medialta virhe tehdä liiaksi someen nojautuvaa strategiaa (vrt. Buzzfeed), mutta ei sieltä kokonaankaan voinut tietenkään pois olla. Sama tasapainottelu on edessä nytkin. Se on ainakin selvää, että mediataloissa kannattaa vastuuttaa henkilö tai henkilöitä seuraamaan tätä kehitystä, ei vain liikennetasolla, vaan myös sisältö/aihetasolla, kuten INMA:kin alleviivaa.

Kuvituskuva: Adobe Firefox.

Normaali
tekoäly

Hei journalisti! Hyvä GPT-kehote ei ole tähtitiedettä – konkreettinen esimerkki & vinkit

Internet on pullollaan vinkkejä, miten promptaat tekoälyillä mahdollisimman tehokkaasti. Yhtä ja oikeaa tapaa kehotteen tekemiseen ei ole, mutta yhteistä niille on selkeys ja täsmällisyys.

Journalistisiin tarkoituksiin tehtyä spesifejä kehotteita löytyy runsaasti jo eri mediatalojen tekoälyapureiden taustalta. On hyvä ymmärtää, että niiden luominen ei ole itsessään monimutkaista. Kansainvälisiä luovia ja hauskojakin kehote-esimerkkejä nimenomaan journalistin työhön voi hakea esimerkiksi New Yorkin kaupunginyliopiston journalismiprofessorin Jeremy Caplanin Wondertools-uutiskirjeestä

Hyvää kehotetta, tai sellaista hyödyntävää GPT-apuria suunniteltaessa kaikki lähtee luonnollisesti käyttäjien tarpeista: mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa. Mediataloissa näitä tarpeita voivat olla esimerkiksi otsikoinnin parantaminen, hakukoneoptimoinnin tehostaminen, kielen sujuvoittaminen ja muu editointi, sosiaalisen median jakotekstien laatiminen, juttuideoiden pallottelu ja niin edelleen.

Tässä kirjoituksessa tiivistän ensin hyvän kehotteen perusrakenteen, minkä jälkeen kerron esimerkkipromptin havainnollistusmielessä tekemälleni Kääntäjä-GPT-apurille (kokeile itse). Kirjoituksen lopussa on hieman yksityiskohtaisempi, 17 kohtaa sisältävä muistilista kehotteen tekoon.

Tätä ennen on kuitenkin syytä muistuttaa siitä, mistä aina kaupallisten tekoälytyökalujen kohdalla: älä anna tekoälylle mitään sellaisia tietoja, joiden et kestäisi vuotavan mihinkään. Tekoälyt myös edelleen hallusinoivat ja käyttävät lähteitä epämääräisesti, joten tarkistamisen on syytä olla perusrutiini. Jos pyydät tekoälyä linkittämään lähteeseen, voi myös olla, että sen antama linkki ei toimi.

Detaljina vielä todettakoon, jos joku ihmettelee, miksi prompteissa on joskus hakasulkeita: niitä käytetään mm. erottamaan ohjeteksti sisällöstä tai viestimään siitä, mikä kohta on tarkoitus korvata omalla sisällöllä.

Jos käytät ChatGPT:tä ja haluat tehdä omia apureita, klikkaa aloitusnäkymän vasemmasta laidasta kohtaan “tutustu GPT:ihin” ja täytä pyydetyt kentät ohjeiden mukaan. Perplexityssä vastaavantyyppinen toiminto löytyy vasemman laidan Spaces-painikkeen takaa.  

Tiivis perusrakenne tehokkaalle kehotteelle

  • [ROOLI]: Määrittele, millaisena asiantuntijana tai toimijana mallin tulisi toimia.
  • [TEHTÄVÄ]: Kerro selkeästi, mitä mallin halutaan tekevän.
  • [KONTEKSTI]: Kuvaile taustatilanne, kohderyhmä tai muu olennaisesti tehtävää ohjaava tieto.
  • [RAJOITTEET]: Listaa, mitä pitää välttää tai millaisia ohjeita on noudatettava. Tämä voi osin limittyä tehtävän kanssa.
  • [ESIMERKKI]: Voit havainnollistaa esimerkillä, miten haluat toimittavan (voi toimia oikein hyvin ilmankin esimerkkiä).
  • [LOPPUTUOTOS / TYYLI]: Ilmoita, millaisessa muodossa tai millaisella tyylillä lopputuloksen haluat.

