Avainsana-arkisto: Google

mediatoimiala, Strategia ja liiketoiminta

Tekstiartikkeli ei kuollutkaan, mikrodraamat tulevat & AI:sta erottuvan sisällön resepti täsmentyy – tässä minun 9 mediatrendiäni vuodelle 2026

Miltä näyttää median vuosi 2026? Nyt eletään taas trendiraporttien kulta-aikaa. Tässä ovat omat poimintani. Lopussa otan kriittisen näkökulman: mikä ei toteudu?

Ison kuvan hahmottamiseksi suosittelen tutustumaan Sitran megatrendeihin, joiden uusin versio julkaistaan 2026 alussa. Tuttuja asioita ne varmasti jatkossakin sisältävät: geopoliittiset jännitteet, väestön ikääntyminen, talouskasvun hidastuminen, ekologinen kestävyyskriisi, teknologinen murros ja niin edelleen.

Keskityn tässä kirjoituksessa megatrendejä alemman lentokorkeuden asioihin. Painotus on uutismediassa, sosiaalisessa mediassa ja suoratoistomarkkinassa. Nostan yhdeksän trendiä vuodelle 2026 ja miten ne muuttavat media-alaa.

TEEMA: Sisältö

  • TRENDI 1: Erottuvuudesta alkaa tulla elinehto, mutta mitä kaikkea se tarkoittaa?
    • Millaista esimerkiksi on journalismi, jota tekoälyjen on vaikeinta tiivistää ja kopioida? Tätä määrittelytyötä tehdään uutismediassa eri otsikoiden alla – unique journalism, distinctive journalism, signature journalism (lähde: uutismediajärjestö Wan-Ifran Newsroom Summit 2025 -tilaisuuden esitykset), mutta yhtä vastausta asiaan ei ole. Eikä kyse ole vain sisällöstä, vaan myös sen tarjoilusta eli personoinnista. Yksi vastaus on, että niin sanottu perusmuotoinen ensiuutisointi pyritään osin automatisoimaan tekoälyn keinoin, ihmisen tarkistamana – jotta aikaa omaleimaisen journalismin tekemiseen jäisi enemmän. Omaleimaisuudelle yksi nimittäjä on, että sisällöissä kuuluu ihmisen ääni, mikä taas edellyttää enemmän läsnäoloa kentällä ja verkostoissa, toimittajan tiedonhankintataitojen korostumista ja niin edelleen, unohtamatta henkilöbrändin kasvavaa merkitystä.
    • Selvää on, että ainakaan toistaiseksi täysin tekoälyllä tehdyllä sisällöllä ei massasta erotuta (vilkaiskaapa tätä norjalaista Viasportia). Mutta kokeiluja tällä kentällä tapahtuu. Tanskassa seuraava yrittäjä on ”projekti Y”, joka on tekoälyllä pyörivä konservatiivimedia. Oikeampi kysymys voi olla ei se, erottuuko tekoälyllä tehty sisältö muista, vaan onko se kaikesta huolimatta joillekin tarpeeksi hyvää.
  • TRENDI 2: Tekstiartikkeli ei kuole vieläkään
    • Voi kiistatta sanoa, että video on internetin hallitseva muoto. Sosiaalinen video jyrää ja audiokin muuttaa muotoaan. Mutta kysyttäessä ihmiset edelleen myös lukevat uutisia todella mielellään tekstinä – Yhdysvalloissa tässä on jopa hienoista kasvua, kun verrataan Pew-tutkimuslaitoksen kyselytutkimusvastauksia vuosilta 2016 ja 2025. Nuorissa audio ja video tietysti erityisesti korostuvat, mutta sellainen hypoteesi, että ihmiset eivät enää haluaisi uutisiaan tekstimuodossa (joka voi toki olla hybridikin tekstiä, audiota, videota), ei yksinkertaisesti näytä pitävän paikkaansa. Ja käytetäänhän tekoälychatejäkin aika paljon, niin, tekstinä. Jos tekstiartikkeli joskus kuolee, niin vuonna 2026 sitä ei vielä ainakaan tapahdu.
  • TRENDI 3: Lyhytvideon evoluutio jatkuu – esimerkki: mikrodraamat tulevat
    • Nettiin mahtuu sekä lyhyttä että pitkää, mutta lyhyen pystyvideon kasvu ei näytä hidastuvan. Tämä näkyy myös siinä, että useimmat uutistoimijat ovat tuoneet sovelluksiinsa pystyvideosyötteet, suurista viimeisimpänä New York Times marraskuussa.
    • Kiinnostava esimerkki lyhytvideon evoluutiosta ovat niin sanotut mikrodraamat. Käytännössä kyse on elokuvista tai tv-sarjoista, jotka on pilkottu hyvin lyhyisiin jaksoihin joko someen tai varta vasten kehitetyille alustoille. Käyttäjät voivat katsoa sisältöä katsomalla mainoksia, ostamalla ”tokeneita” tai tilaamalla palvelun nähdäkseen enemmän kuin ensimmäiset jaksot. Konsulttiyhtiö Deloitte ennakoi trendiraportissaan, että mikrodraamat eivät ole enää ohimenevä trendi, vaan rajusti kasvava bisnes. Ne vetoavat erityisesti nuoreen kohderyhmään, pirstaleiseen huomiokykyyn ja mobiilikäyttäjiin, ja niiden ansaintamallit, kuten jaksokohtaiset mikromaksut, ovat osoittautuneet tuottoisiksi. Mikrodraama ei ole täysin uusi asia, mutta sosiaalisen videon kova kasvu ruokkii tätä ilmiötä.

TEEMA: Teknologia ja jakelu

  • TRENDI 4: Zero click -ilmiö syö hakuliikennettä, ja se on vaikea pala etenkin pienille medioille
    • Zero clickillä tarkoitetaan rakenteellista muutosta ihmisten tiedonhakutavoissa, kun he saavat vastauksensa yhä useammin tekoälykoosteista käymättä tiedon alkulähteillä. Hakukoneliikenne, kuten someliikennekin, on pienille medioille usein suhteellisesti tärkeämpää kuin suurille, joten pudotus trafiikkiluvuissa voi iskeä niihin kaikista kipeimmin.
    • Yksi kiinnostavimpia ajatuksia on, että median arvo ikään kuin alkaisi siirtyä datan rakenteeseen, eikä julkaisupaikkaan. Kun sisältö pilkotaan ja sitä rikastetaan koneluettavaan muotoon, se mahdollistaa sen paremman hyödyntämisen esimerkiksi löydettävyyden parantamiseksi. Media-alalta yksi käytännön esimerkki on News Atom -hanke. Kärjistäen: ilman koneluettavassa muodossa olevaa tavaraa sisällöistä on hyvin vaikeaa tehdä niin sanottua nestemäistä sisältöä eli liquid contentia – käsite, josta ei muuten ole pöhisty tämän vuoden mediaseminaareissa läheskään yhtä paljon kuin viime vuonna. Jostain sekin kertoo.
    • Sen sijaan media-alan seminaareissa yhä useammin toistuva kirjainlyhenne on MCP. Se on standardoitu rajapinta, jolla tekoäly saa plugin-tyyppisesti pääsyn niihin toimintoihin, joihin se kytketään. Tässä Tilastokeskuksen esimerkki, tässä Guardianin. MCP mahdollistaa sekä työkalukehitystä median sisällä että yleisöille näkyviä ominaisuuksia.
  • TRENDI 5: Tekoälyagentit yleistyvät ihan oikeasti, mutta myyntipuheiden taakse on entistä vaikeampaa nähdä
    • Tekoälyagenttia on niin vaikea määritellä, ettei siihen ralliin kannata edes lähteä. Tässä piileekin ongelma: lapsi uhkaa hukkua pesuveden mukana myyntipuheisiin. Kuluttajan on syytä olla tarkkana. Silti: Tekoälypohjaisten agenttien käyttötapaukset alkavat vihdoin oikeasti yleistyä hiljalleen myös mediassa, mutta olen sitä mieltä, että tämäkin asia kaipaa enemmän realistista käytännönläheistä otetta ja vähemmän kattotason ”miksi ette ole jo ottaneet agentteja käyttöön”-kouhotusta, joka kääntyy itseään vastaan. Välähdyksiä realistisesta tulevaisuudesta mediassa voi katsoa vaikka Tampereen yliopiston kokeilusta täältä, vaikka kokeilu vielä raakile olikin.
    • ”Tokens are the new budget”, tokenit ovat uusi budjetti [mediayhtiöille]. Tämä saksalaisen mediayhtiön Ippen Median teknologiajohtajan Markus Frantzin heitto Wan-Ifran Newsroom Summitissa jäi mieleen. Näinhän se on. Tekoälyn käyttö ei ole ilmaista, agenttiarmeijan varsinkaan.
  • TRENDI 6: Organisaatiot yskivät tekoälymuutoksessa
    • Ei vuosi 2026 ole tässä yhtään helpompi kuin 2025. Kuulostaa ehkä itsestäänselvyydeltä, mutta tämä tuli jälleen mieleen, kun Reuters-instituutti kertoi tuoreesta tekoälykyselystään brittijournalisteille. Tekoälyn käyttö on yleistä, mutta melko rajoittunutta. Strateginen johtaminen ja koulutus eivät ole pysyneet yksittäisten innostujien tahdissa. Vain noin kolmannes kertoi työnantajansa tarjoavan koulutusta tekoälytyökalujen käyttöön.

TEEMA: BISNES

  • TRENDI 7: Youtube ja Netflix oppivat toisiltaan
    • Tämän trendin pöllin surutta yhdestä suosikkitrendiraportistani eli konsulttiyhtiö AlixPartnersilta, joka osaa pukea kehityskulut kansantajuisesti sanoiksi. Kaksi jättiläistä eli Youtube ja Netflix lähentyvät toimintatavoiltaan toisiaan huomattavasti vuonna 2026. Mainostulojen jättiläinen YouTube satsaa Netflix-tyyliseen ”tv-laatuiseen” sisältöön kasvattaakseen tilaajamääriään. Samaan aikaan Netflix lisää lyhytvideoita ja suoria lähetyksiä vähentääkseen riippuvuuttaan pelkistä tilausmaksuista.
  • TRENDI 8: Äänikirjat vahvemmin osaksi perustarjontaa
    • Suomessa Spotifyn marraskuussa 2025 tekemä lanseeraus on vedenjakaja, koska se rikkoi vallitsevaa markkinadynamiikkaa merkittävällä tavalla. Äänikirjoista tuli yhtäkkiä podcastien kaltaista perustarjontaa sen sijaan, että niitä varten pitäisi ladata erillissovellus. Spotify löytyy jo melkein kaikilta. Spotify-diilin nostattamaan keskusteluun voit tutustua esimerkiksi media-alan asiantuntijan, kirjailija Kari Haakanan blogissa.
  • TRENDI 9: Bundlauksen uudet muodot ja ”frenemy”-aikakausi
    • AlixPartners kutsuu trendiraportissaan ”suoratoistosotien” uusinta vaihetta frenemy-aikakaudeksi, jossa kovatkin kilpailijat tekevät yhteistyötä, koska globaalin suoratoistomarkkinan kasvu hidastuu. Odotettavissa on entistä enemmän palveluiden niputtamista (bundlaus) ja sisältöjen ristiinlisensointia kilpailijoiden kesken. Tämä kehitys näkyy jo nyt: suoratoistopalvelut eivät pidä kaikista originaaleistaan kiinni enää verissäpäin.
    • Bundlausta kokeilee enenevässä määrin uutismediakin. Edustamallani Sanomilla on uudehko +Kaikki-tilauksensa, ruotsalaisella Bonnier Newsillä +Allt. Uusia tilausmalleja varmasti kokeillaan, myös tekoälykehityksen siivittämänä. Yhteistyö kilpailijoiden kanssa on kuitenkin delikaatimpaa kuin suoratoistomarkkinassa.

Kriittinen näkökulma: mikä trendi ei toteudu vuonna 2026?

Puolitosissani joka vuosi ajattelen, että ennakointiin olisi hyvä sisällyttää jonkinlaista tulosvastuuta. Selvitin vuosi sitten, mitä kaikkea sellaista on povattu mediaan, jota ei kuitenkaan ole tapahtunut. Monestihan tulevaisuus toteutuu hieman eri lailla tai ajassa kuin on ajateltu.

No, mitä ei ole vielä tapahtunut? Lineaarinen televisio ei ole vieläkään kuollut (kuten ei tekstikään), vaikka trendi on kiistaton. Lohkoketjusta veikattiin läpimurtoa jo aikaa sitten, hiljaista on. Älypuhelinten myynti ei ole hidastunut, kuten ennakoitiin.

Tälle vuodelle tulee mieleen eritoten yksi asia: jo vuosia monissa trendiraporteissa on uskottu ”wearablesien” eli puettavan teknologian kuten älylasien valtavirtaistumiseen. Esimerkiksi Metan älylaseista on tänä vuonna puhuttu paljon, mutta ei näiden laitteiden kohdalla voida hyvällä tahdollakaan puhua minkäänlaisesta valtavirtaistumisesta. Uskaltaisin lyödä vetoa, että ei myöskään vuonna 2026.

Ja kun kriittisen näkökulman lupasin, palautan lopuksi mieliin intialaisen Times Internet -mediayhtiön Senior Director of Productin Ritvij Parrikhin kommentit kansainvälisen uutismediajärjestön INMA:n tekoälyä käsittelevässä webinaarissa jokin aika sitten. Hiljaista oli, kun hän aika vakuuttavasti perusteli, miksi hänen mielestään laajat kielimallit eivät tule välttämättä koskaan mullistamaan uutismedian liiketoimintaa ainakaan sillä tavalla kuin ennakoimme, koska niiden tuoma kustannussäästö on rajallinen (mm. finetuunaaminen ja ylläpito on kallista) ja toisaalta kaikkien saavutettavissa, eli pysyvää kilpailuetua ei synny. Tällaisetkin näkökulmat ovat virkistäviä, sillä tekoälynarratiivi tuppaa olemaan usein samansuuntaista. Parrikh korosti, että ei ole sitä mieltä, etteikö kyse olisi mullistavasta teknologiasta sinänsä. Hänen mielestään uutismediassa sen todellinen hyöty saattaa kuitenkin jäädä tukirooliin eli mm. ”nappuloiksi käyttöjärjestelmiin”.

Ehkä olen itse hieman optimistisempi, mutta kävi miten kävi, erittäin mielenkiintoisia aikoja elämme!