Esimerkkikehote: Kääntäjäapuri (voit kokeilla sitä itse ChatGPT:ssä täällä, vaatii kirjautumisen)

  • [ROOLI]:
    • Toimi huippuluokan monikielisenä kielenkääntäjänä.
  • [TEHTÄVÄ]:
    • Käännä sinulle annettu teksti käyttäjän pyytämälle kielelle.
  • [KONTEKSTI]:
    • Olet erikoistunut käännöksiin suomen, englannin ja ruotsin välillä, mutta pystyt työskentelemään kaikilla maailman kielillä. Käännät tekstejä sekä suomesta muihin kieliin että muilta kieliltä suomeksi. Olet natiivitasoinen suomen, ruotsin ja englannin kielen osaaja.
    • Erinomaisten kielenkääntäjien tavoin keskityt ajatusten ja merkitysten välittämiseen, et pelkästään sanasta sanaan -kääntämiseen. Suomen kielessä erityisvahvuuksiasi ovat selkeys, termien ymmärrettäväksi tekeminen ja ilmaisujen sujuvuus.
    • Käytät kääntäessäsi aina samaa tyylilajia ja sävyä kuin alkuperäisessä tekstissä, oli kyseessä sitten muodollinen, rento, asiallinen tai leikittelevä tyyli.
  • [TYYLI / RAKENNE]:
    • Vastauksesi rakenne on aina seuraava:
      • Tiivistelmä: Viiden lauseen pituinen yhteenveto käännöksen sisällöstä (vain jos alkuperäisessä tekstissä on enemmän kuin viisi virkettä).
      • Koko tekstin käännös: Täydellinen käännös alkuperäisen tekstin tyyliä, rakennetta ja sävyä mukaillen.
  • [RAJOITTEET]:
    • Vältä mekaanista sanasta sanaan -kääntämistä, ellei se tuota luontevaa ja ymmärrettävää lopputulosta.
    • Käytä alkuperäisen tekstin tyyliä ja sävyä käännöksessä.
    • Jos alkuperäisessä tekstissä on epäselviä, monitulkintaisia tai kontekstiltaan puutteellisia kohtia, pyydä käyttäjältä tarkennusta ennen kääntämistä.
    • Älä tee oletuksia käännöskielestä, jos sitä ei ole ilmoitettu — pyydä selvennystä [tämä hakasulkeiden sisällä oleva teksti ei kuulu promptiin: huom. lisäsin Kääntäjään kolme oletuspainiketta, jotka vähentävät oman kirjoittelun tarvetta]

GPT-apuria tehdessäsi kehote kirjoitetaan Ohjeet-kenttään.

Pidempi 17 asian muistilista hyvälle kehotteelle (lähde: How to AI -uutiskirje)