Normaali
AI and news media, tekoäly

From Copilot to Gemini – an honest & concrete comparison of the pros and cons of some of the GenAI’s I use in my daily routines working in media

In this illustration there are only chat views, but in this article I also look at some other AI features than just chats.

The big picture: there is of course no one-size-fits-all tool. Each has its own strengths and weaknesses. What works best depends on the nature of your work and industry. The level and scope of the license also matters. From any non-expert user’s perspective, the sheer number of options can actually be a problem — keeping up feels like a full‑time job.

My experiences with different AI tools? I enjoy reading about these on LinkedIn, so here’s my own compact roundup of a few tools.

Copilot

Pros:

  • The biggest advantage is search — provided you have an M365 Copilot license. If you want to find what presentations or calendar entries you’ve made over a long period on topic X, Copilot’s compilation is surprisingly good and easy to reshape into any format you want. Or if you’re asking for guidance on a topic documented somewhere in your organization, you’ll get a solid answer in seconds. At its best, Copilot turns your intranet into a highly accessible treasure trove. My experience with Gemini’s Drive search is less convincing.
  • Security. Impossible to overstate.
  • Copilot agents (not really agents-agents but counterparts to ChatGPT’s GPTs) can actually be quite good for repetitive tasks. Gemini’s equivalents — Gems — are not as strong. But when building a Copilot agent, don’t use the clunky built‑in helper tool. Instead, create your instruction prompt elsewhere, for example in ChatGPT.
  • The deep‑dive feature (Researcher) is also decent.

Cons:

  • Branding chaos. ”Copilot” is Microsoft’s umbrella term for many AI things — chats, in-app assistants, and more. Ask around and you’ll get different answers about what Copilot even is to different people. Case in point.
  • Without an M365 Copilot license, the benefits over other tools vanish.
  • Detail: To use GPT‑5 inside Copilot chat, you still have to manually toggle it on each time from the upper‑right corner. Painful. And when using Copilot agents, you can’t be sure which model they use.
  • Inconsistencies. What works one day may behave totally differently the next. I haven’t seen quit as similar behavior in other tools.
  • Using Copilot on mobile is… not great. On my phone, I use ChatGPT and Gemini the most.
  • Generally unintuitive, clunky, messy — especially for non‑experts. Opening the interface alone feels chaotic to some, I’ve noticed.
  • Finnish output is still often awkward, though it has improved a lot in six months.
  • Creating PowerPoints with Copilot still isn’t smooth. Translating presentations remains perhaps its only really useful advantage for now if you really want to save time.

ChatGPT

Pros:

  • Still the best all‑purpose tool, even if it doesn’t match Claude’s fluency in Finnish or Gemini’s image generation.
  • Excellent deep search and agentic querying.
  • Great at helping with software usage that needs practical guidance. People say Claude is better for vibe‑coding, but ChatGPT has served my modest needs. I rely on it when learning new tools — e.g., automation platforms like n8n or Power Automate (pro tip: always specify which UI language you’re using…).
  • Creating custom GPTs is probably the smoothest of all tools. I use them regularly.
  • Search automation (e.g., weekly queries). Works well at its best.

Cons:

  • Integrations have improved, but security concerns remain. I wouldn’t connect it to my primary email — if I did, I’d make a separate address for it, as many have. That says a lot about trust.
  • Odd issues with file handling, especially Excel documents. Claude handles files more reliably.
  • Search automation can be unpredictable: the same prompt may work once, fail the next time (“unable to complete request” etc), and half‑work the time after.

Claude

Pros:

  • Finnish language quality. Not a coincidence that many Finnish media companies build their in‑house text‑AI tools on Claude models.
  • Artifact feature. Great for building small, functional mini‑apps — almost as smooth as Lovable. Handy for product concepting.
  • Deep search is in some cases even better than with ChatGPT.
  • Projects feature for managing large collections of material and discussing them. Works a bit differently than ChatGPT’s approach.

Cons:

  • In my experience, Claude hallucinates more than others — or at least more than ChatGPT.
  • No image generation.

Gemini

Pros:

  • Surprisingly strong with Finnish.
  • Top‑tier image generation. At best, your phone becomes an excellent image editor. Everyday tip: take a picture of your child’s schoolbook, erase completed tasks, and reuse the clean page for test prep.
  • Integration that feels reasonably safe. For example, I open a Drive doc and ask the Gemini side panel to find themes or summarize — works well at its best.
  • In Google Docs, Gemini is perhaps the only AI helper in a word‑processing environment that I could actually imagine using. Word’s Copilot assistant isn’t even close.

Cons:

  • Integration doesn’t yet mean as smooth a search like with the M365 Copilot. If I ask it to find themes in my emails from the past year, I get only a fraction of what I expect.
  • Gemini’s own ”GPTs” (Gems) don’t work that well.
Normaali
tekoäly

Copilotista Geminiin – media-alan tietotyöläisen umpirehellinen arkivertailu: konkreettinen katsaus käyttämieni ”genisten” plussiin ja miinuksiin

Tässä kuvituskuvassa on vain chat-näkymiä, mutta käsittelen kirjoituksessa tekoälyominaisuuksia myös hieman laajemmin kuin vain chatien osalta.

Iso kuva: one size fits all -työkalua ei ole olemassa, vaan kullakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Oman työn ja toimialan luonteesta riippuu, mikä tai mitkä tuntuvat itselle käyttökelpoisimmilta työkaluilta. Myös lisenssin taso ja laajuus tietysti vaikuttavat. Peruskäyttäjän näkökulmasta yksi ongelma itse asiassa on vaihtoehtojen runsaus. Ajan tasalla pysyminen käy täydestä työstä.

Omat kokemukset eri geniksistä? Näistä on kiva lukea Linkkarissa, joten tässäpä pientä koontia joistakin työkaluista myös minulta (genikset = tämä oiva termikiteytys on uinut omaankin arkeeni, kiitos Jukka Niittymaa).

Copilot

Plussat:

  • Isoin plussa on ehdottomasti tiedonhaku. Tämä toki edellyttää, että käytössäsi on M365 Copilot -lisenssi. Jos esimerkiksi haluat etsiä, mitä esityksiä tai kalenterimerkintöjä olet pidemmällä ajanjaksolla tehnyt aiheesta X, Copilotin tuottama koonti on yllättävän laadukas ja muokkaa sen helposti haluamaasi muotoon. Tai jos kysyt ohjeita johonkin asiaan, johon liittyen organisaatiossasi on vanhastaan dokumentteja, joissa asiaa käsitellään, saat oivan vastauksen sekunneissa. Parhaimmillaan Copilot-haku käytännössä muuttaa organisaation intran nopeasti huippusaavutettavaksi tiedon aarreaitaksi. Omat kokemukseni vaikkapa Geminin Drive-hausta eivät ole yhtä vakuuttavia.
  • Tietoturva. Tämän merkitystä ei voi vähätellä.
  • Copilot-agentit (eli ChatGPT:n omia GPT:itä vastaavat apurit) toimivat itse asiassa parhaimmillaan tosi hyvin toistuvien tehtävien hoitamiseen. Esimerkiksi Geminin vastaavat eli Gemit eivät ole yhtä hyviä. Tosin, jos teet Copilot-agenttia, en suosittele käyttämään sen sisäistä kankeaa ja kaatuilevaa aputyökalua, joka auttaa ohjeiden teossa, vaan tee erikseen ohjeprompti toisella selainvälilehdellä vaikka ChatGPT:ssä.
  • Copilotin syvätutkimustoiminto eli Tutkija/Researcher ei ole myöskään hassumpi.

Miinukset:

  • Brändisekamelska, joka vaikeuttaa kaikkea, eikä vähiten viestimistä. Copilot on Microsoftin tekoälyhärpäkkeiden kattokäsite, missä ongelma piileekin. Se on sekä chat että MS:n sovellusten sisällä asuva apuri. Ja vähän muutakin. Kysypä ympäriltäsi, mitä on Copilot kenellekin. Case in point.
  • Ilman M365 Copilot -lisenssiä edut muihin geniksiin verrattuna jäävät olemattomiksi.
  • Detalji: Jos Copilotin chatissa haluaa käyttöön GPT5-mallin, täytyy edelleen klikata erikseen se päälle jokaisella hakukerralla sivun oikeasta yläkulmasta. Sietämätöntä. Ja jos käytät Copilot-agentteja, et voi olla varma, mitä mallia ne käyttävät. Jos käytät valmista Tutkijaa/Researcheriä, se varmaankin käyttää. Pointti: kun käytät Copilotia, et voi olla aina satavarma oikein mistään.
  • Erilaiset omituisuudet Copilotin toiminnassa. Jos se toimii yhtenä päivänä yhdellä tavalla, se voi toimia toisena päivänä aivan eri tavalla. Vastaavaan ”tuuliviirikäytökseen” en ole muiden genisten kohdalla törmännyt.
  • Copilotin käyttäminen kännykällä on…nihkeää. Kännykkä-äppeinä käytän itse eniten ChatGPT:tä ja Geminiä.
  • Ylipäänsä epäintuitiivisuus ja kankeus ja kökköys etenkin tottumattoman rivikäyttäjän vinkkelistä. Kun koko näkymän avaa koneelleen, ensimmäinen fiilis on lähinnä sekamelska.
  • Suomen kieli edelleen usein kökköä, vaikka on parantunutkin puolessa vuodessa huomattavasti.
  • Eipä se Powerpointin tekeminen Copilotilla edelleenkään ole niin sujuvaa, että sitä viitsisi koko ajan tehdä. Ehkä presen kääntäminen on se ainoa kunnon etu tällä hetkellä.

ChatGPT

Plussat:

  • Yleistyökaluna edelleen ykkönen, vaikka ei esimerkiksi päihitäkään Claudea sujuvimpana suomen kielen puhujana tai Geminiä kuvageneroinnissa.
  • Erinomainen syvähakutoiminto ja agenttinen haku.
  • Erinomainen auttamaan erilaisten ohjelmien käytössä, jossa tarvitaan hieman kättä pidempää. Jos kyse on vibekoodauksesta, sanovat, että Claude on parempi, mutta omiin hyvin vaatimattomiin tarpeisiini tämäkin on riittänyt. ChatGPT on luottoapurini mm. siinä, jos tarvitsen jeesiä jonkin uuden ohjelman käytössä – esimerkkinä vaikkapa integraatioalusta n8n tai MS:n Power Automate (se kuitenkin vinkkinä, että kannattaa alleviivata tekoälyille, minkäkielisellä käyttöliittymällä mitäkin ohjelmia käyttää…).
  • Omien apureiden, GPT:iden, luominen on varmaankin kaikista geniksistä sujuvinta. Itselläni säännöllisessä käytössä.
  • Hakujen automatisointi (esimerkiksi tietty haku kerran viikossa). Parhaimmillaan toimii hyvin.

Miinukset:

  • Integroitavuus parantunut, mutta tietoturva se aina vaan pohdituttaa. En esimerkiksi kytkisi tätä omaan sähköpostiini – jos kytkisin, tekisin sitä varten erillisen mailiosoitteen, kuten moni on tehnytkin. Tämä kertoo jo olennaisen luottamuksesta tietoturvaan, et vain voi olla varma. Tietoturvaepävarmuus korostuu etenkin, jos käytät erillistä Atlas-selainta, jossa on sinänsä hyviä puolia kyllä.
  • Tiettyjä outouksia ja epävarmuuksia liitettyjen tiedostojen käsittelyn kanssa, kuten jatkuvat hankaluudet Excel-muotoisten dokumenttien lukemisessa. Claude seurustelee erilaisten dokumenttien kanssa jotenkin varmemmin ja paremmin.
  • Hakujen automatisointi (esimerkiksi tietty haku kerran viikossa). Heikoimmillaan toimii ihmeen huonosti, mikä näkyy siinä, että sama hakuprompti yhdellä kerralla toimii, seuraavalla kerralla ei lainkaan (ChatGPT sanoo, ettei pystynyt suorittamaan toimintoa) ja sitä seuraavalla kerralla puolittain.

Claude

Plussat:

  • Suomen kieli. Ei ole sattumaa, että useissa mediataloissa omat tekstitekoälytyökalut on rakennettu Clauden mallien päälle.
  • Artifact-toiminto. Pienten, oikeasti hyvin toimivien äppisten rakentaminen on yhtä sujuvaa kuin Lovablessa. Oiva apu esimerkiksi tuotteiden konseptoinnissa.
  • Syvähakutoiminto jopa parempi kuin ChatGPT:ssä.
  • Projects-ominaisuus eli tapa hallita laajempaa aineistomäärää ja keskustella siitä. Toimii hieman eri logiikalla kuin ChatGPT:ssä.

Miinukset:

  • En tiedä johtuuko vain omista kokemuksistani, mutta mielestäni Claude tuppaa hallusinoimaan muita enemmän, tai ainakin enemmän kuin ChatGPT.
  • Kuvageneroinnin puuttuminen.

Gemini

Plussat:

  • Yllättävän hyvä suomen kielen kanssa.
  • Kuvagenerointi huipputasoa. Parhaimmillaan sinulla on kännykässäsi hyvin toimiva kuvaeditori. Siviilielämän puolelta vinkki: ota kuva lapsesi koulukirjasta. Voit putsata jo tehdyt tehtävät puhtaaksi ja käyttää niitä kokeeseen kerrattaessa uudelleen.
  • Integroitavuus tavalla, joka ainakin tuntuu suht turvalliselta. Käytän esimerkiksi siten, että avaan Drivestä dokumentin ja pyydän Gemini-sivuikkunassa etsimään tiettyjä teemoja tai tiivistämään. Toimii parhaimmillaan hyvin.
  • Google Docsissa Gemini-apu on ehkä ainoa tekoälyapu tekstinkäsittelydokumentissa, jota voisin kuvitella oikeasti käyttäväni. Wordin Copilot-avusta ei voi puhua samana päivänäkään.

Miinukset:

  • Integroitavuus ei ainakaan vielä tarkoita tiedonhaussa sellaista sujuvuutta kuin M365 Copilotissa. Jos esimerkiksi pyydän hakemaan tietyntyyppisiä teemoja sähköposteistani viimeisen vuoden ajalta, saan murto-osan.
  • Geminin omat ”GPT:t” eli gemit toimivat sysihuonosti.
Normaali
Strategia ja liiketoiminta, tekoäly

Löydettävyys vai suojaaminen? AI-ystävällinen vs. AI-epäystävällinen sisältö – esimerkkejä uutismediasta

Tekoäly muuttaa hakukoneita – mutta mitä se tarkoittaa medioille? Riippuu siitä, haluatko tulla helposti löydetyksi vai suojella sisältöäsi. Kumpikin voi olla tapauksesta – ja sisällöstä – riippuen perusteltua, mutta kumpaakin on vaikea saada samassa paketissa.