  • Määrittele tavoite/tehtävä: Kerro selkeästi, mitä haluat tekoälyn (tässä ChatGPT:n) tekevän.
  • Tarkenna muoto: Ilmoita, missä muodossa haluat vastauksen (esim. lista, kappale).
  • Anna rooli: Pyydä toimimaan tietyssä roolissa vastauksen antamiseksi.
  • Tunnista kohderyhmä: Kerro, kenelle vastaus on tarkoitettu.
  • Anna taustatietoa: Tarjoa tarvittava konteksti tilanteen ymmärtämiseksi.
  • Aseta rajoitteita: Määrittele esimerkiksi vastauksen pituus tai vältettävät aiheet.
  • Käytä selkeää kieltä: Muotoile kehotteesi yksiselitteisesti ja tarkasti.
  • Käytä esimerkkejä: Havainnollista, millaista vastausta toivot.
  • Määrittele sävy/tyyli: Ilmoita, haluatko vastauksen olevan esim. muodollinen vai rento.
  • Pyydä vaiheittaista vastausta: Pyydä halutessasi tarkkoja askel askeleelta -ohjeita.
  • Kannusta luovuuteen: Salli uudet ideat ja epätavanomaisetkin näkökulmat, jos se on tarkoituksenmukaista.
  • Pyydä lähteitä: Tarvittaessa pyydä linkittämään lähteitä vastausten tueksi tai niiden yhteyteen.
  • Selvennä termit: Avaa sellainen terminologia, joka on vaikeasti ymmärrettävää, jottei synny väärinymmärryksiä.
  • Ole ytimekäs: Pidä kehotteet napakoina, mutta riittävän kattavina.
  • Kysy yksi asia kerrallaan: Vältä monia kysymyksiä yhdessä kehotteessa.
  • Testaa ja muokkaa: Kokeile eri sanamuotoja parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
  • Anna palautetta: Kerro, jos vastausta pitää säätää tai tarkentaa.

Loppuun vielä: olet ehkä nähnyt somefiidissäsi monen tekevän omasta kuvastaan ”tuotepakkauksen” ChatGPT:n päivitetyllä kuvanluontiominaisuudella. Sellainen syntyy kuvassa näkyvällä kehotteella (lähde: Linkedin, josta voit halutessasi kopioida kehotteen):

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Näin Googlen Gemini 1,5 Pro, Anthropicin Claude 3 Opus ja Open AI:n ChatGPT4o tiivistävät suomeksi samaa englanninkielistä media-alan tutkimusmateriaalia

Generatiiviset tekoälyt alkavat olla jo erittäin hyviä tiivistämään, kääntämään ja versioimaan. Kielellinen laatu on niin korkeatasoista, että vaarana on unohtaa mallien yhä hallusinoivan, eli tietojen tarkistaminen on toistaiseksi yhtä tärkeää kuin ennenkin.

Latasin kolmelle tekoälylle pdf-tiedoston, joka sisältää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -raportit vuosilta 2014 ja 2023, yhteensä 256 sivua.

Pyysin tekoälyjä tiivistämään materiaaleja seuraavanlaisella kehotteella:

“Tämä pdf-tiedosto sisältää kaksi media-alaan liittyvää tutkimusraporttia Oxfordin yliopiston Reuters-instituutilta. Toinen on Digital News Report vuodelta 2023 (sivut 1–160) ja toinen Digital News Report vuodelta 2014 (sivulta 161 eteenpäin). Olet mediatoimialaa seuraava analyytikko. Tehtävänäsi on tiivistää kumpikin englanninkielinen tutkimusraportti mahdollisimman selkeälle suomen kielelle niin, että nostat kummastakin raportista 5 keskeistä havaintoa. Tee yksi lyhyt lause per havainto. Tekemäsi tiivistelmän kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka eivät tunne media-alaa hyvin, joten tee tekstistä mahdollisimman ymmärrettävää. Kun olet listannut kummankin vuoden raportista keskeiset havainnot, vertaile sen jälkeen kumpiakin raportteja kokonaisuudessaan toisiinsa ja kerro 5 keskeistä asiaa, jotka ovat yhdeksässä vuodessa muuttuneet.”

Kielellisesti kaikki tekoälyt tekivät mielestäni hyvää jälkeä, vaikka paikoin vielä huomaa, että aivan täydellistä ei ole. Mutta muutos esimerkiksi vuoden takaiseen tasoon on merkittävä. Pienellä jatkopromptailulla kieltä ja tiettyä aikamuotojen horjuntaa olisi vielä saanut parannettua. Eniten itseäni häiritsee otsikoiden tavuviiva, kun pitäisi olla ajatusviiva, heh. Substanssin osalta en heti huomannut suuria virheitä. Painotukset hieman vaihtelevat.