Kokoan tähän kirjoitukseen eri lähteistä kokoamiani pohdintoja siitä, millainen sisältö olisi tämänhetkisen käsityksen mukaan parhaiten suojassa vaikkapa Googlen tekoäly-yhteenvedoilta ja toisaalta, millaiset toimenpiteet nostavat mahdollisuuksia päästä niissä esille mahdollisimman hyvin. Puhutaan siis tekoälyoptimoinnista eli GEO:sta tai jopa AEO:sta eli “hakukoneoptimoinnista vastausmoottoreille”.

Samaan aikaan niin sanotun perushaun optimointiakaan ei voi vielä unohtaa.

Medioille aihe on hankala, sillä tekoälyt käytännössä vähentävät medioille tärkeää liikennettä. Googlen osalta huolestuttavinta tällä hetkellä lienee, että se on ollut tuomassa tekoäly-yhteenvetoja myös Discover-uutissyötteeseen, joka on pitkään ollut perushakua tärkeämpi liikenteenlähde.

ChatGPT:n ja Clauden kaltaisille tekoälypalveluille journalistinen sisältö on tärkeää, sillä niiden siteeraamasta materiaalista jopa 25-50 prosenttia on peräisin uutismediasta.

AI-epäystävällinen sisältö

  • Kaikki sellainen, mikä on koneelle vaikeinta tiivistää/kopioida/pilkkoa.
    • Suosi sellaista kerrontaa, jossa näkyy kirjoittajan oma kokemus ja läheisyys aiheeseen (paikalla oleminen, henkilökohtaiset havainnot, yksityiskohtaiset kuvaukset). Kuvaileva, värikäs kieli, sanaleikit, metaforat, monitulkintaisuus – mutta ei toki asiakkaan ymmärryksen kustannuksella. Hollantilainen mediastrategi Piet van Niekerk tiivistää tämän käsitteeseen “emotional proximity”: jos onnistut luomaan sitä, se on vaikeinta tekoälyn kopioida tai tiivistää. Van Niekerk ehdottaa myös edellä kuvatun tyyppisen “pitkähäntäisen” eli hyvin aikaa kestävän sisällön lisäämistä. Toisaalta esimerkiksi aikaa kestävä lifestyle- tai ruokasisältö, tai horoskoopit, näyttäisi ensihavaintojen mukaan kärsivän eniten hakukoneliikenteen vähenemisestä, varmaankin osin koska niiden yhteydessä tekoälytiivistelmät näyttävät harvemmin linkkejä.(linkkien määrä vaihtelee sen mukaan, onko kyse esim. Perplexitystä, ChatGPT:stä tai Googlen tekoäly-yhteenvedoista tai Googlen AI Modesta).
    • Käytännössä uutispuolella esimerkiksi hetki hetkeltä -seurannat tai pidemmät kuvailevat jutut kuten reportaasit ja featuret voivat olla tällaisia. Mitä uniikimpi ja omaleimaisempi tyyli, sen parempi.
    • Kiinnostavin fakta tai faktat eivät selkeästi poimittavissa jutun alusta, esim. yhdessä lauseessa. Useampi näkökulma samassa jutussa. Pitkissä jutuissa kronologian rikkominen.
    • Jutussa olennaisia tietoja muuallakin kuin vain perustekstinä, kuten grafiikassa tai videolla. Useat sisältöelementit aiheuttavat sen, että pelkkä tekstin lukeminen ei anna tekoälylle koko kuvaa (tässäkin toki mietittävä ensisijaisesti asiakkaan käyttökokemusta, ei tekoälyä – itsehän olen sitä mieltä, että valtavat monimediaiset juttupläjäykset turhan usein lähinnä karkottavat lukijan, vaikka toimituksen mielestä hienolta näyttää).
  • Tekniset toimenpiteet, esimerkiksi tekoälybottien blokkaus, jotta tekoäly-yhtiöt eivät käyttäisi medioiden materiaalia vastikkeetta. Blokkaamisen toimivuudesta ei ole takeita, eikä välttämättä edes maksumuuri pidättele tekoälyjä.
  • Oikeudelliset toimenpiteet (esim. New York Times vs. OpenAI, tai Chilessä Copesa vs. Google)

AI-ystävällinen sisältö

  • Mieti sisältöjä ja niiden rakennetta siten kuin ne ovat esillä tekoälychäteissä tai esimerkiksi Googlen tekoäly-yhteenvedoissa.
    • Tässä INMA:n artikkelissa hieman konkretiaa: “Think featured snippets, “people also ask” boxes, or position zero.”
  • Kaikki sellainen, mikä on koneelle helpointa tiivistää.
    • Kiinnostavin fakta tai faktat heti selkeästi jutun alussa, esim. yhdessä lauseessa.
    • Selkeä otsikko ja ingressi, joista jutun pääsisältö käy jo ilmi.
    • Kaikki oleellinen html-tekstinä, ei esimerkiksi grafiikoihin tai videoihin “piilotettuna”.
    • Valmiit tiivistelmät jutun yhteydessä, tai juttu itsessään tiivistelmämuodossa.
    • Listamuotoiset jutut (kuten tämäkin tekemäni tässä nyt).
    • Nimet, numerot ja muut keskeiset tiedot selkeästi esillä.
    • Lineaariset aikajanat. Lyhyet kappaleet.
    • Erillissopimus tekoäly-yhtiöiden kanssa median aineistojen käytöstä saattaa nostaa todennäköisyyttä näkyvyydelle tekoälypalveluissa – tosin päinvastaisiakin havaintoja on.
  • Tekniset toimenpiteet: metadatan rakentaminen tukemaan em. asioita.

Iso kuva

Suomi on siinä mielessä poikkeus, että täällä monia muita maita isompi osa tulee uutispalveluihin suoraan, joten tekoälyhakujen laajemmat vaikutukset näkyvät meillä viiveellä. Asiantuntijat kehottavatkin toimenpiteisiin, jotka edelleen vahvistavat suoraa liikennettä palveluihin, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi uutiskirjeiden tai etusivun ja artikkelinäkymän kehittämistä.

Medioiden suhteessa tekoälyjätteihin on kaikuja sosiaalisen median nousun alkuaikoihin: oli jälkikäteen katsottuna perinteiseltä medialta virhe tehdä liiaksi someen nojautuvaa strategiaa (vrt. Buzzfeed), mutta ei sieltä kokonaankaan voinut tietenkään pois olla. Sama tasapainottelu on edessä nytkin. Se on ainakin selvää, että mediataloissa kannattaa vastuuttaa henkilö tai henkilöitä seuraamaan tätä kehitystä, ei vain liikennetasolla, vaan myös sisältö/aihetasolla, kuten INMA:kin alleviivaa.

Kuvituskuva: Adobe Firefox.

Normaali
tekoäly

Pientä helpotusta kalenterimerkintänysväykselle: Näin pyydät Geminiä tekemään ne puolestasi

En tiedä kuinka monen elämää tällainen vitsaus koskee, mutta ainakin omaani: teen jatkuvasti ja yleensä kännykällä merkintöjä Google-kalenteriini, mikä on näillä nakkisormilla joskus tuskaista nysväystä.

Kuukausimaksullinen Gemini-tilaus mahdollistaa nyt sen, että tekoäly kykenee lisäämään kalenterimerkintöjä kalenteriisi.

Ensin ominaisuus toimi vain selainversiolla, mutta nyt myös kännykkäsovelluksessa, mikä on ainakin omasta vinkkelistäni kätevintä.

Nysväystä se on toki tekoälylle viestinkin näpyttely, mutta sama toimii halutessaan myös äänikomennolla.

Esimerkki Geminin kännykkäsovelluksesta:

Myös Microsoftin Copilotilla pystyy tekemään saman:

Normaali
AI and news media, tekoäly

Googlen tekoälyuudistukset vievät klikkejä uutismedialta – tämä on tilanne Suomessa nyt

Googlen hakukone näyttää käyttäjälleen yhä useammin valmiiksi tiivistettyjä vastauksia. Kehitys kuulostaa ihan kätevältä tiedonhakijalle, mutta uutismedialle se on huolestuttavaa. Moni alan asiantuntija uskoo, että hakukoneliikenne uutismedioihin tulee lähivuosina vähenemään.

Uutismediaan erikoistunut SEO-konsultti Barry Adams kuvailee tulevaa muutosta apokalyptisesti hakukoneliikenteen maailmanlopuksi, ”joka tulee olemaan medialle äärimmäisen kivulias”. Jotain positiivistakin sentään on.

Seuraavassa lyhyesti kahden tuoreimman uudistuksen AI Overviewsin ja AI Moden tiedot ja niiden tilanne Suomessa sekä lisäksi pohdintaa Google Discoverin roolista jatkossa.

Google AI Overviews eli hakutulosten tekoäly-yhteenvedot

Mikä se on?

Googlen AI Overviews on tekoälyn tuottama vastaus, joka ilmestyy hakutulosten yläosaan. Se tiivistää useista lähteistä kerätyn tiedon yhdeksi vastaukseksi.

Miksi tällä on väliä uutismedialle?

Jos tekoäly on käyttäjän mielestä jo tiivistänyt olennaisen, miksi klikata enää uutislinkkiä? Linkkejä kyllä tarjotaan, mutta niitä klikataan vähemmän kuin ennen.

Esimerkiksi brittitabloidi Daily Mailin testissä klikkaukset romahtivat. Daily Mailin SEO-pomo toteaa media-alaa seuraavan Press Gazzetten jutussa, että lehden täytyy keskittyä sisältöön, jota tekoäly ei voi helposti korvata. Tämä tarkoittaa esimerkiksi menestymistä brändihauissa, eli kun joku esimerkiksi etsii tietoa yhdistämällä julkkiksen ja lehden nimen, kuten ”Meghan Markle Daily Mail”. Tällaisissa hauissa ihmiset haluavat juuri kyseisen median version tarinasta.

Daily Mailissa myös pohditaan kolumnien, mielipidekirjoitusten ja liveseurantojen roolin vahvistamista, sillä ne eivät ole tekoäly-yhteenvedoille ideaalia sisältöä.

Tilanne Suomessa

Google otti tekoäly-yhteenvedot käyttöön Suomessa toukokuussa 2025. Et saa niitä välttämättä heti ensimmäisellä yrittämällä näkyviin, sillä ne näkyvät vain osassa hauistasi. Omassa hakuesimerkissäni (alla) yhteenvedon ohessa Google tarjosi linkkiä Keskisuomalaisen juttuun. Yhteenvedot ovat Suomessa niin tuore juttu, että kestää aikansa, ennen kuin niiden vaikutuksista uutisliikenteeseen tiedetään enemmän.

Miltä ne näyttävät?

Google AI Mode eli keskusteleva hakukokemus

Mikä se on?

AI Mode on Googlen uusi hakutila, jossa käyttäjä voi esittää monimutkaisempia kysymyksiä ja saada tekoälyn tuottamia vastauksia, jotka sisältävät syvällisempää analyysiä ja mahdollisuuden jatkokysymyksiin. Toistaiseksi ominaisuus on käytössä vain Yhdysvalloissa.

Miksi tällä on väliä uutismedialle?

AI Mode voi vähentää entisestään tarvetta klikata lähteisiin, sillä se tarjoaa kattavia vastauksia suoraan hakutuloksissa ja on vahvemmin integroitu Googlen palveluihin.

Uutismediaan erikoistunut SEO-konsultti Barry Adams arvioi, että AI Moden vastausten laatu on tekoäly-yhteenvetoja niin paljon parempi, että käyttäjät eivät klikkaa eteenpäin sitäkään vähää. Adamsin Linkedin-postauksessaan näyttämissä esimerkeissä hän on pyytänyt AI Mode -tilassa esimerkiksi tuoreimpia uutisia tai NBA-tuloksia. AI Overviewsin tapaan oikealla näkyy joukko linkkejä medioihin, mutta kieltämättä tekoälyn tarjoama vastaus vaikuttaa sisällöltään runsaammalta ja rakenteeltaan selkeämmältä kuin yhtä pötköä olevat AI Overviews -yhteenvedot. Haut myös jäävät muistiin, jolloin niihin voi palata samaan tapaan kuin ChatGPT:ssä. AI Moden vastaukset tuottaa Googlen tekoälymalli Gemini.

Press Gazetten testissä AI Mode antoi pitkiä vastauksia uutiskyselyihin, ja linkkejä uutismedioiden sivustoille esiintyi hajanaisesti tekstin lomassa. Lisäksi sivupaneelissa näkyi kolme uutissivustoa. Kun haettiin tietoa Press Gazetten omasta uutisesta valeasiantuntijoiden esiintymisestä mediassa, AI Mode linkitti vain sellaisiin julkaisuihin, jotka olivat seuranneet aihetta – ei itse alkuperäiseen lähteeseen.

Tilanne Suomessa

AI Mode on tällä hetkellä saatavilla Yhdysvalloissa. Sen on ennakoitu laajenevan muihin maihin lähitulevaisuudessa, vaikka Google on sanonut kyse olevan ”kokeellisesta” ominaisuudesta.

Miltä se näyttää?

Google Discover on yhä tärkeämpi liikenteenlähde uutismedioille – miten sen käy?

Google Discover ei ole uusi tekoälyominaisuus, vaan jo vuodesta 2018 toiminnassa ollut henkilökohtainen uutisvirta, joka tarjoaa käyttäjälle räätälöityä sisältöä ilman aktiivista hakua. Ominaisuus tuli ensin Android-puhelimien Google- ja Chrome-sovelluksiin ja laajeni myöhemmin iPhoneihin. Google on nyt laajentamassa Discoveria kännyköistä pöytäkonenäkymiin.

Discoverin merkitys liikenteenlähteenä uutismedialle on ollut nousussa myös Suomessa. Liikenteen ennakoiminen on kuitenkin vaikeaa, koska sen algoritmin toiminnasta ei tiedetä kovin paljon.

SEO-konsultti Adams arvioi, että Discoverista tulee tärkein Google-liikenteen lähde valtaosalle uutismediasta, mikä jonkin verran pehmentää uusien tekoälyominaisuuksien tuomaa iskua.