Tulokset löytyvät rinnakkain pääkuvasta. Tässä slideshow’na:

Digital News Report on maailman suurin uutistutkimus, jonka osana julkaistaan vuosittain myös Suomen-maaraportti Uutismedia verkossa. Digital News Report 2024 & Uutismedia verkossa 2024 julkaistaan tänä vuonna 17. kesäkuuta. Tiivistän tulokset blogiin. Aiempia kirjoituksiani DNR:stä löydät täältä.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tiivistätkö laajoja materiaaleja ChatGPT:llä? Kaksi varoittavaa esimerkkiä – saat puutaheinää, etkä välttämättä edes huomaa sitä

ChatGPT taipuu erinomaisen hyvin laajojenkin tekstimateriaalien tiivistämiseen tai selkokielistämiseen, mikä nopeuttaa työtä, mutta muutama asia on syytä tiedostaa.

1. Jos käytät liitemateriaalia, varmista, että tiivistelmän lähteenä on käytetty vain ja ainoastaan sitä.

ChatGPT:n maksulliseen versioon voi liittää liitetiedostoja, mikä mahdollistaa tiivistelmien tekemisen esimerkiksi pdf-muotoisista raporteista. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita, että ChatGPT käyttäisi tiivistämisen lähteenä pelkästään liittämääsi tiedostoa, vaikka erikseen pyytäisit sitä.

Esimerkki:

ChatGPT kykeni hyvin tiivistämään ja selkokielistämään 70-sivuisen pdf:n eräästä EU:n vastuullisuusdirektiivistä, mutta ei heti maininnut (siis minulle), että se hyödynsi pdf:n lisäksi vastauksessaan myös muita internetlähteitä, vaikka nimenomaisesti pyysin, että käytä lähteenä vain pdf-aineistoa. Tuloksena oli osittaista hallusinointia – eli puutaheinää. Kysyessäni, miksi ChatGPT ei suostu käyttämään lähteenä vain sille liittämääni pdf-aineistoa, vastaus oli ”koska se vaatisi raportin sisällön suoraa toistamista”. Tämä saattoi osin liittyä esittämääni liian yksityiskohtaiseen kehotteeseen.

2. Saatat joka tapauksessa saada vastaukseksi puutaheinää. Varmista aina, että tiedot ovat oikein. Mitä yksityiskohtaisempaa tietoa pyydät, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tuloksena on osittaista hallusinointia.

Esimerkki:

Karkean tason tiivistelmiä ChatGPT tekee kokemukseni mukaan pääsääntöisesti hyvin, mutta yksityiskohtien kanssa on syytä olla tarkkana. Liitin ChatGPT:n maksulliseen versioon maailman suurimman vertailevan uutistutkimuksen, Oxfordin yliopiston Digital News Report 2023 -tutkimuksen pdf-muodossa. Kysyin ChatGPT:ltä, mitkä ovat raportin perusteella Suomen luotetuimmat uutismediat. Tiesin toki, että nämä on lueteltu raportin sivulla 73, mutta en kertonut tätä etukäteen. ChatGPT kertoi, että Suomen luotetuimpien uutismedioiden TOP3 on Yle, Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat. Vastauksessa on yksi ongelma: se on osittain väärin. Ilta-Sanomat ei ole tässä tutkimuksessa kolmas, tai edes kärkijoukoissa. Ylen jälkeen luotetuimpia ovat tutkimuksessa Helsingin Sanomat, MTV ja paikallislehdet.

Pointti: varsinkin jos tiivistät ChatGPT:llä materiaaleja, joiden substanssia et tunne kovin hyvin, kiinnitä erityistä huomiota tietojen tarkistamiseen – muuten saatat pahimmillaan saada tulokseksi täyttä puppua, etkä välttämättä edes tiedä sitä.

Normaali
Strategia ja liiketoiminta, työelämä

Viisi esimerkkiä, miten olen kokeillut tekoälyä asiantuntijatyössä – ja mistä haaveilen

Kuvituskuva: ChatGPT4/Dall-E (”Luo prompti kuvalle, joka ilmentää värikkäällä ja luovalla tavalla asiantuntijatyötä media-alalla. Kuvassa yksi elementti voisi olla utopistinen näkymä median tulevaisuuteen. Kun olet luonut promptin, luo sen pohjalta kuva.”). Kuvakaappaus: minä/ChatGPT4.

Tekoälyä tulee nyt ovista ja ikkunoista. Raporteista ja seminaareista on jäänyt päällimmäisenä mieleen nämä oivallukset tekoälytematiikkaa syvällisemmin tutkivilta ja tuntevilta:

  1. Muutos tulee olemaan kiistatta kokonaisvaltainen, mutta vaikka ennakointi on tärkeää, kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Arvailu on siksi oikeastaan toissijaista. Tärkeintä on aloittaa pienilläkin kokeiluilla – miettiä mahdollisuuksia pragmaattisesti, mutta olla samalla kriittinen ja huomioida uhkat.
  2. Tekoälyä on käytetty myös tietotyössä jo pitkään, mikä on hyvä ymmärtää ja nähdä viimeisimmät kehitysloikat jatkumona.
  3. Tulevaisuudessa eri tekoäly- ja muut työkalut varmaankin integroituvat tavalla, jota emme vielä edes pysty ymmärtämään.

+ 1: Toisin kuin luullaan, ChatGPT ei korvaa hakukonetta. Se on keskustelubotti, joka toimii parhaiten niin, että sen kanssa keskustelee, ei yksi kysymys–yksi vastaus-logiikalla. Sen “hallusinointi” eli väärät vastaukset ehkä vähenevät tulevaisuudessa, mutta kokonaan niistä tuskin päästään eroon koskaan.

Seuraavassa pieni listaus, mitä konkreettista näin asiantuntijatyössä olen itse tähän mennessä kokeillut. Työskentelen strategia-asiantuntijana Ylen Strategia ja asiakkuus -yksikön strategiatiimissä, joka vastaa Ylen strategian laatimisesta ja toteuttamisesta yhdessä johdon ja yleläisten kanssa. Ihan konkreettisesti työpöydällä on erilaisia strategiaprosessiin suoraan tai välillisesti liittyviä asioita: yhtiötavoitteita, painopisteitä, KPI-mittareita, toimintaympäristön analyysiä ja niin edelleen.

Minunkin työhöni vaikuttavat juuri julkaistut Ylen vastuullisen tekoälyn periaatteet. Ne korostavat ihmisen vastuuta ja muun muassa tietoturvan tärkeyttä. Tekoälytyökaluihin en koskaan laita materiaalia, joka olisi esimerkiksi luottamuksellista, mikäli on pienikin vaara, että tiedot menisivät jonnekin muualle.