Oma lukunsa on Google News Showcase eli Uutisnostot, jossa Google maksaa myös Suomessa medioille siitä, että ne tarjoavat artikkeleitaan ”Uutisnosto-muodossa”. Uutisnosto-artikkelit voivat näkyä hakutuloksissa, Google Uutiset -uutiskoostimessa (Google News) tai Discoverissa.

Normaali
AI and news media

The road ahead for AI in news media – what’s real, and what really counts?

This is an English translation of my Finnish post from a few days back.

What can we already say about how generative AI is shaping news media in this year, and what might unfold further into the future? The short-term view is clear, the long-term one is more uncertain. The big question in my opinion is how newsrooms can keep their creativity and uniqueness as AI takes a bigger role.

Technology already enables a wide range of capabilities, but not everything should be pursued merely because it’s possible. Trust is at stake. Look what happened to the Italian newspaper Il Foglio. This does not, of course, mean that you should not experiment.

Some editorial processes appear safer to automate — at least within certain content domains. One of the most advanced experiments so far is the Danish company Better Collective’s football transfer news site, run entirely by AI from start to finish. The content is far from perfect of course but it is an interesting experiment.

An ongoing balancing act

Whether we’re talking about the near future or the long haul, this Ezra Eeman’s strategic quadrant provides a solid framework. It basically illustrates that this is an ongoing balancing act. When the focus shifts toward automation and AI agents, it inevitably comes at the cost if not of actual control, then at least of the feeling of control within an organization.

Eeman’s visual model on the potential of AI agents in media similarly captures the essence of what’s happening, for example, in the aforementioned Danish case:

Ezra Eeman is the Director of Strategy and Innovation at the Dutch public broadcaster NPO and an AI advisor for WAN-IFRA, the global association of news publishers.

Short-term: 2025

This part we already know — or at least we have insight into what news organizations are planning for this year, and what kinds of outcomes have been shared at various international seminars.

The big picture is outlined in a Reuters Institute survey from January. Two key visuals from the report reveal both what’s happening under the hood and what’s visible to the public.

Many news organizations are either building or have already implemented tools for summarization, translation, content versioning, transcription, SEO, headline generation, audience development, fact-checking, brainstorming, editing, and research. The landscape has diversified dramatically within just one to two years. Initially, AI was mostly used for summarization and translation, but now many of these features have been embedded into newsroom and planning systems where journalists already work every day. Editorial process automation is advancing.

On the audience side, many outlets are experimenting with conversational interfaces. Still, it’s unclear how large an audience truly wants to use such tools specifically for news consumption. This is because these systems require a certain level of activity from the user. And the risks are real: the greatest being if a trustworthy media chatbot ends up delivering false information.

Long-Term: Several years

In media circles, the term liquid content frequently comes up. It was coined by Matthieu Lorrain, creative lead at Google’s DeepMind. Basic AI-assisted content versioning is already a form of this. One example is Süddeutsche Zeitung, where articles can be instantly converted to plain language with the click of a button (this experiment can also be found in my GenAI in media tracker here).

Some foresee a fully hyper-personalized future in which users receive content in the exact format they prefer — automatically — and the traditional ”article” format may even become obsolete. But I wouldn’t bet on this fully yet. The media industry has predicted the death of many formats before (e.g. newspaper reading when radio emerged). Often, old and new end up coexisting. That may well continue to be the case.

Liquid content was one of the recurring themes at the Nordic AI in Media 2025 summit held recently in Denmark. Other themes included:

  • Reclaiming time for uniquely human journalism – using the hours saved by AI tools to produce work that can’t be copied or automated.
  • Independence from big tech platforms – building in-house tools and integrating them into newsroom workflows. This doesn’t exclude collaboration with major AI providers.
  • New business models – a need to move beyond ad- and subscription-only revenue structures.
  • Cultural change within newsrooms – requiring openness, curiosity, adaptability, and more transparent collaboration between media organizations — even including competitors.

What truly matters?

Amid all the noise, I myself keep coming back to the same thought: the noise itself – and creativity. How do we identify what’s truly essential in the midst of this chaos? It’s a central journalistic question. I genuinely believe AI will eventually save time in meaningful ways, allowing us to focus on what really matters which means the kind of journalism that is unique and the hardest to replicate. But the shift will be slower than many assume.

As Jukka Niittymaa, one of Finland’s most respected AI experts, put it so eloquently in his recent Linkedin post about knowledge work:

”At first, I thought generative AI would free us from the worst time pressures. I no longer believe that. Our tasks are changing, but it was naive to assume human nature would evolve as fast as the technology.
If we truly want people to generate ideas that AI can’t hallucinate, we must start valuing time for thinking.
But how do we do that in a country where the efficiency of innovation is still often measured in billable hours — even in expert and creative work?”

Normaali
tekoäly

Googlen NotebookLM tekee nyt podcastin suomeksi vaikka yhdestä blogikirjoituksesta – kuuntele, miten hämmentävän hyvin se toimii

”Ja totaa…”

”Se tavallaan asettaa sen tekoälyn oikeeseen moodiin. Annat sille vähän niinku ammatillisen identiteetin…se on sit se viitekehys mistä se sitä tehtävää lähestyy.”

”Joo. Toi on hyvä pointti, et pelkkä tehtävänanto voi olla liian yleinen”…

Google päivitti tällä viikolla NotebookLM-tekoälytyökalunsa tukemaan vihdoin myös suomen kieltä. NotebookLM:n Audio Overviews -ominaisuus muuntaa kirjoitetun sisällön, kuten asiakirjat, muistiinpanot tai verkkosivut, keskustelunomaiseksi äänitiedostoksi eli käytännössä kahden keskustelujan podcastiksi. NotebookLM:ää voi käyttää ilmaiseksi, kunhan omistaa Google-tilin.

Syötin työkaluun yhden lähteen eli tämän blogikirjoitukseni (”Hei journalisti! Hyvä GPT-kehote ei ole tähtitiedettä – konkreettinen esimerkki & vinkit”), painoin Enteriä ja tulos tuli muutamassa minuutissa. Se on kuunneltavissa ohesta. Ensimmäiset parikymmentä sekuntia eivät ole aivan vakuuttavimpia joidenkin lausumistapojen vuoksi (”hei shuurnalisti”), mutta aivan alun jälkeen keskustelu on mielestäni hämmentävän hyvää ja ihmismäistä kielen ja intonaation osalta, sekä myös lähdettä tarkasti noudattelevaa. Etenkin naiskeskustelija kuulostaa pääosin todella luonnolliselta.

Kuuntele itse:

Normaali
Strategia ja liiketoiminta

Näin Googlen NotebookLM-tekoäly purki suomalaisten mediayhtiöiden puolivuotiskatsaukset

Muistikirjan ja tekoälysovelluksen yhdistelmäksikin kutsuttu Googlen NotebookLM-työkalu on erinomaisen hyödyllinen yhteenvetojen tekemiseen uusilla tavoilla, jollaisiin perusbotti ei kykene. Gemini-tekoälymallia hyödyntävälle NotebookLM:lle voi syöttää lähdemateriaaliksi esimerkiksi pdf-dokumentin, Youtube-videon, äänitiedoston tai nettisivun, tai vain tekstiä.

Käyn tässä blogikirjoituksessa esimerkin kautta läpi, miten NotebookLM jäsensi mediayhtiöiden Sanoma ja Alma Media vuoden 2024 puolivuotiskatsauksia (34 ja 28 sivua, pdf-muodossa). Listaan lopuksi myös työkalun plussat ja miinukset tämän kokeilun pohjalta.