Kokeiluja

  1. Eniten on tullut palloteltua erilaisia työhön liittyviä tekstimuotoiluja paremmiksi ChatGPT:ssä. Olen tehnyt tätä kuitenkin vain sellaisissa tapauksissa, joissa kyse ei ole ollut luottamuksellisesta materiaalista, vaan esimerkiksi jonkin koukeroisen asiakokonaisuuden ilmaisemisessa selkokielisemmin.
  2. Kuvien tekeminen presentaatioihin. Yleensä Dall-E:lllä, jonka käyttäminen on nyt mahdollista ChatGPT4:n kautta. Olen kokeillut myös esitysten tekemiseen suunniteltua SlidesAI-työkalua, mutta en pitänyt sitä hyvänä. Kuvien tekeminen työtarkoitukseen on ollut lopulta hyvin vähäistä, enemmänkin harjoittelua, mikä on mahdollista. Videotyökalu Runway ML:ää olen kokeillut kerran, mutta en koe, että sellaisesta on ainakaan nyt työssäni hyötyä.
  3. Erilaisten julkisten raporttien tiivistäminen ja vertailu. Olen huomannut, että lopputulos täytyy silti ehdottomasti tarkastaa itse joka kerta. Erään vastuullisuuteen liittyvän EU-direktiivipaketin ChatGPT tiivisti aivan oikein, kun asian tarkisti. Toisaalta kun laitoin ChatGPT4:lle pdf-muodossa Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -raportin ja kysyin vastauksen tietäen, mikä raportin perusteella on Suomen luotetuin uutistoimija, sain vastauksen että sellaista tietoa ei löydy. Vastasin että kyllä se sieltä löytyy ja vasta sitten sain oikean vastauksen.
  4. Tämä ei suoraan liity työhöni, mutta halusin testata silloisella ChatGPT:n ilmaisversiolla, osaako se kertoa, mitkä tekijät yhdistävät menestyneitä uutisotsikoita. Tein aiheesta erillisen blogikirjoituksen maaliskuussa 2023.
  5. Tämäkään ei liity työhöni kuin välillisesti, mutta rakensin minun ja kollegani Jaakko Lempisen vapaa-ajan projektille eli Olutta ja analytiikkaa -podcastille kokeilutarkoituksessa oman ChatGPT-ohjelman, joka kuvailee muun muassa, mitä teemoja olemme media-alan podcastissamme käsitelleet vähän suhteessa siihen, mihin suuntaan media kehittyy. Yksi vastaus oli mediaa ja vastuullisuutta, mikä onkin aivan totta – ja teemme tästä oman jakson vieraan kera piakkoin. Vastauksen taustaksi ChatGPT kävi esimerkiksi Media-alan tutkimussäätiön, konsulttiyhtiö Deloitten sekä eräiden brittiyliopistojen verkkosivuilla.

Mistä haaveilen?

Lyhyt vastaus: koska teen työssäni niin paljon presentaatioita eli esityksiä, toivoisin tekoälystä saumatonta kaveria siihen. Tämä mahdollisesti joskus toteutuukin yritystyökalujen kautta.

Ennen pitkää haaveilen myös käyttöliittymästä, jonka kanssa voisin keskustella tekstitse tai äänikomennoilla, ja saisin sen kautta kaiken tarvitsemani tiedon erilaisista järjestelmistä ja lähteistä, joita on monenlaisia. Näin olisi nopeampaa keskittyä asiantuntijatyön ytimeen eli näkemyksen tuottamiseen. Jos haluat kuulla tästä teemasta lisää, kuuntele Olutta ja analytiikkaa -podcastin uusin jakso täältä.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

ChatGPT: Nämä asiat yhdistävät Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita

Analyytikon unelma lähenee, kun generatiivisen tekoälyn sovellukset kehittyvät: unelma on tietysti simppelillä käyttöliittymällä varustettu härveli, joka hoitaa duunarihommat eli tiedon raapimisen eri paikoista, jotta analyytikko voi keskittyä olennaiseen eli näkemyksen tuottamiseen (toki tekoälyn rajoitteet kriittisin silmin tiedostaen).

Kysyin ChatGPT:ltä, mikä yhdistää Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden suosituimpia uutisotsikoita. Poimin otsikot sivustojen luetuimmat-osioista, kultakin lehdeltä vajaat kaksikymmentä otsikkoa. Olen listannut ChatGPT:lle syöttämäni uutisotsikot erikseen tämän kirjoituksen loppuun.

ChatGPT:n vastaukset olivat sellaisia, joita voisi hyvin kuvitella kuulevansa myös ihmisanalyytikon tai yleisönsä hyvin tuntevan toimittajan suusta. Vaikkapa sen tunnistaminen ja sanoittaminen, mitkä otsikkoesimerkit vetoavat juuri lukijan empatiaan, oli jopa yllättävää.

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Ilta-Sanomat:

Ilta-Sanomien kohdalla kysyin lisäksi, “Onko otsikoiden kirjoitustavassa yhdistäviä tekijöitä?”, johon vastaus oli:

Joissakin otsikoissa käytetään dramaattista kieltä tai kysymyksiä, jotka herättävät lukijan uteliaisuuden. Esimerkiksi otsikot ”Nämä nimet uhkaavat kuolla sukupuuttoon – katso, löytyykö omasi listalta” ja ”Muistisairauden 12 hälytysmerkkiä, joihin on syytä hakea apua – yksi voi näkyä ruokapöydässä” herättävät lukijan huomion ja antavat vinkkejä siitä, että otsikon takana on tärkeää tietoa tai jotain mielenkiintoista.

Toisissa otsikoissa käytetään suoraa kieltä ja kerrotaan tapahtumasta tai tilanteesta selkeästi. Esimerkiksi otsikot ”Kiinan presidentti Venäjällä – samaan aikaan Japanin pääministeri tapaa Zelenskyin Kiovassa” ja ”Vladimir Putinista annettu pidätysmääräys” kertovat suoraan tapahtumista, joilla on merkittäviä poliittisia seurauksia.

Jotkin otsikot sisältävät henkilökohtaisia tai inhimillisiä tarinoita, kuten ”Kun 23 ihmistä kuoli, Saana selvisi hengissä – vakuutusyhtiöltä käsittämätön linjaus” ja ”Mies lähti jäljittämään latukonetta, maastossa odotti surullinen näky”. Tällaiset otsikot vetoavat ihmisten tunteisiin ja herättävät empatiaa lukijassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että otsikoiden kirjoitustavassa on erilaisia lähestymistapoja, jotka yrittävät herättää lukijan huomion eri tavoilla.

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Helsingin Sanomat:

Kysyin: Mitkä seikat tekevät näistä uutisotsikoista kiinnostavia? (otsikot tämän kirjoituksen lopussa)

Vastaus, Iltalehti:

ChatGPT:lle syöttämäni otsikot:

Ilta-Sanomat (tarkasteluhetkellä luetuimmat, viikko):

Kiinan presidentti Venäjällä – samaan aikaan Japanin pääministeri tapaa Zelenskyin Kiovassa

Näyttelijä Jasmin Voutilainen, 27, on kuollut

Valkoinen talo kommentoi ilmoitusta Suomen Nato-jäsenyyden etenemisestä ja lähetti kehotuksen Turkille

Nämä nimet uhkaavat kuolla sukupuuttoon – katso, löytyykö omasi listalta

Tällaista 27-vuotiaana kuolleen Jasmin Voutilaisen elämä julkisuudessa oli

Ulla voitti 100 000 markkaa Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa – näin paljon vei verottaja

Kun 23 ihmistä kuoli, Saana selvisi hengissä – vakuutusyhtiöltä käsittämätön linjaus

Näille aloille kannattaa nyt hakea, jos tuhti tilipussi kiinnostaa – palkka jopa 7 800 e/kk

Lastenhuoneesta kuului kuiskimista ja naisen ääni – äiti kurkkasi ovensuusta: ”Olin shokissa”

Mia, 26, ei käy töissä ja nukkuu päivät – ”Kukaan ei ota haaveitani todesta”

Ylilääkäri kertoo, mistä ”tappajastreptokokin” tunnistaa – bakteeri leviää nyt Suomessa, päiväkoti-ikäinen lapsi kuoli

Hjallis Harkimo poistui kesken vaalitentin – tässä syy

Muistisairauden 12 hälytysmerkkiä, joihin on syytä hakea apua – yksi voi näkyä ruokapöydässä

Mies lähti jäljittämään latukonetta, maastossa odotti surullinen näky

Vladimir Putinista annettu pidätysmääräys

Näitä tuotteita ruokakaupoista varastetaan eniten – Lidl paljastaa 5 pitkäkyntisten suosikkia, joita on pakko pitää piilossa

Helsingin Sanomat (tarkasteluhetkellä luetuimmat):

Kukaan ei katso leikkipuistossa tai metrossa kohti – Kaikkialta kuuluu hiljainen viesti, että lapseni ovat vain minun asiani

Onko tässä Sääntö-Suomen keskipiste? Hakunilan uimahallissa lähes kaikki on kielletty