Jos käytät Googlen palveluita, voit käyttää NotebookLM-työkalua ilmaiseksi menemällä kirjautuneena osoitteeseen notebooklm.google ja klikkaamalla painiketta “Kokeile NotebookLM:ää”. Tämän jälkeen työkalu pyytää sinua luomaan “työkirjan”. Tämän jälkeen avautuu näkymä, johon kirjoitetaan, liitetään tai linkitetään haluamasi lähdemateriaalit.

Kun lähdemateriaalit on lisätty, aukeaa näkymä, joka antaa valmiin yhteenvedon ja joukon ehdotettuja kysymyksiä, joita klikkaamalla voit chättäillä lähdemateriaalista (joka näkyy vasemmassa reunassa, kuva alhaalla). Voit toki kirjoittaa myös omia kysymyksiä. Julkisuudessa ehkä eniten keskustelua herättänyt ominaisuus on kahden puhujan audioyhteenveto napinpainalluksella (oikea yläkulma), mutta suomeksi tätä ei vielä ole saatavissa:

Tässä esimerkkejä, millaisiin muotoihin NotebookLM taivutti Alman ja Sanoman puolivuotiskatsauksia joko esiasetettujen kysymysten tai itse esittämieni toiveiden pohjalta:

1) Alma Median strategiset riskit -tiivistys. NotebookLM:n erinomainen ominaisuus on lähdepallukoiden (kuvassa harmaalla) tuominen vastauksen yhteyteen. Kun viet kursorin pallon päälle, näet kohdan, johon tiivistys perustuu:

    2) Lähdemateriaalin saa halutessaan vierelle isommin juoksemaan, kuten tässä esimerkissä Sanoman listaamista toimintaympäristön muutoksista:

    3) Tässä tiivistyksessä on käyty läpi Sanoman tunnistamia strategisia riskejä. Kysymys (ylänurkassa) oli jo valmiina odottamassa, kun latasin materiaalit, joten riitti vain, kun klikkasin sitä ja sain vastauksen:

    4) Tässä NotebookLM jäsensi Sanoman katsauksen aikajanaksi, jossa tosin oli hieman virheitä (Sanoma hankki Starkin elokuussa 2022 eikä elokuussa 2023). Alussa todetaankin, että lähdemateriaali on aikajanan luomiseksi hankala, mutta toiminto on parhaimmillaan erittäin kätevä:

    5) Tällaisen käsikirjoituksen NotebookLM tekisi Sanoman puolivuotiskatsauksesta, jos juontajia olisi kaksi (kokeilin myös erikseen ladata lähteeksi audiotiedoston ja ohjeistin käyttämään samankaltaista jutustelevaa äänensävyä kuin tiedostossa, mutta tämä onnistui vaihtelevasti):

    6) Tässä esimerkissä NotebookLM on automaattisesti luonut liitetyistä tiedostoista kysymyksiä ja vastannut niihin. ”Usein kysyttyä” on yhtenä oletuspainikkeena lähtönäkymässä. Jostain syystä tämä toimi minulla toistuvasti niin, että tähän yhteyteen työkalu ei tuonutkaan lähdeviittauksia, kuten yleensä – näitä tietoja en ole tarkastanut:

    NotebookLM-työkalun plussia ja miinuksia

    Plussat:

    Lähteytyksen laatu: klikkaamalla pääsee heti tarkistamaan tiedon.

    Lähteytysmahdollisuuksien monipuolisuus.

    Hallusinointia oli yllättävän vähän.

    Työkalun erilaisuus ja freesiys verrattuna perus-tekoälybotteihin.

    Miinukset:

    Tiedot täytyy edelleen tarkistaa myös erikseen – kuten työkalussakin todetaan: “NotebookLM voi edelleen antaa epätarkkoja vastauksia, joten sinun kannattaa ehkä tarkistaa faktat erikseen”. Etenkin jos lähdemateriaalissa on ääntä ja videota tekstin lisäksi, tarkistaminen on aikaaviepää.

    Säätäminen. Lähdemateriaalien, asetusten ja komentojen kanssa kikkailemisessa menee lopulta aikaa, mikä on syytä huomioida. Vastaukset täytyy myös muistaa erikseen tallentaa muistiinpanoiksi, muuten ne eivät säily tallessa.

    Normaali
    Strategia ja liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

    Näin Googlen Gemini 1,5 Pro, Anthropicin Claude 3 Opus ja Open AI:n ChatGPT4o tiivistävät suomeksi samaa englanninkielistä media-alan tutkimusmateriaalia

    Generatiiviset tekoälyt alkavat olla jo erittäin hyviä tiivistämään, kääntämään ja versioimaan. Kielellinen laatu on niin korkeatasoista, että vaarana on unohtaa mallien yhä hallusinoivan, eli tietojen tarkistaminen on toistaiseksi yhtä tärkeää kuin ennenkin.

    Latasin kolmelle tekoälylle pdf-tiedoston, joka sisältää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -raportit vuosilta 2014 ja 2023, yhteensä 256 sivua.

    Pyysin tekoälyjä tiivistämään materiaaleja seuraavanlaisella kehotteella:

    “Tämä pdf-tiedosto sisältää kaksi media-alaan liittyvää tutkimusraporttia Oxfordin yliopiston Reuters-instituutilta. Toinen on Digital News Report vuodelta 2023 (sivut 1–160) ja toinen Digital News Report vuodelta 2014 (sivulta 161 eteenpäin). Olet mediatoimialaa seuraava analyytikko. Tehtävänäsi on tiivistää kumpikin englanninkielinen tutkimusraportti mahdollisimman selkeälle suomen kielelle niin, että nostat kummastakin raportista 5 keskeistä havaintoa. Tee yksi lyhyt lause per havainto. Tekemäsi tiivistelmän kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka eivät tunne media-alaa hyvin, joten tee tekstistä mahdollisimman ymmärrettävää. Kun olet listannut kummankin vuoden raportista keskeiset havainnot, vertaile sen jälkeen kumpiakin raportteja kokonaisuudessaan toisiinsa ja kerro 5 keskeistä asiaa, jotka ovat yhdeksässä vuodessa muuttuneet.”

    Kielellisesti kaikki tekoälyt tekivät mielestäni hyvää jälkeä, vaikka paikoin vielä huomaa, että aivan täydellistä ei ole. Mutta muutos esimerkiksi vuoden takaiseen tasoon on merkittävä. Pienellä jatkopromptailulla kieltä ja tiettyä aikamuotojen horjuntaa olisi vielä saanut parannettua. Eniten itseäni häiritsee otsikoiden tavuviiva, kun pitäisi olla ajatusviiva, heh. Substanssin osalta en heti huomannut suuria virheitä. Painotukset hieman vaihtelevat.

    Tulokset löytyvät rinnakkain pääkuvasta. Tässä slideshow’na:

    Digital News Report on maailman suurin uutistutkimus, jonka osana julkaistaan vuosittain myös Suomen-maaraportti Uutismedia verkossa. Digital News Report 2024 & Uutismedia verkossa 2024 julkaistaan tänä vuonna 17. kesäkuuta. Tiivistän tulokset blogiin. Aiempia kirjoituksiani DNR:stä löydät täältä.

    Normaali