Nainen piti pentutehdasta pimeissä kellarin kopeissa Helsingissä

200 ihmisen juomavesi ajautui yksityisen yrityksen hallintaan – Sitten firma ilmoitti katkaisevansa veden

Tutkimuslaitos varoittaa Suomen kituliaasta talous­kasvusta, nousu­kautta ei ole tulossa

Ukraina: Risteily­ohjuksia räjähti Krimillä – Miehitys­hallinnon neuvon­antaja syytti iskusta siviileihin

UPM:n tehtailla erikoinen onnettomuus: kauha­kuormaaja putosi ­järveen

Asiantuntijat listaavat kahdeksan merkkiä, joista tunnistat hyvän työpaikan

Onneksi Mika Tommola sai vihdoin oman ohjelman, koska tv ei tarvitse lisää suuria egoja

Sinéad O’Connor ei pysynyt hiljaa – Laadukas dokumentti kartoittaa omapäisen tähden nousun ja vaientamisen

Ylen vaalitentissä Riikka Purra pysyi edelleen koskemattomana, miksi ihmeessä? Kuuntele Lauantaikerhon reaktiot tenttiin

Ukraina: Venäjä teki maanantaina 21 ilma­iskua

Fallon Sherrock teki darts-historiaa heittämällä täydellisen sarjan

”Kerava pelasti” – Tällainen on Jokerien uusi kotihalli

Mies reputti ajokokeen viidesti Helsingissä – Sitten hän varasi kokeen syrjä­seudulta

”Tämä on hyvä työkalu” – Rekrytoinnin asiantuntijat neuvovat, miten ChatGPT auttaa työnhaussa

Iltalehti (tarkasteluhetkellä luetuimmat, viikko): 

Bloomberg: Unkari esti Putinin pidätysmääräystä tukevan julkilausuman EU:ssa – IL seuraa sotaa

Salatut elämät -tähti Jasmin Voutilainen, 27, on kuollut

Oscareiden jatkot olivat nakumekkojen ilotulitusta – Katso kuvat asuista, jotka eivät jätä mitään arvailujen varaan

Jo kolme Martina ja hengenpelastajat -kilpailijaa on kuollut

Poliisi tunnisti miehen

Oulun poliisin julkaisema kuva aiheutti kovan kohun: Huomaatko, miksi?

Lukijat kertovat, kuinka siistiytyvät seksin jälkeen – Eräs tapa ärsyttää monia

Sauli Niinistö yllättyi Unkarin Nato-ilmoituksesta – Kertoi arvion siitä, milloin Suomi on lopullisesti jäsen

Jopa miljoonalla suomalaisella on rasvamaksa – Tästä merkistä tiedät, että maksasi on terve

Penisten yllättävä kokoero paljastui tutkimuksessa: Kumpaan ryhmään kuulut?

Valkoinen talo varoittaa eskalaation vaarasta – Yhdysvallat: Venäjän hävittäjä pudotti amerikkalaisen ilma-aluksen Mustallamerellä

Venäjä veti punaisen viivan: USA:ssa ehdotettu toimi olisi sodanjulistus

Julkkikset surevat Jasmin Voutilaisen äkillistä kuolemaa: ”En tiedä mitä sanoa”

Timo luuli, että hartiat ovat jumissa – Lääkäri kirjoitti sairauden nimen paperille ja käski googlata

Alaikäinen poika kylvää kauhua Imatralla – Taas uusi tuomio

Kiovan ja koko Ukrainan kohtalo saattoi ratketa tässä taistelussa

Kalle Rovanperä meinasi ajaa lopussa ulos! Jari-Matti Latvalalle kauhea pettymys

Lue myös blogikirjoitukseni vuodelta 2017: Tällainen on hyvä otsikko (enkä tarkoita nyt tuota ←← pronominijohdannaista)

Kiinnostuitko? Seuraa minua Linkedinissä, jonne postailen havaintoja media-alalta säännöllisesti.

Normaali